KALAKAUPPA JA KALATUOTTEIDEN VALMISTUS

KALAKAUPPA JA KALATUOTTEIDEN VALMISTUS TOIMIALARAPORTTI MARRASKUU 2004 TOM ABBORS

2 0 SAATTEEKSI... 3 1 TIIVISTELMÄ... 4 2 TOIMIALAN MÄÄRITTELY JA SISÄLTÖ... 6 2.1 TOIMIALAN KUVAUS JA RAJAUS... 6 3 TOIMIALAN RAKENNE... 7 3.1 TOIMIPAIKAT JA HENKILÖSTÖ... 7 3.2 HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ... 7 4 MARKKINOIDEN RAKENNE JA KEHITYS... 13 4.1 MARKKINOIDEN KOKONAISKUVA... 13 4.2 KOTIMAANMARKKINAT... 13 4.3 KANSAINVÄLISET MARKKINAT... 16 4.4 KALAN JA KALATUOTTEIDEN ULKOMAANKAUPPA... 19 4.4.1 Tuonti... 19 4.4.2 Vienti... 21 5 TUOTANTO JA TUOTANTOMENETELMÄT... 25 5.1 TUOTANTO... 25 5.2 TUOTEKEHITYS... 27 6 INVESTOINNIT JA KAPASITEETTITILANNE... 28 6.1 INVESTOINNIT... 28 6.2 KAPASITEETTITILANNE... 30 7 TALOUDELLINEN TILA... 31 7.1 KANNATTAVUUS JA TALOUDELLINEN ASEMA... 31 8 KESKEISET MENESTYSTEKIJÄT JA ONGELMAT... 34 8.1 KESKEISET MENESTYSTEKIJÄT... 34 8.2 KESKEISET ONGELMAT... 35 9 TULEVAISUUDENNÄKYMÄT TOIMIALALLA... 37 9.1 VILJELLYT KALATUOTTEET... 37 9.2 PELAGISET KALAT... 38 9.3 POHJAKALAT... 38 9.4 ÄYRIÄISET JA NILVIÄISET... 39 9.5 VISIO... 39 10 YHTEENVETOANALYYSI (SWOT)... 42 11 LIITTEET... 43 11.1 LIITE 1 UUDET TEKNOLOGIAT... 43 11.2 LIITE 2 TOIMIPAIKKOJEN KEHITYS SEKÄ TUNNUSLUKUTIEDOT... 44 11.3 LIITE 3 YHTEINEN MARKKINAJÄRJESTELMÄ... 48 12 LÄHTEET... 50

3 0 SAATTEEKSI Tämä toimialaraportti käsittelee Tilastokeskuksen TOL-95 luokituksen mukaisia kalatalouden toimialoja 0502 Kalanviljely, 152 Kalan ja kalatuotteiden jalostus ja säilöntä, 51381 Kalatukkukauppa ja 5223 Kalan, äyriäisten ja nilviäisten vähittäiskauppa. Koska kalastuksessa eli toimialalla 0501 yrityksiä on verrattain vähän, sen toimiala-analysointi on jätetty toimialaraportin ulkopuolelle. KTM Toimialapalvelun ja Maa- ja metsätalousministeriön kala- ja riistaosaston toimialayhteistyön lähtökohtana on pyrkimys koota ja yhdistää useista lähteistä hankittua tietoaineistoa toimialakohtaiseksi perustietopaketiksi. Toimialaraportit päivitetään kerran vuodessa sekä toimialapalvelun intranet-sivuilla että TietoEnatorin Internet-sivuilla. Toimialaraportteihin integroidaan samalla pk-yritysten ja käsiteltävien toimialojen barometritiedot. Julkaisun toivotaan palvelevan TE-keskusten tarpeiden lisäksi myös alan yritysten ja alalle aikovien yrittäjien sekä eri sidosryhmien tarpeita. Raportti käsittelee pääasiassa kotimaisen vesiviljelyn, kalakaupan ja kalanjalostuksen nykytilannetta, kalatuotemarkkinoita sekä toimialojen kehitysnäkymiä. Esitetyt arviot ja kannanotot perustuvat uusimpaan käytettävissä olevaan lähdeaineistoon ja tilastoihin sekä raporttia varten tehtyihin haastatteluihin. Raportissa on myös esitetty arvioita tilastojen kattavuudesta sekä kansainvälisten kala- ja kalatuotemarkkinoiden kehityksestä. Tämän lisäksi julkaisun laadinnassa on hyödynnetty Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen kalatalousbarometrin ja KTM:n Pk-yritysbarometrikyselyn tietoja. Raportissa käsitellään alan toimintaa kokonaisvaltaisesti. Tarkastelu kattaa raportissa käsiteltyjen toimialojen merkittävät alueelliset kehitystrendit. Kansainvälisten markkinoiden osalta raportissa pyritään kuvamaan tärkeimpien tuoteryhmien kehitysnäkymiä. Toimipaikkajakaumaa lukuun ottamatta TEkeskuskohtaisia tai maakunnallisia tietoja esim. toimialojen työllistävyydestä ja liike-vaihdon muutoksista ei tässä raportissa esitetä. Nyt ilmestyvässä raportissa on päivitetty mm. toimialojen suhdanne- ja kannattavuusodotuksia, tunnuslukutietoja sekä eräitä kansainväliseen markkinoihin liittyviä muutoksia. Viime vuoden yritys- ja toimipaikkatilastot päivitetään seuraavassa raportissa. Tilastot perustuvat Tilastokeskuksen yritys- ja toimipaikkarekisteriin. Tilastokeskus kerää omilla tiedusteluillaan vuosittain tiedot kaikilta monitoimipaikkaisilta yrityksiltä ja osalta yksitoimipaikkaisista yrityksistä. mm. henkilöstön määrä, liikevaihto ja toimiala perustuvat tilastokeskuksen tiedusteluihin. Tilastokeskuksen tilastoon on valittu toimipaikat, joiden toiminta-aika tarkasteluvuonna ylitti puoli vuotta. Lisäksi toimipaikan tuli työllistää yli puoli henkilötyövuotta tai liikevaihdon olla vähintään 9 134 euroa. Tästä johtuen raportissa esitetty toimipaikkajakauma saattaa poiketa TE-keskusten omista tilastoista. Tässä yhteydessä haluan kiittää niitä henkilöitä, jotka tavalla tai toisella ovat osallistuneet tämän raportin toteuttamiseen. Erityisen kiitoksen ansaitsevat ne yritykset sekä järjestöjen ja viranomaisten edustajat, joiden asiantuntemusta on voitu hyödyntää julkaisun laatimisessa. Toivon, että tämä toimialaraportti antaa sekä uusia että täydentäviä tietoja alan yleisestä kehityksestä sekä kotimaan ja ulkomaan markkinoista. Helsingissä marraskuussa 2004 Tom Abbors Toimiala-asiantuntija

