LAHDESJÄRVI-LAKALAIVAN OSAYLEISKAAVA Kaupallisten vaikutusten arviointi Päivitys

LAHDESJÄRVI-LAKALAIVAN OSAYLEISKAAVA Kaupallisten vaikutusten arviointi Päivitys 2008 28.8.2008 TUOMAS SANTASALO Ky TAMPEREEN KAUPUNKI Nervanderinkatu 5 D 38, 00100 Helsinki www.tuomassantasalo.fi

Kaupallisten vaikutusten arviointi - Päivitys 2008 1 LAHDESJÄRVI-LAKALAIVAN OSAYLEISKAAVA Kaupallisten vaikutusten arviointi Päivitys 2008 Johdanto 2 1 Markkina-alueen kaupallisten palveluiden nykytilanne ja tulevaisuuden ennusteita 3 1.1 Markkina-alueen väestö 3 1.2 Osayleiskaava-alueen nykyiset palvelut, kilpailevat kaupalliset keskittymät ja uudet kaupan hankkeet 5 1.3 Vähittäiskauppaan kohdistuva ostovoima markkina-alueella 7 1.4 Liikepinta-alatarve markkina-alueella 2025 8 2 Kaupalliset vaikutukset 11 2.1 Vaikutukset kaupallisten palveluiden toimintaedellytyksiin 12 2.2 Vaikutukset palveluverkkoon ja yhdyskuntarakenteeseen 13 2.3 Vaikutukset palveluiden alueelliseen saavutettavuuteen 15 2.4 Vaikutukset verotuloihin 16 3 Merkittävimmät vaikutukset 18 Liite 1 Vireillä olevat kaupan hankkeet 20 Liite 2 Osayleiskaavaehdotus, alustava 14.5.2008 21

Kaupallisten vaikutusten arviointi - Päivitys 2008 2 Johdanto Tampereen kaupunki on laatimassa osayleiskaavaa Lahdesjärven ja Lakalaivan alueelle. Alue on sijaintinsa puolesta erittäin merkittävä alue Tampereen ja ympäristökuntien näkökulmasta. Alueen kehittämisen ja muutoksen esteenä ovat vanhentuneet yleiskaavat. Osayleiskaavassa pyritään ratkaisemaan maankäyttö entistä tehokkaampana, käyttötarkoitukseltaan monipuolisempana ja rakentamisen laadun osalta korkeatasoisempana. Osayleiskaavasta laadittiin aluksi kolme alustavaa luonnosvaihtoehtoa. Vaihtoehtoja arvioitiin ja päädyttiin jatkamaan kaavoitusta yhden luonnoksen pohjalta. Tämä selvitys on päivitys osayleiskaavavaihtoehtojen yhteydessä tehdystä kaupallisten vaikutusten arvioinnista. Kaupallisessa selvityksessä arvioidaan, mitä vaikutuksia osayleiskaavalla on kaupalliseen palveluverkkoon ja palveluiden alueelliseen saavutettavuuteen. Lisäksi analysoidaan vaihtoehtojen vaikutuksia palveluiden toimintaedellytyksiin ja muiden markkina-alueella sijaitsevien kaupallisten keskittymien kehitysmahdollisuuksiin. Osayleiskaavalla on myös vaikutuksia työpaikkakehitykseen sekä palkoista saataviin verotuloihin ja kiinteistöveron määrään. Selvityksessä analysoidaan myös karkealla tasolla näitä kunnallistaloudellisia vaikutuksia. Tampereen kaupungin toimeksiannosta on kaupallisten vaikutusten arvioinnin tehnyt kaupungin toimeksiantamana Tuomas Santasalo Ky. Selvityksen teosta vastaa KTM Katja Koskela. Selvityksen ohjausryhmässä ovat toimineet Tampereen kaupungista yleiskaavapäällikkö Taru Hurme, yleiskaava-arkkitehti Ritva Kangasniemi sekä arkkitehti Pia Hastio.

Kaupallisten vaikutusten arviointi - Päivitys 2008 3 1 MARKKINA-ALUEEN KAUPALLISTEN PALVELUIDEN NYKYTILANNE JA TULEVAISUUDEN ENNUSTEITA Kaupallisten palveluiden nykytilannetta kuvataan tässä markkina-alueen väestön, alueen nykyisten palveluiden ja kilpailevien kaupallisten keskittymien sekä ostovoiman suhteen. Väestöstä ja ostovoimasta tarkastellaan myös ennustetietoja. Ostovoimaennusteiden pohjalta arvioidaan liiketilatarvetta markkina-alueella. 1.1 Markkina-alueen väestö Lahdesjärven ja Lakalaivan alue tulee olemaan merkittävä kauppapaikka Tampereella ja sen vaikutusalueena tulee olemaan koko Tampereen markkina-alue. Parkano Vilppula Mänttä Kuru Ruovesi Ikaalinen Juupajoki Hämeenkyrö Ylöjärvi TAMPERE POHJOINEN Orivesi Mouhijärvi Vammala LUOTEINEN LOUNAINEN Nokia ETELÄINEN Pirkkala KESKINEN KOILLINEN Kangasala KAAKKOINEN Kuhmalahti Lempäälä Pälkäne Vesilahti Akaa Valkeakoski Urjala Kylmäkoski I-markkina-alue II-markkina-alue III-markkina-alue Lahdenjärven ja Lakalaivan markkina-alue

Kaupallisten vaikutusten arviointi - Päivitys 2008 4 TNS Gallupin suuren vaikutusaluetutkimuksen mukaan Tampereen vaikutusalueeseen kuuluvat Tampereen lisäksi Nokia, Kangasala, Lempäälä, Pirkkala, Parkano, Hämeenkyrö, Ikaalinen, Pälkäne, Kuhmalahti, Valkeakoski, Akaa, Kylmäkoski, Urjala, Vesilahti, Ylöjärvi, Vammala, Mouhijärvi, Orivesi, Juupajoki, Kuru, Mänttä, Ruovesi ja Vilppula. Pääasiallinen markkina-alue, johon Lahdesjärven ja Lakalaivan kaupallisella keskittymällä on suurin vaikutus, on Tampereen eteläiset ja kaakkoiset osat. Toissijaiseen markkina-alueeseen kuuluvat muut Tampereen osa-alueet sekä lähikunnat Lempäälä, Vesilahti, Pirkkala, Kangasala ja Nokia. Toissijaisella markkina-alueella on jo merkittävästi kaupallista tarjontaa, ja tältä alueelta ostovoiman houkuttelu Lahdesjärven ja Lakalaivan kaupalliseen keskittymään on jo ensisijaista markkina-aluetta vaikeampaa. Asiakkaat pysähtyvät ensisijaisesti lähempänä sijaitsevaan kauppapaikkaan, mikäli kauempana sijaitseva kauppapaikka ei ole merkittävästi vetovoimaisempi ja omaleimaisempi. Lahdesjärven-Lakalaivan markkina-alueen väestö 2006 ja ennuste vuosille 2010, 2020, 2025 ja 2030 2006 2010 2020 2025 2030 Tampere - eteläinen 19 001 21 400 28 600.... Tampere - kaakkoinen 40 157 42 300 45 300.... I-markkina-alue 59 158 63 700 73 900.... Muut Tampereen alueet 147 131 149 600 153 900.... Kangasala 27 303 29 500 34 400 36 300 37 700 Lempäälä 18 702 20 500 24 300 25 700 26 800 Vesilahti 3 949 4 300 5 100 5 400 5 600 Nokia 29 740 31 800 36 500 38 400 39 800 Pirkkala 15 268 16 600 19 400 20 400 21 200 Muut II-markkina-alueen kunnat 94 962 102 700 119 700 126 200 131 100 II-markkina-alue 242 093 252 300 273 600.... I- ja II- alueet yhteensä 301 251 316 000 347 500 358 400 366 500 - josta Tampereen kaupunki 206 289 213 300 227 800 232 200 235 400 Hämeenkyrö 10 238 10 400 11 000 11 200 11 500 Ikaalinen 7 511 7 400 7 600 7 700 7 800 Parkano 7 213 7 000 6 600 6 500 6 400 Kuhmalahti 1 104 1 100 1 100 1 100 1 100 Pälkäne 6 895 7 200 8 000 8 300 8 600 Akaa 13 964 14 500 15 900 16 400 16 800 Kylmäkoski 2 622 2 600 2 700 2 800 2 800 Urjala 5 513 5 500 5 700 5 800 5 900 Valkeakoski 20 394 20 300 20 500 20 600 20 700 Ylöjärvi 25 682 28 300 33 900 36 000 37 400 Mouhijärvi 3 036 3 200 3 700 3 800 4 000 Vammala 16 628 16 700 16 900 17 200 17 400 Juupajoki 2 205 2 200 2 200 2 200 2 200 Kuru 2 784 2 800 3 000 3 100 3 100 Mänttä 6 459 6 300 6 100 6 100 6 100 Orivesi 9 486 9 400 9 600 9 700 9 800 Ruovesi 5 314 5 100 4 800 4 800 4 700 Vilppula 5 422 5 300 5 200 5 200 5 200 III - markkina-alue 152 470 155 300 164 500 168 500 171 500 Markkina-alueet yhteensä 453 721 471 300 512 000 526 900 538 000 * sis. myös alueille kohdistamattomat Lähde: Tilastokeskus, Tampere, Pirkanmaan liitto

