Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/ (12) Kulttuuri- ja kirjastolautakunta Kirpa/Ktj/

Transkriptio

1 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/ (12) 143 Kulttuuri- ja kirjastolautakunnan lausunto tilakeskukselle tilojen vuokraamiseksi kaupunginkirjastolle Herttoniemeen rakennettavasta ns. Lähipalvelukeskus Hertsi-kiinteistöstä HEL T Lausunto antoi seuraavan lausunnon tilakeskukselle tilojen vuokraamisesta Herttoniemen metroaseman läheisyyteen rakennettavasta Lähipalvelukeskus Hertsi kiinteistöstä: Nykyinen Herttoniemen kirjasto sijaitsee kaavamuutosalueella Herttoniemen sairaalan sivurakennuksessa, nuorisotalon naapurina osoitteessa Kettutie 8 C. Kirjastossa on 730 huoneistoneliömetriä. Nykyisessä paikassaan kirjasto on osoittautunut tarjolla oleviin resursseihin nähden suhteellisen tehottomaksi. Voimassa olevan asemakaavan mukaan alue on kaavoitettu asuntorakentamiselle ja edellyttää kirjasto- ja nuorisotalorakennuksen purkamista. Tärkeää kirjaston palveluverkon kehittämisessä on sijoittaa kirjastot asiointireiteille ja joukkoliikenteellä saavutettaviksi. Kaupunginosan keskustatoiminnat ja asioimisen painopiste ovat metroaseman ympäristössä. Lähipalvelukeskus Hertsissä Herttoniemen kirjasto on Itäväylän varrella, ja metroasemaan sen yhdistää kevyen liikenteen silta. Sijainti palvelee koko Itäväylän pohjoispuolisen Herttoniemen, Herttoniemenrannan ja Kulosaaren asukkaita. Uusien asukkaiden tulo alueelle parantaa palvelujen tehokkuutta. Kestävää kehitystä ja asukkaiden parasta ajatellen on varmistettava tilojen monipuolinen, laaja ja tehokas käyttö. Kaakkoisen suurpiirin kolme kirjastoa, Herttoniemi, Roihuvuori ja Laajasalo, muodostavat yhden hallinnollisen yksikön. Kirjastojen palvelujen käyttötilastot ovat liitteessä 1. Roihuvuoren kirjastoa profiloidaan parhaillaan lastenkirjastoksi niin kokoelmiensa kuin palvelutarjonnan osalta. Tavoitteena on luoda kullekin kolmoiskirjaston yksikölle jatkossa vahvat omat profiilinsa. Herttoniemen kirjaston palvelut ja kokoelma Hertsissä tulevat painottumaan nuoriin ja aikuisväestöön. Erityiskohderyhmä ovat kehittyvän Herttoniemen yritysalueen toimijat. Herttoniemen kirjaston siirtyminen metroaseman läheisyyteen heikentää Länsi-Herttoniemessä nykyisen kirjaston lähituntumassa asuvien kirjastopalveluja. Kokoonsa ja resursseihinsa nähden suhteellisen tehottomassa kirjastossa on voitu tarjota tilaa myös asukastoimintaan ja ruokapiirille vuokrattavaksi ( lähtien). Uudet toimijat ovat virkis-

2 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/ (12) täneet tilojen käyttöä, mikä ei kuitenkaan ole näkynyt kirjaston käyttöluvuissa (liite 2). Pienehkössä, kaiken ikäisiä päivittäisostosten tekijöitä vetävässä kauppakeskuksessa kirjasto toimii ei-kaupallisena sivistyksen tilana ja laajentaa näin keskuksen palveluja. Herttoniemen metroaseman käyttölukuihin perustuvan (liite 3) kävijäennusteen mukaan kirjaston käyntimäärä yli kaksinkertaistuu. Vaikutusaluekartoista (liite 4) selviää lainaajien osuus väestöstä ruuduittain. Niistä nähdään, että Herttoniemenrannasta ja Kulosaaresta käydään aktiivisesti Itäkeskuksen kirjastossa, mutta nykyisen Herttoniemen kirjaston