4 1 TIIVISTELMÄ Raportissa käsiteltyjen toimialojen yhteenlaskettu liikevaihto oli vuonna 2002 Tilastokeskuksen yritysrekisterin mukaan vajaat 400 milj. euroa. Toimialojen yhteenlaskettu liikevaihto oli suunnilleen yhtä suuri kuin vuonna 2001. Tähän notkahdukseen vaikutti pääasiallisesti lohen ylitarjonta ja alhaiset markkinahinnat. Kalatuotteiden kysyntä säilyi kuitenkin tyydyttävällä tasolla. Koko elintarvikesektoriin verrattuna kalatalouden toimialat ovat säilyttäneet suhteellista osuuttaan. Vuonna 2002 oli kalatalouden osuus elintarviketeollisuuden tuotannon bruttoarvosta n. 4,6 prosenttia. Toimialoista eniten on kasvanut kalan ja kalatuotteiden jalostus n. 30 miljoonalla eurolla. Vaikka tukkukaupan kasvuvauhti on hieman hidastunut, voidaan ennakoida, että tulevina vuosina tukkukaupan ripeä kasvuvauhti jatkuu. Kalanviljelyssä työpaikkojen määrä on edelleen laskenut. Vuonna 2002 kalanviljelyn toimialalla oli 396 henkilötyövuotta eli vuoteen 2001 verrattuna työpaikkoja on hävinnyt kaksinkertainen määrä. Kymmenessä vuodessa kalanviljelyn työpaikoista puolet on hävinnyt. Vuonna 2002 kalanviljelyn liikevaihto väheni n. 9,5 prosentilla eli n. 5,7 miljoonalla eurolla, mikä johtui sekä tuotannon vähenemisestä että lohen alhaisesta maailmanmarkkinahinnasta. Kotimaisen kirjolohen tuotanto on vähentynyt 15 miljoonasta kilosta n. 12 miljoonaan kiloon. Tietoja viime vuoden liikevaihdosta ei ole vielä saatavilla, mutta voidaan ennakoida että kalanviljelyn viime vuoden liikevaihto on n. 5 prosenttia korkeampi kuin vuonna 2002. Myönteistä kuitenkin on, että kalanjalostusteollisuudessa ja kalan vähittäiskaupassa työpaikkoja on syntynyt runsaasti. Henkilötyövuosien määrä lisääntyi n. 20 prosentilla vuonna 2002. Tätä voidaan pitää verrattain selvänä osoituksena siitä, että markkinoilla jatkojalostettujen tuotteiden kysyntä on kasvanut merkittävästi. Yrityskannan kaksijakoisuus on edelleen hieman vahvistunut. Alaa hallitsee noin 10 keskikokoista kalatalouden pk-yritystä. Verrattuna muihin aloihin tuotanto ei ole merkittävästi keskittynyt. Kaksikymmentä suurinta yritystä hallitsee markkinoiden volyymista kahta kolmasosaa. Pieniä yrityksiä on edelleen verrattain runsaasti. Kalanjalostusteollisuudessa sesonkivaihtelu on merkittävä ja tästä syystä teollisuudessa on huomattavaa vajaakäyttöä. Vesiviljelyssä kapasiteetin vajaakäyttöä ei esiinny juuri ollenkaan. Tämä johtuu siitä, että kalankasvatuksen toimipaikkojen ja työpaikkojen määrissä on tapahtunut merkittävä muutos. Sekä toimipaikat että henkilöstö ovat vuodesta 1996 vuoteen 2002 vähentyneet yli 30 prosenttia. Kalanviljelytuotteiden kysyntä on kuitenkin koko ajan kasvanut. Vuonna 2003 kalatuotteita tuotiin selvästi edellisvuotta enemmän. Tuoreen kokonaisen lohen tuonti Norjasta kasvoi 33 prosentilla 11,3 miljoonaan kiloon. Yhteensä lohta tuotiin n. 11,6 miljoonaa kiloa ja kirjolohta n. 7,5 miljoonaa kiloa. Lohimarkkinoilla oli myös viime vuonna merkittävää ylitarjontaa, minkä johdosta maailmanmarkkinahinta pysyi alhaisena. Tämä on myös selvästi vaikuttanut kotimaisen kirjolohen hintaan. Maailmanmarkkinahinta on nyt alkanut nousta ja hintojen arvioidaan elpyvän hieman. Hyvistä rehukalasaaliista johtuen tuotantokustannusten ennakoidaan kuitenkin laskevan. Muiden kotimaisten kalatuotteiden tarjonta on vähentynyt, mistä johtuen näiden kalatuotteiden markkinahinnat ovat nousseet tänä vuonna. Kotimaiselle jalostusteollisuudelle on tärkeää kirjolohen hinta, silakan saanti ja sen soveltuvuus teolliseen käsittelyyn. Tässä mielessä kauppapolitiikka, kalakantojen tila ja kalastuksen säätely on merkittävässä asemassa. Kalastuskiintiöitä on viime vuosina jouduttu leikkaamaan. Tuleville vuosille on ennakoitu, että esim. silakkasaaliit kasvavat. Saaliiden kasvaessa on mahdollista, että silakan vienti Venäjälle ja Baltiaan kasvaa, sillä se on tällä hetkellä ainoa merkittävä kasvava markkina-alue. Silakan