Kaupallisten vaikutusten arviointi - Päivitys 2008 5 Lahdesjärven ja Lakalaivan kaupalliseen keskittymään on sijoittumassa Ikea, joka on hyvin vetovoimainen kaupallinen yksikkö ja vetää ostovoimaa koko Tampereen vaikutusalueelta ja mahdollisesti tätä laajemmaltakin alueelta. Näin ollen koko alueen markkina-alueena voidaan pitää Tampereen vaikutusaluetta. Tampereen vaikutusalueen ulkopuolelta pääosa ostovoimasta suuntautuu kuitenkin alueen omiin keskuksiin, joten näitä alueita ei enää otettu mukaan vaikutustarkasteluun. Alueen ensisijaisella markkina-alueella asuu tällä hetkellä lähes 60.000 asukasta, toissijaisella markkina-alueella yli 240.000 asukasta ja koko vaikutusalueella 450.000 asukasta. Markkina-alueen väestö myös kasvaa voimakkaasti. Erityisen voimakkaasti kasvavat lähialueet. Vuoreksen uusi asuinalue tuo yli 10.000 uutta asukasta alueelle. Samoin lähikuntien väestö on voimakkaassa kasvussa. Kauempana sijaitsevien kuntien väkiluku kasvaa hitaammin. Väestöennuste perustuu Tampereen kaupungin osalta kaupungin ennusteeseen ja muiden kuntien osalta Tilastokeskuksen väestöennusteeseen. Tampereen osa-alueittaiset ennusteet ulottuvat vuoteen 2020. Vuonna 2020 ensisijaisella markkina-alueella arvioidaan olevan asukkaita yli 70.000 ja toissijaisella yli 270.000. Ensisijaisen ja toissijaisen markkina-alueen odotetaan kasvavan vuoteen 2020 mennessä noin 46.000 asukkaalla. Koko markkina-alueella vuonna 2020 on asukkaita ennusteen mukaan 510.000 ja vuonna 2030 lähes 540.000. 1.2 Osayleiskaava-alueen nykyiset palvelut, kilpailevat kaupalliset keskittymät ja uudet kaupan hankkeet Nykyiset vähittäiskaupan palvelut alueella painottuvat auto- ja varaosakauppaan. Lakalaivan alueella on tällä hetkellä jonkin verran moottoriajoneuvojen kauppaa, varaosakauppaa, huoltoa ja korjausta. Alueella toimii myös Biltema, jonka yhtenä painopisteenä on autotarvikkeet. Alue on siten yksi autokaupan keskittymistä Tampereella. Sen sijaan Lahdesjärven alue painottuu tukkukauppaan, toimistoihin sekä teolliseen toimintaan. Taatalan kaupunginosassa, osayleiskaava-alueen pohjoisosassa on vähittäiskaupan suuryksikkö Euromarket. Tällä hetkellä koko alueella on kaupallisten palveluiden käytössä liiketilaa noin 55.000 k-m 2, josta Lakalaivassa on 38.000 k-m 2 ja Taatalassa lähes 17.000 k-m 2 sekä Lahdesjärven alueella 500 k-m 2. Lahdesjärven tulevan kauppa-alueen kanssa kilpailevia seudullisia kauppakeskittymiä on lähiseudulla useita. Tampereen keskusta on alueen pääkeskus ja kaupallinen tarjonta painottuu keskustahakuiseen erikoiskauppaan. Keskustassa on Tampereen ainoat kauppakeskukset. Keskustaa ollaan kehittämässä. Koskikeskusta laajennetaan ja uusi merkittävä kaupallinen keskittymä rakennetaan Koskikeskuksen eteläpuolelle Ratinaan. Nekalan alue on oyk-aluetta lähin kaupallinen keskittymä. Sen painottuu rautakauppaan, Nekalassa on mm. K-Rauta Rauta-Otra ja Starkki. Hatanpään alue painottuu auto- ja varaosakauppaan Lakalaivan tavoin. Sarankulmaan on myös sijoittunut jonkin verran vähittäiskauppaa, pääosin tilaa vaativaa kauppaa eli rautakauppaa, konekauppaa ja maatalouskauppaa mm. Agrimarket ja Maatalous-Kesko. Alue painottuu kauppaa enemmän työpaikka-alueena. Osayleiskaava-alueen läheisyydessä on Hervannan aluekeskus, jossa avattiin vuoden 2007 lopussa Kauppakeskus Duo, jonne sijoittuu päivittäistavarakauppaa sekä erikoiskauppaa. Kauppakeskus toimii aluekeskuksena palvellen lähinnä paikallisia asukkaita. Osayleiskaava-alueen läheisyyteen ollaan suunnittelemassa mittavaa Vuoreksen uutta asuinaluetta. Alueelle suunnitellaan myös kaupallista keskustaa, joka palvelee alueen

Kaupallisten vaikutusten arviointi - Päivitys 2008 6 asukkaita Hervannan keskustan tavoin. Vuoreksen pohjoisosaan Lahdespohjaan on kaavoitettu alue tilaa vaativalle erikoiskaupalle. Alue kytkeytyy toiminnallisesti Lahdesjärven kaupallisiin alueisiin. Turtolassa ja Sammonkadun alueella on hypermarketteja ja tilaa vaativaa erikoiskauppaa. Turtolassa on Citymarket, KodinYkkönen sekä muuta sisustuskauppaa, kodintekniikkakauppaa ja urheilukauppaa. Sammonkadun alueella on Prisma, Halpahalli, kodintekniikkakauppaa mm. Gigantti ja huonekalukauppaa mm. Asko ja Isku. Sammonkadun Prismaa ollaan kehittämässä. Lisäksi alueelle laaditaan osayleiskaavaa, jossa kaupan kehittämistä koko alueella tutkitaan. Alue on kohtalaisen täynnä ja uusien kaupallisten palveluiden sijoittaminen alueelle on haastavaa. Pirkkalan Partolan alue on yksi merkittävä seudullinen kaupallinen keskittymä lähialueella. Partolassa on mm. mm. Citymarket, S-market, Bauhaus, Vapaa Valinta ja Hong Kong. Tämän lisäksi Partolassa on kodinsisustuskauppaa. Alueella on myös Retail Park Veska, jossa on keskustahakuista muotikauppaa mm. Lindex, KappAhl, Dressmann ja VeroModa. Partolan alueen kaupallisia palveluita suunnitellaan laajennettavan. Pirkkalassa on lisäksi Linnakorven alue, johon suunnitellaan mittavasti tilaa vaativaa kauppaa, pääosin autokauppaa. Hyväksytyn maakuntakaavan mukaan alueelle ei saa rakentaa seudullisesti merkittävää vähittäiskaupan suuryksikköä. Nokialla vireillä Kalkun alueen asemakaavoitus. Alueelle suunnitellaan mm. Terraa ja ABCliikenneasemaa. Hyväksytyn maakuntakaavan mukaan alueelle ei saa rakentaa seudullisesti merkittävää vähittäiskaupan suuryksikköä. Kangasalan puolella merkittävä kaupallinen keskittymä on Lentola, jonne on sijoittunut mm. Prisma sekä muita laajan tavaravalikoiman myymälöitä mm. Hong Kong ja Tokmanni ja kodintekniikkakauppaa. Uusi liikekeskus avattiin Lentolaan loppuvuodesta 2007. Prismaan suunnitellaan laajennettavan ja lisäksi alueelle suunnitellaan rakennettavan lisää tilaa vaativaa kauppaa. Lempäälän Ideapark on merkittävä kauppakeskus Tampereen kaupungin ulkopuolella. Ideaparkissa on mm. Euromarket, Tokmanni ja Minimani sekä kodintekniikkakauppaa mm. Expert, Markantalo ja Veikonkone, sisustus- ja huonekalukauppaa mm.isku, Masku ja Vepsäläinen, muotikauppaa mm. sekä muuta pientä erikoiskauppaa. Ideapark on kooltaan yli 100.000 k-m 2 ja sen vaikutusalue on erittäin laaja. Ideapark avattiin joulukuussa 2006 ja kauppakeskuksella on pientä laajennusvaraa. Lisäksi alueen pohjoispuolelle suunnitellaan Idea-Areenaa, ns. miesten maailmaa eli autokaupan ja rautakaupan keskittymää. Lielahden alue Tampereen keskustan pohjoispuolella on merkittävä kauppa-alue Tampereella. Lielahti on sekä päivittäistavarakaupan että erikoiskaupan keskittymä painottuen tilaa vaativaan erikoiskauppaan, mutta palvelee enemmän Tampereen luoteispuolen ja luoteispuolisien kuntien asukkaita. Lielahtessa on merkittäviä laajentumismahdollisuuksia. Alueelle on tulossa mm. Prisma sekä Kodin Ykkönen. Lielahden laajentuminen ei kuitenkaan merkittävästi vaikuta Lahdesjärven ja Lakalaivan alueen kaupalliseen kehittämiseen, sillä alueen päämarkkina-alue suuntautuu Tampereen toiselle puolelle. Mainittujen kaupallisten keskittymien laajennusten ja uusien kaupallisten keskittymien lisäksi alueella on muitakin kaupan hankkeita vireillä (ks. liite 1). Hankkeet on selvitytetty Tampereen kaupunkiseudun palveluverkkoselvityksessä. Vireillä olevat hankkeet ovat hyvin eri valmiusasteella. Osa on vain asemakaavassa olevia mahdollisuuksia. Suunnittelun edetessä kerrosalat voivat muuttua. Yhteenveto antaa