vaikutus ei näille alueille ulotu. Laajasalon kirjaston vaikutusalue ympäristössään on suurempi kuin Herttoniemen kirjaston. Koko aluetta ajatellen uusi sijainti metroaseman ja päivittäiskaupan yhteydessä tulee luomaan selkeän vaikutusalueen Herttoniemen kirjastolle. pitää tilojen vuokraamista Herttoniemen metroaseman läheisyyteen rakennettavasta Lähipalvelukeskus Hertsi kiinteistöstä kannatettavana ja kehottaa kaupunginkirjastoa jatkamaan hankkeen valmistelua. Samalla kulttuuri- ja kirjastolautakunta kiinnittää huomiota siihen, että vuokra-arvio uudisrakennukseen suunniteltaville vuokratiloille, yhteensä 500 m², on euroa/kk mikä tekee euroa/vuosi. Tällä hetkellä kirjaston vuokrakustannukset nykyisissä kaupungin omistamissa tiloissa, yhteensä 730 m², ovat euroa/kk eli euroa/vuosi. Vuokralaskelman mukaan nousu nykytilanteesta on euroa vuodessa. Samalla lautakunta uudistaa kokouksessaan yksimielisesti tekemänsä toteamuksen, että kaupunginvaltuuston hyväksymässä talousarviossa oleva linjaus Keskustakirjastoajan käyttötalouden toimintamenojen nousupaineesta olisi vähintään puolet katettava kirjastotoimen toimintamenojen sisältä tai uusilla kirjastoimen ulkopuolisilla lähteillä, on käytännössä aivan liian ahdas. Jo nyt esim. Töölön kirjaston korjaus ja Maunulan uuden kirjaston rakennuskulujen kattaminen ovat nousseet kustannuksiltaan. Yli euroa Herttoniemen kirjaston vuokratason tulevaan nousuun on lautakunnan mielestä lisättävä talousarviokehyksiin kirjastoimen raamin päälle. Se ei saa heikentää kirjastotoimen muuta käyttötaloutta, koska se voisi uhata pienempien lähikirjastojen tulevaisuutta, esim. myös naapurissa olevaa Roihuvuoren kirjastoa, jonka toimivuuteen lautakunta tutustui marraskuun yhteisellä kaakon kirjastovierailukierroksella.

3 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/ (12) Käsittely kehottaa tilakeskusta toimimaan yhteistyössä Herttoniemen aktiivien kanssa uusien kohtuuhintaisten asukastilojen saamiseksi samalta alueelta. Lautakunta pyytää selvitystä myös sille, onko alueella tilakeskuksen tiloja joita voisi kunnostaa talkoovoimin käyttöön. Tästä on hyviä kokemuksia viimeisimpänä Lapinlahden sairaala, jota remontoidaan käyttökuntoon talkoovoimin. edellyttää, että uusien kirjastotilojen yhteydessä sinne voidaan toteuttaa mahdollisuuksien mukaan asukastoimintaa myös jatkossa. Lautakunta pitää välttämättömänä, että kaupunki kiirehtii kaupungin omien asukas- ja nuorisotilojen saamista Länsi-Herttoniemen alueelle ja että asukastalosta käydään neuvotteluja eri hallintokuntien kesken. Kaupungin omistama pysyvä asukastalo ja -kirjastorakennus olisi kaupungin talouden kannalta kestävämpi ratkaisu kuin omia tiloja kalliimpi vuokratila. Kirjastopalvelun saatavuus on tärkeää koko Herttoniemen asukkaille. Mikäli uusi kirjasto rakennetaan Hertsin yhteyteen, on tärkeää, että alueen asukkaat, varsinkin lapset, pystyvät kulkemaan turvallisesti kirjastoon ylittäessään Itäväylän. edellyttää, että kaupunki toteuttaa hankkeen kevyenliikenteen väylän rakentamisesta Itäväylän yli, jotta kulkuyhteys kirjastoon säilyy turvallisena. Uusien tilojen valmistuttua arviolta vuoden 2018 lokakuussa kaupunginkirjasto luopuu