1 Itä-Suomen ohjauksen koulutuspäivät 7.11.2013 Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Koulutuspolitiikan linjauksia. Hallituksen koulutuspoliittiset keinot nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi Nuorten syrjäytymisen ehkäisy on aloitettava jo päivähoidosta, sillä tutkimusten mukaan oppimisessa syrjäytymiseen johtavat tekijät ovat usein huomattavissa jo ennen kouluikää. Oikein toteutettu varhaiskasvatus auttaa kuromaan umpeen alkavia oppimiseen liittyviä ongelmia. Perusopetuksen toiminnan laadun parantamista ja ryhmäkokojen pienentämistä on jatkettava. Ryhmäkokojen on oltava riittävän pienet, jotta opettajalla on aikaa oppilaille ja jotta erilaisten lasten ja erilaisten ryhmien tarpeet voidaan huomioida. Ministeriössä on tarkoitus selvittää ryhmäkokojen määrittelemisen tarvetta lainsäädännöllä, esimerkiksi sitä, onko ryhmäkokoja koskevia suosituksia tarpeellista muuttaa velvoittaviksi. Ensi vuodelle on tulossa jälleen korvamerkittyä rahaa kunnille oppilasryhmäkokojen pienentämiseen sekä koulujen eriarvoisuuden vähentämiseen. Tämä on erittäin myönteinen asia, sillä tutkimusten mukaan koulujen välinen eriarvoisuus on lisääntynyt huolestuttavasti. Viidesluokkalaisten oppimistuloksissa on parhaimman ja huonoimman koulun välillä jopa 2,5 vuoden ero. Näin ei voi, eikä saa jatkua. Ministeriössä onkin puututtu asiaan jämerästi. Tänä vuonna esimerkiksi Pohjois-Karjalaan tuli lähes 1,5 miljoonaa euroa koulujen eriarvoistumisen ehkäisyyn ja ryhmäkokojen pienentämiseen. Ensi vuonna rahaa on jaossa viimevuotista enemmän. Rahojen jakamiseen eri koulujen kesken käytetään ministeriön laatimia arviointikriteereitä.
2 Osana tulevaa valtionosuusjärjestelmän uudistamista selvitetään perusopetuksen valtionosuuden perusteet tavoitteena tasa-arvoisen ja tasalaatuisen perusopetuksen saatavuuden varmistaminen jatkossakin. Uudistuksen tavoitteena on, että perusopetuksen rahoitus perustuisi jatkossa nykyistä enemmän perusopetuksen toimintaympäristöä kuvaaviin indikaattoreihin, esimerkiksi kunnan maahanmuuttajien väestöosuuteen, aikuisväestön koulutustasoon sekä työttömyysasteeseen. Vaikka suomalainen opettajakoulutus on kansainvälisestikin erittäin korkeatasoista, erilaisten oppijoiden tunnistamiseen ja opettamiseen opettajakoulutuksessa pitäisi kiinnittää nykyistä enemmän huomiota. Erilaiset oppijat joita arvioidaan olevan noin 20 prosenttia kaikista oppijoista eivät tarvitse erityisopetusta, mutta he tarvitsevat erilaisia opetusmetodeja. Jos erilaisia oppijoita ei tunnisteta, on suuri riski, että he ovat ns. alisuoriutujia ja putoavat turhan takia normaalilta oppimispolulta. Nuorisotakuun toteutuminen on yksi keskeisimpiä hallituksen tavoitteita. En ryhdy enää kertomaan nuorisotakuun periaatteista. Sen sijaan kerron, mitä asian tiimoilta on tehty ja ollaan tekemässä. Nuorisotakuuseen liittyen oppivelvollisuutta jatketaan vuodella. Tämä on erityisen tärkeää niiden nuorten kohdalla, jotka eivät pääse heti yhdeksännen luokan jälkeen jatkamaan opintojaan ammatillisessa oppilaitoksessa tai lukiossa. Vuosittain noin 5 000 nuorta jää ilman koulutuspaikkaa peruskoulun jälkeen, joista tosin osa saa myöhemmin opiskelupaikan itselleen. Yhdeksännen luokan jälkeen tyhjän päälle jääminen lisää huomattavasti nuorten syrjäytymisriskiä. Tämä on tärkeää myös työurien pidentämiseksi, sillä tutkimusten mukaan toisen asteen koulutuksen käyneiden työura on yli 6 vuotta pidempi kuin pelkän peruskoulun varassa olevien.
