Oriveden kaupungin Ikäohjelma vuosille 2013-2025

KOHTI PAREMPAA IKÄÄNTYMISTÄ- ONNELLINEN VANHUUS ORIVEDELLÄ Oriveden kaupungin Ikäohjelma vuosille 2013-2025 (kuva Hannele Havas, Oriveden Sanomat: Ikäsirkus- esitys 29.4.2013 Tähtiniemikoti) Ikäohjelma hyväksytty Oriveden kaupunginvaltuustossa 27.5.2013

Oriveden kaupungin hyvän ikääntymisen ja Ikäohjelmastrategian vuoteen 2025 periaatteet ovat: itsemääräämisoikeus voimavaralähtöisyys oikeudenmukaisuus osallisuus yksilöllisyys valinnanvapaus turvallisuus aktiivisuus Oriveden kaupunkistrategian 2009 2016 visio ja strategiset päämäärät ovat: Visio: Orivesi on viihtyisä ja kasvava monipuolisten palvelujen kaupunki Tampereen seudulla Strategiset päämäärät: 1. Asiakaslähtöiset palvelut tuotetaan taloudellisesti ja laadukkaasti ja palvelut ovat hyvin kuntalaisten saatavilla 2. Oriveden kaupungin talous on tasapainossa 3. Orivesi on kasvava ja elinvoimainen kaupunki 4. Orivesi tarjoaa yrityksille kilpailukykyisen toimintaympäristön 5. Kaupunki on kiinnostava työnantaja ja henkilöstö on osaavaa ja kehityshakuista

Sivu 3 / 57 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 4 2. IKÄOHJELMAN LÄHTÖKOHDAT JA VALTAKUNNALLISET TAVOITTEET... 7 3. ORIVEDEN KAUPUNGIN IKÄOHJELMAN HANKETYÖSKENTELY... 13 4. ORIVEDEN VÄESTÖNKEHITYS JA PALVELUJEN TARVE... 14 4.1. Oriveden kaupungin ikäihmisten palvelujen lähivuosien kehittämistavoitteet... 16 4.1.1. Voimavaralähtöinen vanhuskäsitys... 17 4.1.2. Tutkitun tiedon hyödyntäminen... 18 4.1.3. Kuntien keinot tukea ikääntyneiden kotona asumista... 20 4.2. Tampereen kaupungin ikäihmisten palvelujen kehittämistavoitteet... 21 4.3. Oriveden kaupungin ikäihmisten palvelujen kehittämistavoitteet... 21 4.3.1. Oriveden kaupungin ikäihmisten palvelujen rakennemuutos... 24 4.4. Ennaltaehkäisy ja ikääntymistietämyksen lisääminen... 28 4.4.1. Muistioireiden esiintyvyys... 29 4.5. Oikea-aikaiset palvelut... 30 4.6. Henkilöstö, osaaminen ja resurssit... 31 5. ORIVEDEN KAUPUNGIN IKÄPOLITIIKKA JA IKÄOHJELMAA OHJAAVAT ARVOT... 33 6. IKÄOHJELMAN KEHITTÄMISNÄKÖKULMAT JA TOIMENPITEET VUOSILLE 2013-2025... 34 6.1. Esteetön, viihtyisä ja virikkeellinen ympäristö... 34 6.2. Terveyden, hyvinvoinnin ja toimintakyvyn edistäminen... 38 6.2.1. Ravitsemus... 38 6.2.2. Liikunta ja toimintakyvyn ylläpito sekä kaatumisten ehkäisy... 39 6.2.3. Muistisairauksien ja pitkäaikaissairauksien ennaltaehkäisy... 43 6.3. Palvelurakenteen kehittäminen... 46 6.4. Henkilöstö, osaaminen ja resurssit... 50 7. IKÄOHJELMAN TOIMEENPANO, SEURANTA JA ARVIOINTI... 52 8. OHJAUSRYHMÄN ESITYS... 53 LÄHTEET... 54

Sivu 4 / 57 1. JOHDANTO Oriveden kaupungin edellinen Vanhustenhuollon strategia on tehty vuoteen 2012. Uusi Vanhustenhuollon strategia eli Ikäohjelma on laadittu vuosille 2013-2025. Oriveden kaupungin omassa Ikäohjelmassa tuodaan esille Oriveden kaupungin oma tahtotila, joka suuntaa kaupungin tulevien vuosien ikäihmisten palveluiden toimintaa ja palvelutoiminnan suunnittelua. Uusi vanhuspalvelulaki astuu voimaan 1.7.2013. Uuden lain myötä kuntia velvoitetaan seuraamaan kunnan ikääntyvän väestön ja toimintakyvyltään heikentyvän väestönosan palveluiden tarpeen kehitystä ja myös kehittämään palveluja tarpeita vastaavasti. Vaikka edellytyksiä hyvälle vanhuudelle luodaan koko elämän ajan, Oriveden kaupungissa tarvitaan myös erityinen ikäpoliittinen ohjelma, Ikäohjelma. Oriveden kaupungin Ikäohjelmassa ikääntyvällä ihmisellä tarkoitetaan yli 65- vuotiasta. Vanhuspalveluiden tarve alkaa kuitenkin useimmiten vasta yli 75-85- vuotiailla, ja kaikilla ikääntyneillä ei vielä silloinkaan. Vanhustenhuollon strategian, Vanhuspoliittisen strategia- käsitteen sijasta käytetään käsitettä Ikäohjelma, joka ilmentää paremmin ikääntyvien ja ikääntyneiden ihmisten asemaan, palvelutarpeisiin ja elinoloihin sekä asumiseen liittyviä strategisia tavoitteita ja toimenpiteitä. Ikäohjelman tavoitteena on arvioida Oriveden kaupungin väestön kehitystä, väestön ikääntymistä ja ikääntyvien ihmisten palvelutarpeiden kehitystä. Ikäohjelman tavoitteena on suunnitella tulevien vuosien ikäihmisten palveluita ottaen huomioon alueella asuvan väestön ikääntyminen ja elin- ja toimintaympäristön muutokset. Vuonna 2012 yli 75- vuotiaita Oriveden alueella väestöennusteen mukaan olisi pitänyt olla 1083 ja vuonna 2025 heitä tulee olemaan väestöennusteen mukaan 1529, kasvua yli 40 %. Samoin yli 85 vuotta täyttäneiden määrä kasvaisi noin 35 %. Väestöennusteet ovat kuitenkin hieman jäljessä. Oriveden kaupungin alueella asui yli 75- vuotiaita 31.12.2012 yhteensä 1132. Oriveden kaupungissa käynnistyi 1.1.2013 alkaen uusi Tampere- Orivesi- Yhteistoiminta- alue sotepalveluissa. Ensimmäisenä Yhteistoiminta-alueelle siirtyivät sosiaalityö ja vammaispalvelut. Seuraavana 1.1.2014 alkaen Yhteistoiminta-alueelle siirtyvät vanhuspalvelut, terveyspalvelut, psykososiaaliset palvelut ja