Kaupallisten vaikutusten arviointi - Päivitys 2008 7 kuitenkin karkean arvioin kaupan hankkeista ja mahdollisuuksista markkina-alueella. Yhteensä Tampereen kaupunkiseudulla on Lahdesjärven ja Lakalaivan alueiden lisäksi kaupan hankkeita noin 870.000 k-m 2, josta päivittäistavarakauppaa on noin 36.000 k-m 2 ja erikoiskauppaa yli 800.000 k-m 2. Osa tästä tullee toteutumaan työpaikkarakentamisena. 1.3 Vähittäiskauppaan kohdistuva ostovoima markkina-alueella Alueen vähittäiskauppaan kohdistuva ostovoima on laskettu Santasalo Ky:n Keskukset ja markkinat alueet -tutkimuksen pohjalta, jossa päälähteinä on käytetty Tilastokeskuksen kulutustutkimusta sekä ansiotasotilastoa. Ostovoimalaskelmat perustuvat kuntapohjaisiin lukuihin. Ostovoimalaskelma antaa suuntaa alueen asukkaiden käytettävissä olevista rahamääristä, mutta se ei kerro, mihin ja missä ne toteutuvat myynteinä. Ostovoimaennuste perustuu kulutuksen muutoksiin sekä ansiotasossa odotettavaan muutokseen ja niiden tasaisen nousevaan kehitykseen. Ostovoimaennusteessa epävarmuutta aiheuttaa yleinen taloudellinen kehitys. Mikäli talouden kehitys taantuu, on tällä vaikutusta ostovoimaennusteisiin. Taloudessa tapahtuvat muutokset vaikuttavat vähemmän päivittäistavarakauppaan kohdistuvaan ostovoimaan kuin erikoiskauppaan tai palveluihin kohdistuvaan ostovoimaan, sillä päivittäistavarat ovat peruskulututusta. Ostovoimaennustuksen epävarmuus kasvaa, mitä kauemmaksi ennusteita tehdään. Ensisijaisella markkina-alueella oli vuonna 2006 vähittäiskauppaan kohdistuvaa ostovoimaa yhteensä 366 miljoonaa euroa, autokauppa ja ravintolatoiminta mukaan lukien ostovoimaa alueella oli 525 miljoonaa euroa. Toissijaisen markkina-alueen vähittäis- ja autokaupan sekä ravintolatoiminnan ostovoima oli yhteensä kaksi miljardia euroa ja koko markkina-alueen yhteensä lähes 3,8 mrd i. Vähittäiskauppaan kohdistuva ostovoima vuonna 2006 milj. euroa I-markkinaalue II-markkinaalue, Tre II-markkinaalue, muut III-markkinaalue Markkinaalueet yht. Päivittäistavarakauppa 162 403 230 393 1 189 Tilaa vaativa kauppa 65 161 88 149 463 Muu erikoiskauppa 139 345 183 311 978 Erikoiskauppa yhteensä 204 507 271 460 1 441 Vähittäiskauppa yhteensä 366 910 501 854 2 630 Ravintolat ja kahvilat 51 127 67 115 360 Auto- ja varaosakauppa 109 270 146 247 771 Vk, ak ja ravintolat yht. 525 1 307 714 1 216 3 762 I-markkina-alue: Tampere eteläinen ja kaakkoinen II-markkina-alue: muut Tampereen alueet, Pirkkala, Nokia, Kangasala, Lempäälä, Vesilahti III-markkina-alue: Parkano, Hämeenkyrö, Ikaalinen, Pälkäne, Kuhmalahti, Valkeakoski, Akaa Kylmäkoski, Urjala, Ylöjärvi, Vammala, Mouhijärvi, Orivesi, Juupajoki, Kuru, Mänttä, Ruovesi, Vilppula Lähde: Santasalo Ky 2008 Vähittäiskaupan kasvu on 2000-luvulla ollut erittäin voimakasta ja kasvun ennustetaan yhä jatkuvan, mutta maltillisemmin. Ostovoiman kasvusta pääosa on seurausta alueen väestön voimakkaasta kasvusta. Ostovoiman kasvu vaikuttaa kaupan toimintamahdollisuuksiin positiivisesti. Varsinkin tilaa vaativa erikoiskauppa (huonekalu, kodintekniikka, rauta) on tällä hetkellä ja tulevaisuudessakin erittäin voimakkaasti kasvava erikoiskaupan toimiala. Ihmiset panostavat yhä enemmän vapaa-aikaan ja kodin viihtyisyyteen. Kodintekniikka kehittyy jatkuvasti, samoin mm. kodinsisustus on Ikean esimerkin ja tämän seurauksena kotimaisten toimijoiden myötä ollut erittäin voimakkaasti kasvava toimiala ja kasvu näyttää jatkuvan. Tilaa vaativan kaupan alalle tulee

Kaupallisten vaikutusten arviointi - Päivitys 2008 8 jatkuvasti uutta tarjontaa ja uusia toimialan keskittymiä rakennetaan erityisesti väestön kasvualueille. Myös muuhun erikoiskauppaan kohdistuva ostovoima kasvaa, muttei niin nopeasti kuin tilaa vaativan erikoiskaupan ostovoima. Samoin kasvaa päivittäistavarakaupan ostovoima, mutta muuta kauppaa hitaammin. Vähittäiskauppaan kohdistuva ostovoima vuonna 2025 milj. euroa I-markkinaalue II-markkinaalue Tre II-markkinaalue muut III-markkinaalue Markkinaalueet yht. Päivittäistavarakauppa 281 560 405 549 1 796 Tilaa vaativa kauppa 179 356 245 331 1 110 Muu erikoiskauppa 332 662 444 599 2 037 Erikoiskauppa yhteensä 511 1 018 689 929 3 147 Vähittäiskauppa yhteensä 793 1 578 1 094 1 478 4 943 Ravintolat ja kahvilat 81 160 108 146 495 Auto- ja varaosakauppa 301 599 408 550 1 859 Vk, ak ja ravintolat yht. 1 174 2 338 1 611 2 174 7 297 I-markkina-alue: Tampere eteläinen ja kaakkoinen II-markkina-alue: muut Tampereen alueet, Pirkkala, Nokia, Kangasala, Lempäälä, Vesilahti III-markkina-alue: Parkano, Hämeenkyrö, Ikaalinen, Pälkäne, Kuhmalahti, Valkeakoski, Akaa Kylmäkoski, Urjala, Ylöjärvi, Vammala, Mouhijärvi, Orivesi, Juupajoki, Kuru, Mänttä, Ruovesi, Vilppula Lähde: Santasalo Ky 2008 Uudet tilastokeskuksen väestöennusteet ovat alueella selvästi positiivisemmat kuin aikaisemmassa kaupallisten vaikutusten arvioinnissa käytetyt, joten myös ostovoiman kehitys näyttää positiivisemmalta. Ostovoimaa arvioidaan vuoteen 2025 saakka. Vuonna 2025 ensisijaisella markkina-alueella arvioidaan olevan vähittäiskauppaan, autokauppaan ja ravintoloihin kohdistuvaa ostovoimaa 1,2 miljoonaa euroa eli kaksinkertainen määrä nykytilanteeseen verrattuna. Toissijaisella markkina-alueella arvioidaan olevan toimialan ostovoimaa noin neljä miljardia euroa ja koko markkina-alueella seitsemän miljardia euroa. 1.4 Liikepinta-alatarve markkina-alueella 2025 Ostovoiman kasvun pohjalta voidaan arvioida tulevaa liiketilatarvetta markkina-alueella. Laskelma pohjautuu markkina-alueen ostovoiman kasvuun. Laskelmaan on otettu mukaan vain ensisijaisen ja toissijaisen markkina-alueen ostovoiman kasvu. Ensisijaisen markkinaalueen ostovoiman kasvu on suurin potentiaali Lahdesjärven ja Lakalaivan alueelle. Alue voi myös hyödyntää toissijaisen markkina-alueen ostovoiman kasvua. Sekä ensisijaisella että toissijaisella markkina-alueella on kuitenkin myös muita kaupan hankkeita, jotka pohjautuvat alueen ostovoiman kasvuun. Kauempana sijaitsevien kuntien ostovoiman kasvusta osa suuntautuu omiin kuntiin tai lähikuntiin, mutta osa suuntautuu Tampereelle kaupungin voimakkaan kaupallisen aseman vuoksi. Liiketilan lisätarve on laskettu markkina-alueen ostovoiman kasvun perusteella käyttäen arvioituja myyntitehokkuuksia. Näin saadaan bruttotilantarve, mikä kertoo uuden vähittäiskaupan, autokaupan, ravintolatoiminnan ja muiden kaupallisten palveluiden tilantarpeen markkina-alueella olettaen, että koko ostovoiman kasvu toteutuisi uusissa myymälöissä. Laskelma ei kerro, mihin kaupalliseen keskittymään tilatarve suuntautuu. Tähän vaikuttaa sekä kuntien nykyisten kauppapaikkojen kehittäminen että kuntien luomat mahdollisuudet uusiin kauppapaikkoihin.

Kaupallisten vaikutusten arviointi - Päivitys 2008 9 Liiketilatarpeesta on laskennallisesti erotettu keskustahakuisten toimintojen osuus ja muiden alueiden eli pääasiassa tilaa vaativan kaupan alueiden osuus. Keskusta-alueille suuntautuu suuri osa päivittäistavarakaupan tarpeesta ja suurin osa muotikaupan ja muun erikoiskaupan tarpeesta. Vastaavasti muille alueille suuntautuu suurin osa tilaa vaativan kaupan sekä autokaupan tarpeesta. Jako keskustan ja keskustan ulkopuolisten alueiden liiketilatarpeeseen on suuntaa-antava. Kaavoituksella tulee pyrkiä osoittamaan toiminnot yhdyskunta- ja palvelurakenteen kannalta sopiville paikoille. Mikäli keskustassa ei ole osoittaa uutta liiketilaa keskustatoiminnoille, ne hakeutuvat hyvin helposti keskustojen ulkopuolelle. Mikäli koko ostovoiman kasvu suuntautuisi uusiin myymälöihin Tampereen asukkaiden ostovoiman kasvusta aiheutuva lisätarve vuoteen 2025 on yhteensä lähes 800.000 k-m 2. Ensisijaisen ja toissijaisen markkina-alueen (sis. Tampereen) liiketilan lisäystarve vuonna 2020 mennessä on 1,2 miljoonaa kerrosneliömetriä. Tästä osa kohdistuu Tampereelle. Koko lisätarpeesta (I-ja II-markkina-alueet) 580.000 k-m 2 kohdistuu keskusta-alueille ja 630.000 k- m 2 muille alueille. Vähittäiskaupan tilantarve vuoteen 2025 mennessä Brutto k-m 2 I-markkinaalue II-markkinaalue, Tre II-markkinaalue muut Tampereen alueet yht. Muut alueet I-II markkinaalueet yht. Keskustaalueet IIImarkkinaalue Kaikki yhteensä Päivittäistavarakauppa 17 000 22 000 25 000 39 000 64 000 45 000 19 000 22 000 86 000 Tilaa vaativa kauppa 102 000 175 000 141 000 278 000 419 000 84 000 335 000 163 000 582 000 Muu erikoiskauppa 89 000 146 000 120 000 235 000 355 000 284 000 71 000 132 000 487 000 Erikoiskauppa yhteensä 191 000 321 000 261 000 513 000 774 000 368 000 406 000 295 000 1 069 000 Vähittäiskauppa yhteensä 208 000 343 000 286 000 552 000 838 000 413 000 425 000 317 000 1 155 000 Ravintolat ja kahvilat 21 000 24 000 29 000 46 000 75 000 60 000 15 000 23 000 98 000 Auto- ja varaosakauppa 40 000 69 000 55 000 110 000 165 000 0 165 000 64 000 229 000 Autokauppa ja ravintolat 61 000 94 000 84 000 155 000 240 000 60 000 180 000 86 000 326 000 Muut palvelut 34 000 55 000 47 000 90 000 137 000 109 000 27 000 51 000 188 000 Liiketilatarve yhteensä 303 000 492 000 417 000 797 000 1 215 000 582 000 632 000 454 000 1 669 000 Lähde: Santasalo Ky 2008 Oheisessa taulussa on harmaalla pohjalla koko Tampereen vaikutusalueen lisäliiketilatarve vuoteen 2025 mennessä. III-markkina-alueen liiketilatarpeesta suuri osa suuntautuu jo Tampereen ulkopuolelle, mutta Lahdesjärven ja Lakalaivan vahvan tulevan tarjonnan vuoksi pieni osa suuntautuu myös tänne. Bruttotilantarve kertoo maksimin, mitä ostovoiman kasvun pohjalta alueella liiketilaa tarvitaan lisää. Ostovoiman kasvusta osa kuitenkin toteutuu nykyisissä myymälöissä myynnin kasvuna. Nettotilantarve on laskettu olettaen, että noin kolmasosa ostovoiman kasvusta toteutuu myyntinä uusissa myymälöissä, päivittäistavarakaupassa puolet. Tämä on minimi, johon kaavoituksessa vähintään tulisi varautua.

