1 Arvoisa Helsingin kaupunginhallitus Tiedoksi: apulaiskaupunginjohtaja Ritva Viljanen, apulaiskaupunginjohtaja Anni Sinnemäki, apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri HERTTONIEMITALON TILANNE VAATII ASUKASLÄHTÖISEN RATKAISUN Herttoniemitalo sijaitsee Länsi-Herttoniemessä. Hyväkuntoisessa talossa toimii kirjasto, nuorisotalo, liikuntasali ja muita tiloja, jotka ovat asukkaiden käytössä. Asukkaille tärkeän Herttoniemitalon purku-uhka on jälleen noussut esille. Haluamme tässä tiedottaa talon ja kaavoituksen nykytilanteesta sekä tehdä alueen asukkaita tyydyttävän ehdotuksen asian ratkaisemiseksi. Nykytilanne Talon sijainti Länsi-Herttoniemi 1950-luvulla valmistunut asuinalue, jota täydennettiin 1970-luvun alussa kirjastolla ja nuorisotalolla eli Herttoniemitalolla. Talo sijaitsee asuinalueen keskellä. Talolle on hyvät liikenneyhteydet johtuen Siilitien metroaseman läheisyydestä ja vieressä olevista 3 bussilinjan pysäkeistä. (Liitekartat havainnollistavat keskeistä sijaintia.) Laaja käyttäjäkunta Herttoniemitalossa toimivat kaupunginkirjaston ja nuorisotoimen ohella muun muassa Sosiaalitoimen palvelupiste, liikuntaseura Herttoniemen Syke, Kaakkois-Helsingin mielenterveysseura MieTo ry, Herttoniemen ruokapiiri ja ruokaosuuskunta, avoin perhekahvila, lasten balettikoulu, SPR, Sovinto ry jne. Talolla pidetään monenlaisia avoimia tilaisuuksia ja tapahtumia. Yleishyödyllisen osuuskunnan Hertsikan Pumpun palkkaama koordinaattorin avulla talolla järjestetään lisäksi monipuolista kurssitoimintaa. Nuorisotalon
2 henkilökunnan mukaan talolla käy paljon nuoria myös Herttoniemen ulkopuolelta johtuen Siilitien metroaseman läheisyydestä ja talon hyvästä ilmapiiristä. Sosioekonominen tilanne Sosioekonomisen eriytymisen indeksi on Länsi-Herttoniemessä huomattavan korkea (Erilaistuva Pääkaupunkiseutu: Sosioekonomiset erot alueittain 2002-2012. Helsingin kaupungin tietokeskus. 2014). Länsi-Herttoniemen alueella on omistusasuntoja 32,93 % ja vuokra-asuntoja 60,6 % (lisäksi pieni määrä muita asunnonhallintamuotoja). Asunnoista on kaupungin vuokra-asuntoja 40,1 %, kun kaupungin keskiarvo on 14,7 %. Tämä merkitsee, että Länsi-Herttoniemessä on Jakomäen jälkeen Helsingin alueen toiseksi suurin vuokraasuntokeskittymä. Mukaan ei ole laskettu alueella olevia yksityisiä vuokra-asuntoja, eli vuokra-asuntojen kokonaismäärä on vielä suurempi. Pääosa kaupungin vuokra-asunnoista sijaitsee Siilitiellä kävelyetäisyydellä Herttoniemitalosta. Herttoniemitalo kaikkine toimintoineen on lähellä kaupungin vuokra-asuntoaluetta sekä alueen kolmea koulua. Matalan kynnyksen talo mahdollistaa harrastamisen kaikille. Kirjaston ja nuorisotalon luotettavaksi koetuilla aikuisilla on suuri merkitys yhteisön toimivuuteen erityisesti iltapäivisin ja iltaisin. Muutos johtaisi eriarvoistumiseen Esillä on ollut ehdotus palveluiden siirrosta Herttoniemen metroaseman läheisyyteen. Tämä merkitsisi tuhansille asukkaille kävellen saavutettavien palveluiden loppumista. Kaikilla länsiherttoniemeläisillä ei valitettavasti ole varaa mennä julkisilla kulkuvälineillä kirjastoon tai nuorisotalolle. Vaikutukset lapsiin ja nuoriin Alueen monet lapsiperheet kokevat Herttoniemen metroaseman ympäristön turvattomaksi. Alakoululaisia ei haluta päästää kulkemaan Itäväylän toiselle puolelle metroaseman seudun levottomuuden ja vilkkaan tieliikenteen vuoksi. Osa lapsista ja nuorista ei pystyisi käyttämään itsenäisesti palveluja, jos ne olisivat metroasemalla tai sen ympäristössä. Lasten ja nuorten toiveita ei ole suunnitelmissa kuultu tai otettu huomioon. Mahdollisen muutoksen vaikutuksia alueen lasten ja nuorten hyvinvointiin ei ole selvitetty. Harrastusmahdollisuudet ja asukastoiminta vähenisivät Jos palvelut siirretään, asukkaiden yhteisöllisille vapaa-ajantoiminnoille ei ole tiedossa korvaavia tiloja. Liikunta- ja harrasteseuroilla ei ole mahdollisuutta tarjota edullisia harrastusmahdollisuuksia, mikäli seurat joutuvat vuokraamaan tilat yksityiseltä sektorilta. Herttoniemenranta ansaitsee omat tilat Perusteluna Herttoniemitalon purkamiselle on käytetty Herttoniemenrannan surullista tilannetta. 1990-luvulla Itäväylän toiselle puolelle rakennettiin Herttoniemenrannan asuinalue. Asuinalueelle luvattiin rakentaa monitoimitalo palvelemaan asukkaiden tarpeita, mutta sitä ei ole kuitenkaan rakennettu. Herttoniemenrannan omia palveluita tulisikin kehittää ja luoda sinne helposti saavutettava matalan kynnyksen monitoimitila.