Sivu 5 / 57 kehitysvammahuollon palvelut. Oriveden kaupungin tahtotilana on lähipalveluiden järjestäminen ja säilyttäminen kuntalaisille. Palveluiden järjestämisessä tullaan hyödyntämään kuitenkin koko Yhteistoiminta-alueen palveluverkkoa ja erityispalveluja. Tulevina vuosina tarvitaan tiivistä yhteistyötä ja suunnittelua, jotta kuntalaisten palvelutarpeet ja Oriveden kaupungin näkökulma sekä paikallistietämys huomioidaan Yhteistoiminta- alueen palveluiden järjestämisessä. Oriveden kaupungin oma suunnittelutyö ikääntyvän väestön osan palvelutarpeista ja palveluiden järjestämisestä on tarpeen edelleen. Suunnittelutyötä tehdään yhteistyössä Tampereen kaupungin ikäihmisten palvelu- ja muiden Tampereen kaupungin ja Oriveden kaupungin palveluorganisaatioiden kanssa. Ikäihmisten palveluissa on myös huomioitava, että ikääntyvät tarvitsevat niin ikäihmisille suunnattuja omia palveluja, kuin kiinteästi niihin liittyviä palveluja ja näiden lisäksi eriikäisille yhteisiä palveluja sekä ennaltaehkäiseviä ja kuntouttavia palveluja. Ennaltaehkäiseviä (toimintakykyä, terveyttä ja hyvinvointia lisääviä palveluja) ovat esimerkiksi kulttuuri-, liikunta- ja koulutuspalvelut, kansalaisopistotoiminta, elinikäinen opiskelu ja harrastustoiminta sekä erilaiset vapaaehtoistyöjärjestöjen, kolmannen sektorin, seurakunnan ja yritysten palvelut. Ihminen elää pitempään kuin koskaan aiemmin ihmisen historiassa. Samaan aikaan myös vanhuus ja käsitykset vanhuudesta ovat muutoksessa. Entistä useammin eläkeaikaan sisältyy, ihmisen toimintakyvyn säilyessä pidempään, myös aktiivisia eläkevuosia, jolloin voidaan puhua niin sanotusta kolmannesta iästä. Tällöin ikääntyvä ihminen on vapaa palkkatyön velvoitteista ja muista vastuista. Eläkevuosina ikäihmisellä on mahdollisuus osallistua ja toteuttaa aiempina vuosina suunnittelemiaan harrastuksia ja toimintaa. Ikäohjelmassa onkin tavoitteena tuoda esille myös toimintakykyä ylläpitävät ja palvelutarpeita ennaltaehkäisevät toiminnot ja voimavaralähtöinen käsitys ikääntymisestä. Tulevien vuosien aikana tulisi entistä enemmän kiinnittää huomiota ennaltaehkäiseviin ja kuntouttaviin palveluihin sekä eriikäisten ja eri sukupolvien väliseen yhteistyöhön ja vuorovaikutteiseen toimintaan. Jotta ihmiset voisivat paremmin varautua ja ymmärtää ikääntymistä sekä siihen liittyviä riskejä ja mahdollisuuksia, on tarpeen lisätä yleistä ikääntymistietämystä eriikäisten sukupolvien yhteisillä foorumeilla, esim. järjestämällä avoimia seminaareja ja yleisötilaisuuksia. Ikääntyvän yhteiskunnan haasteina ja mahdollisuuksina ovat: ennaltaehkäisevät palvelut, yli sektorirajojen tapahtuva yhteistyö, kansalaisten oman

Sivu 6 / 57 aktiivisuuden, toimintakyvyn, terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen ja osallisuuden parantaminen. Tavoitteena on lisätä aktiivisia ja toimintakykyisiä vuosia ikääntyvien ihmisten jäljellä oleviin elinvuosiin. Tavoitteena on myös siirtää palvelutarpeen alkamista useilla vuosilla eteenpäin nykyisestä, jotta väestön ikääntymisen tuomista palvelutarpeiden kasvuhaasteista selviydytään. Tulevat vuodet ja vuosikymmenet asettavat kaupungin palvelurakenteisiin ja toimintatapoihin kohdistuvia haasteita ikääntyvien määrän kasvaessa. Myös menossa oleva kunta-, sosiaali-ja terveyspalveluiden rakenneuudistus osaltaan vaikuttavat kunnan palvelurakenteisiin, ikäihmisten palveluiden järjestämis- ja toimintatapoihin ja asettaa ne erityisen tarkastelun kohteeksi. Kuntien, myös Oriveden kaupungin toimintaan ja palvelujärjestelmän rahoitukseen vaikuttavat olennaisesti myös työikäisten ikäluokkien pienentyminen, työttömyyden/ työllisyyden ja talouden kehitys sekä taloudelliset haasteet koko suomalaisessa yhteiskunnassa, jotka kaikki vaikuttavat myös hyvinvointipalvelujen rahoitukseen ja järjestämiseen. Nuorten ja työikäisten ikäluokkien väheneminen vaikuttaa myös ikäihmisten palvelujen henkilöstön rekrytointiin ja saatavuuteen. Väestön ikääntyminen vaikuttaa koko kaupungin eri toimialojen toimintaan ja palveluihin. Ikäihmisten määrän kasvu tulee huomioida ympäristön suunnittelussa, kaavoituksessa ja rakentamisessa sekä kaikissa kaupungin palveluissa ja niiden järjestämisessä. Oriveden kaupungin Ikäohjelmassa arvioidaan erityisesti sosiaali- ja terveyspalveluiden tarpeen kehitystä. Palvelutarpeiden kehityksen arvioinnin pohjalta asetetaan tavoitteet kaupungin palvelurakenteelle vuoteen 2025. Ikäohjelman toteutus on pitkäaikainen prosessi, joka edellyttää niin kaupungin vanhuspalveluiden johdolta, henkilöstöltä ja eri toimialoilta sekä luottamusjohdolta tiivistä yhteistyötä ja sitoutumista Ikäohjelmassa asetettuihin tavoitteisiin ja niiden toimeenpanoon. Ikäohjelman tavoitteiden toteutumiseksi on Ikäohjelma sidottava vuosittain tehtävään Oriveden kaupungin talousarvioon ja toimintasuunnitelmaan. Tulevien vuosien pitkän ajan suunnittelusta huolimatta tätä Ikäohjelmaa arvioidaan ja päivitetään valtuustokausittain.

Sivu 7 / 57 2. IKÄOHJELMAN LÄHTÖKOHDAT JA VALTAKUNNALLISET TAVOITTEET Väestön ikärakenteen muuttuessa ja ikääntyneiden määrän kasvaessa on koko yhteiskunnan, julkisen ja eri sektoreiden varauduttava entistä iäkkäämpien ihmisten palvelutarpeisiin. Myös asenteissa ja suhtautumisessa ikääntyneisiin kansalaisiin on parantamista. Sosiaali- ja terveysministeriö julkaisi vuonna 2008 Ikäihmisten palvelujen laatusuosituksen. Laatusuosituksessa on huomioitu väestön ikääntyminen, valtakunnan ikääntymispoliittiset linjaukset, uusin tutkimustieto ja yhteiskunnan toimintaympäristön muutokset. Hyvinvointi 2015 ohjelmassa (STM, 2007) erityisinä haasteina esitetään ikääntyvän väestönosan palveluiden tuottamisessa työvoiman riittävyys ja osaaminen, ikääntyvän väestön terveyden ja toimintakyvyn ylläpito, sosiaalisten verkostojen ja yhteisvastuun lisääminen sekä ennaltaehkäisevät palvelut ja tukimuodot. Valtakunnallisissa kehittämisohjelmissa ja Laatusuosituksessa (STM, 2008:33) kotihoidon erityiseksi tavoitteeksi on asetettu ikääntyvien hoivan ja hoidon laadun parantaminen sekä asiakkaan valinnanvapauden, yksilöllisyyden kunnioittaminen ja asiakkaan aseman vahvistaminen. Ikäihmisten palvelujen laatusuositus (STM, 2008:33) tukee kuntia palvelujen kehittämiseen paikallisista lähtökohdista. Kuntien palvelujärjestelmän toiminta tapahtuu yhteistyössä järjestöjen, yksityisten palvelun tuottajien sekä asiakkaiden, heidän omaistensa ja muiden kuntalaisten kanssa. Väestön ikärakenteen muutoksen vuoksi kuntia ohjataan laatimaan paikallinen toimenpideohjelma ikäihmisten palvelujen ja toimintaympäristön suunnittelun pohjaksi (Virnes ym. 2006). Lainsäädännöllä on määritelty terveydenhuollossa hoitoon pääsy ja sosiaalipalveluissa 80 vuotta täyttäneen oikeus palvelutarpeen arviointiin, mikä on tehtävä kiireellisessä tapauksessa viipymättä. Uusi vanhuspalvelulaki vahvistaa ikääntyneiden ja toimintakyvyltään heikentyneiden oikeuksia palvelutarpeen arvioinnissa ja palveluiden järjestämisessä. Uusi vanhuspalvelulaki astuu voimaan 1.7.2013. Vanhuspalvelulaissa määritellään, että ikääntyvän ja toimintakyvyltään heikentyneen asiakkaan palvelutarve on arvioitava määräajassa kokonaisvaltaisesti ja palvelutarvepyynnöissä on annettava kirjallinen päätös palveluiden myöntämisestä (STM ohjausryhmän muistio 19.4.2012; STM Tiedote 235/ 2012; Finlex