Kaupallisten vaikutusten arviointi - Päivitys 2008 10 Vähittäiskaupan tilantarve vuoteen 2025 mennessä Netto k-m 2 I-markkinaalue II-markkinaalue, Tre II-markkinaalue muut Tampereen alueet yht. Muut alueet I-II markkinaalueet yht. Keskustaalueet IIImarkkinaalue Kaikki yhteensä Päivittäistavarakauppa 9 000 11 000 12 000 20 000 32 000 22 000 10 000 11 000 43 000 Tilaa vaativa kauppa 34 000 58 000 47 000 93 000 140 000 28 000 112 000 54 000 194 000 Muu erikoiskauppa 30 000 49 000 40 000 78 000 118 000 95 000 24 000 44 000 162 000 Erikoiskauppa yhteensä 64 000 107 000 87 000 171 000 258 000 123 000 136 000 98 000 356 000 Vähittäiskauppa yhteensä 73 000 118 000 99 000 191 000 290 000 145 000 146 000 109 000 399 000 Ravintolat ja kahvilat 7 000 8 000 10 000 15 000 25 000 20 000 5 000 8 000 33 000 Auto- ja varaosakauppa 13 000 23 000 18 000 37 000 55 000 0 55 000 21 000 76 000 Autokauppa ja ravintolat 20 000 31 000 28 000 52 000 80 000 20 000 60 000 29 000 109 000 Muut palvelut 12 000 18 000 16 000 30 000 46 000 37 000 9 000 17 000 63 000 Liiketilatarve yhteensä 105 000 167 000 143 000 273 000 416 000 202 000 215 000 155 000 571 000 Lähde: Santasalo Ky 2008 Nettotilantarve vuoteen 2025 mennessä on tamperelaisten ostovoimasta laskettuna noin 270.000 k-m 2, joka kohdistuu kokonaan Tampereelle. Koko ensisijaisen ja toissijaisen markkina-alueen lisätarve on yhteensä noin 400.000 k-m 2. Tästä 200.000 k-m 2 kohdistuu keskusta-alueille ja hieman enemmän muille alueille. Koko Tampereen markkina-alueen nettolisäliiketilatarve eli kaavoitusvaraus vuoteen 2025 mennessä on vähintään 570.000 k- m 2.

Kaupallisten vaikutusten arviointi - Päivitys 2008 11 2 KAUPALLISET VAIKUTUKSET Osayleiskaavan vaikutusten arviointi perustuu markkina-alueen nykyiseen palvelurakenteeseen ja ostovoimaennusteisiin sekä osayleiskaavan luomiin mahdollisuuksiin Lahdesjärven ja Lakalaivan alueella. Osayleiskaavan mahdollistama liikerakentaminen on koottu oheiseen tauluun. Liikerakentaminen on jaettu toimialakohtaisesti kaavan sallimissa puitteissa. Erikoiskauppa pitää sisällään myös jonkin verran muita kaupallisia palveluita esimerkiksi ravintoloita ja kahviloita sekä pankkeja, kampaamoja, lääkärikeskuksia ja kuntosaleja. Osayleiskaavan mukainen liikerakentaminen k-m2 Rakennus- Lisäraken- 80 %:n oikeus taminen* toteutuma Päivittäistavarakauppa 18 000 10 000 8 000 Tilaa vaativa erikoiskauppa 352 000 305 000 244 000 Erikoiskauppa 205 000 204 000 163 000 Yhteensä 575 000 519 000 415 000 *Vähennettynä nykyiset liikerakennukset Päivittäistavarakauppaa on mahdollista sijoittaa osayleiskaava-alueelle yhteensä noin 18.000 k-m 2. Nykyään alueella toimii Euromarket, eli osa rakennusoikeudesta on korvaavaa kerrosalaa. Lakalaivan keskusta-alueelle on mahdollista sijoittaa päivittäistavarakauppaa yht 10.000 k-m 2 eli noin kahden hypermarketin verran. Lisäksi Lakalaivan palvelujen ja hallinnon alueille voidaan sijoittaa alle 2000 k-m 2 :n suuruisia myymälöitä, joista todennäköisesti kaikki ei tule toteutumaan. Ainakaan tällä hetkellä ei Suomessa ole tarpeeksi potentiaalisia toimijoita näille kaikille alueille. Taatalaan voidaan sijoittaa päivittäistavarakauppaa alle 2000 k-m 2. Lisäksi Lahdesjärven alueelle on mahdollista sijoittaa kortteleihin pieniä, alle 400 m 2 :n suuruisia päivittäistavarakauppoja, joita ei laskelmassa ole laskettu mukaan. Näitä alueelle ei todennäköisesti tule kuin mahdollisien liikenneasemien yhteyteen. Laskelmassa on otettu huomioon nykyinen liikerakentaminen alueella. Eli kokonaisuudessaan kaavan mahdollistama liikerakentaminen ei ole uutta kerrosalaa. Osittain nykyiset liikerakennukset saattavat korvautua uusilla rakennuksilla. Osa Lakalaivan nykyisistä kaupan toiminnoista siirtyy joko Lahdesjärven alueelle tai muille kaupan alueille. Lakalaivan alueelle suunnitellaan kauppakeskusta, jonne tulee hypermarkettien lisäksi merkittävästi erikoiskauppaa. Tämän lisäksi on oletettu että alueen muihin kortteleihin tulee pääosin samassa suhteessa tilaa vaativaa kauppaa ja muuta erikoiskauppaa. Lahdesjärven puolelle osaan kortteleista tulee vain tilaa vaativaa kauppaa, osaan tilaa vaativaa ja muuta erikoiskauppaa samassa suhteessa. Laskelmassa on laskettu kaava-alueelle 80 prosentin toetutuminen, sillä on todennäköistä, että työpaikka-alueiden mahdollistamat liiketilamäärät eivät toteudu. Vaikutusten arvioinnissa on kuitenkin lähdetty siitä, että koko kaavojen mahdollistama liikerakentaminen toteutuu tarkastelujakson aikana (eli vuoteen 2025 mennessä). Alueesta voi sijaintinsa puolesta sekä Ikean myötä tulla niin vetovoimainen, että tätä voidaan pitää mahdollisena.

Kaupallisten vaikutusten arviointi - Päivitys 2008 12 2.1 Vaikutukset kaupallisten palveluiden toimintaedellytyksiin Ostovoiman ja liiketilatarpeen pohjalta voidaan arvioida, miten uusi keskittymä vastaa markkinoilla olevaan kysyntään. Löytyykö uudelle kaupalliselle keskittymälle kysyntää? Kun rakennetaan uusi kaupallinen keskittymä, sillä voi olla myös vaikutuksia jo olemassa olevien kaupallisten palveluiden toimintaedellytyksiin. Lisäksi sillä voi olla vaikutuksia muiden uusien kaupallisten keskittymien kehittämiseen. Lahdesjärven ja Lakalaivan sijainti suhteessa markkinoihin on hyvin keskeinen. Alue on hyvin saavutettavissa sekä etelästä, idästä ja lännestä. Myös Tampereen keskustasta päin alueen saavutettavuus on hyvä. Lähin kilpaileva keskittymä on Partola sekä Turtola ja Sammonkatu. Myös Vuoreksen ja Hervannan aluekeskukset kilpailevat Lahdesjärven ja Lakalaivan kanssa ainakin jonkin verran alueen tarjonnasta riippuen. Lahdesjärvi ja Lakalaiva kilpailee merkittävästi myös tulevan Ratinan kauppakeskuksen kanssa samoin kuin Ideaparkin kanssa. Lisäliiketilatarve vuoteen 2025 mennessä I- ja II-markkina-alueella Brutto Netto k-m2 k-m2 Päivittäistavarakauppa 64 000 32 000 Tilaa vaativa kauppa ja autoalan kauppa 584 000 195 000 Muu erikoiskauppa, ravintolat ja palvelut 567 000 189 000 Liiketilatarve yhteensä 1 215 000 416 000 Lähde: Santasalo Ky 2008 Oheisessa taulussa on ostovoiman kasvun aiheuttama laskennallinen liiketilatarve I- ja IImarkkina-alueella. Yhteensä uutta liiketilaa I- ja II-markkina-alueella tarvitaan 400.000-1.200.000 k-m 2 vuoteen 2025 mennessä. Osayleiskaavan liikerakentaminen ylittää kokonaisuudessaan I- ja II-markkina-alueen nettotilantarpeen, mutta jää merkittävästi alhaisemmaksi kuin alueen bruttotilantarve. Tilantarvetta on tarkasteltu myös toimialaryhmittäin, päivittäistavarakaupan, tilaa vaativan ja autoalan kaupan sekä muun erikoiskaupan (sisältäen ravintolatoiminnan ja muut kaupalliset palvelut) osalta. Tilaa vaativan ja autoalan kaupan osalta osayleiskaavan mahdollistama rakentaminen on suurempi kuin nettotarve mutta selvästi pienempi kuin bruttotarve, samoin on muun erikoiskaupan osalta. Päivittäistavarakaupassa osayleiskaavan liikerakentaminen jää selvästi alle I- ja II-alueen nettotarpeen. Päivittäistavarakaupan pääasiallinen markkina-alue on yleensä suppeampi kuin erikoiskaupan, sillä päivittäistavarakaupassa asioidaan yleensä lähellä kotia, mutta erikoistavaroita haetaan usein kauempaa. Näin ollen päivittäistavarakaupan lisärakentamista tulee tarkastella myös suhteessa lähialueen tarpeeseen. Lahdesjärven ja Lakalaivan ensisijaisen markkina-alueen päivittäistavarakaupan tilantarve vuoteen 2025 mennessä on 9000-17.000 k-m 2. Lahdesjärven ja Lakalaivan osayleiskaavan mahdollistama päivittäistavarakaupan lisärakentaminen jää alle ensisijaisen markkina-alueen nettotarpeen. Ensisijaisella markkina-alueella on päivittäistavarakaupan suunnitelmia myös Vuoreksen tulevalla asuinalueella (n. 5000 k-m 2 ). Tämä Lahdesjärvi ja Lakalaiva mukaan lukien jää selvästi alle alueen bruttotarpeen. Eli myös Vuoreksen päivittäistavarakaupalle riittää ostovoimaa. Markkina-alueen (I- ja II) tilantarpeeseen suhteutettuna Lahdesjärven ja Lakalaivan liikerakentamiselle on tarvetta alueella sekä päivittäistavarakaupan että tilaa vaativan ja muun