5 ja muiden kalojen sisältämiä dioksiineja selvitellään edelleen, jotta voidaan luotettavasti osoittaa, että silakan dioksiinipitoisuus eivät aseta rajoituksia tuotannolle ja silakkatuotteiden markkinoinnille.

6 2 TOIMIALAN MÄÄRITTELY JA SISÄLTÖ 2.1 Toimialan kuvaus ja rajaus Kalatukkukaupasta, vähittäiskaupasta ja kalanjalostuksesta on vuodesta 1998 alkaen julkaistu toimialaraportteja. Aikaisempien raporttien tapaan tässä raportissa toimialoja tarkastellaan toimialaluokituksen mukaan. Toimialaluokitus eli TOL 2002 on muuttunut vuonna 2002, mutta tämä ei ole vaikuttanut kala-alan luokituksen. Luokat ovat edelleen samat eli 0502 (Kalankasvatus), 152 (Kalan ja kalatuotteiden jalostus ja säilöntä), 51381 (Kalatukkukauppa) ja 5223 (Kalojen, äyriäisten ja nilviäisten vähittäiskauppa). Kalatalouden toimialoista kalastus on jätetty tarkastelun ulkopuolelle, koska yritysten ja käytössä olevien resurssien vähyydestä johtuen tilastollisesti luotettava, toimialaa kuvaava tieto ei ole mahdollista hankkia. Kalan- ja ravunviljely käsittää mm. seuraavat toiminnot: emokalojen ja -rapujen ylläpito ja uusiminen mädin lypsäminen, hedelmöittäminen ja haudonta poikasten kasvattaminen istukkaiksi ja/tai teuraskaloiksi kalojen teurastaminen ja tuoreen, jäähdytetyn tai jäädytetyn jalostamattoman kalalihan tuotanto rapujen kasvattaminen istukkaiksi tai ruokaravuiksi Kalanjalostukseen sisältyy mm.: fileointi ja tarvittaessa kalalihan paloittelu kalamassan ja massasta valmistettavien tuotteiden valmistus (esim. kalaterriinit, -rullat, -pihvit ja -puikot) mätituotteiden valmistus kalasäilykkeiden valmistus kalatuotteiden ja kalaa sisältävien tuotteiden valmistus, suolaus, säilöntä, savustus ja pakastus Kalanviljelyn sijaan käytetään nykyisin usein termiä vesiviljely, joka laajasti käsittää vesissä tapahtuvan viljelyn eli levien, nilviäisten, äyriäisten ja muiden selkärangattomien eläinten sekä kalojen viljelyn. Vaikka Suomessa ei viljellä leviä ja nilviäisiä, käytetään toimialaraportissa toimialan nimenä vesiviljelyä, paitsi silloin kun nimenomaan tarkoitetaan kalojen viljelyä. Suomessa vesiviljelyn päätuotteet ovat kalanpoikaset, joita käytetään joko istukkaina tai jatkokasvatukseen, tuoreet tai pakastetut jalostamattomat kalatuotteet, mukaan lukien mätituotteet ja ravut. Eräille yrityksille istukaskalojen tuotanto muodostaa olennaisen osan yrityksen liiketoiminnasta. Kalanjalostusteollisuuden päätuotteita ovat jatkojalostetut, tuoreet tai jäähdytetyt kalatuotteet. Pääosa kotimaisesta fileetuotannosta muodostuu silakka-, kirjolohi-, siika-, kuha-, hauki- ja ahvenfileistä. Noin 60 prosenttia kalanjalostusteollisuuden volyymituotannosta kuuluu tähän tuoteryhmään. Toisen tärkeän tuoteryhmän muodostaa erilaisten savukalatuotteiden valmistus. Noin 20 prosenttia kotimaisista, jalostetuista kalatuotteista on savukalatuotteita.