Sivu 8 / 57 Vanhuspalvelulaki 980/ 2012). Terveyden edistämisen laatusuositus vuodelta 2006 ja Terveydenhuoltolaki, joka tuli voimaan 1.5.2011 edellyttävät, että väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen nostetaan painopistealueeksi. Tähän työhön tarvitaan terveyden, toimintakyvyn ja hyvinvoinnin edistämisen rakenteiden arviointia, johtamisen kehittämistä ja voimavarojen uudelleen suunnittelua Myös sosiaalipalveluihin tultaneen määrittelemään palveluiden saamisen määräaikoja eli palvelutakuu. Sosiaalihuoltolain uudistusta valmistelevan työryhmän tiedotteen mukaan uusi sosiaalihuoltolaki vahvistaa asiakkaan oikeutta saada palveluja. Palvelujen saannin perustaksi on tulossa uudessa sosiaalihuoltolaissa yksilöllinen tuen tarpeen arviointi. Sosiaalihuoltolain on tarkoitus tulla voimaan vaiheittain, aikaisintaan vuonna 2015 (STM, 141/2012). Ikäihmisten Ikähoivatyöryhmän raportista (STM, 2011) selviää tulevien vuosien tavoite, jonka mukaan ikääntyvät ihmiset saisivat palvelut omassa asuin- ja elinympäristössään, omissa kodeissaan. Tavoitteena on, että kunnissa kehitettäisiin ikäihmisille suunnattuja palvelualueita, joissa toimisi neuvontakeskus ja erilaiset ikäihmisten tarvitsemat palvelut. Ikähoivatyöryhmä on esittänyt 10- portaista kehittämisohjelmaa ympärivuorokautisten palveluiden rakenteiden muuttamiseksi, palvelujärjestelmän moniportaisuuden vähentämiseksi. Tavoitteena on, että nykyisestä kolmiportaisesta ympärivuorokautisesta palvelujärjestelmästä (tehostettu palveluasuminen, vanhainkodit, terveyskeskussairaaloiden osastot) siirryttäisiin asteittain kohti yksiportaista ympärivuorokautisen hoidon järjestelmää. Tavoitteena on, että asiakkaana olevan ikäihmisen ei tarvitsisi muuttaa omasta kotoaan ja palveluyksiköstä toiseen palvelutarpeen kasvaessa, vaan palvelut ja resurssit liikkuisivat ikäihmisten tarpeita vastaavasti. Ikähoivatyöryhmän raportissa suuntaviivana on, että ikääntynyt ihminen voi asua kotonaan, hoidon porrasteisuutta vähennetään asteittain ja ikääntyneiden omiin asumisympäristöihin ja koteihin järjestetään kaikki palvelut. Ikähoivatyöryhmän raportissa esitetään myös ikäihmisten asumispalveluiden maksujen selvitystä (STM, 2011.). Uusi vanhuspalvelulaki tulee voimaan 1.7.2013. Lakiluonnokseen kirjattiin alkusyksystä 2012 suositus henkilöstön vähimmäismitoituksesta ympärivuorokautisen hoidon yksiköissä (mitoitus 0,5 hoitajaa/ 1 hoidettava, ympärivuorokautisen hoidon asukasta kohden). Ministeriö (STM) ja valvovat viranomaiset (Aluehallintovirasto, Valvira) tulevat seuraamaan henkilöstömitoituksen

Sivu 9 / 57 toteutumista eri yksiköissä Suomessa. Vanhuspalvelulakia valmistelevan ohjausryhmän keskeiset linjaukset ovat seuraavat: 1. Lain lähtökohta on ikääntyneen väestön ja iäkkään henkilön toimintakyky, ei ikä sinällään. 2. Laki lisää koko ikääntyneen väestön ja yksittäisten iäkkäiden henkilöiden oikeuksia ja vaikutusmahdollisuuksia elinolojaan ja palveluitaan koskevaan suunnitteluun ja kehittämiseen. 3. Laki velvoittaa kuntia seuraamaan ikääntyneen väestönosan palvelutarpeita, arvioimaan ja kehittämään koko kunnan toimintaa ikääntyneen väestön aseman parantamiseksi, hyvinvoinnin, terveyden ja toimintakyvyn edistämiseksi sekä iäkkäille järjestettävien palvelujen kehittämiseksi osana kunnan strategista suunnittelua. 4. Lain mukaan on tuettava ja vahvistettava iäkkäiden itsenäistä suoriutumista eri ympäristöissä. 5. Iäkkään henkilön hoito on järjestettävä laitoksessa vain, jos se on perusteltua henkilön arvokkaan elämän ja turvallisen hoidon kannalta. 6. Iäkkäiden palveluissa on satsattava laaja-alaisen osaamisen lisäämiseen ja hyödyntämiseen sekä pätevään johtamiseen. 7. Iäkkäiden palveluissa on tehostettava laadunhallintaa ja valvontaa. (Kunnat.net, 19.10.2012) Vanhuspalvelulakiesitys (8.11.2012 vp) sisältää seuraavaa: Kunnan on laadittava suunnitelma toimenpiteistään ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, terveyden, toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi sekä ikääntyneiden tarvitsemien palvelujen järjestämiseksi ja kehittämiseksi. Kunnan on otettava suunnitelma huomioon kuntalain 65 :ssä tarkoitetussa talousarviossa ja - suunnitelmassa, terveydenhuoltolain 12 :n 1 momentissa tarkoitetussa raportoinnissa ja hyvinvointikertomuksessa sekä muussa ikääntyneen väestön asemaan vaikuttavassa päätöksenteossa ja ratkaisujen valmistelussa. Kunnassa laadittavassa suunnitelmassa on arvioitava vanhuspalvelulakiesityksen (2012) mukaan: 1) ikääntyneen väestön hyvinvoinnin tilaa, ikääntyneelle väestölle tarjolla olevien palvelujen riittävyyttä ja laatua sekä palvelutarpeeseen vaikuttavia tekijöitä;

Sivu 10 / 57 2) määriteltävä tavoitteet ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi, itsenäisen suoriutumisen tukemiseksi sekä palvelujen määrän ja laadun kehittämiseksi; 3) määriteltävä toimenpiteet, joilla kunta vastaa 2 kohdassa tarkoitettujen tavoitteiden toteutumisesta; 4) arvioitava voimavarat, jotka kunnassa tarvitaan 3 kohdassa tarkoitettujen toimenpiteiden toteuttamiseksi; 5) määriteltävä kunnan eri toimialojen vastuut 3 kohdassa tarkoitettujen toimenpiteiden toteuttamisessa; sekä 6) määriteltävä, miten kunta toteuttaa yhteistyötä ikääntyneen väestön elinoloihin vaikuttamisessa ikääntyneitä edustavien järjestöjen ja muiden kolmannen sektorin toimijoiden, yritysten, valtion viranomaisten ja muiden asiaan liittyvien toimijoiden kanssa. Edellä mainittujen asioiden lisäksi lain keskeiset muutokset ovat: - palvelujen saatavuus ja saavutettavuus - kunnan voimavarat - kunnan käytettävissä oleva asiantuntemus ja johtaminen - vanhusneuvosto lakisääteiseksi - hyvinvointia edistävä toiminta - palvelutarpeiden arviointi ja selvittäminen monipuolisesti - palvelusuunnitelma, kirjallinen päätös palveluiden myöntämisestä - vastuutyöntekijä - omavalvonta, muutoksenhaku ja palvelujen laatu, viranomaisvalvonta, odotusaikojen julkaiseminen Eduskunta on vahvistanut 28.12.2012 Lain ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta ja iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (980/2012). Laki tulee voimaan 1.7.2013 (Eduskunnan kirjasto; STM tiedote 235/2012). Myös aiemmin voimaan tullut Ikäihmisten palvelujen laatusuositus (STM,2008) sisältää keskeiset strategiset linjaukset kuntien palvelujen laadun ja vaikuttavuuden parantamiseksi kolmella eri osa- alueella: 1) Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen ja palvelurakenteen kehittäminen 2) Henkilöstön määrä, rakenne, osaaminen ja johtaminen 3) Ikäihmisten asumis- ja ympärivuorokautiset hoitoympäristöt. Laatusuosituksessa kuntia kehotetaan käyttämään erilaisia seurantaindikaattoreita ja mittareita sekä järjestelmällistä tiedon keruuta, jotta asetettujen tavoitteiden saavuttamista voidaan seurata. Laatusuosituksessa painotetaan ikäihmisten kotona asumisen tukemisen ensisijaisuutta, ikäihmisten hyvinvoinnin ja terveyden