3 Tavoitteena ei kuitenkaan ole istuttaa nuoria vuotta pidempää tavallisessa peruskoulussa. Tavoitteena on luoda linkki koulun ja työelämän välille niin, että siirtyminen ammatilliseen oppilaitokseen tai esimerkiksi oppisopimuskoulutukseen helpottuu. Oppisopimuskoulutusta on lisätty huomattavasti parin vuoden aikana ja lisäksi työnantajille maksettavia korvauksia on korotettu. Työnantajat eivät kuitenkaan halua ottaa 15 16-vuotiasta, juuri peruskoulusta päässyttä nuorta oppisopimusopiskelijaksi, koska vastuu nuoresta on liian suuri ja nuoren työelämävalmiudet ovat liian heikot. Nyt on suuri haaste saada rakennettua nuorille mielekästä jatko-opintoihin tai työelämään valmentavaa koulutusta. Sosiaali- ja terveysministeriön toimesta on käynnistetty ns. työpankkikokeiluja eri puolille maata. Työpankit tarjoavat nuorille oppisopimuskoulutusta ja etsivät sopivia oppisopimustyöpaikkoja yrityksistä. Työpankit auttavat lisäksi yrityksiä hoitamaan kaiken oppisopimuksiin liittyvän hallinnollisen työn kuten hakemisen, sopimusten teon ja oppilaan ohjauksen. Hallitusohjelman mukaan työpankkikokeilu laajennetaan valtakunnalliseksi vuoteen 2015 mennessä. Hallitus on vahvasti sitoutunut nuorisotakuun toteuttamiseen ja siihen on varattu yhteensä lähes 90 miljoonaa euroa tänä vuonna. Myös ensi vuoden talousarvioissa rahoitusta on lisätty. Nuorisotakuun yhtenä painopisteenä on koulutustakuu, joka turvaa jokaiselle peruskoulun päättävälle toisen asteen koulutuspaikan. Koulutustakuu astuu täysimääräisenä voimaan vuonna 2014, mutta jo tämän vuoden lisätalousarviossa hallitus kohdensi 10 miljoonaa nuorten työllistämiseen suunnattavaan palkkatukeen sekä 5 miljoonaa maahanmuuttajien kotouttamiskoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen yhdistämiseen.
4 Mitä koulutustakuu käytännössä tarkoittaa? Se tarkoittaa muun muassa seuraavia käytännön toimenpiteitä: - juuri perusopetuksensa päättäneet ja vailla perusopetuksen jälkeistä tutkintoa olevat nuoret ovat etusijalla haettaessa yhteishaussa ammatilliseen peruskoulutukseen - ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen uudistettu sähköinen yhteishakupalvelu on otettu käyttöön syksyllä 2013 hakeminen helpottuu ja selkiintyy - työpaikalla tapahtuvaa työssä oppimista sekä oppilaitosmuotoisen ja oppisopimusmuotoisen koulutuksen yhdistäviä malleja lisätään ja kehitetään. - maahanmuuttajien lukiokoulutukseen valmistava koulutus käynnistyy syksyllä 2014 - otetaan käyttöön hyvän opinto-ohjauksen kriteerit lukioissa ja ammatillisessa koulutuksessa syksyllä 2014 - uudistetut ammatilliseen koulutukseen valmistavat koulutukset otetaan käyttöön syksyllä 2015 Osalla nuorista ammatillisen koulutuksen puutteiden taustalla ovat erilaiset työ- ja toimintakykyyn, terveyteen ja sosiaalisiin taitoihin liittyvät ongelmat, joihin nuori tarvitsee kuntoutusta. Sosiaali- ja terveysvaliokunnan ja työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan käsittelyssä on juuri ollut lakiesitys, jolla helpotetaan näiden nuorten Kelan kuntoutukseen pääsyä. Lääketieteellisten kriteerien lisäksi huomioidaan myös sosiaaliset ja oppimisen vaikeuksiin liittyvät kriteerit. Erityisesti ne nuoret, joilla on mielenterveysongelmia, pitäisi saada nopeasti kuntoutuksen pariin.
5 Edellä mainittujen toimenpiteiden lisäksi ensi vuoden talousarviossa on esitetty 27 miljoonaa euroa nuorten työpajatoimintaan ja etsivään nuorisotyöhön. Etsivän nuorisotyön kautta tavoitetaan yhteiskunnan palvelujärjestelmien ulkopuolella olevat nuoret ja heistä suurin osa ohjataan jatkotoimenpiteisiin. Tavoitteena on laajentaa etsivä nuorisotyö koko maata kattavaksi. Nuorten työpajatoimintaa kehitetään etsivän nuorisotyön jatkeeksi, tavoitteena parantaa nuorten elämäntaitoja ja vähentää nuorisotyöttömyyttä. Lisäksi ensi vuoden talousarviossa on esitetty 52 miljoonaa euroa toimenpiteisiin, joilla voidaan vähentää ilman koulutusta jääneiden nuorten aikuisten 20 29 -vuotiaiden määrää (nuorten aikuisten osaamisohjelma). Tähän mennessä nuorisotakuuseen käytetyllä rahalla on myös lisätty henkilökuntaa nuorten asioiden hoitamiseen TE-toimistoissa. Tänä vuonna TE-toimistoihin on lisätty yhteensä 60 käsiparia nuorisotakuun toteuttamiseen ja kaikkiaan loppuvuodelle 200 työntekijää. Vaikka nuorten työttömyys on noussut, on se kestoltaan edelleen keskimäärin vain 12 