7 3 TOIMIALAN RAKENNE 3.1 Toimipaikat ja henkilöstö Lohimarkkinoiden muutokset, jalostusteollisuuden rationalisointitoimet ja alihankinnan kasvu heijastuvat muutoksina henkilöstössä. Henkilöstömäärällä mitattuna pieniä toimipaikkoja on vieläkin runsaasti, mutta niiden osuus koko alan liikevaihdosta ja henkilöstöstä on vähenemässä. Toimipaikkojen runsaus ja pienet henkilöstömäärät henkilötyövuosiksi muutettuna ovat myös seurausta kalatarjonnan ja kalakantojen voimakkaasta kausivaihtelusta. Alaa hallitsee noin 10 suurinta yritystä, joille useimmille valtakunnalliset markkinat ovat keskeisimmät markkinat. Niillä on usein toimipaikkoja useammalla kuin yhdellä paikkakunnalla. Suurimpien yritysten osuus koko kala-alan liikevaihdosta on kasvanut, mutta jalostuksessa niiden suhteellinen osuus on pysynyt verrattain vakaana. Sen sijaan kalanviljelyn rakenne on muuttunut entistäkin kaksijakoisemmaksi. Kalanviljelyä lukuun ottamatta toimi- ja työpaikkojen häviämisvauhti on pysähtynyt ja uusia työpaikkoja on syntynyt. Työllistävyyden paraneminen johtuu pääasiallisesti tukku- ja vähittäiskaupan ripeästä kasvusta. Näillä toimialalla työllisyys lisääntyi n. 130 henkilötyövuodella vuonna 2002. Työpaikkojen todellinen määrä on huomattavasti korkeampi, sillä työ on erittäin kausiluonteista. Vesiviljelyn toimialalla työllistävyyden vähenemä oli n. 8,5 prosenttia, ja kalanjalostuksessa työpaikkojen määrä väheni n. 30 henkilötyövuodella. Henkilötyövuosien vaihtelu toimialojen välillä saattaa johtua yhden tai muutaman yrityksen toimialaluokituksen muuttumisesta. Voidaan kuitenkin olettaa, että kalakaupassa työllistävyyden nousu johtuu suurelta osin lisääntyneestä helppokäyttöisten, tuoreiden kalatuotteiden pakkaamisesta, pidemmälle jalostettujen tuotteiden kasvavasta kysynnästä, sopimustuotannon kasvusta ja verkostoitumisesta. 3.2 Henkilöstön määrä Raportissa käsiteltyjen toimialojen henkilötyövuosia oli yhteensä 1 943. Vuonna 2002 oli vesiviljelyalan työllistävyys 396 henkilötyövuotta. Edelliseen vuoteen verrattuna kalanviljelyn työllisyys aleni 8,5 prosenttia. Vastaavat luvut kalanjalostuksen ja kalatukkukaupan osalta olivat 645 ja 419 eli yhteensä noin 55 prosenttia toimialojen yhteenlasketuista henkilötyövuosista. Kala-alalta ei ole enää viime vuosina hävinnyt yhtä paljon työpaikkoja kuin aikaisemmin. Työllisyyden kehitys näyttää muuttuneen myönteisemmäksi vuodesta 1999 alkaen. Myönteisenä asiana voidaan lisäksi mainita, että vuodesta 2001 lähtien mm. yritysten palkkasumma on kasvanut ja tuottavuus kohentunut. Tilastojen valossa vähittäiskaupassa työpaikkoja syntyi n. 260 kpl eli poikkeuksellisen paljon. Tämä voi olla merkki kaupan rakenteellisesta muutoksesta, mutta todennäköisesti tämä johtuu jonkun tai muutaman yrityksen toimialaluokituksen muuttumisesta. Vesiviljelyä lukuun ottamatta työllisyys lisääntyi 104 henkilötyövuodella eli n. 7 prosentilla. Taulukko 1. Toimialojen työllistävyyden (htv) kehitys vuosina 1996 2002. 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 Vesiviljely 693 664 575 510 488 433 396 Kalanjalostus 736 571 611 532 500 670 645 Tukku- ja vähittäiskauppa 539 644 730 788 872 773 902 Yhteensä 1968 1879 1916 1830 1860 1876 1943 Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus/Yritysrekisteri

8 Alueellisesti katsottuna eniten työpaikkoja on hävinnyt Länsi-Suomen läänin alueella. Lasku johtuu lähes yksinomaan kalanviljelyn vähenemisestä. Lähes kaikilla muilla alueilla työpaikkojen määrä on kasvanut tai pysynyt samansuuruisena. Pienten vähittäiskauppojen määrä on pysynyt ennallaan. Tästä voidaan päätellä, että nk. shop in shop-kauppa on yleistynyt. Franchising-yrittäjien kasvu on omalta osaltaan vaikuttanut tähän kehitykseen. Vähentyneen kotimaisen kalanviljelytuotannon vaikutus ei näytä jalostuksessa enää olevan niin suuri kuin aikaisemmin. Työllistävyyden paraneminen johtuu suurelta osin tuonnin kasvusta ja jalostuksen piristymisestä. Työpaikkoja on syntynyt myös Itä- Suomessa, missä erityisesti tukkukaupan toimiala on kasvanut merkittävästi. Kuva 1. Kalanviljelyn rakenteen kehitys vuosina 1993-2002 htv 900 800 700 600 500 400 300 200 100 0 Milj. 80 70 60 50 40 30 20 10 Yritysten lkm Henkilötyövuosia Liikevaihto 0 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus/Yritysrekisteri Kalanviljely Viime vuosina ei kalaa jalostavia yrityksiä ole enää perustettu entiseen tapaan. Yritysten koko on siten kasvanut, mikä entisestään lisää yritysten kasvumahdollisuuksia. Lisäksi toimialan liikevaihdon aleneva trendi on kasvussa. Kalan vähittäis- ja tukkukaupan kehitys on viime vuosina ollut erityisen hyvä. Työllisyys ja liikevaihto ovat viime vuosina kasvaneet runsaat 10 prosenttia vuodessa (ks. kuva 2). Liikevaihdon kasvunopeus on kuitenkin hidastunut parina viime vuotena. Tämä johtuu sekä talouskasvun hidastumisesta että alhaisemmista markkinahinnoista.