Kaupallisten vaikutusten arviointi - Päivitys 2008 13 erikoiskaupan osalta. Myös nykyisille liikkeille riittäisi ostovoimaa. Markkina-alueella on kuitenkin muitakin kaupan hankkeita vireillä tai suunnitteilla, joten lisätilantarve ei kohdistu ainoastaan osayleiskaava-alueelle. Lahdesjärven ja Lakalaivan lisäksi on kaupan hankkeita Tampereen kaupunkiseudulla vireillä yli 800.000 k-m 2 (ks. liite 1). Yhteensä kaupan hankkeita Tampereen kaupunkiseudulla on Lahdesjärvi ja Lakalaiva mukaan lukien yli 1,4 miljoonaa kerrosneliömetriä. Hankkeiden määrä on suurin piirtein saman suuruinen kuin bruttotarve koko kaupunkiseudulla. Lisäksi alueelle suuntautuu ostovoimaa, eli tosin sanoen liiketilatarvetta varsinaisen kaupunkiseudun ulkopuolelta. Mikäli kaikki tämä rakentaminen alueella toteutuisi, nykyiset liikkeet eivät pystyisi täysin hyödyntämään ostovoiman kasvua. Tai vaihtoehtoisesti uudet liikkeet eivät onnistuisi myyntitavoitteissaan. Kilpailu tulee siis lisääntymään. Se mihin tilatarve suuntautuu riippuu alueiden ja niiden tarjonnan vetovoimaisuudesta. Todennäköisesti kuitenkaan kaikki kaupan hankkeet seudulla eivät tule toteutumaan kokonaisuudessaan tarkastelujakson aikana. Kauppayritykset tekevät viimekädessä omat laskelmansa, mihin kannattaa sijoittua. Osa mahdollisuuksista tullee toteutumaan työpaikkarakentamisena. 2.2 Vaikutukset palveluverkkoon ja yhdyskuntarakenteeseen Osayleiskaava luo mahdollisuudet uuden merkittävän kaupallisen keskittymän syntyyn markkina-alueella. Lakalaivan alueelle muodostuisi selkeä keskus, jossa on merkittävästi kaupallista tarjontaa sekä myös jonkin verran asukkaita. Asukasmäärä lähialueella on kuitenkin sen verran vähäinen, että keskus olisi enemmän seudullinen kauppakeskus, joka toimii myös paikallisena keskuksena lähiasukkaille. Keskus täydentää myös nykyisten lähiasuinalueiden suppeaa kaupallista tarjontaa. Mikäli Tampereelle halutaan seudullinen pt- ja erikoiskaupan kauppakeskus, Lakalaivan alue olisi tähän ihanteellinen, laajalta alueelta erittäin hyvin saavutettavissa. Yhdyskuntarakenteen kannalta keskuksen puutteena voidaan pitää lähialueen asukasmäärän vähäisyyttä. Alueella on kuitenkin jonkin verran lähiasutusta ja Lakalaivan keskusta-alueelle tulee asukkaita, joten keskus ei synny yhdyskuntarakenteen ulkopuolelle. Asukasmäärän lisääminen lähialueilla on kuitenkin suositeltavaa. Lakalaivan alueen läpi kulkee kaavassa joukkoliikenteen kehityskäytävä, joten tulevaisuudessa alue saattaa tukeutua mahdolliseen raideliikenteeseen. Alueen läpi suunnitellaan Vuoreksen ja keskustan välistä joukkoliikennettä, jolloin saavutettavuus Vuoreksesta olisi erinomainen. Myös kevyenliikenteen yhteyksiä kehitetään Vuorekseen. Lakalaivan kauppakeskuksen toteuttaminen on haasteellista, sillä alue on jo rakennettu ja kiinteistönomistus on hyvin hajanaista. NCC on selvittänyt osayleiskaavan tarjoamia mahdollisuuksia ja laatinut visiosuunnitelman keskustatoimintojen toteuttamisesta Lakalaivan alueelle. Sekä Kesko että Pirkanmaan Osuuskauppa ovat kiinnostuneita tuomaan alueelle kaupallisia palveluitaan. NCC:n suunnitelmien mukaan ensimmäisen vaiheen rakentaminen on mahdollista aloittaa vuoden 2010 aikana edellyttäen, että osayleis- ja asemakaavat hyväksytään. Kauppakeskus Lakalaivassa monipuolistaa osayleiskaava-alueen kaupallista keskittymää ja tekee siitä merkittävän keskittymän päivittäistavarakaupan ja erikoiskaupan keskittymän seudulle.

Kaupallisten vaikutusten arviointi - Päivitys 2008 14 Toteutuessaan keskustamaisena tai kauppakeskuksena alue kilpailee merkittävästi Ratinan tulevan kauppakeskuksen kanssa samoin kuin Ideaparkin kanssa. Nämä ovat luonteeltaan hyvin saman tyyppisiä kuin mahdollinen Lakalaivan kauppakeskuskokonaisuus. Nämä keskukset ovat seudullisia kauppakeskuksia, jossa on merkittävästi keskustahakuista erikoiskauppaa sekä ravintoloita ja kahviloita. Kauppakeskusten asiakaskunnasta merkittävä osa tulee lähialuetta kauempaa. Ideaparkkiin verrattuna Lakalaiva sijaitsee lähempänä merkittävää asiakaskuntaa, ja sen sijainti yhdyskuntarakenteen keskellä on yhdyskuntarakenteen kannalta parempi. Lakalaivan kauppakeskus tuo keskustahakuiselle kaupan toiminnalle kehitysedellytyksiä keskustatoimintojen alueella, kun taas merkittävä osa seudun kaupan hankkeista on keskustatoimintojen ulkopuolella. Jonkin verran Lakalaivan kauppakeskus tulee myös kilpailemaan tulevan Vuoreksen aluekeskuksen sekä Hervannan Kauppakeskus Duon kanssa. Näiden luonne on kuitenkin enemmän paikallinen ja niiden tarjonta on täten suppeampi kuin suurissa seudullisissa keskittymissä. Eli asukkaat näillä alueilla asioivat paljon omassa paikalliskeskuksessaan, mutta monipuoliset ostokset tehdään monipuolisimmissa keskuksissa, joko Tampereen keskustassa, Ratinassa, Ideaparkissa tai Lakalaivassa. Samoin tilaa vaativan kaupan ostokset tehdään pääosin oman paikalliskeskuksen ulkopuolella. Tämä on Vuoreksen suunnitelmissa otettu huomioon. Lakalaiva tulee täydentämään Vuoreksen palveluita ja sijoittuu lähemmäksi Vuoresta kuin Tampereen keskusta tai Ratina. Lisäksi kulkuyhteydet, sekä joukkoliikenne- että kevytliikenneyhteydet, suunnitellaan tästä lähtökohdasta. Vuoreksen liikekeskuksen toteutumisen kannalta ajoituksella saattaa olla merkitystä. Mikäli Lakalaivan kauppakeskus valmistuu ennen Vuoreksen keskusta, ihmiset tottuvat asioimaan Lakalaivassa. Toisaalta taas uutuus viehättää. Eli mikäli Vuoreksen keskusta rakentuu ensimmäisenä ja Lakalaiva tämän jälkeen, ihmiset tottuvat käymään omassa keskuksessa, mutta Lakalaivan valmistumisen jälkeen tämä vetää hetkellisesti hyvinkin paljon asiakkaita Vuoreksesta. Pitkällä aikavälillä tarkasteluna ajoituksen merkitys häviää ja vetovoimaan vaikuttavat muut seikat. Vuoreksen kannalta on merkityksellistä, koska kauppapalveluiden kannalta kriittinen määrä asukkaita saadaan alueelle keskuksen rakentamisen myötä. Osayleiskaavassa Euromarketin nykyinen alue muutetaan asuinalueeksi. Alue soveltuu paremmin asuinalueeksi kuin kaupan alueeksi. Todennäköisesti ensivaiheessa alueelle jää Euromarket, mutta tämän laajentaminen alueella ei ole mahdollista. Seudulliselle päivittäistavarakaupalle Lakalaivan alue on vetovoimaisempi kauppapaikka. Taatalaan on kuitenkin mahdollista sijoittaa monipuolinen paikallinen päivittäistavarakauppa. Koosta riippuen se kuitenkin joutuu merkittävästi kilpailemaan Lakalaivan uuden keskuksen kanssa. Pienempi päivittäistavarakauppa vastaavasti palvelisi lähikauppana ja turvaisi alueen lähipalveluita. Lahdesjärven puolelle on mahdollista sijoittaa myös merkittävästi kaupallista toimintaa. Alueelle on tulossa Ikea ja alueesta muodostuu vetovoimainen erikoiskaupan keskittymä, jonne voi sijoittaa sekä tilaa vaativaa erikoiskauppaa että muuta erikoiskauppaa. Ikea vetää alueelle sekä asiakkaita että kauppaliikkeitä. Keskustahakuista erikoiskauppaa kuten muotikauppaa ei alueelle todennäköisesti hakeudu merkittävästi. Lahdesjärven erikoiskaupan alue tulee kilpailemaan Partolan sekä Sammonkadun ja Turtolan kanssa. Alueella riittää ostovoimaa kaikille näille keskittymille. Partolaa kehitetään edelleen. Sammonkadun ja Turtolan alueet ovat kohtalaisen täynnä ja merkittävien uusien kaupallisten palveluiden sijoittuminen alueelle ei ole todennäköistä. Pirkkalan Linnankorven sekä Lempäälän Idea-Areenan toetutuminen saattaa hidastua, mikäli Lahdesjärven alueelle tulee merkittävästi kilpailevaa toimintaa. Sijaintinsa puolesta Lahdesjärven alue saattaa olla hieman vetovoimaisempi seudulliselle tilaa vaativalle kaupalle kuin Linnankorpi tai Lempäälän Marjamäki. Lempäälän Marjamäkeen verrattuna Lahdesjärvi sijoittuu paremmin nykyi-