Länsi-Herttoniemen kaavatilanne: asukasmäärä kasvaa Länsi-Herttoniemen asukasmäärä tulee kasvamaan tuhansilla, kun jo päätetyt ja suunnitteilla olevat kaavat toteutetaan. Näistä merkittäviä ovat: 1. Herttoniemitalon viereiset tontit Siilitiellä, Siilikujalla ja Kettutiellä (500 asukasta). Kaava astui voimaan 24.10.2014. (http://dev.hel.fi/paatokset/asia/hel-2011-006217/) 2. Herttoniemitalon viereiset tontit purettavien Sairaalan ja terveyskeskuksen alueella (http://www.hel.fi/hel2/ksv/liitteet/oas/1207.pdf) 3. Karhunkaatajan alue (http://www.hel.fi/hel2/ksv/liitteet/oas/1096_01.pdf) 4. Siililaakso (yleiskaavassa) 5. Länsi-Herttoniemen täydennysrakentaminen 24.10.2014 vahvistetussa kaavassa (listalla kohta 1.) todetaan, että osa korttelin asuinrakennuksista voidaan toteuttaa, vaikka kirjasto jäisi paikoilleen. Kaava-alueen pohjoispuolen rakentaminen käynnistyy lähiaikoina. Kirjaston vieressä oleva seurakuntatalo puretaan ja alueelle ollaan rakentamassa asuntoja 500 asukkaalle. Herttoniemitalon purkamisesta ei olisi vastaavaa hyötyä, koska vaikutus on selvästi pienempi: Asukkaita tulisi vain 200 lisää. Lähiympäristön asukasmäärät tulevat myös kasvamaan merkittävästi. Vaikka Herttoniemitalo jäisi paikoilleen, mahtuu samalle kaava-alueelle siis lisää asuntoja uusille herttoniemeläisille. Kaava mahdollistaa myös Herttoniemitalon säilyttämisen. 3
4 Herttoniemitalo on taloudellinen Herttoniemitalon säilyttäminen on taloudellisesti kannattavaa. Hyväkuntoinen kaupungin omistama talo on rakennettu v. 1971 ja remontoitu v. 2007. Nykyisessä talossa on tilaa noin 2537 m2. Tilakeskus pyytää talosta vuokraa nyt noin 10 euroa/neliö. Yksityisellä puolella toimitilojen neliöhinnat ovat noin 100% kalliimmat. Nykyinen Herttoniemitalo on selkeästi edullisempi ratkaisu kuin vuokrattavat liiketilat yksityiseltä sektorilta. Vastaavien kokoisten tilojen vuokraus aiheuttaisi esimerkkilaskelman mukaan yli 300 000 euron kulujen kasvun ja menetyksen yksityiselle vuokranantajalle vuositasolla. HERTTONIEMITALO m2 Vuokramenot (kaupungin oma rakennus) e/vuosi Lämmitys-, vesiym. ylläpitokulut, arvio 10e/kk (todellisuudessa tod.näk. alhaisempi) e/kk e/vuosi Kirjasto 730 0 7 300 87 600 Nuorisotilat 600 0 6 000 72 000 Väestönsuojatilat (sis. mm. bänditilat) 200 0 2 000 24 000 Muut tilat (sosiaaliviraston käytössä) 1 007 0 10 070 120 840 YHTEENSÄ 2 537 0 25 370 304 440 VUOKRATILAT Esim. Opus, Hitsaajankatu 20, 920m2, hp. 20,5e/m2 /kk (Oikotie kohde 7890803, 29.4.2015) Nykyinen neliömäärä (todennäköisesti pienemmät tilat ilman liikuntasalia) Kirjaston katsomat vuokratilat (esim. Opus, n. 20e/kk) e/kk e / vuosi Muutoksen aiheuttamaa tappiota euroa/ vuosi Kirjasto 730 14 600 175 200 87 600 Nuorisotilat 600 12 000 144 000 72 000 Väestönsuojatilat (sis. mm. bänditilat) 200 4 000 48 000 24 000 Muut tilat 1 007 20 140 241 680 120 840 YHTEENSÄ 2 537 50 740 608 880 304 440