Kettutien kirjaston (Kettutie 8) tiloista. Vastaehdotus: Juha-Pekka Väisänen: Vastustan Kettutien kirjaston siirtämistä kauppakeskukseen koska siirto lopettaisi Pohjois-Herttoniemestä kirjaston lähipalvelut. Kirjaston siirto pois keskeltä tarvetta ja toimintaa on ristiriidassa kirjaston oman asukasyhteistyöstrategian ja osallistuvan demokratian kanssa. Herttoniemessä kirjaston siirrolla rahoitettaisi julkisella rahalla räikeästi yksityisen kauppakeskusrakennuttajan riskiä tilanteessa, jossa kaksi kauppakeskusta Iitis ja Redi kilpailevat asiakkaista. Siirto kauppakeskukseen kaupallisiin pienempiin ja nykyistä kalliimpiin tiloihin on peruttava. Asemakaavaa jonka mukaan Herttoniemi-talo olisi purettava ja tilalle rakennettava asuntoja on muutettava niin, että asuntoja voidaan rakentaa ja kirjaston toiminta nykyisellään mahdollistetaan. Alueen uudet asukkaat tarvitsevat myös kirjaston ja Herttoniemi-

4 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/ (12) talon palveluita ja siksi kirjaston lähipalvelut on säilytettävä ja yhteistyötä nuorisotoimen ja asukkaiden kanssa vahvistettava. Tältä pohjalta esitän kohta yhdeksän kuulumaan seuraavasti ei pidä tilojen vuokraamista Herttoniemen metroaseman läheisyyteen rakennettavasta Lähipalvelukeskus Hertsi kiinteistöstä kannatettavana vaan kehottaa kirjastoa säilyttämään alueella kirjaston lähipalvelut ja vahvistamaan Herttoniemi-talossa yhteistyötä nuorisotoimen ja asukkaiden kanssa. Kannattaja: Sami Muttilainen Vastaehdotus: Risto Kolanen: Vastaehdotus (= lisäys): Käyttötalous huomattavasti kohoavan vuokran aikana 12/2018- Toiseksi viimeisen virkekappaleen (12) perään samaan kappaleeseen Samalla lautakunta uudistaa kokouksessaan yksimielisesti tekemänsä toteamuksen, että kaupunginvaltuuston hyväksymässä talousarviossa oleva linjaus Keskustakirjastoajan käyttötalouden toimintamenojen nousupaineesta olisi vähintään puolet katettava kirjastotoimen toimintamenojen sisältä tai uusilla kirjastoimen ulkopuolisilla lähteillä, on käytännössä aivan liian ahdas. Jo nyt esim. Töölön kirjaston korjaus ja Maunulan kirjaston kattaminen ovat nousseet kustannuksiltaan. Yli euroa Herttoniemen kirjaston vuokratason tulevaan nousuun on lautakunnan mielestä katettava kokonaan kirjastoimen raamin päälle ja lisättävä talousarviokehyksiin. Se ei saa heikentää kirjastotoimen muuta käyttötaloutta, koska se voisi uhata pienempien lähikirjastojen tulevaisuutta, esim. myös naapurissa olevaa Roihuvuoren kirjastoa, jonka toimivuuteen lautakunta tutustui marraskuun yhteisellä kaakon kirjastovierailukierroksella. Kannattaja: Sami Muttilainen Lautakunta hyväksyi vastaehdotuksen yksimielisesti. Vastaehdotus: Sami Muttilainen: kehottaa tilakeskusta toimimaan yhteistyössä Herttoniemen aktiivien kanssa uusien kohtuuhintaisten asukastilojen saamiseksi samalta alueelta. pyytää selvitystä myös sille, onko alueella tilakeskuksen tiloja joita voisi kunnostaa talkoovoimin käyttöön. Tästä on hyviä kokemuksia viimeisimpänä Lapinlahden sairaala, jota remontoidaan käyttökuntoon talkoovoimin. Kannattaja: Outi Alanko-Kahiluoto