viikkoa. Seuraava haaste on saada yritykset, kunnat ja kolmas sektori tietoiseksi tuesta. Syyskuussa käynnistyi nuorisotakuun viestintäkampanja, jonka tavoite on paitsi lisätä tietoisuutta nuorisotakuusta niin myös saada eri tahot toimimaan entistä paremmin yhdessä nuorten hyväksi. Yksi konkreettinen toimenpide nuorten työllistämisen lisäämiseksi on ns. Sanssi-kortti, jonka avulla alle 30-vuotiaan työttömän nuoren palkkaamisesta yritys, yhdistys, säätiö tai kunta saa valtion tukea 700 euroa 10 kuukauden ajan. Sanssi-kortteja on jaettu noin 20 000 nuorelle, joista lähes 4 000 on työllistynyt sen avulla. Mielestäni hallitus on ottanut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn vakavasti. Valitettavasti taloudellinen tilanne on heikentynyt niin paljon, ettei näilläkään toimenpiteillä ole saatu nuorten tilannetta korjattua asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Olemme kuitenkin
6 pystyneet tekemään oikean suuntaisia päätöksiä. Ilman nuorisotakuuta nuorten työttömyys olisi paljon huolestuttavampi. Yhdestä valmistelussa olevasta lakiesityksestä haluan vielä kertoa, koska se on mielestäni tärkeä uudistus. Oppilas- ja opiskelijahuoltolakia parasta aikaa käsitellään sekä sosiaali- ja terveysvaliokunnassa että sivistysvaliokunnassa. Oppilas- ja opiskelijahuollon palveluillahan tarkoitetaan koulupsykologin, kuraattorin ja kouluterveydenhuollon asiantuntijoiden palveluja. Toisaalta oppilas- ja opiskelijahuolto on aina myös opettajan perustyötä. Opettajan tehtävänä on huolehtia oppilasryhmästään kokonaisuutena sekä opetustyöhön liittyvästä turvallisuudesta, järjestyksestä ja hyvinvoinnista. Valiokunnissa käsittelyssä olevan lain tarkoituksena on tukea ja edistää lasten ja nuorten terveyttä, ennaltaehkäistä erilaisia psykososiaalisia ja oppimiseen liittyviä ongelmia sekä ohjata mahdollisimman varhaisessa vaiheessa apua ja tukea tarvitsevia lapsia ja nuoria palvelujen pariin. Tavoitteena on siirtää toiminnan painopistettä ennaltaehkäisevään suuntaan. Riittävän varhain aloitetulla psykososiaalisen kasvun ja kehityksen tuella pystytään yleensä auttamaan joustavammin ja oikea-aikaisemmin. Kun lasten ja nuorten ongelmat tunnistetaan varhain ja niihin puututaan tukemalla ja tarjoamalla oppilas- ja opiskelijahuollon palveluita oppilaan ja opiskelijan kehitysympäristössä, tarve muun muassa korjaaviin lastensuojelun ja erikoissairaanhoidon toimenpiteisiin vähenee. Tutkimusten mukaan oppilas- ja opiskelijahuollon tilanne on parantunut viime vuosien aikana, erityisesti terveydenhoitajapalveluiden osalta. Siitä huolimatta oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisresurssit ovat monessa kunnassa riittämättömät ja palvelut ovat maantieteellisesti epätasaisesti jakaantuneet. Erityisesti ammatillisessa koulutuksessa oppilashuollon palveluissa oli suuria puutteita. Oikeuskansleri totesi vuonna 2012, ettei tilannetta voi pitää edes tyydyttävänä. Valtion antama ohjeistus ei edistä yhdenvertaisuutta, kunnallinen resursointikyky ja -halu vaihtelevat eikä kattava ja tehokas
7 valvonta toteudu. Oikeuskansleri edellytti laatimaan velvoittavia ja sisältöjä tarkemmin määritteleviä säännöksiä. Uudessa lakiesityksessä lähdetään siitä, että oppilaalla ja opiskelijalla on oikeus saada psykologin, kuraattorin ja kouluterveydenhuollon palveluja säädetyssä määräajassa. Olen itse puhunut jo vuosien ajan kollektiivisesta vanhemmuudesta, joka mielestäni tarkoittaa vastuun ottamista seuraavasta sukupolvesta. Nuoren auttamisessa joskus yksikin henkilö on tärkeä. Tutustuin joitakin vuosia sitten sellaisten nuorten aikuisten kertomuksiin, jotka olivat olleet itse lastensuojelun asiakkaina. Muistan yhden nuoren kertomuksen, joka kuului suurin piirtein seuraavasti: Yläkoulussa kaikki alkoi mennä pieleen, ja lopulta sieltä tuli lemput. Sen jälkeen alkoi alamäki. Mutta jostain syystä en koskaan unohtanut sitä terveydenhoitajaa, joka sanoi uskovansa minuun. Se auttoi minut myöhemmin nousemaan. Kukaan ei voi meistä muuttaa koko maailmaa, mutta joskus voimme muuttaa jonkun ihmisen koko maailman. Te teette juuri sellaista työtä, jossa nuoren kohtaamisella on suuri merkitys. Laki ja asetukset eivät voi tätä määritellä. Toivotan teille voimia siihen arvokkaaseen työhön, jota teette. Teidän tehtävä on luoda toivoa joskus hyvinkin toivottomalta tuntuvaan tilanteeseen.