9 Kuva 2. Kalatukku- ja vähittäiskaupan kehitys vuosina 1993-2002 Htv 1250 1050 850 650 450 250 50 Milj. 250 230 210 190 170 150 130 110 90 Yritysten lkm Henkilötyövuosia Liikevaihto 70 50 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 Lähde:Toimiala Online/Tilastokeskus/StatFin. Tukku- ja vähittäiskauppa yhteensä Verrattuna aikaisempiin selvityksiin näyttäisi siltä, että erilaiset mittaustavat antavat hyvin erilaisia lopputuloksia. Esim. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen vuonna 1999 julkaisema selvitys kalanjalostuksesta osoitti, että vuoden 1997 kalanjalostuksen työllistävyys henkilötyövuosina mitattuna oli yhteensä yli 900 työvuotta, mikä yritysrekisteriin verrattuna merkitsee runsaat 30 prosenttia enemmän henkilötyövuosia. Kuva 3. Kalanjalostuksen kehitys vuosina 1993-2002. htv 700 600 500 Milj. 120 100 80 400 300 200 100 0 Yritysten lkm Henkilötyövuosia Liikevaihto 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 Kalan ja kalatuott. jalostus 60 40 20 0 Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus/StatFin Siitä huolimatta, että yritysrekisteri antaa työllistävyydestä todellista pienemmän lopputuloksen, tuntuu ero käsittämättömän suurelta. Toisaalta voidaan todeta, että tunnuslukutietojen perusteella Riista- ja

10 kalatalouden tutkimuslaitoksen arvio osa-aikaisuuden määrästä näyttää liian pieneltä. Vertailemalla kalanjalostuksen tunnuslukutietoja esim. kalatukkukaupan tietoihin voidaan vetää sellainen johtopäätös, että kalanjalostuksessa ja -viljelyssä osa-aikaisuus tai ns. pätkätyö on arvioitua yleisempää. Vähittäiskaupan tilastoissa on ollut verrattain paljon vaihtelua, mikä välttämättä ei kuvasta vähittäiskaupan todellista kehitystä, koska muutaman yrityksen toimialaluokituksen muutos voi olennaisesti vaikuttaa toimialan tunnuslukuihin. KTM:n elo-syyskuussa 2004 teettämän pk-yritysbarometrikyselyn mukaan valtaosa eli noin 80 prosenttia kalanjalostusyrityksistä arvelee henkilökunnan määrän pysyvän ennallaan. Ainostaan joka seitsemäs yritys arvioi, että henkilökunnan määrä kasvaa. Vastaavat luvut vesiviljelyssä olivat hieman synkemmät. Vesiviljely-yrityksistä vain 4 % odottaa, että henkilöstön määrä kasvaa. Sen sijaan tukkukaupan yrityksistä kolmasosa odottaa henkilökunnan kasvavan. Toisaalta tukkukaupan yrityksistä 6 % odottaa henkilökunnan vähenevän. Työpaikkojen määrän odotetaan vähenevän eniten kalanviljelyn toimialalla, mutta kokonaisuutena tarkasteltuna henkilöstön odotetaan hieman kasvavan (ks. kuvat 4-6). Kuva 4. Kalanjalostuksen henkilökunnan määrän toteuma ja odotukset. 100 80 60 Odotukset Toteutunut vähenee 5 % ODOTUKSET 2005 Saldoluku 40 20 0 ennallaan 81 % -20-40 kasvaa 14 % II/98 I/99 II/99 I/00 II/00 I/01 II/01 02 03 04 05 Lähde: KTM Pk-yritysten toimintaympäristö ja kehitysnäkymät 2004 Kuva 5. Kalanviljelyn henkilökunnan määrän toteuma ja odotukset. Saldoluku 100 80 Odotukset Toteutunut 60 40 20 0-20 -40 II/98 I/99 II/99 I/00 II/00 I/01 II/01 02 03 04 05 ennallaan 90 % ODOTUKSET 2005 vähenee 6 % kasvaa 4 % Lähde: KTM Pk-yritysten toimintaympäristö ja kehitysnäkymät 2004