Kaupallisten vaikutusten arviointi - Päivitys 2008 15 seen yhdyskuntarakenteeseen, kun taas Marjamäki on tiiviin yhdyskuntarakenteen ulkopuolella. Ajoitus alueiden toteutumisessa saattaa myös olla ratkaiseva. Lakalaivan ja Lahdesjärven kauppa-alueet muodostavat yhdessä vetovoimaisen keskittymän, jotka saavat toisiltaan synergiaetua. Lisäksi Lahdespohjan uusi mahdollinen tilaa vaativan kaupan alue kytkeytyy Lahdesjärven alueeseen, joten näillä voi olla synergiaetuja keskenään. Alueiden yhdistyminen on mahdollista, mikäli alueiden väliset nykyiset työpaikkaalueet muuttuvat osittain kaupan alueiksi. 2.3 Vaikutukset palveluiden alueelliseen saavutettavuuteen Uudella kaupallisella keskittymällä on vaikutuksia palveluiden alueelliseen saavutettavuuteen, mikäli kaupallinen tarjonta supistuu muissa kaupallisissa keskittymissä. Toisaalta palveluiden saavutettavuus voi myös uuden kaupallisen keskittymän myötä joissakin asukasryhmissä tai jollakin alueella parantua, kun keskittymä rakennetaan alueelle, jossa palvelut ennestään ovat heikot tai yhteys uuteen kauppapaikkaan on nykyistä parempi. Vaikutukset palveluiden häviämiseen joltakin alueelta ovat todennäköisempiä, mikäli lyhyellä aikavälillä rakennetaan massiivisesti uutta liiketilaa. Jos taas liiketilan määrä lisääntyy hitaasti pitkällä aikavälillä, on nykyisten kauppojen helpompi sopeutua muuttuvaan tilanteeseen. Lakalaivaan mahdollisesti tulevan kauppakeskuksen myötä lähialueiden eli Peltolammen ja Multisillan sekä Lempäälän pohjoisosien palveluiden saavutettavuus paranee huomattavasti varsinkin erikoiskaupan osalta. Päivittäistavarakaupan tarjonta alueella monipuolistuu, joten saavutettavuus paranee myös tämän osalta. Tilaa vaativan kaupan palvelut paranevat osayleiskaava-alueella merkittävästi, joten lähialueiden asukkaiden tilaa vaativan kaupan saavutettavuus paranee myös merkittävästi. Myös tuleville Vuoreksen asukkaille osayleiskaavan palvelut parantavat palveluiden alueellista saavutettavuutta. Lakalaivan keskusta voi toimia Tampereen keskustan ja Ideaparkin sijaan vaihtoehtoisena monipuolisena ostospaikkana asukkaille. Taatalan ja Koivistonkylän osalta erikoiskaupan tarjonta paranee lähialueella ja tämän saavutettavuus samoin. Päivittäistavarakaupan osalta saavutettavuus saattaa huonontua, mikäli Euromarketin tilalle tulee jossain vaiheessa pienempi lähikauppa. Lähikaupan tarjonta jää selvästi suppeammaksi kuin Euromarketin. Mikäli alueella säilyy monipuolinen päivittäistavarakauppa, ei päivittäistavarakaupan saavutettavuus alueella merkittävästi huonone. Lakalaivan ja Lahdesjärven uusi kauppakeskittymä tuo seudulle merkittävän kauppapaikan sekä shoppailu- ja viihtymiskeskuksen keskelle yhdyskuntarakennetta. Tämä parantaa palveluiden saavutettavuutta Tampereen näkökulmasta siten, että se korvaa matkan Ideaparkin kauppakeskukseen. Muiden alueiden osalta saavutettavuuteen vaikuttaa tarjonnan taso muissa kaupan keskittymissä. Todennäköisesti Lahdesjärven ja Lakalaivan kaupallisella keskittymällä ei ole merkittäviä vaikutuksia palveluiden saavutettavuuteen verrattuna nykytilanteeseen, sillä ostovoiman kasvun myötä nykyisille keskittymille riittää ostovoimaa ja palveluverkko säilyy nykyisen kaltaisena. Keskittymien laajennuksien tai uusien keskittymien tarjonnan laajuuteen oyk-alueen kaupallisilla palveluilla voi olla merkitystä, joten tätä kautta kaavalla voi olla välillisiä vaikutuksia palveluiden alueelliseen saatavuuteen. Nämä koskevat lähinnä tilaa vaativaa erikoiskauppaa eikä näitä voida pitää yhdyskuntarakenteen kannalta merkittävinä.

Kaupallisten vaikutusten arviointi - Päivitys 2008 16 2.4 Vaikutukset verotuloihin Vaikutuksia verotuloihin on arvioitu työntekijöiden palkoista saatavan verojen sekä kiinteistöveron osalta. Yhteisöverotuloa ei selvityksessä arvioida. Uusien hankkeiden myötä voidaan arvioida Tampereen kaupungin saaman yhteisöveron osayleiskaavan myötä kasvavan. Yhteisöveroa on kuitenkin vaikea arvioida näin alustavassa suunnitelmavaiheessa ilman tarkempaa tietoa alueelle sijoittuvista yrityksistä. Verotulojen määrää yleisesti ottaen on vaikea arvioida, kun ei vielä tiedetä kuinka paljon ja minkä tyyppistä toimintaa alueelle lopulta tulee. Selvityksessä arvioidaan ainoastaan toimintavaiheen vaikutuksia palkoista saataviin verotuloihin ja jätetään arvioimatta rakentamisaikaiset vaikutukset. Osayleiskaavan vaikutus työpaikkamäärän on arvioitu tulevan kerrosalan pohjalta. Arviossa on oletettu, että koko kaavoitettu kerrosala alueella toteutuu. Työpaikkamäärissä ovat mukana nykyiset työpaikat. Tällä hetkellä Lakalaivan alueella on noin 800 työpaikkaa ja Lahdesjärven alueella 1000 työpaikkaa. Se, mihin toimialoihin nykyiset työpaikat jakautuvat, ei ole selvillä. Tulevien työpaikkojen määrä alueella on jaettu kaupan alan työpaikkoihin ja muihin työpaikkoihin. Arvion mukaan osayleiskaava-alueelle tulee yhteensä noin 4500 työpaikkaa, joista noin puolet on kaupan alan työpaikkoja ja puolet muun alan paikkoja. Työpaikkamäärän arvio on hyvin alustava. Kerrosalan toteutuminen ja eri toimialojen väliset työllistämiserot saattavat vaikuttaa lopulliseen työpaikkamäärään merkittävästi. Alustavassa suunnitelmavaiheessa ei vielä tiedetä, minkälaista toimintaa alueelle tulee ja kuinka paljon. Tampereen osalta verotuloihin vaikuttavat ainoastaan tamperelaiset työpaikat. Alueella käy töissä työntekijöitä myös muista kunnista. Tampereen kaikista työpaikoista noin 70 % on tamperelaisilla. Tällä suhteella on myös arvioitu tamperelaiset työpaikat osayleiskaavaalueella. Nykyisiä verotuloja ei arviossa ole otettu huomioon. Arvioidut kunnallisverotulot ovat siis kokonaistuloja eikä uusia verotuloja. Palkoista saataviin verotuloihin vaikuttaa ansiotaso. Kaupan alan ansiotaso on hieman keskimääräistä ansiotasoa heikompi. Tilastokeskuksen palkkarakenneselvityksen sekä ansiotasoindeksi mukaan on arvoitu kaupan alan sekä muiden osayleiskaava-alueen työpaikkojen vuosiansioita. Kaupan alan vuosiansiot vuonna 2007 olivat arvioin mukaan noin 26.000 euroa ja muiden alojen 33.000 euroa. Työpaikat ja kunnallisverotulot/vuosi osayleiskaava-alueella (2007 palkkatason mukaan) Tamperelaiset työpaikat Verotulot/ vuosi milj. Työpaikat Kaupan työpaikat 2 250 1 600 7,4 Muut työpaikat 2 350 1 600 9,4 Kaikki työpaikat 4 600 3 200 16,9 Nykyiset työpaikat Nykytamperelaiset työpaikat Verotulot/ vuosi milj. Uudet tulot milj. 1 800 1 260 6,6 10 Kunnallisveroprosentti Tampereella on 18, ja tällä veroprosentilla laskettuna osayleiskaavaalueen toteutuminen laskelmien mukaan tuo kunnallisverotuloa Tampereelle noin 17 miljoonaa euroa vuoden 2007 palkkatasolla laskettuna. Tampere saa kunnallisverotuloa

Kaupallisten vaikutusten arviointi - Päivitys 2008 17 alueelta nykyisinkin, karkean arvioin mukaan noin seitsemän miljoonaa euroa (alueen työntekijöiden keskivuosipalkaksi on arvioitu 29.000 euroa). Osayleiskaava tuottaa siis lisää kunnallisverotuloa Tampereelle noin 10 miljoonaa euroa karkean arvion mukaan. Kiinteistövero tulee alueella kasvamaan, sillä alueen käytetty rakennusoikeus nousee. Lisäksi alueen vetovoimaisuus nousee, joten alueen liikekiinteistöjen markkina-arvot todennäköisesti nousevat. Karkean arvion mukaan, mikäli osayleiskaavan mukainen rakennusoikeus tulee kokonaisuudessaan toteutumaan, alue tuottaa kiinteistöveroa Tampereelle noin neljä miljoonaa euroa vuodessa (vuoden 2005 verotasolla laskettuna). Nykyään alueelle on osoitettu rakennusoikeutta noin 550.000 k-m 2, josta on käytetty noin 1/3. Karkean arvioin mukaan Tampere saa tästä kiinteistöverotuloa noin puoli miljoonaa euroa. Eli osayleiskaavan toteutumisen myötä Tampereen kiinteistöverotulot alueelta kasvavat noin 3,5 miljoonalla eurolla vuodessa. Sekä työpaikoista saatavat verotulot että kiinteistöverotulot on laskettu alustavien suunnitelmien mukaan. Laskelmat ovat vain suuntaa-antavia, sillä tarkkoja tietoja alueen työpaikoista, niiden jakautumisesta tamperelaisille, palkoista sekä kiinteistöjen markkina-arvoista ei ole. Luotettavasti voidaan ainoastaan todeta, että sekä työpaikoista että kiinteistöistä saatavat verotulot Tampereella tulevat kasvamaan osayleiskaavan toteutumisen myötä.