5 Muut purkamisesta välillisesti aiheutuvat kustannukset Herttoniemitalon paikalle ja viereen kaavailtuihin asuinrakennuksiin tulisi kaavan mukaan rakentaa asukastiloja: Jos kirjastorakennus puretaan, tulee uusien talojen monitoimitiloista osoittaa riittävät tilat asukkaiden toimintaan. Nyt on selvinnyt, että nämä tilat olisivatkin talojen asukkaiden hallinnassa - toisin kuin kaavaa laatiessa annettiin ymmärtää. Niistä ei siis tulisi asukastiloja kaikkien länsiherttoniemeläisten käyttöön. Monipuoliset tilat eri-ikäisten asukkaiden toimintaan ovat Herttoniemitalossa jo valmiina, eivätkä näin vaatisi lisäinvestointeja rakennuttajalta. Kirjasto/nuorisotalon sijainti uusien asuinrakennuksien läheisyydessä on kohteita hinnoiteltaessa myös rakennuttajan etu. Etu olisi tarjottavissa myös tulevan sairaala-alueen rakennuttajalle. Hyväkuntoista ja toimivaa julkista tilaa on jo olemassa ja tätä arvostetaan enemmän kuin suunnitteilla olevia pienempiä kerhohuoneita. Alueelle on lisäksi suunniteltu päiväkodin rakentamista väestömäärän kasvaessa. Herttoniemitalossa on jo olemassa päiväkotitoiminnan mahdollistavat tilat. Tilat ovat tällä hetkellä sosiaaliviraston käytössä, mutta samoissa tiloissa on aiemmin toiminut myös päiväkoti. Herttoniemitalon säästäminen tarkoittaa samalla mahdollisuutta säästää yhden päiväkodin rakennuskustannukset. Ehdotus: talo säilytetään Ehdotamme, että hyväkuntoinen talo säilytetään ja nykyiset toiminnot jatkavat nykyisissä tiloissa. Näin kaupunki voi tukea laajaa kirjaston, nuorisotalon ja asukkaiden välistä toimivaa yhteistyötä. Perusteluina ovat alueen sosioekonominen tilanne, vaikutukset asukkaiden ja erityisesti lasten hyvinvointiin, nykyisen ja lähitulevaisuuden väestömäärän huomioonottaminen sekä selkeät taloudelliset säästöt. Nykyinen asemakaava antaa hyvät mahdollisuudet toteuttaa alueen ympäristön rakentaminen yhteistyössä rakennuttajien kanssa siten, että nykyinen matalan kynnyksen monitoimitalona toimiva Herttoniemitalo säilyy asuinalueen keskellä. Esitämme kaupungin kulkevan suunnitelmissaan tähän suuntaan ja tukevan kanssamme paikallisen yhteisön hyvinvointia ja kehittymistä. Helsingissä 21.5.2015 Herttoniemi-seura ry Raimo Mäkelä pj raimomake@gmail.com p. 0503640211 PL 237 00811 Helsinki
6 Osuuskunta Hertsikan Pumppu Helena Seppänen Herttoniemen Ruokaosuuskunta Joonas Pekkanen pj Herttoniemen ala-asteen koulun vanhempainyhdistys: Koti ja koulu yhdistys Johanna Laisaari pj Herttoniemen Syke ry Marika Luoso pj MLL:n Herttoniemen osasto Reetta Pauni pj SPR:n Herttoniemen osasto Mirja Saarinen pj LIITEKARTAT Etäisyys Herttoniemitalolta (A) Herttoniemen metroasemalle (B) on noin kaksi kilometriä. Etäisyys Herttoniemitalolta (A) Länsi-Herttoniemen koillisiin asuinalueisiin (B) noin kaksi kilometriä.
Siilitien metroaseman etäisyys Herttoniemitalosta 400 m. Kirjasto sijaitsee kolmioalueella (A) Kettukujan ja Siilikujan välissä. 7
8 Kaavaselostus, lainaus sivu 1 Asemakaavan muutos mahdollistaa asuinrakentamisen nykyisen kirjaston paikalle, jos se puretaan ja toiminta siirretään Herttoniemen metroasemalle kaavailtuun palvelukeskukseen. Osa korttelin asuinrakennuksista voidaan toteuttaa, vaikka kirjasto jäisi paikoilleen. Asemakaavassa on vaiheittain toteuttamista koskevia määräyksiä. Kirjaston ja nuorisotalon rakennusta ei saa purkaa ennen kuin korvaavat tilat toiminnoille on toteutettu muualla Herttoniemessä. Lisäksi määrätään, että AK-korttelialueen tontteja 5 ja 6 sekä AHkorttelialueen tonttia 8 ei saa toteuttaa ennen kuin kirjaston ja nuorisotalon rakennus on purettu. Mikäli korvaavia tiloja ei ole toteutettu, voi kirjaston ja nuorisotalon toiminta jatkua nykyisissä tiloissa. http://www.hel.fi/static/public/hela/kaupunkisuunnittelulautakunta/suomi/paatos/2014/ksv_ 2014-06-10_Kslk_18_Pk/6ADBB5E6-2219-4104-A759-9DC3E8016FE3/Liite.pdf