Sivu 11 / 57 edistämistä, ennaltaehkäisevää toimintaa ja palveluja sekä yksilökohtaista palvelutarpeen arviointia (STM, 2008:33). Valtakunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon KASTE- kehittämisohjelman 2008-2011 tavoitteena oli, että: 1) osallisuus lisääntyy ja syrjäytyminen vähenee 2) hyvinvointi ja terveys lisääntyvät 3) hyvinvointi- ja terveyserot kaventuvat 4) palveluiden laatu, vaikuttavuus ja saatavuus paranevat 5) alueelliset erot pienenevät (STM 2008:6) KASTE- ohjelman ja Ikäihmisten palvelujen laatusuosituksen tavoitteet 75 vuotta täyttäneisiin henkilöihin olivat vuoteen 2012 mennessä seuraavat: 91 92 % asuu kotona itsenäisesti tai kattavan palvelutarpeen arvioinnin perusteella myönnettyjen tarkoituksenmukaisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvin 13-14 % saa säännöllistä kotihoitoa 5-6 % saa omaishoidon tukea 5-6 % on tehostetun palveluasumisen piirissä 3 % on hoidossa vanhainkodeissa tai pitkäaikaisessa hoidossa terveyskeskusten vuodeosastoilla (STM 2008:6) KASTE- ohjelman tavoitteet olivat palvelujen laadun, vaikuttavuuden ja määrän lisäksi kohdennettu ikäihmisiin seuraavasti: Vanhusten ikävakioitu toimintakyky ja terveys paranevat Koti- ja vapaa-ajan tapaturmakuolemat ja vakavat tapaturmat vähenevät 10 % Vanhuspalvelujen tarpeen arvioinnin määräajat toteutuvat Säännöllinen kotihoito on tarjolla 14 %:lle yli 75- vuotiaista ja Pitkäaikaisessa laitoshoidossa on yli 75- vuotiaita enintään 3 %. (STM 2008:6) Valtakunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon KASTE- kehittämisohjelman 2012-2015 tavoitteena on, että: Toteutetaan ikäihmisten palvelujen rakennemuutos Parannetaan ja yhdenmukaistetaan palvelutarpeen arviointikäytäntöjä. Vuonna 2012 STM ja Kuntaliitto antoivat yhdessä kuntainfon iäkkäiden henkilöiden toimintakyvyn mittaamisesta palvelutarpeen arvioinnin yhteydessä. Kuntainfon sisältö noudattaa THL:n Toimia-verkoston (Toimintakyvyn arvioinnin ja mittaamisen asiantuntijaverkosto) linjauksia. Uudistetaan ikäihmisten palvelujen laatusuositus ja käynnistetään sen toimeenpano. STM ja Kuntaliitto antavat ikäihmisten uudistetun palvelujen laatusuosituksen vuonna 2013. THL osallistuu valmisteluun ja seurantaan. Kunnat, alueet ja Kuntaliitto ovat laatusuosituksen toimeenpanijoita. Laatusuositus sovitetaan yhteen vanhuspalvelulain säännösten kanssa, ja Valvira sovittaa valvontaohjelmat laatusuosituksen linjausten mukaisiksi. Parannetaan palveluketjujen koordinaatiota ja sujuvuutta. Pitkäaikaisen laitoshoidon tarvetta vähennetään uudistamalla ympärivuorokautista hoitoa, ja monipuolistamalla ja lisäämällä kotiin saatavia palveluja ja kuntoutusta. Valmistellaan ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma yhteistyössä YM:n kanssa Valmistellaan omaishoidon kehittämisohjelma, jonka avulla vahvistetaan omaishoidon säädöspohjaa ja kehitetään omaishoitoperheiden monimuotoista tukea Kehitetään palvelujen sisältöä ja lisätään vanhenemiseen liittyvää osaamista. Toimeenpannaan kansallinen muistiohjelma. Käynnistetään kansallinen hanke ikäihmisten suun terveydenhuollon palvelujen kehittämiseksi. Edistetään ravitsemustilan säännöllistä arviointia ja tehostetaan ikääntyneiden ravitsemus- ja liikuntasuositusten käyttöä.

Sivu 12 / 57 Edistetään säännöllisten lääkityksen arviointikäytäntöjen ja työvälineiden käyttöä. Luodaan Mieli-suunnitelman mukaisia iäkkäiden mielenterveyttä edistäviä ja päihteiden käyttöä ehkäiseviä palvelukokonaisuuksia. Vahvistetaan gerontologista, ihmissuhde- ja yhteistyöosaamista yhteistyössä koulutuksesta vastaavien toimijoiden kanssa. (STM, 2012:20) Sosiaali- ja terveysministeriössä asetettuihin laatusuosituksen tavoitteisiin tultaneen mahdollisesti tekemään tarkistuksia muistisairaiden ikäihmisten osalta, sillä muistisairaus lisää palvelujen tarvetta ja aiheuttaa hyvin usein ympärivuorokautisen hoidon tarpeen. Tällöin yli 75- vuotiaiden osalta muistisairaiden osuuden ja hoidon tarpeen lisääntyessä, 5-6 % ei liene riittävä osuus tehostetussa palveluasumisessa. Myös tässä Ikäohjelmassa on laskettu tehostetun palveluasumisen tarve yli 75- vuotiailla 5-6 % mukaisesti ja mm.muistisairaudet huomioiden 9 % mukaisesti. Kohti parempaa vanhuutta, suomalaisen lääkäriseura Duodecimin järjestämässä geriatrien ja vanhuuden tutkijoiden seminaarissa 8.2.2012 laadittu konsensuslausuma sisältää vanhenemisen maailmanlaajuisen megatrendin tarkastelun lähtökohdista Suomen oloissa keskeiset kysymykset ja niihin esitetyt vastaukset, tavoitteet paremman vanhuuden turvaamiseksi: 1) Miten vanhuuden terveyttä ja toimintakykyä voidaan edistää? Tiivistetty vastaus: Toimintakykyä voidaan edistää ja sairauden riskiä vähentää vanhuudessakin. Ympäristönsuunnittelu parantaa toimintakykyä. Omaa vanhuuttaan kannattaa ennakoida ja suunnitella. Teknologia hyödyttää, jos se on suunniteltu käyttäjän näkökulmasta. 2) Minkälaista hoitoa ja hoivaa vanhuudessa tarvitaan? Tiivistetty vastaus: Itsemääräämisoikeus on hoidon keskeinen ohjenuora. Hoitoa ja kuntoutusta saa riittävästi ja tarpeen mukaan. Omaishoitajan tarpeisiin vastataan. Vanha ihminen saa kuollessaan tarvitsevan hoivan sinne, missä hän on. Kotihoito on hoidon kulmakivi. Geriatrinen ja gerontologinen osaaminen turvataan. Rahoitus keskitetään yhdelle taholle. 3) Mihin geriatriaa tarvitaan? Tiivistetty vastaus: Sekä perusterveydenhuoltoon että erikoissairaanhoitoon tarvitaan lisää geriatrian erikoislääkäreitä. Erikoissairaanhoitoon tulee perustaa alueellisesti toimivia geriatrisia yksiköitä. Geriatrista ja gerontologista osaamista tulee sisällyttää kaikkien sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten koulutukseen. Moniammatillinen, laaja-alainen geriatrinen arviointi on otettava tavaksi tavanomaisia hoitokäytäntöjä. 4) Miten edetään kohti parempaa vanhuutta? Tiivistetty vastaus: Vanhojen ihmisten syrjintä on lainvastaista, ja siitä pitää päästä eroon. Perusteettomista ikärajoista vanhojen täyteen osallisuuteen ja kansalaisuuteen. Ikäsegregaatiosta ikäintegraatioon siirtyminen on vanhenevan yhteiskunnan sosiaalisen kestävyyden ehto. Tarvitaan kansallinen tutkimusohjelma ja tutkijakoulu. (Gerontologia. 2012, 48-62.) Valtakunnalliset kehittämistavoitteet, suositukset ja lainsäädäntö on otettu huomioon Oriveden kaupungin Ikäohjelmassa vuosille 2013-2025.