11 Kuva 6. Kalatukkukaupan henkilökunnan määrän toteuma ja odotukset. Saldoluku 100 Odotukset 80 Toteutunut 60 40 20 0-20 -40 II/98 I/99 II/99 I/00 II/00 I/01 II/01 02 03 04 05 kasvaa 31 % ODOTUKSET 2005 vähenee 6 % ennallaan 63 % Lähde: KTM Pk-yritysten toimintaympäristö ja kehitysnäkymät 2004 Vuoden 2002 lopussa koko maassa kalanviljelyssä, - jalostuksessa ja - kaupassa oli 589 kpl (-61) yritystä ja niillä 726 (-6) toimi-paikkaa (ks. taulukko 2). Luvuista nähdään, että yritykset ovat perustaneet uusia toimipaikkoja. Kokonaisuutena tarkasteltuna pienten alle 10 henkilöä työllistävien yritysten määrä on pysynyt lähes samansuuruisena. Alueellisesti tarkasteltuna toimipaikkoja on eniten vähentynyt Pohjois-Karjalassa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Etelä-Savossa (ks. Liite 2). Ahvenanmaan kala-alan yrityksillä on 35 toimipaikkaa, joista Ahvenanmaan ulkopuolella sijaitsee huomattava osa. Viimeaikaisesta kehityksestä voidaan todeta, että kokonaisuutena tarkasteltuna yrityksiä on selvästi vähemmän kuin aikaisemmin. Valtaosa lopettaneista yrityksistä olivat pieniä kalanviljely-yrityksiä. Kuten myös muualla Suomessa, on Ahvenanmaalla kalanviljelyn toimiala kärsinyt markkinoiden kyllästymisestä, alhaisista hinnoista ja kovasta kilpailusta. Kalanviljely-yritysten toimipaikat ovat vähentyneet vajaat 5 prosenttia, mutta Ahvenanmaalla n. 10 prosenttia. Yritysten lukumäärän ja toimipaikkojen vähentyminen ei perustu pelkästään konkurssien määrän kasvuun, vaan myös siihen, että tuotannon kasvumahdollisuuksiin vaikuttavat kansainvälistyneet lohimarkkinat ovat perusteellisesti muuttuneet. Tukkukaupan toimipaikkoja vuonna 2002 oli vähemmän kuin vuonna 2001, mutta vähittäiskauppoja oli vuonna 2002 hieman enemmän kuin vuonna 2001. Ilmeistä on, että kalan vähittäiskaupan suosio ja volyymi edelleen kasvaa. Kalanviljely on edelleen voimakkaasti keskittynyt Ahvenanmaalle ja Varsinais-Suomeen, mutta vuonna 2002 toimipaikkoja siellä oli ainoastaan n. 70 kpl. Viidessä vuodessa toimipaikkojen määrä on vähentynyt puoleen. Liitteessä 2 esitetään toimipaikkojen jakauma TEkeskuksittain. Taulukko 2. Toimipaikkojen kehitys vuosina 1997-2002. Kalanviljely Kalanjalostus Tukkukauppa Vähittäiskauppa 2000-01 02 +/- 2000 01 02 +/- 2000 01-02 +/- 2000-01 -02 Lapin lääni 17 18 18 0 11 9 9 0 4 3 3 0 4 6 7 Itä-Suomi 32 36 32-4 22 20 19-1 6 5 5 0 20 19 21 Oulun lääni 47 42 42 0 12 13 14 1 9 10 8-2 7 7 9 Etelä-Suomi 28 27 26-1 35 35 34-1 33 34 32-2 75 78 81 Länsi-Suomi 139 139 132-7 92 88 92 4 46 46 43-3 61 60 64 Ahvenanmaa 22 21 19-2 7 8 6-2 6 4 7 3 3 4 3 Yhteensä 285 283 269-14 179 173 174 1 104 102 98-4 170 174 185 Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus/Toimipaikkarekisteri Vähittäiskauppojen osuus on noussut Kaakkois-Suomessa ja Pohjois-Savossa. Toimialarakenteen kaksijakoisuus ei ole olennaisesti muuttunut, sillä kalla-alan 20 suurinta yritystä muodostavat n. 75 80

12 prosenttia alan liikevaihdosta ja n. 60 prosenttia henkilötyövuosista (ks. kuva 7). Erityisesti kalatukkukaupan toimialalla kaupan keskittyminen on johtanut yrityskoon kasvattamiseen, alihankintaverkostojen kehittymiseen ja markkinointistrategioiden uudelleen arviointiin. Kuva 7. Kalanjalostus., vesiviljely- ja kalatukkukaupan yritysten kumulatiivinen liikevaihto v. 2000. 100 % Kumulatiivinen liikevaihto 75 % 50 % 25 % 0 % 1 20 39 58 77 96 115 134 153 172 191 210 229 Yritysten lkm Lähde: Tilastokeskus/Yritysrekisteri Pienten vesiviljely-yritysten määrä on hieman vähentynyt. Vesiviljelyn toimialalla alle 5 henkilötyövuotta työllistäviä yrityksiä on noin 70 prosenttia. Yritysrekisterin mukaan vuoden 2003 loppuun mennessä vesiviljely-yrityksiä perustettiin 5 kpl ja 11 yrityksen toiminta lopetettiin. Kun tänä vuonna lopettaneita vesiviljely-yrityksiä ei vielä ole, voidaan ennakoida että lähitulevaisuudessa vesiviljelyyritysten määrä pysyy suhteellisen vakaana. Tilastot on koottu maakunnallisesta ja TE-keskuskohtaisista aineistoista. Koska Tilastokeskuksen tilastointi ei käsittele niiden yritysten liikevaihto- ja työllisyystietoja, joita maakunnassa kussakin kokoluokassa on vain yksi tai kaksi ja liikevaihto jää alle 9 134 euroa, kokonaiskuva vääristyy. Siten mm. liikevaihto ja henkilötyövuosien määrät jäävät muutaman prosentin todellista pienemmiksi. Vuonna 2002 vesiviljelyn bruttoarvosta johdettu keskimääräinen liikevaihto/yritys-tunnusluku oli karkeasti arvioiden lähes 0,25 milj. euroa. Viime vuosien aikana ei yritysrakenteessa ole tapahtunut olennaisia muutoksia. Muutokset johtuvat suurelta osin yritysjärjestelyistä ja strategian muuttamisesta. Kalatukkukaupassa ja jalostuksessa vuoden 2002 vastaavat tunnuslukutiedot olivat 2,03 milj. euroa ja lähes 0,70 milj. euroa. Viime vuosien aikana tukkukauppaa ja jalostusta harjoittavien yritysten liikevaihto ja koko on kasvanut. Markkinoiden koko on myös kasvanut. Näyttää myös ilmeiseltä, että marketeissa ja vähittäiskaupassa kalakauppa ulkoistetaan alan yrittäjille ja yrityksille.