5 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/ (12) Vastaehdotus: Sami Muttilainen: edellyttää, että uusien kirjastotilojen yhteydessä sinne voidaan toteuttaa mahdollisuuksien mukaan asukastoimintaa myös jatkossa. Kannattaja: Risto Kolanen Lautakunta hyväksyi vastaehdotuksen yksimielisesti. Vastaehdotus: Outi Alanko-Kahiluoto: Lautakunta pitää välttämättömänä, että kaupunki kiirehtii kaupungin omien asukas- ja nuorisotilojen saamista Länsi- Herttoniemen alueelle ja että asukastalosta käydään neuvotteluja eri hallintokuntien kesken. Kaupungin omistama pysyvä asukastalo ja -kirjastorakennus olisi kaupungin talouden kannalta kestävämpi ratkaisu kuin omia tiloja kalliimpi vuokratila. Kannattaja: Sami Muttilainen Lautakunta hyväksyi vastaehdotuksen yksimielisesti. Vastaehdotus: Johanna Sydänmaa: Kirjastopalvelun saatavuus on tärkeää koko Herttoniemen asukkaille. Mikäli uusi kirjasto rakennetaan Hertsin yhteyteen, on tärkeää, että alueen asukkaat, varsinkin lapset, pystyvät kulkemaan turvallisesti kirjastoon ylittäessään Itäväylän. edellyttää, että kaupunki toteuttaa hankkeen kevyenliikenteen väylän rakentamisesta Itäväylän yli, jotta kulkuyhteys kirjastoon säilyy turvallisena. Kannattaja: Risto Kolanen Lautakunta hyväksyi vastaehdotuksen yksimielisesti. 1 äänestys JAA-ehdotus: Esityksen mukaan EI-ehdotus: Vastustan Kettutien kirjaston siirtämistä kauppakeskukseen koska siirto lopettaisi Pohjois-Herttoniemestä kirjaston lähipalvelut. Kirjaston siirto pois keskeltä tarvetta ja toimintaa on ristiriidassa kirjaston oman asukasyhteistyöstrategian ja osallistuvan demokratian kanssa. Herttoniemessä kirjaston siirrolla rahoitettaisi julkisella rahalla räikeästi yksityisen kauppakeskusrakennuttajan riskiä tilanteessa, jossa kaksi kauppakeskusta Iitis ja Redi kilpailevat asiakkaista. Siirto kauppakeskukseen kaupallisiin pienempiin ja nykyistä kalliimpiin tiloihin on peruttava. Asemakaavaa jonka mukaan Herttoniemi-talo olisi purettava ja tilalle rakennettava asuntoja on muutettava niin, että asuntoja voidaan rakentaa ja kirjaston toiminta nykyisellään mahdollistetaan. Alueen uu-

6 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/ (12) det asukkaat tarvitsevat myös kirjaston ja Herttoniemi-talon palveluita ja siksi kirjaston lähipalvelut on säilytettävä ja yhteistyötä nuorisotoimen ja asukkaiden kanssa vahvistettava. Tältä pohjalta esitän kohta yhdeksän kuulumaan seuraavasti ei pidä tilojen vuokraamista Herttoniemen metroaseman läheisyyteen rakennettavasta Lähipalvelukeskus Hertsi kiinteistöstä kannatettavana vaan kehottaa kirjastoa säilyttämään alueella kirjaston lähipalvelut ja vahvistamaan Herttoniemi-talossa yhteistyötä nuorisotoimen ja asukkaiden kanssa. Jaa-äänet: 3 Jukka Relander, Johanna Sydänmaa, Timo Vuori Ei-äänet: 2 Sami Muttilainen, Juha-Pekka Väisänen Tyhjä: 3 Outi Alanko-Kahiluoto, Risto Kolanen, Antton Rönnholm Poissa: 1 Päivi Storgård 2 äänestys JAA-ehdotus: Esityksen mukaan EI-ehdotus: kehottaa tilakeskusta toimimaan yhteistyössä Herttoniemen aktiivien kanssa uusien kohtuuhintaisten asukastilojen saamiseksi samalta alueelta. pyytää selvitystä myös sille, onko alueella tilakeskuksen tiloja joita voisi kunnostaa talkoovoimin käyttöön. Tästä on hyviä kokemuksia viimeisimpänä Lapinlahden sairaala, jota remontoidaan käyttökuntoon talkoovoimin. Jaa-äänet: 0 Ei-äänet: 6 Outi Alanko-Kahiluoto, Risto Kolanen, Sami Muttilainen, Jukka Relander, Antton Rönnholm, Juha-Pekka Väisänen Tyhjä: 2 Johanna Sydänmaa, Timo Vuori Poissa: 1 Päivi Storgård Eriävät mielipiteet:

7 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/ (12) Juha-Pekka Väisänen: Kirjaston siirto pois keskeltä tarvetta ja toimintaa Kettutieltä on ristiriidassa kirjaston oman asukasyhteistyöstrategian ja osallistuvan demokratian kanssa. Nyt poliittinen eliitti ja siirtoa kannattaneet tahot sitoutuvat vähintään kymmeneksi vuodeksi rahoittamaan julkisin verorahoin yksityisen kauppakeskusrakennuttajan (YIT/Hartela) riskiä kilpailutilanteessa, jossa kaksi kauppakeskusta Iitis ja Redi alkavat kilpailla asiakkaista. Varsinkin lapsiperheet tarvitsevat turvallisia ja helposti saavutettavia kirjaston lähipalveluja. Lähikirjastoilla on pitkät perinteet lukutaidon edistämisessä ja kansan sivistystyössä. Siellä opitaan ottamaan kirja käteen ja sitten katsomaan maailmaa laajemmin eri perspektiivistä. Kettutien kirjaston siirtopäätös kauppakeskukseen kaupallisiin pienempiin ja kalliimpiin tiloihin on huonoa kirjasto ja kulttuuripolitiikkaa. Tästä ei saa tulla uutta kirjaston Helsinki-mallia, jolla lopetetaan lähipalvelut ja siirretään kirjastot pois kotinurkilta liikenteen ja kaupan solmukohtiin. Sami Muttilainen: Kettutien kirjastolla on asukkailleen iso merkitys, kirjaston ja nuorisotalon ympärille on syntynyt arvokasta asukastoimintaa. Tilausta alueen hyvinvoinnin ja elävyyden kannalta olisi tulevaisuudessa vielä enemmän, koska alueella on menossa sukupolven vaihdos ja uutta tönöä nousee tulevaisuudessa lisää. Asukkaiden ja aktiivien luomuksena syntynyt Herttoniemi-talo on erinomainen osoitus siitä kuinka tiloja voidaan käyttää monella tapaa. Nyt arvokkaalta duunilta ollaan vetämässä matto alta ja sen toiminta on uhattu, vaikka Apulaiskaupunginjohtaja ja Kaupunginjohtaja ovat asukkaille asukastoiminnan luvanneet. Kuukausien kuluessa on syntynyt ikävä Herttoniemenranta vs. Vanha Herstika tilanne, koska myös rannan puoli tarvitsee kirjastopalvelut. Kaupungin strategiassa linjattu mielipuolinen investointikatto on kuitenkin sitonut kädet ja kahta kirjastoa ei sen puitteissa on mahdoton saada. Stadi kasvaa, uusia asuinalueita tulee ja tämä pitäisi huomioida tulevassa strategiassa. (Hertsikanrantaa alettiin byggamaan jo 90-luvun lopulla). Stadia tuleekin ajatella kokonaiskuvallisesti ja nähdä myös lähiöihin, kun palveluita kartoitetaan eikä vain pitkäsillan eteläpuolelle. Esitykseni pohjalta kulttuuri- ja kirjastolautakunta pyysi selvittämään sopivia neliöitä myös uudisrakennuksen rinnalla alueelta. Kirjaston ja tilakeskuksen mukaan sijaintinsa ja neliömääriltään mahdollisesti sopivia tiloja löytyi viisi, jotka eivät kuulemma muutostöihin vedoten sovellu kirjaston käyttöön. Olen pyytänyt tiloista tarkempaa selontekoa virkamiehiltä kahteen kertaan, lupauksesta huolimatta niitä ei kuitenkaan toimitettu. Tämän päivän kokouksessa niitä analysoitiin lyhyesti mm. silikkikutomon tilat eivät kuulemma sovellu kirjaston tai nuorisotoimin tiloiksi, koska muutostyöt ja remontti bungaisivat liikaa.