Sivu 13 / 57 3. ORIVEDEN KAUPUNGIN IKÄOHJELMAN HANKETYÖSKENTELY Oriveden kaupungin ikäohjelman valmistelusta on vastannut kaupunginhallituksen, hyvinvointi- ja terveyslautakunnan ja vanhus- ja vammaisneuvoston nimeämä ohjausryhmä, jonka jäseninä ovat olleet sosiaali- ja terveysjohtaja Kari Rannanautio, kaupunginhallituksen edustajina sairaanhoitaja Nina Lahtinen ja lähihoitaja Ritva Ahonen, hyvinvointi- ja terveyslautakunnan edustajina Ilkka Hjerppe ja Päivi Nikkilä, vanhus- ja vammaisneuvoston jäseninä Seppo Grönvist ja Liisa Mattila, Oriveden Palvelutalosäätiön edustajana vastaava ohjaaja Ulla Reini, vanhuspalveluiden esimiehet kotihoidonohjaaja Nina Suhonen, osastonhoitaja Hanna-Leena Simonen ja vs. osastonhoitaja/ sairaanhoitaja Katja Salomaa, vanhus- ja vammaispalveluiden palvelualuejohtaja Leena Rinne, vanhuspalveluiden henkilöstön edustajina sairaanhoitaja Salme Tuominen, lähihoitaja Carita Saarinen, sairaanhoitaja Sari Kangasmäki sekä Kangasalan Yhteistoiminta-alueen edustajana hoitotyön johtaja Päivi Porre- Mutkala ja Tampereen Yhteistoiminta- alueen edustajana ikäihmisten palveluiden tilaajapäällikkö Eeva Päivärinta. Ohjausryhmän puheenjohtajana on toiminut Kari Rannanautio ja sihteerinä Leena Rinne. Sihteerin tehtävänä on ollut Ikäohjelman kirjoitustyö. Ikäohjelman valmistelussa on käytetty osallistavaa työtapaa. Ikäihmisille ja kuntalaisille järjestettiin avoin seminaari ja keskustelutilaisuus 28.3.2012 ja ammattilaisille seminaari ja keskustelutilaisuus 11.4.2012. Seminaareiden luennoitsijana oli geriatrian professori Jaakko Valvanne. Ikäihmisten ja kuntalaisten avoimeen seminaariin ja ammattilaisten tilaisuuteen kutsuttiin myös kaupungin eri sektoreiden edustajia ja yhteistyökumppaneita. Ikäihmisten seminaariin pyydettiin myös eri tahojen: veteraanijärjestöjen, vanhus- ja vammaisneuvoston, Oriveden Palvelutalosäätiön ja Oriveden seurakunnan puheenvuorot aiheesta: Millainen on hyvä vanhuus?. Ikäihmisten seminaarista tiedotettiin paikallislehti Oriveden Sanomissa ja seminaari oli avoin kaikille kuntalaisille. Ikäohjelman valmistelua on käsitelty vanhus- ja vammaisneuvostossa. Työn edistymisestä on kerrottu luottamuselimille sekä johdolle. Valmiista Ikäohjelmasta pyydetään Vanhus- ja vammaisneuvoston, Oriveden kaupungin Sotejaoston/ kaupunginhallituksen lausunto vuonna 2013. Ikäohjelman hyväksyy Oriveden kaupungin valtuusto.

Sivu 14 / 57 4. ORIVEDEN VÄESTÖNKEHITYS JA PALVELUJEN TARVE ORIVEDEN IKÄÄNTYVÄN VÄESTÖN RAKENTEESTA VUOSINA 1990 2030 Taulukko 1. Ikärakenteen kehitys vuosina 1990 2010. Yli 65-vuotiaiden % -osuus väestöstä. Yli 65 - vuotiaat 1990 2010 Muutos %-yksikköä Orivesi 17,4 % 22,8 % 5,4 % Tampere 14,5 % 16,3 % 1,8 % Pirkanmaa 14,6 % 17,5 % 2,9 % Koko maa 13,5 % 17,5 % 4,0 % Taulukko 2. Ikärakenteen kehitys vuosina 1990 2010. Yli 75-vuotiaiden % -osuus väestöstä. Yli 75 - vuotiaat 1990 2010 Muutos %-yksikköä Orivesi 7,6 % 11,4 % 3,8 % Tampere 6,2 % 7,7 % 1,5 % Pirkanmaa 6,2 % 8,2 % 2,0 % Koko maa 5,7 % 8,1 % 2,4 % Taulukko 3. Ikärakenteen muutos vuosina 1990 2010. Yli 85-vuotiaiden % -osuus väestöstä. Yli 85 vuotiaat 1990 2010 Muutos prosenttiyksikköä Orivesi 1,3 % 3,0 % 1,7 % Tampere 1,1 % 2,0 % 0,9 % Pirkanmaa 1,1 % 2,2 % 1,1 % Koko maa 1,0 % 2,1 % 1,1 % Kahden viimeisen vuosikymmenen aikana 1990 2010 Oriveden ikärakenne on ollut selvästi iäkkäämpää kuin Tampereella, Pirkanmaalla ja koko maassa, kun sitä arvioidaan % -osuutena väestöstä. Lisäksi iäkkäiden asukkaiden suhteellinen

Sivu 15 / 57 prosenttiosuus on kasvanut Orivedellä voimakkaammin kuin Tampereella, Pirkanmaalla ja koko maassa. Oriveden ikärakenne on vahvasti näkynyt myös sosiaali- ja terveyspalvelujen tarpeen ja palvelujen kasvuna vuosina 1990 2010. Taulukko 4. Oriveden iäkkäiden asukkaiden määrän kasvu vuosina 1990 2010 1990 2000 2005 2006 2007 2010 Kasvu Yli Yli 65- v 1600 1 757 1 882 1 916 2 089 2 196 596 Yli 75 - v 700 790 910 932 1 019 1 092 392 Yli 85 - v 119 172 176 191 231 291 172 Merkittävä määrällinen lisäys vuonna 2007 johtuu Längelmäen kuntaliitoksesta. Selvästi on nähtävissä entistä iäkkäämpien yli 85-vuotiaiden määrän kasvu 2000- luvun loppupuolella. Ikääntyminen näkyy myös tarkasteltaessa yli 85- vuotiaiden määrää. Vuonna 1990 oli yli 85 -vuotiaiden osuus yli 65-vuotiaista 7,4 % ja vuonna 2010 se oli 13,3 %. Taulukko 5. Oriveden iäkkäiden asukkaiden määrän kasvu väestöennusteen (2009) mukaan vuoteen 2030 mennessä. 2010 2012 2013 2014 2015 2017 2018 2020 2025 2030 yli 75 1 092 1 083 1 098 1 118 1 125 1 172 1 183 1 221 1 529 1 702 yli 85 291 307 325 328 345 356 357 376 417 485 Väestöennuste kertoo vääjäämättömästi kaupungin väestön ikääntyneiden osuudesta. Oriveden kaupungin ikäihmisten, yli 75-vuotiaiden määrän kasvu tulee olemaan jo 2010-luvulla merkittävää ja kiihtyy vuosina 2020 2025 suurten ikäluokkien saavuttaessa korkean iän. Tänä aikana osallistuvat ja aktiivisesti toimivat ikääntyvät kuntalaiset näkyvät entistä paremmin kaupunkikuvassa. Ikääntymisen vaikutus tulee näkymään myös ikääntyneiden määrän kasvaessa myös sosiaali- ja terveydenhuollon sekä muiden kunnan palvelujen tarpeen kasvuna. Muita kunnan palveluja ovat: liikunta- ja kulttuuripalvelut sekä kansalaisopiston toiminta, erilaiset neuvontapalvelut, kaavoitus- ja rakentaminen, liikenne- ja ympäristön ja yhdyskuntasuunnittelu sekä väestön turvallisuuspalvelut.

Sivu 16 / 57 Vuodesta 2010 vuoteen 2020 yli 75- vuotiaiden määrä väestöennusteen mukaan kasvaa 11,8 % (129). Vuodesta 2020 vuoteen 2025 ikääntyneiden määrän kasvu nousee 25,2 % (308). Yli 85-vuotiaiden määrä kasvaa erityisesti vuodesta 2010 2020, 29,1 % (85), mutta sitten kasvu vähenee hieman vuosina 2020 2025, 10.9 % (41). Vuoden 2009 väestöennuste ja yli 75-vuotiaiden määrän todellinen kasvu ovat jonkin verran ristiriidassa. Vuonna 2010 oli toteutuminen 2,5 % suurempaa kuin väestöennuste. Vuoden 2012 lopussa yli 75- vuotiaiden määrä ylitti väestöennusteen (2009) mukaisen yli 75- vuotiaiden määrän 4,5 % (49). 4.1. Oriveden kaupungin ikäihmisten palvelujen lähivuosien kehittämistavoitteet Väestön ikääntyminen ja ikäihmisten määrän kasvu lisää pitkäaikaissairauksien esiintyvyyttä ja tarvittavien hoito- ja hoivapalveluiden määrää. Palveluiden tarpeen lisääntyminen nostaa myös kustannuksia. Tämä lisää odotuksia hoito- ja hyvinvointiteknologian ja toimintakäytäntöjen kehitykselle ja uusien innovaatioiden soveltamiselle. Ikäihmisten ja väestön palvelurakennetta on kehitettävä edelleen entistä enemmän kotona asumista tukevaksi. Kroonisten ja pitkäaikaissairauksien lisääntymistä ja muita pitkäaikaiseen laitoshoitoon johtavia syitä on pyrittävä kaikin keinoin ennaltaehkäisemään. Ikääntyvien ihmisten toimintakykyä ja omatoimisuutta on lisättävä, jotta voidaan ennaltaehkäistä lisääntyvää palvelutarvetta. Ikäihmisten palvelujen laatusuosituksen (2008) mukaan 75 vuotta täyttäneistä vuodelle 2012 asetetun tavoitteen mukaan olisi pitänyt olla laitoshoidossa enintään 3 %, tehostetussa palveluasumisessa 5-6 %, omaishoidon tuen piirissä 5-6 % ja säännöllisen kotihoidon piirissä 13 14 %. Omatoimisesti tai tilapäisillä palveluilla tulisi selviytyä 71 % yli 75 vuotta täyttäneistä. Vanhuspalveluissa korostuvat ennaltaehkäisevät toimenpiteet ja ikääntyvien toimintakykyä ja terveyttä lisäävät toiminnot, jotta voitaisiin vaikuttaa tulevien vuosien palvelutarpeen kehitykseen ja ennaltaehkäistä palvelutarpeen kasvua. Koko maassa ikääntyvän väestönosan kasvu ja resurssien ennakoitu riittämättömyys lisäävät tarvetta ja myös vaatimuksia koko kunnan palvelujärjestelmän, ennaltaehkäisevän toiminnan ja ympäristön kehittämiseen, jotta ikääntyneet voisivat