13 4 MARKKINOIDEN RAKENNE JA KEHITYS 4.1 Markkinoiden kokonaiskuva Maailmantalouden tilanne on kääntynyt parempaan suuntaan. Öljyn ennätyskorkea hinta on kuitenkin jarruttanut talouden elpymistä ja kulutuksen kasvua. Mm. tästä syystä tämän vuoden kasvu jäänee verrattain maltilliseksi. Ensi vuonna Suomen talouskasvun odotetaan piristyvän hieman, mutta kuitenkin olennaisilta osiltaan jatkuvan tämän vuoden kaltaisena. Kotitalouksien reaalisen ostovoiman arvioidaan pysyvän lähes ennallaan. Yksityisen kulutuksen arvioidaan lisääntyvän noin 3-3,5 prosenttia eli viime vuosien kulutuksen kasvuun verrattuna on kulutuksen kasvuvauhti jonkin verran nopeutumassa. Epävarmuustekijöitä on kuitenkin edelleen, mikä on ollut nähtävissä myös kuluttajien luottamusindikaattoreissa. Elintarvikemarkkinoilla kotimainen kysyntä pysyy verrattain vahvana. Tuonti Baltian maista kasvaa, mutta kalamarkkinoiden osalta vaikutus jäänee verrattain pieneksi. Elintarviketeollisuuden kehitysnäkymät ovat suotuisat ja erityisesti Venäjän, Baltian ja Puolan markkinoilta odotetaan hyvää kasvua. Kalatukkukaupan ja kalanjalostusteollisuuden toimintaympäristö on perinteisesti ollut vakaa. Kotimaisten tuotteiden kysyntä on ollut tasaista ja viennin merkitys erittäin vähäistä. Toimintaympäristö on kuitenkin muuttumassa kansainvälisemmäksi ja markkinoilla onkin aika ajoin ollut merkittävää turbulenssia. Viime ja tämän vuoden kehityksen perusteella voidaan havaita, että kalan ja kalatuotteiden tarjonta on selvästi monipuolistunut. Markkinoilla ovat mm. tuotteiden helppokäyttöisyys, toimitusvarmuus, nopeus ja logistiikka muuttumassa yhä tärkeämmiksi myynnin kasvun tekijöiksi. Tarjolla oleva kala on edelleen pääosin kotimaista, mitä myös kuluttajat pitävät tärkeänä. Tuonnin osuus on kuitenkin edelleen kasvussa ja kasvun odotetaan kiihtyvän lähivuosina. Naisten keskuudessa kotimaisuus näyttää olevan tärkeämpi ostovalintaan vaikuttava tekijä kuin miehillä. Kysynnän suhteen on odotettavissa lievää kasvua, sillä suomalaisten kuluttajien mielikuvat ruoan terveellisyydestä liittyvät kiinteästi kalaan ja kalatuotteisiin. Kuluttajat pitävät kalaa ja kalatuotteita edelleen varsin edullisina elintarvikkeina. Suomen kalatuotemarkkinat poikkeavat tässä mielessä edelleen selvästi Euroopan markkinoista, missä kalatuotteilla on lihatuotteita selvästi korkeampi hintataso. Baltian maiden jäsenyys EU:ssa ei ole merkittävällä tavalla lisännyt kalan ja kalatuotteiden ulkomaankauppaa. Esim. kalaraaka-aineiden tuonti ei ole merkittävästi kasvanut, mutta kalakauppa Suomen ja Viron välillä on hieman kasvanut. Kalan ja kalatuotteiden kauppa muihin EU-maihin ei ole olennaisesti muuttunut. Kuitenkin näyttää ilmeiseltä, että kalatuotteiden kansainvälinen kauppa on voimakkaassa rakennemuutoksessa ja että viime aikoina pääomamarkkinat ovat panneet merkille toimialan kansainvälisten yritysten suuremmat liikevoitot. 4.2 Kotimaanmarkkinat Markkinoiden tärkeimmistä kalatuotteista kuhan tarjonta on jonkin verran vähentynyt vuoteen 2003 verrattuna. Tänä vuonna saaliit ovat hieman pienentyneet. Kuhan tuonti on hieman kasvanut tänä vuonna, mutta kysyntä ylittää silti tarjonnan. Vuonna 2003 kuhan keskihinta oli hieman yli 3 euroa, mutta tänä vuonna hinta on noussut n. 3,5 euroon. Markkinoilla kotimaisen kuhan kysyntä näyttäisi tällä hetkellä hieman ylittävän tarjonnan. Ahvenen kysyntä ja tarjonta näyttäisi tällä hetkellä olevan tasapainossa, mutta hetkittäin on myös ahvenesta pulaa. Tuoreen siian osalta on melko ilmeistä, että hintatrendi on edelleen nouseva, sillä tuoreen siian osalta tuonti ei aiheuta hintapaineita.

14 Lohen keskihinta oli ennätyksellisen alhaisella tasolla viime vuonna. Vasta tämän vuoden alkusyksystä nähtiin pieniä merkkejä sitä, että lohen maailmanmarkkinahinta on toipumassa. Hinnan odotetaan vuoden 2005 aikana nousevan lähelle v. 2000 hintatasoa, jolloin hinta oli ennätyksellisen hyvä. Kirjolohen hinnan odotetaan myös nousevan. Kuva 8. Kotimaisten kalojen tuottajahinnat vuosina 1990-2003. Lähde: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. Suomen markkinoilla lohen maailmanmarkkinahinnan muutokset ovat erityisesti vaikuttaneet kirjolohen hintaan. Koska EU on määrännyt määräaikaisen n. 20 % rangaistustullin Norjan kirjolohelle, kotimaisen kirjolohen hintakilpailukyky on tällä hetkellä hieman parempi. Lohen tarjonta ja maailmanmarkkinahinnan kehitys säätelee kuitenkin kotimaisen kirjolohen hintatasoa, jolloin vaikutus kirjolohen markkinahintaan jää pienemmäksi. Itämeren lohisaaliiden vaihtelut vaikuttavat pyydetyn lohen hintaan hyvin marginaalisesti. Teolliseen käyttöön tarkoitetun silakan (kokoluokka 00) hinta vuosina 1994-2003 on pysynyt melko vakaana. EU-jäsenyyden vaikutus näkyi kuitenkin selvänä hinnan romahduksena vuonna 1995. Viime vuosina on kuitenkin ollut nähtävissä pieniä piristymisen merkkejä. Keskihinta näyttää nyt asettuvan n. 30 sentin paikkeille. Rehusilakan reaalihinta on ollut n. 10 senttiä. Tärkeimpien kalalajien hinnat ilmenevät kuvista 8 ja 9.