8 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/ (12) Nyt kirjastotoimi vuokraa vuositasolla euroa arvokkaammat ja 200 neliötä snadimmat tilat ulkopuoliselta vuokranantajalta sitoen samalla kätensä 15 vuotta eteenpäin. Tämä tuntuu järjettömältä yhtälöltä samaan aikaan kun kirjasto taiteilee käyttötaloutensa kanssa. Asiassa olisikin pitänyt ottaa aikalisä, jolloin oltaisiin voitu tarkastella vapautuuko alueelta edullisempia ja isompia neliöitä joka mahdollistaisi myös paremmin asukastoimintaa kuin nyt vuokrattavat tilat. Nyt jyrättävät tilat ovat ikävä "malliesimerkki" kaupungin toiminnasta. Tilakeskuksella on tuhansittain neliöitä, jotka ovat käyttökiellossa ja tyhjillään. Tässä tapauksessa pistetäänkin matalaksi neliöitä, jotka ovat hyvässä kondiksessa eivätkä ole välittömän remontin ja purkamisen tarpeessa.. Esittelijä Lisätiedot kirjastotoimen johtaja Tuula Haavisto Saara Ihamäki, kirjastotoimen apulaisjohtaja, puhelin: saara.ihamaki(a)hel.fi Liitteet 1 Kirjastojen palvelujen käyttötilastot.pdf 2 Lainaus ja käynnit.pdf 3 Metroasemien käyttäjämäärät.pdf 4 Vaikutusaluekartat.pdf 5 Etäisyys metroasemilta ja väestö.pdf 6 Tilakeskuksen lausuntopyyntö 7 Lausuntopyynnön liite Muutoksenhaku Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano Lausuntoehdotus antaa seuraavan lausunnon tilakeskukselle tilojen vuokraamisesta Herttoniemen metroaseman läheisyyteen rakennettavasta Lähipalvelukeskus Hertsi kiinteistöstä: Nykyinen Herttoniemen kirjasto sijaitsee kaavamuutosalueella Herttoniemen sairaalan sivurakennuksessa, nuorisotalon naapurina osoitteessa Kettutie 8 C. Kirjastossa on 730 huoneistoneliömetriä. Nykyisessä paikassaan kirjasto on osoittautunut tarjolla oleviin resursseihin nähden suhteellisen tehottomaksi. Voimassa olevan asemakaavan mukaan alue on kaavoitettu asuntorakentamiselle ja edellyttää kirjasto- ja nuorisotalorakennuksen purkamista.