Sivu 17 / 57 asua omassa kodissaan mahdollisimman pitkään. Keskeistä on ikääntyvän ihmisen kokema turvallisuus ja tunne siitä, että hän saa apua ja tukea sitten kun on tarve ja että voi itse toimia ja vaikuttaa omaan elämäänsä, valita sellaisen elämän kuin itse haluaa. 4.1.1. Voimavaralähtöinen vanhuskäsitys Gerontologinen ja sosiaaligerontologinen tutkimus on tuonut viime vuosina ja vuosikymmeninä uudistuksia käsitykseemme vanhenemisesta. Tutkimuksen myötä tärkeitä näkökohtia ovat mm. seuraavat: - ikääntymisen ja ikäkäsityksen muuttuminen - vanhenemisen sosiaalisuus, yhteiskunnallisuus ja historiallisuus - elämänkulun merkityksellisyys - vanhuksen oma identiteetti ja kodin sekä lähiympäristön ja lähiyhteisön merkitys - toimijuus ja kokemuksellisuus - ikääntyneen omien voimavarojen korostaminen ja - sosiokulttuurinen vanhuskäsitys (kts. Espoon ikääntymispoliittinen ohjelma 2009-2015, 17; Jyrkämä, 2008) Ikääntyneen ihmisen resurssit voivat muuttua erilaisilla areenoilla toimimisen kautta hyvinvoinniksi ja elämänlaaduksi, tästä mm. Torsntam (Tornstam 1982; Kautto ym.2004). Hän puhuu ensinnäkin tilanteista ja mahdollisuusrakenteista ja esittää seuraavalla sivulla esitetyn kuvan tavoin prosessimallin siitä, kuinka ikääntyvän ihmisen resurssit muuttuvat erilaisilla areenoilla toimimisen kautta hyvinvoinniksi ja elämänlaaduksi. Edellä esitetyn voimavarojen määritelmän mukaan yhteiskunnallisella tai yksilöllisellä tavoitteella voidaan ajatella tarkoitettavan hyvinvoinnin (having, loving ja being) lisäämistä ja elämänlaadun parantamista. Tämä voi koskea ikääntyneen itsensä lisäksi myös muita ihmisiä, kuten hänen läheisiään tai koko lähiyhteisöä ja ympäristöä. Sosiaaligerontologisessa tutkimuksessa on ikääntyneiden elämänlaatuun sisällytetty esimerkiksi: asuinympäristö ja sen laatu, sosioekonominen asema, henkilökohtainen autonomia, fyysinen ja psyykkinen terveys, elämään tyytyväisyys ja psyykkinen hyvinvointi,

Sivu 18 / 57 sosiaalinen verkosto ja integraatio sekä mielekäs tekeminen ja toiminta omassa elämässä, itsensä tarpeelliseksi ja merkitykselliseksi kokeminen. Toiminta-areenoina voivat olla työmarkkinat tai taloudelliset muut toiminnot, naapurusto, yksityiselämä, omat lapset ja lapsenlapset, vapaa-aika, kulttuuri, politiikka tai erilainen vapaaehtoistyö. Tämä kaikki toiminta voi tuottaa uusia resursseja, voimavaroja ja hyvinvointia niin ikääntyneen ihmisen omaan kuin muiden käyttöön. (Kautto ym. 2004, 40 44.) Alla olevassa kuvassa on esitetty resurssit, areenat ja elämänlaatu (Kautto ym.2004, 45): Ikääntyneen ihmisen voimavarat Ikääntyneen ihmisen toiminta eri areenoilla Ikääntyneiden ja muiden hyvinvointi ja elämänlaatu 4.1.2. Tutkitun tiedon hyödyntäminen Suomessa on saatavilla paljon kotimaista ja kansainvälistä tutkimustietoa. Palveluiden kehittämisessä ja strategisessa suunnittelussa tulee hyödyntää tutkittua tietoa, sillä tutkimus tuottaa tietoa siitä, millaiset toimenpiteet ovat vaikuttavia iäkkäillä ihmisillä. Myös iäkkäiden ihmisten ja heidän läheistensä omien toiveiden kuuleminen ja oman äänen kuuluminen palvelujen suunnittelussa ja toteuttamisessa on tarpeen, jotta palveluiden turvin voidaan tukea iäkkään ihmisen toimintakykyä ja selviytymistä sekä terveyden, hyvinvoinnin ja sosiaalisen osallisuuden parantumista. Seuraavilla toimenpiteillä on todettu olevan myönteistä vaikutusta iäkkäillä ihmisillä: 1) influessa- ja pneumokokkirokotukset, 2) elintapojen muutos (liikunta, ravitsemus, yhteisöllisyys), 3) yksinäisten ryhmäkuntoutus, 4) iäkkäiden masennuksen avohoito, 5) monet lääkehoidot ja kirurgiset toimenpiteet, 6) terveyspalveluiden suurkuluttajien käynnit

Sivu 19 / 57 geriatrin vastaanotolla, 7) geriatrinen arviointi ja kuntoutus ja 8) akuuttipotilaiden ravitsemusterapia (Espoon ikääntymispoliittinen ohjelma 2009-2015, 17.) Myös ikääntyneiden yksinäisyys on merkittävä tekijä ikääntyneen toimintakyvyn muutoksessa. Ikääntyneiden yksinäisyyden taustalla voi olla monenlaisia syitä, kuten sairautta, toimintakyvyn heikkenemistä ja eristäytymistä kotiin ja vaikeuksia ylläpitää ihmissuhteita ja näiden myötä sosiaalinen verkosto heikkenee. Vanhenemiseen kuuluvat kuitenkin toisaalta ihmissuhteiden ja -verkoston sekä toiminnan vähentyminen, erilaiset menetykset kuten leskeytyminen ja ikätovereiden sairastumiset ja kuolemat. Monen yksinjääneen vaikeutena on kuitenkin olla kontaktissa muihin ihmisiin esim. huonontuneen kuulon, näön tai muistin myötä, sillä ne vaikeuttavat tarkkaavaisuutta ja vuorovaikutusta muiden ihmisten kanssa ja saattavat alkuvaiheessa aiheuttaa häpeää ja eristäytymistä muista. Toisinaan yksinäisyys voi johtua puutteellisista sosiaalisista taidoista. Ikääntyessä ihmissuhdeverkosto kapenee edelleen ja voi aiheuttaa enenevässä määrin yksinäisyyttä. Yksinolo on kuitenkin eri asia kuin kokemus yksinäisyydestä. Ikääntyvistä tulee muodostumaan suuria erityisryhmiä, joiden erilaisiin kuntoutustarpeisiin pitäisi yhteiskunnassa ja kunnissa pystyä vastaamaan. Monet riskitekijät johtavat ikääntyneillä laitoshoitoon, kuten yksinäisyys ja masentuneisuus. Lisäksi heikentynyt proteiinien saanti ja riittämätön ravitsemus heikentää toimintakykyä ja lihaskuntoa, kiihdyttämällä lihaskatoa ja lisäämällä tulehdusten riskiä. Näiden lisäksi liikkumattomuus, vähentynyt liikunta ja ulkoilu heikentää D- vitamiinin saantia ja lihaskuntoa sekä toimintakykyä. Tutkimusten mukaista ikäihmisten kuntoutustyötä, ryhmäkuntoutusta tulisi tehdä enenevässä määrin kunnissa ikääntyvän väestönosan joukossa, jotta saataisiin ennaltaehkäistyä toimintakyvyn lasku, sairaalaan joutuminen ja laitoshoidon tarve. Iäkkäiden yksinäisyydestä, ryhmäkuntoutuksen ja liikunnan kehittämisestä ja taide- ja virikeryhmät- toiminnasta psykososiaalisena kuntoutuksena on julkaistu tutkimusraportteja Suomessa toteutetusta laajasta kuntoutushankkeen tutkimuksesta (Routasalo, Pitkälä, Savikko, Tilvis 2003; Pitkälä 2004; Pitkälä, Routasalo, Blomqvist 2004.).