Kaupallisten vaikutusten arviointi - Päivitys 2008 18 3 MERKITTÄVIMMÄT VAIKUTUKSET Osayleiskaavassa kaupallinen alue jakautuu keskustamaiseen Lakalaivan alueeseen sekä Lahdesjärven erikoiskaupan alueeseen. Erikoiskaupan veturiyrityksenä alueelle on tulossa Ikea. Lakalaivan keskustatoimintojen aluetta on suunnitellut NCC ja sekä Kesko että Pirkanmaan osuuskauppa ovat kiinnostuneita alueesta. Alueelle suunnitellaan kauppakeskusta ja tämän yhteyteen asuntoja. Lakalaivan keskusta-alueen toteuduttua osayleiskaava-alue tulee olemaan hyvin vetovoimainen. Kaupallisella keskittymällä on kilpailuvaikutuksia mm. Ideaparkin ja Ratinan tulevan kauppakeskuksen kanssa. Lahdesjärven puoli tulee kilpailemaan mm. Sammonkadun ja Turtolan, Pirkkalan Partolan ja Linnankorven sekä Ideaparkin kanssa. Ostovoima on seudulla voimakkaassa kasvussa ja lisää liiketilaa tarvitaan. Alue on markkinaja saavutettavuusnäkökulmista hyvin vetovoimainen. Nyt on seudulla suunnitelmissa kuitenkin niin paljon lisää liiketilaa, että kaikille uusille ja nykyisille kaupan toimijoille ei riitä täysimittaisia toimintaedellytyksiä. Todennäköisesti osa suunnitelmissa olevista kaupan hankkeista ei tule toteutumaan tarkastelujakson aikana. Mitä tasaisemmassa määrin uusia hankkeita markkinoille tulee, sitä helpompi on nykyisten liikkeiden sopeutua tilanteeseen. Ja mitä pidemmällä aikavälillä uudet hankkeet realisoituvat, sitä enemmän ostovoimaa on alueella jaettavaksi kauppaliikkeille. Kauppakeskustyyppinen tai keskustamainen ratkaisu Lakalaivassa kilpailee myös jonkin verran Vuoreksen ja Hervannan aluekeskusten kanssa. Näiden alueiden kaupallinen luonne eroaa kuitenkin jonkin verran osayleiskaava-alueen kauppakeskittymästä, joten kilpailuvaikutus jää pienemmäksi. Vuores ja Hervanta ovat paikalliskeskuksia, joissa asioidaan usein, mutta monipuolisemmat ostokset tehdään monesti monipuolisimmissa seudullisissa keskuksissa. Päivittäistavarakaupan lisärakentaminen osayleiskaava-alueella jää alle lähialueen nettotarpeen. Lakalaivan sekä Vuoreksen tulevan päivittäistavarakaupan lisärakentaminen yhteensä jää alle lähialueen burttotarpeen. Eli Vuoreksen päivittäistavarakaupalle löytyy myös toimintaedellytyksiä. Lahdesjärven ja Lakalaivan osayleiskaavan toteutumisen myötä seudulle tulee uusi kaupallinen keskittymä. Tämä keskittymä tukeutuu Lakalaivan osalta nykyisiin lähiasuinalueisiin Peltolampeen ja Multisiltaan. Näiden alueiden nykyinen kaupallinen tarjonta on hyvin suppeaa. Lisäksi Lakalaivaan on tulossa omaa asutusta. Vuoreksen joukkoliikenne- ja kevytliikenneyhteyksiä Lakalaivaan kehitetään. Kauppakeskus sijoittuu siis nykyiseen ja tulevaan yhdyskuntarakenteeseen. Lähialueen asukasmäärä on kuitenkin alhainen ja sen määrää suositellaan kasvatettavan. Kauppakeskittymä on kuitenkin joka tapauksessa seudullisesti merkittävä ja vetää asiakkaita koko Tampereen vaikutusalueelta.

Kaupallisten vaikutusten arviointi - Päivitys 2008 19 Osayleiskaavan merkittävimmät vaikutukset Liikerakentamisen Yhteensä 580.000 k-m2, nettoliikerakentaminen 520.000 k-m2. maksimimäärä Lisäliikerakentamisen määrä Brutto- ja nettotarpeen välissä, lähempänä nettotarvetta, jota voidaan pitää verrattuna liiketilatarpeeseen miniminä. Kaikki viereillä olevat hankkeet seudulla yhdessä lähestyvät bruttotarvetta. Päivittäistavarakaupan liikerakentaminen Pt-rakentamisen määrä verrattuna liiketilatarpeeseen Vaikutukset kilpaileviin keskittymiin Vaikutukset Vuorekseen ja Hervantaan Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen Kokonaisrakentaminen 18.000 k-m2, josta uutta tilaa 10.000 k-m2. Lisärakenteminen jää alle pääasiallisen markkina-alueen eli lähialueen nettotarpeen. Yhdessä Vuoreksen pt-kaupan kanssa jää alle bruttotarpeen. Heikentää muiden kehitysmahdollisuuksia. Nykyisten keskittymien tulee kehittää toimintaansa vastatakseen kilpailuun. Nykyinen palveluverkko tulee säilymään. Kilpailee jonkin verran Hervannan ja Vuoreksen kanssa, mutta nämä ovat luonteeltaan toisen tyyppisiä kuin oyk-alueen kauppakeskitymä. Ei siis merkittäviä vaikutuksia paikallisiin aluekeskuksiin. Tuo monipuoliset palvelut lähelle uusia Vuoreksen asukkaita. Seudulle tulee uusi vetovoimainen kauppapaikka. Kauppakeskus sijoittuu yhdyskuntarakenteeseen, mutta lähialueen asukasmäärä jää vähäiseksi. Vaikutukset pt-kaupan Taatalan ja sen lähialueiden saavutettavuus heikkenee hieman. Parantaa saavutettavuuteen Peltolammen ja Multisillan saavutettavuutta. Vaikutukset erikoiskaupan ja Tuo lisää erikoiskaupan tarjontaa alueelle. Mahdolliset negatiiviset muiden kaupallisten palveluiden vaikutukset muilla alueilla välillisiä. saavutettavuuteen Vaikutukset työpaikkamääriin Työpaikkoja yhteensä noin 4600, nettolisäys noin 2800 Vaikutukset palkoista saataviin Kasvattaa verotuloja, koska työpaikkojen määrä kasvaa. verotuloihin Vaikutukset kiinteistöveroon Kasvattaa kiinteistöverotuloja, koska rakennusten määrä kasvaa. Suosituksia haitallisten vaikutusten lieventämiseksi Asukasmäärän lisäys lähialueella. Toteutus pitkällä aikavälillä.

Kaupallisten vaikutusten arviointi - Päivitys 2008 20 Liite 1 Tampereen kaupunkiseudulla vireillä olevat vähittäiskaupan hankkeet Hankkeen Päivittäista- Erikoiskaupppa k-m 2 sijaintikunta Nimi/sijainti varakauppa Paljon tilaa Muu erikois- Yhteensä Toteutusaika/suunnitteluvaihe/tarkennuksia k-m 2 vaativa kauppa n. k-m 2 Kuvailua Tampere Koilliskeskus 8 000 8 000 S-marketin laajennus Prismaksi Asemakaavat valmiit. Rakentaminen käynnissä. Ro yht 12.000 m2, josta pt 3000 m2. Korttelissa jo mm. S-market. 3 000 9 000 12 000 Citymarket Asemakaava valmis. Ratina 5 500 45 000 50 500 Kauppakeskus Ratinan kauppakeskuksesta sopimus tehty. Keskusta 1 400 Stockmannin laajennus Asemakaavoitus vireillä. 1 000 1 000 Sokoksen laajennus Asemakaava valmis. Tesoma 10 000 10 000 Aluekeskuksen laajennus RO yht 18.000 m2, nykyisin liiketilaa 8000 m2. Päivittäistavarakaupan osuudesta ei tietoa. Lielahti 2000-3000 70 000 30 000 102 500 Mm. Prisma, Kodin Ykkönen, Starikille uusi myymälä Osayleiskaava hyväksytty. Prismaa rakennetaan. Kodin Ykkösen asemakaavoitus vireillä. Vuores 5 000 11 000 16 000 Liikekeskus Vuoreksen keskustaan Kilpailu vireillä. Lahdesjärvi-Lakalaiva 18 000 352 000 205 000 575 000 Ikea, Lakalaivan kauppakeskus, tilaa vaativaa ja muuta erikoiskauppaa Osayleiskaavotus vireillä, Ikean asemakaava valmis. Nurmi-Sorila 5 000 11 000 16 000 Liikekeskus Nurmi-Sorilan alueelle Kilpailu vireillä. Kangasala Keskusta 2 500 2 500 Päivittäistavarakaupan hanke Lentola 2 000 8000-13000 15 000 Prisman laajennus ja muuta erikoiskauppaa (osin tivaa) Asemakaavoitus vireillä. Lempäälä Marjamäki, Ideapark 15 000 15 000 Ideaparkin laajennusmahdollisuus. Asemakaava valmis. Ei ajankohainen. 2 000 65 000 28 000 95 000 Pohjoispuolinen alue, kaksi korttelia Suunniteltu "miesten maailmaa" n. 80.000 k-m2. Sääksjärvi 2 000 2 000 Päivittäistavarakaupan hanke Asemakaava valmis. Nokia Kalkku 23 000 23 000 Kodin Terra, ABC ja tilaa vaativaa kauppaa. Liikenneasema sisältää jonkin Asemakaavoitus vireillä. Prismaa ei kortteliin todennäköisesti voi sijoittaa. verran päivittäistavarakauppaa. 6 500 6 500 KTY-korttelialue Asemakaavoitus vireillä, KTY-kortteli. 47 600 47 600 KTY-korttelialue Asemakaavoitus vireillä, KTY-kortteli. Pirkkala Partola 5000-6000 6 000 Retail Park Veskan laajennus Rakennusoikeutta käyttämättä, ei toteudu nopealla aikavälillä. 9 000 Citymarketin laajennus Asemakaava valmis. Rakennusoikeutta käyttämättä. 7 900 S-market ja Hong Kong laajenevat sekä muuta kauppaa Asemakaavoitus vireillä. 29 000 Ei tietoa toiminnasta. Asemakaavoitus vireillä 11.000 km2. Lisäksi 3 rakentamatonta noin 6000 km2 tonttia. Linnakorpi 340 000 340 000 2/3 autokauppaa ja 1/3 tivaa. Osalle aluetta haetaan ehkä myöhemmin erikoiskaupan suuryksikkömerkintää. Alue noin 80 ha, nyt asemakaavoitetaan noin 60 ha ja rakennusoikeutta 250.000 km2. Alueen rakentaminen käynnistyyy keväällä 2009. Kaava-alue laajenee myöhemmin 90.000 km2:lla. Keskusta 2 000 2 000 Keskustaa saneerataan. Nettolisäys noin 2000 km2. Liiketila supistuu alkuvaiheessa. Uutta tilaa odetettavissa 3 vuoden kuluessa. Ylöjärvi Elovainio 3 500 21 000 24 500 Elovainion kauppakeskus, mm. Citymarket (pt-osuus arvioitu), muotikauppaa Avautuu kevät 2009. ja liikenneasema 11 000 11 000 Kauppakeskuksen toinen vaihe, tivaa Käynnistyy 2009. 1 500 3 000 4 500 Löytötavaratalo, pt- osuus arivoitu Valmis 04/09. 5 500 5 500 Suomi-Soffa Valmis 09/08. 5 600 5 600 Kodin Onni, tivaa ja muuta erikoiskauppaa Käynnistyy 2008. Yhteensä 54 000 1 343 000 1 444 000 Lähde: Kunnat Pinta-alatiedot suuntaa-antavia, kaikkien toimialajakauma ei ole tiedossa