9 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/ (12) Tärkeää kirjaston palveluverkon kehittämisessä on sijoittaa kirjastot asiointireiteille ja joukkoliikenteellä saavutettaviksi. Kaupunginosan keskustatoiminnat ja asioimisen painopiste ovat metroaseman ympäristössä. Lähipalvelukeskus Hertsissä Herttoniemen kirjasto on Itäväylän varrella, ja metroasemaan sen yhdistää kevyen liikenteen silta. Sijainti palvelee koko Länsiväylän pohjoispuolisen Herttoniemen, Herttoniemenrannan ja Kulosaaren asukkaita. Uusien asukkaiden tulo alueelle parantaa palvelujen tehokkuutta. Kestävää kehitystä ja asukkaiden parasta ajatellen on varmistettava tilojen monipuolinen, laaja ja tehokas käyttö. Kaakkoisen suurpiirin kolme kirjastoa, Herttoniemi, Roihuvuori ja Laajasalo, muodostavat yhden hallinnollisen yksikön. Kirjastojen palvelujen käyttötilastot ovat liitteessä 1. Roihuvuoren kirjastoa profiloidaan parhaillaan lastenkirjastoksi niin kokoelmiensa kuin palvelutarjonnan osalta. Tavoitteena on luoda kullekin kolmoiskirjaston yksikölle jatkossa vahvat omat profiilinsa. Herttoniemen kirjaston palvelut ja kokoelma Hertsissä tulevat painottumaan nuoriin ja aikuisväestöön. Erityiskohderyhmä ovat kehittyvän Herttoniemen yritysalueen toimijat. Herttoniemen kirjaston siirtyminen metroaseman läheisyyteen heikentää Länsi-Herttoniemessä nykyisen kirjaston lähituntumassa asuvien kirjastopalveluja. Kokoonsa ja resursseihinsa nähden suhteellisen tehottomassa kirjastossa on voitu tarjota tilaa myös asukastoimintaan ja ruokapiirille vuokrattavaksi ( lähtien). Uudet toimijat ovat virkistäneet tilojen käyttöä, mikä ei kuitenkaan ole näkynyt kirjaston käyttöluvuissa (liite 2). Pienehkössä, kaiken ikäisiä päivittäisostosten tekijöitä vetävässä kauppakeskuksessa kirjasto toimii ei-kaupallisena sivistyksen tilana ja laajentaa näin keskuksen palveluja. Herttoniemen metroaseman käyttölukuihin perustuvan (liite 3) kävijäennusteen mukaan kirjaston käyntimäärä yli kaksinkertaistuu. Vaikutusaluekartoista (liite 4) selviää lainaajien osuus väestöstä ruuduittain. Niistä nähdään, että Herttoniemenrannasta ja Kulosaaresta käydään aktiivisesti Itäkeskuksen kirjastossa, mutta nykyisen Herttoniemen kirjaston vaikutus ei näille alueille ulotu. Laajasalon kirjaston vaikutusalue ympäristössään on suurempi kuin Herttoniemen kirjaston. Koko aluetta ajatellen uusi sijainti metroaseman ja päivittäiskaupan yhteydessä tulee luomaan selkeän vaikutusalueen Herttoniemen kirjastolle. pitää tilojen vuokraamista Herttoniemen metroaseman läheisyyteen rakennettavasta Lähipalvelukeskus Hertsi

10 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/ (12) Esittelijän perustelut kiinteistöstä kannatettavana ja kehottaa kaupunginkirjastoa jatkamaan hankkeen valmistelua. Samalla kulttuuri- ja kirjastolautakunta kiinnittää huomiota siihen, että vuokra-arvio uudisrakennukseen suunniteltaville vuokratiloille, yhteensä 500 m², on euroa/kk mikä tekee euroa/vuosi. Tällä hetkellä kirjaston vuokrakustannukset nykyisissä kaupungin omistamissa tiloissa, yhteensä 730 m², ovat 7641 euroa/kk eli euroa/vuosi. Vuokralaskelman mukaan nousu nykytilanteesta on euroa vuodessa. Uusien tilojen valmistuttua arviolta vuoden 2018 lokakuussa kaupunginkirjasto luopuu Kettutien kirjaston (Kettutie 8) tiloista. Tilakeskus pyytää kulttuuri- ja kirjastolautakunnan lausuntoa tilojen vuokraamisesta kaupunginkirjastolle Herttoniemeen rakennettavasta ns. Lähipalvelukeskus