Sivu 20 / 57 4.1.3. Kuntien keinot tukea ikääntyneiden kotona asumista Koko maassa ikääntyneiden määrän kasvu lisää haasteita sosiaali- ja terveyspalveluiden ja asumisympäristön kehittämiselle. Rajalliset resurssit asettavat kotona asumisen niin pitkään kuin mahdollista ensisijaiseksi tavoitteeksi. Myös ikääntyneille itselleen asuminen omassa kodissa, tutussa ympäristössä, niin pitkään kuin mahdollista on paras ratkaisu. Keskeistä on ikääntyneen turvallinen olo ja tunne siitä, että saa palveluja, kun niitä tarvitsee ja myös tunne siitä, että voi itse valita itselleen sellaisen elämän kuin haluaa. Ympäristöministeriön mukaan kunnissa voidaan vielä tehdä paljon toimenpiteitä ja hyödyntää käyttämättömiä resursseja ja mahdollisuuksia, jotka kaikki turvaisivat iäkkäiden kotona asumisen niin pitkään kuin mahdollista. Seuraavassa kuvassa on esitettynä ikääntyneen ihmisen kokonaisvaltaista kotona asumisen kehittämistä (Ympäristöministeriö, 2006). Sosiaali- ja terveyspalvelut Porrastettu palvelujen tarjonta Apuvälineet Toimintakyky Hyvinvointiteknologia Turvateknologia Ikääntyneen ihmisen turvallinen ja omaehtoinen selviytyminen kotona Virkeys Yhteisöllisyys Peruskorjaus Sosiaalinen ympäristö Asuminen Rakennettu Lähipalvelut ympäristö Esteettömyys

Sivu 21 / 57 4.2. Tampereen kaupungin ikäihmisten palvelujen kehittämistavoitteet Tampereen kaupungin vuonna 2009 tehdyssä Ikäihmisten palvelujen strategiassa kehittämistavoitteina nähdään, että kotihoidossa tulisi hoitaa enemmän hoidollisesti vaativampia asiakkaita, vähentää pitkäaikaisen laitoshoidon osuutta ja lisätä tehostettua palveluasumista ja omaishoidon tukea kohti Ikäihmisten laatusuosituksen (STM 2008:33) tavoitteita. Seuraavassa taulukossa 6. on kuvattu Ikäihmisten palvelujen laatusuosituksen mukainen palvelurakennetavoite vuonna 2012 yli 75- vuotiailla ja Tampereen tilanne vuosina 2007 ja 2008: Laatusuosituksen tavoite v.2012 Tilanne 31.12.2007 Tilanne 31.12.2008 Säännöllisen kotihoidon piirissä Omaishoidon tukea saavat Tehostetussa palveluasumisessa Pitkäaikaisessa laitoshoidossa 13 14 % 11,5 % 11,3 % 5-6 % 2,2 % 2,6 % 5-6 % 1,6 % 2,1 % 3 % 8,6 % 8,0 % 4.3. Oriveden kaupungin ikäihmisten palvelujen kehittämistavoitteet Oriveden kaupungissa kehittämishaasteet ovat samansuuntaiset kuin Tampereen kaupungissa 2009 todetussa Ikäihmisten palvelujen strategiassa. Orivedellä kehittämishaasteena on lisätä omaishoidon tukea ja tehostettua palveluasumista ikääntyneen väestönosan määrän kasvaessa koko ajan. Tavoitteena on myös vähentää laitoshoidossa ja terveyskeskuksen vuodeosastolla olevien pitkäaikaishoitopotilaiden eli ns. sairaalassa asuvien, väärässä paikassa olevien ikäihmisten määrää, järjestämällä oikea hoitopaikka. Oriveden kaupungin terveyskeskuksen vuodeosaston potilaspaikoista on pitkäaikaishoidon päätöksellä olevien ikääntyneiden potilaiden käytössä ollut vuodesta 2011 lähtien lähes jatkuvasti 29-44 % eli 10-15 paikkaa 34 terveyskeskuksen vuodeosastopaikasta. Nämä

Sivu 22 / 57 potilaat pitäisi pystyä sijoittamaan tehostettuun palveluasumiseen tai mahdollisuuksien mukaan kuntouttaa kotona asuviksi ja järjestää heille ympärivuorokautisia kotihoitopalveluja, kotikuntoutusta ja turvallisuusjärjestelmiä. Terveyskeskuksesta voitaisiin kotiuttaa nopeammin ikääntyneitä, jos: 1) terveyskeskuksessa voitaisiin panostaa enemmän kuntoutukseen, 2) olisi järjestettävissä riittävästi tehostettua palveluasumista, 3) olisi aloitettu ympärivuorokautinen kotihoitopalvelu ja 4) olisi kotiin annettavia kuntoutuspalveluja. Seuraavassa taulukossa 7. on kuvattu Ikäihmisten palvelujen laatusuosituksen mukainen palvelurakennetavoite yli 75-vuotiailla ja Oriveden kaupungin tilanne vuosina 2011 ja 2012: Laatusuosituksen tavoite v.2012 Tilanne 31.12.2011 yli 75-vuotiaita 1116 Tilanne 31.12.2012 yli 75-vuotiaita 1132 Säännöllisen kotihoidon piirissä 13 14 % 21, 3 % (238) 18,6 % (210) Omaishoidon tukea 5-6 % 1,9 % 2,1 % saavat (21) (24) Tehostetussa palveluasumisessa 5-6 % 3,3 % (37) 5,7 % (64) Pitkäaikaisessa laitoshoidossa 3 % 6,0 % (67) 4,7 % (53) Oriveden kaupungin vanhuspalveluiden kotihoidossa pystytään hoitamaan tilastojen mukaan riittävästi yli 75-vuotiaita. Tilastoja tarkasteltaessa on kuitenkin huomioitava, että kaupungin kotihoito on hoitanut 31.7.2012 asti myös omaishoidon lomituskäyntejä ja nämä asiakkaat ovat mukana tilastoissa. 1.8.2012 alkaen omaishoidon lomituskäynnit kotihoidon palveluissa lopetettiin ja siirryttiin palvelusetelikokeiluun ja omaishoidon lomituspalveluja järjestettiin myös ympärivuorokautisissa yksiköissä ja Oriveden Palvelutalon jaksohoitohuoneissa. Kotihoidon säännöllisen palvelun piirissä hoidetaan lisäksi niitä, jotka voisivat selvitä

Sivu 23 / 57 osallistumalla ikäihmisille tarjottavaan kuntouttavaan päivätoimintaan. Orivedellä ei ole kuitenkaan riittävästi ikäihmisten päivätoimintaa ja varsinaista kuntouttavaa päivätoimintaa ei ole lainkaan. Lisäksi kotihoidon säännöllisillä käynneillä hoidetaan myös niitä asiakkaita, jotka voisivat tulla toimeen avovastaanottokäynneillä, jos kotihoidolla olisi tätä toimintaa varten soveltuvat toimitilat. Kotihoidossa hoidetaan myös erittäin pitkään ja paljon apuja tarvitsevia huonokuntoisia ikäihmisiä, sillä usein asiakkaan joutuessa terveyskeskussairaalaan, hän ei enää huonokuntoisuuden vuoksi sieltä kotiudu omaan kotiinsa. Vuonna 2013 tilanne on seuraava: ympärivuorokautista kotihoitoa ei Orivedellä ole järjestettävissä, Oriveden Palvelutalosäätiössä ei ole ympärivuorokautista palvelua ja tehostettuja palveluasumisen paikkoja ei ole riittävästi ja palvelutarve kasvaa koko ajan Kehittämistavoitteena on kotihoidon kohdentaminen vaativan kotihoidon tarpeessa oleville asiakkaille ja kotihoidon vähentäminen/ lopettaminen vähän apua tarvitsevilta. Nämä asiakkaat voitaisiin ohjata esim. avovastaanotoille, tukipalveluiden piiriin, päivätoimintaan tai muihin ennaltaehkäiseviin ja kuntouttaviin palveluihin, kun ko. palveluja olisi saatavilla. Vaativamman kotihoidon kehittäminen ja lisääminen, kotihoidon kohdentaminen paljon apuja tarvitseville, edellyttää kuitenkin kotiin annettavia ympärivuorokautisia kotihoitopalveluja, ikäihmisten kotiin annettavia kuntoutuspalveluja ja kuntouttavaa päivätoimintaa sekä päivätoiminnan lisäämistä. Kehittämistavoitteena on myös pitkäaikaisen laitoshoidon vähentäminen, mikä tarkoittaisi sairaalassa olevien pitkäaikaispotilaiden määrän ja vanhainkoti-/ laitoshoitopaikkamäärän vähentämistä. Osa vanhainkotipaikoista voitaisiin muuttaa kotiutus- ja kuntoutusosaston ja tehostetun palveluasumisen paikoiksi (esim.5-8 paikkaa), paikat tulisi voida muuttaa tarpeita vastaavasti (kts.taulukko 8.). Lisäksi tulisi kasvattaa omaishoidon tuen piirissä olevien yli 75-vuotiaiden määrää. Omaishoidon määrän kasvattaminen edellyttäisi panostusta omaishoidon tuen palvelujen ja omaishoitajien tukitoimintojen kehittämiseen. Ikääntyvän väestönosan toimintakyvyn, terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen edellyttää pitkäaikaissairauksien, kuten muistisairauksien ja diabeteksen sekä muiden pitkäaikaissairauksien ja masennuksen ennaltaehkäisyä. Lisäksi tulee kiinnittää huomiota myös liiallisen päihteiden käytön ja kaatumistapaturmien kuten lonkkamurtumien ennaltaehkäisyyn. Pitkäaikaissairauksia ja tapaturmia ennaltaehkäisemällä, kuntoutusta lisäämällä ja kotiin annettavilla (tarvittaessa