Kaupallisten vaikutusten arviointi - Päivitys 2008 21 Liite 2 Osayleiskaavaehdotus, alustava 14.5.2008 YLEISMÄÄRÄYS Alueella muodostuvia hulevesiä tulee viivyttää tai imeyttää katu- ja tonttialueilta varatuilla alueilla. Asemakaavoituksen yhteydessä on laadittava erillinen hulevesien hallintaa koskeva suunnitelma. Asemakaavassa tulee tarvittaessa antaa lisämääräys liikennealueilta muodostuvien hulevesien puhdistamisesta. A-3 C-13 KM-4 P P-5 P-6 P-7 PY TP-7 VL VLM-1 VLM-3 ASUNTOALUE Alueelle saa sijoittaa päivittäistavarakaupan kerrosalaa enintään 2000 m2 PAIKALLISKESKUSTOIMINTOJEN ALUE Alue varataan paikalliskeskustasoisille julkisille ja yksityisille palveluille, ympäristöön soveltuvalle työpaikkatoiminnalle sekä asumiselle. Alueelle saa sijoittaa vähittäiskaupan suuryksiköiden kerrosalaa enintään 100.000 k-m2 ja päivittäistavarakaupan kerrosalaa enintään 10.000 k-m2. Alueelle sijoittuva asuntorakentaminen on rakenteellisesti suojattava ympäristön tieliikenne- ja lentomelulta. Alueen maankäyttöä tehostetaan. Keskusta-alue muodostaa kokonaisuuden, jota asemakaavoitettaessa on kiinnitettävä erityistä huomioita kestävän ja yhtenäisen kaupunkikuvan muodostumiseen. Alueelle tulee osoittaa julkista tori- ja puistoaluetta. Alueelle on muodostettava viihtyisä, turvallinen ja esteetön jalankulkuympäristö. Alueelle sijoittuva huoltoliikenne on järjestettävä keskustaympäristöön soveltuvalla tavalla. Maantason pinta-alasta saadaan tonteilla käyttää pysäköintiin ja siihen liittyviin liikennealueisiin enintään 1/4. KAUPALLISTEN PALVELUIDEN ALUE, JOLLE SAA SIJOITTAA VÄHIT- TÄISKAUPAN SUURYKSIKÖN Alueelle saa sijoittaa vähittäiskaupan suuryksiköiden kerrosalaa enintään 15.000 k-m2. PALVELUJEN JA HALLINNON ALUE PALVELUJEN JA HALLINNON ALUE Alueelle ei saa sijoittaa vaikutuksiltaan seudullisesti merkittäviä vähittäiskaupan suuryksiköitä. Alueelle saa sijoittaa vähittäiskaupan suuryksiköiden kerrosalaa enintään 30.000 k-m2. Korttelialueelta syntyviä hulevesiä ei saa johtaa Särkijärven valuma-alueen ulkopuolelle vaan ne tulee ohjata hallitusti valuma-alueelle sijoitettaviin alueellisiin hulevesien viivytysaltaisiin. Tonteilla, joilla käsitellään tai varastoidaan öljyä, polttonesteitä tai kemikaaleja, hulevedet on johdettava öljynerotuskaivojen kautta ja varauduttava siihen, että öljynerotuskaivot ja viemärit voidaan onnettomuuden sattuessa sulkea. Öljyjen ja kemikaalien varastointi sallitaan vain katoksellisissa ja suojarakentein varustetuissa tiloissa. PALVELUJEN JA HALLINNON ALUE Alueelle ei saa sijoittaa vaikutuksiltaan seudullisesti merkittäviä vähittäiskaupan suuryksiköitä. Alueelle saa sijoittaa vähittäiskaupan suuryksiköiden kerrosalaa enintään 10.000 k-m2 ja päivittäistavarakaupan kerrosalaa enintään 2.000 k-m2. PALVELUJEN JA HALLINNON ALUE Alueelle ei saa sijoittaa vaikutuksiltaan seudullisesti merkittäviä vähittäiskaupan suuryksiköitä. Alueelle saa sijoittaa vähittäiskaupan suuryksiköiden kerrosalaa enintään 30.000 k-m2. JULKISTEN PALVELUJEN JA HALLINNON ALUE TYÖPAIKKA-ALUE Alue varataan pääasiassa toimisto- ja työpaikkatiloille sekä niihin liittyville liike- ja varastotiloille. Liike- ja toimistotiloja voidaan rakentaa enintään 1/3 toimintojen kerrosalasta. LÄHIVIRKISTYSALUE MAISEMAN- JA LUONNONHOITOALUEEKSI VARATTU LÄHIVIRKIS- TYSALUE, KUTEN RANTA, VESISTÖN SUOJA-ALUE, HARJU, RINNE MAISEMAPELTO TAI -NIITTY Alueella säilytetään alkuperäinen luonnonympäristö. Maisemaa muuttava maanrakennustyö, puiden kaataminen tai näihin verrattavat toimenpiteet ovat luvanvaraisia kuten MRL:n 128 :ssä on säädetty. Alueella sallitaan vähäinen luonnonympäristön huomioonottava yleistä virkistystoimintaa palveleva rakentaminen. MAISEMAN- JA LUONNONHOITOALUEEKSI VARATTU LÄHIVIRKIS- TYSALUE, KUTEN RANTA, VESISTÖN SUOJA-ALUE, HARJU, RINNE MAISEMAPELTO TAI -NIITTY Alueella säilytetään alkuperäinen vesitalous ja luonnonympäristö. Maisemaa muuttava maanrakennustyö, puiden kaataminen tai näihin verrattavat toimenpiteet ovat luvanvaraisia kuten MRL:n 128 :ssä on säädetty. Alueella sallitaan vain vähäinen luonnonympäristön huomioonottava yleistä virkistystoimintaa palveleva rakentaminen. Alueella sallitaan hulevesien käsittelyä varten toteutettavan kosteikon, laskeutusaltaan tai lammikon rakentaminen. Alueella olevat asuinrakennukset ja lomarakennukset voidaan säilyttää. Rakennusten perusparantaminen, korjaaminen ja vähäinen laajentaminen sallitaan sekä tuhoutuneen rakennuksen uudelleen rakentaminen on mahdollista. KATUALUE LT SL EV W E-2 lm-1 lm-2 hule-1 h sv-3 s-1 luo-1 s z MAANTIEN ALUE LUONNONSUOJELUALUE SUOJAVIHERALUE VESIALUE ERITYISALUE Alue varataan Tampereen aluepelastuslaitoksen harjoittelualueeksi. ARVIOITU YLI 55dB(A) LENTOMELUALUE V. 2010 JOS MELUNTOR- JUNTATOIMENPITEITÄ EI SUORITETA ARVIOITU YLI 55dB(A) LENTOMELUALUE V. 2010, JOKA EDELLYTTÄÄ MELUNTORJUNTATOIMENPITEITÄ KUTEN MM. LÄHESTYMISSUUN- NAN MUUTOKSIA ALUEELLINEN HULEVESIEN VIIVYTYSALLAS Alueelle rakennettava hulevesien viivytykseen ja puhdistamiseen tarkoitettu alue. Alueelle tulee johtaa Särkijärven valuma-alueelle sijoittuvilta rakennettaviksi tarkoitetuilta korttelialueilta muodostuvat hulevedet. PIENELÄINHAUTAUKSIA VARTEN VARATTU ALUEEN OSA SUOJAVYÖHYKE Alueen käyttöä suunniteltaessa on otettava huomioon alueella sijaitseva kaatopaikka. ALUEEN OSA, JOLLA ON LUONNONSUOJELULLISTA ARVOA Aluetta saattavat koskea luonnonsuojelulain, metsälain tai vesilain erityismääräykset. Alueen rajaus ja suojelun tapa määritellään ko. laissa esitetyllä tavalla. Alueen ominaispiirteitä ja luonnonsuojelullista arvoa ei saa vaarantaa LUONNON MONIMUOTOISUUDEN KANNALTA ERITYISEN ARVOKAS ALUE Maisemaa muuttava maanrakennustyö, puiden kaataminen tai muut näihin verrattavat toimenpiteet ovat luvanvaraisia kuten MRL:n 128 :ssä on säädetty. VENEVALKAMA UIMARANTA SUOJELTAVA RAKENNE JOUKKOLIIKENTEEN KEHITTÄMISKÄYTÄVÄ Merkinnällä osoitetaan joukkoliikenteen korkean palvelutason pääreitit. Yksityiskohtaisessa suunnittelussa tulee luoda edellytykset joukkoliikenteen kehittämiselle. OHJEELLINEN HULEVESIEN TULVAREITTI Korttelialueelta on varattava tilaa hulevesien tulvareitiksi. Alueen tasaus ja rakennusten korkeudet on suunniteltava siten, että tulvavesistä ei aiheudu haittaa. KEVYEN LIIKENTEEN PÄÄREITTI KEVYEN LIIKENTEEN YHTEYSTARVE OHJEELLINEN ULKOILUREITTI SÄHKÖLINJA KAASUJOHTO k MELUNTORJUNTATARVE