Hertsi-kiinteistöstä. päätti, , palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi. Tilakeskus on tehnyt Herttoniemen alueen tilavaihtoehtotarkastelua yhteisvoimin kirjasto- ja nuorisotoimen sekä kaupunginkanslian kanssa. Vaihtoehtotarkastelussa oli kaiken kaikkiaan kymmenen kohdetta. Osa vaihtoehdoista sijaitsi joko liian lännessä tai idässä Herttoniemen alueella joten ne karsiutuivat pois sijaintinsa ja saavutettavuutensa vuoksi. Kaupungin omistamissa tiloissa Herttoniemen alueella ei tällä hetkellä ole vapaana - eikä tiedossa ole myöskään, että olisi vapautumassa tai rakenteilla uudiskohteeseen - pysyvään käyttöön laajuudeltaan tarvittavia yhteensä noin m²:n tiloja. Herttoniemen metroaseman lähellä sijaitsevia, oikean kokoisia, ulkopuolelta vuokrattavia tiloja vaihtoehtotarkastelussa oli viisi, joista kolmeen kaupunginkirjasto, nuorisoasiainkeskus ja tilakeskus kävivät tutustumassa paikan päällä. Ilman laajoja muutostöitä tilat eivät olisi soveltuneet kyseiseen käyttöön ja osassa tiloja vuokrapyynnöt olivat korkeat. Alun alkaen suunniteltiin, että Herttoniemen metrokirjasto tulee metroaseman päälle rakennettavaan palvelukeskukseen yhdessä sosiaaliviraston, työväenopiston ja nuorisotoimen kanssa. Suurin hallintokunta

11 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/ (12) sosiaalivirasto vetäytyi kuitenkin pois hankkeesta, ja vuokrataso osoittautui kalliiksi, joten tästä suunnitelmasta luovuttiin. Tilakeskus valmistelee osaltaan vuokrausta YIT Rakennus Oy:ltä ja Rakennusosakeyhtiö Hartelalta kirjasto- ja nuorisotoimen käyttöön Herttoniemen metroaseman läheisyyteen rakennettavasta ns. Lähipalvelukeskus Hertsi - kiinteistöstä. Tilakeskus pyytää, että kirjasto- ja kulttuurilautakunta päättää omalta osaltaan vuokrata tilakeskukselta kyseessä olevista m²:n suuruisista tiloista 500 m² yhteensä arviolta 3,9 euroa/m²/kk (1 950 euroa/kk) suuruisella ylläpitovuokralla ja 19,50 euroa/m²/kk (9 750 euroa/kk) suuruisella pääomavuokralla, johon sisältyy tontti ja maksaa tilakeskukselle vuokran lisäksi 0,5 euroa/m²/kk asiantuntijapalkkiota. Vuokrasopimuksen alkamispäivä on arviolta lokakuussa Vuokrasopimus on voimassa toistaiseksi 12 kuukauden irtisanomisajoin siten, että vuokrasopimuksen ensimmäinen mahdollinen päättymispäivä on 15 vuotta vuokran maksun alkamispäivästä. Lisäksi vuokra-ajan jatkolle on määritetty 10 vuoden optio. Pääomavuokra sidotaan vuokrasopimuksen allekirjoitushetkellä viimeiseen julkistettuun elinkustannusindeksiin(arviolta 12/2015) ja ylläpitovuokraa tarkistetaan ylläpidon toteutuneiden kulujen muutosta vastaavaksi, siten että se on 0,6 kertainen kiinteistöyhtiön kulloinkin hyväksymästä ylläpitovuokrasta. Muut vuokrausehdot ovat liitteenä olevan vuokrasopimusluonnoksen mukaiset. Liitteessä on sopimusehtoja ja alustavat toteutusasiakirjat. Tilakeskus pyytää kirjasto- ja kulttuurilautakunnan lausuntoa liitteessä oleviin asiakirjoihin. Esittelijä Lisätiedot kirjastotoimen johtaja Tuula Haavisto Saara Ihamäki, kirjastotoimen apulaisjohtaja, puhelin: saara.ihamaki(a)hel.fi Liitteet 1 Kirjastojen palvelujen käyttötilastot.pdf 2 Lainaus ja käynnit.pdf 3 Metroasemien käyttäjämäärät.pdf 4 Vaikutusaluekartat.pdf 5 Etäisyys metroasemilta ja väestö.pdf 6 Tilakeskuksen lausuntopyyntö 7 Lausuntopyynnön liite Muutoksenhaku Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano

12 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/ (12) Päätöshistoria Nuorisolautakunta Nuorisolautakunta