Sivu 24 / 57 ympärivuorokautisilla intensiivisillä palveluilla) voidaan ehkäistä laitoshoidon tarpeen kasvua. Käytettävissä oleva sosiaali- ja terveystoimen henkilöstö- ja muut resurssit, kuten kunnan taloudelliset mahdollisuudet eivät tule lisääntymään kuitenkaan tulevina vuosina. Ikääntyvän väestönosan palvelutarpeiden kasvu ja niihin vastaaminen edellyttää siten myös käytettävissä olevien resurssien tehostamista. Toimintaresurssien tehostaminen tarkoittaa ennaltaehkäisevien palveluiden, turvallisten asumisympäristöjen, kotihoidon ja kuntoutuksen lisäämistä, osaamisen kehittämistä ja hyvinvointi- ja turvallisuusteknologian hyödyntämistä. 4.3.1. Oriveden kaupungin ikäihmisten palvelujen rakennemuutos Oriveden kaupungin Ikäohjelman ohjausryhmä esittää, että Oriveden kaupungissa ikäihmisten palvelujen lähivuosien haasteisiin vastataan seuraavasti: 1) vahvistetaan kotihoitoa sekä nopeilla ja oikea-aikaisilla sosiaali- ja terveyspalveluilla 2) vahvistetaan ikääntyneiden kotona asumista tarpeenmukaisella nopealla sairauksien hoidolla ja kuntoutuksella sekä viiveettä terveyskeskuksesta kotiuttamisella ja kotona asumista tukevia kuntoutuspalveluita järjestämällä. 3) Edellisiä tavoitteita tukevat toimenpiteet edellyttävät myös seuraavia toimenpiteitä: Kotona selviytymisen tukeminen ja kotihoidon vahvistaminen tarkoittaa kotiin annettavan ympärivuorokautisen palvelun aloittamista. Muutos edellyttää tiivistä moniammatillista yhteistyötä, osaamisen kehittämistä sekä kuntoutus- ja kotiutustiimin tehokasta toimintaa. Seuraavalla sivulla on esitetty tilanne 31.12.2012 ja väestöennusteita vuoteen 2025 ja arvioita yli 75- vuotiaiden palvelutarpeen kasvusta.

Sivu 25 / 57 Taulukko 8. Palveluiden tilanne vuoden lopussa 2012 ja arvio palvelutarpeen kasvusta eli 75 vuotta täyttäneiden palvelujen nykytila ja tarve vuosille 2014-2025 valtakunnallisen ikäihmisten palvelujen laatusuosituksen tavoitteiden mukaisesti. Yli 75- vuotiaiden määrä perustuu Tilastokeskuksen väestöennusteeseen vuodelta 2012. 2012 2014 2018 2020 2025 Tilanne ennuste ennuste ennuste ennuste 75 v. täyttäneitä, joista 1132 1165 1250 1299 1637 I omatoimisia (tavoite 71 %) 804 827 888 922 1162 II palvelujen piirissä (tavoite 29 %), joista i omaishoidon tuen saajia (tavoite 6 %, N) 24 (2,1 %) 70 75 78 98 ii säännöllisen kotihoidon piirissä ( tavoite 14 %, N) 210 (18,6 %) 163 175 182 229 iii tehostetussa palveluasumisessa ( tavoite 6 %, N) 64 (5,7 %) 70 75 78 98 iiii pitkäaikaisessa laitoshoidossa ( tavoite 3 %, N) 53 (4,7%) 35 38 39 49 v varautuminen muistisairaiden ikääntyvien tehostettuun palveluasumisyksikköön/ tehostetun palveluasumisen lisäpaikkojen ostopalveluihin / ympärivuorokautisen kotihoidon lisäämiseen ( tavoite 9 %, N) lisäystä: +35 + 8 +4 +30 v Yhteensä tehostettuja palveluasumispaikkoja (kun tavoite 9 %, N) 105 113 117 147 Arvio tulevista tarpeista perustuu Laatusuosituksen (STM, 2008) tavoitteisiin ja Tilastokeskuksen väestöennusteeseen (2012) ja ennusteen mukaiseen arvioon 75

Sivu 26 / 57 vuotta täyttäneiden määrästä tulevina vuosina. Eri tilastot ja väestöennusteet eri vuosina voivat antaa erilaisia lukuja, mutta on huomioitava, että suunta on kuitenkin sama kaikissa tilastoissa ja väestöennusteissa, jotka näyttävät Oriveden 75 vuotta täyttäneiden kuntalaisten määrän ja samalla palvelutarpeiden kasvavan tulevina vuosina. Tulevina vuosina kasvaa erityisesti tehostetun palveluasumisen tarve ja omaishoidon tuen tavoitetaso. Omaishoitajan tehtävän aloittaminen on kuitenkin vapaaehtoista ja siihen ei voida vaikuttaa pelkästään kaupungin toiminnoilla. Tehostettua palveluasumista tultaneen tarvitsemaan enemmän kuin Laatusuosituksen tavoitteen 5-6 % mukainen määrä yli 75-vuotiaista. Tehostetun palveluasumisen palvelutarpeen kasvuun vaikuttaa muistisairauksien lisääntyminen ikääntyvien keskuudessa. Muistisairaiden ikääntyvien kohdalla tuleekin varautua vielä ainakin kahteen tehostetun palveluasumisen yksikköön tai vastaavaan määrään ostopalvelupaikkoja tulevina vuosina vuoteen 2025 mennessä. Taulukossa 8. kuvatussa kohdassa: varautuminen muistisairaiden ikääntyvien tehostetun palveluasumisyksikköön/ lisäpaikkojen ostamiseen/ ympärivuorokautisen kotihoidon aloittamiseen, tarkoittaa sitä, että tehostetussa palveluasumisessa olisi tällöin 9 % yli 75-vuotiaista. Tämän mukaan vuonna 2014 tehostetun palveluasumisen paikkoja tarvittaisiin yhteensä 105 paikkaa, vuonna 2018 paikkoja tarvittaisiin 113 paikkaa, vuonna 2020 paikkoja tarvittaisiin 117 paikkaa ja vuonna 2025 tehostettua palveluasumista tarvittaisiin 147 paikkaa. Tehostettuun palveluasumiseen tarvitaan tulevina vuosina 2014-2025 arvion mukaan vähintään noin 34-83 uuden paikan verran lisäystä, jotta vuonna 2025 olisi väestöennusteen yli 75 -vuotiaiden määrää vastaavasti tehostettua palveluasumista (tarve laskettu 6 % ja 9 % mukaan). Tarvittavan paikkamäärän lisäystä vuodelle 2014 ei voida toteuttaa uuden yksikön kilpailuttamis- ja rakennushankkeen kautta, vaan tulee selvittää muita vaihtoehtoja, kuten: olemassa olevien palveluasumispaikkojen muuttamista tehostetuksi palveluasumiseksi, ympärivuorokautisen kotihoidon aloittamista ja ostopalveluina toteuttavia paikkoja. Toimenpiteitä tehostetun palveluasumisen lisäämiseksi voidaan tehdä seuraavasti myös pitemmällä aikavälillä: 1. Tehostettua palveluasumista lisätään vuosittain 2-3 uudella ostopalvelupaikalla ja välivuosina 25 30 -paikkaisen tehostetun palveluasumisyksikön rakentamisella siten,