15 Kuva 9. Silakan tuottajahinta vuosina 1994 2003. Lähde: Riista ja kalatalouden tutkimuslaitos. Suomalaiset pitävät melko todennäköisenä, että kalankulutus lisääntyy maassamme lähivuosina. Suuremmista yrityksistä 70 prosenttia pitävät todennäköisenä, että kalankulutuksen taso vuonna 2005 on edellistä vuotta korkeampi. Yleisesti pidetään myös todennäköisenä, että kalatuotteiden valikoima ruokakaupoissa kasvaa. Kuluttajat pitävät luomu- ja ekomerkittyjen tuotteiden tarjonnan yleistymistä edelleen todennäköisempänä kuin elinkeino yleensä. Kulutustottumuksista voidaan vetää johtopäätös, että kulutus kasvaa aiempaa nopeammin kalliimpien kala- ja vesiviljelytuotteiden hintaryhmässä. Sosiaaliset erot vaikuttavat voimakkaasti ostopaikan valintaan. Erikoisliikkeiden suosio erityisesti ylempien toimihenkilöiden ryhmässä on edelleen kasvanut. Yleisimmin kuluttuja ostaa kalatuotteita supermarketista tai tavaratalosta. Kuluttajien keskuudessa uskotaan, että luomu- tai ekomerkittyjen tuotteiden tarjonta yleistyy lähivuosina. Lisäksi kuluttajista enemmän kuin puolet pitää erittäin todennäköisenä tai melko todennäköisenä, että terveysvaikutteisia kalatuotteita tulee lähivuosina tarjolle muiden terveysvaikutteisten elintarvikkeiden rinnalle. Täten on ilmeistä, että terveysvaikutteisille kalatuotteille löytyy myös kysyntää. Vähittäishintojen muutokset vuosina 2002-2004 ovat olleet verrattain suuria. Kirjolohen ja lohen osalta voidaan todeta, että maailmanmarkkina-hinnan muutokset siirtyvät suoraan vähittäiskaupan hintoihin. Syksyn aikana alkanut lohen maailmanmarkkinahinnan toipuminen on vähitellen alkanut näkyä kirjolohen vähittäiskaupan hinnoittelussa. Kuluttajavirasto ei kerännyt tietoja vuoden 2003 vähittäishinnoista, mutta tilinpäätöstilastojen valossa hinnat ovat nousseet. Edellisten vuosien hintavertailujen perusteella voidaan vielä todeta, että muutokset sillin ja muiden pelagisten kalojen maailmanmarkkinahinnoissa eivät näy niin selvästi tuotteiden hinnoittelussa. Vähittäiskaupan kilpailu ja kilpailu kotimaan markkinaosuuksista hillitsee sillisäilykkeiden hintojen nousupaineita. Hintavertailua ei ole tehty viime vuonna, mutta tuottajahintojen perusteella näyttää ilmeiseltä, että vähittäiskaupassa hintojen nousupaineita ei ole.

16 Yleisesti ottaen yritysten markkina-alueista on paikallisten markkinoiden merkitys edelleen pienentynyt. Yritysten selvästi tärkein markkina-alue on kotimaan markkinat. Kalaa jalostavien yritysten pienemmästä koosta johtuen paikalliset markkinat ovat muita markkinoita tärkeämpiä alueita. Kalanjalostusteollisuudelle vientimarkkinoiden merkitys ei ole viime vuosina oleellisesti muuttunut tai kasvanut. Tukkukaupan yrityksistä 90 prosenttia myy kalaa ensisijaisesti kotimaan markkinoilla. Tukkukaupan volyymista kotimaan myynti on runsaat 90 prosenttia. Tukkukaupan ja vesiviljelyn piirissä kotimarkkinoiden merkitys on viime vuosina pysynyt ennallaan, mistä myös pk-barometrin tulokset kertovat. Vastanneista yrityksistä yli 90 prosenttia myy kalatuotteita ainoastaan kotimaassa eli kääntäen vientimarkkinoille keskittyy yhä harvempi yritys. Toisaalta näyttää siltä, että näille muutamille vientiä harjoittaville yrityksille viennin merkitys korostuu entisestään. Erityisesti venäläisten kuluttajien kohonnut elintaso ja ostokyky näyttävät edesauttavan kalatuotteiden vientiä Venäjälle. Kuitenkin kotimarkkinoiden merkitys säilynee pitkään ennallaan. 4.3 Kansainväliset markkinat EU:n kalan ja kalatuotteiden tuonti kolmansista maista on kasvanut voimakkaasti. Siitä huolimatta on EU:n jäsenvaltioiden välisen kalakaupan arvo edelleen viisinkertainen kolmansien maiden kanssa käytävään kauppaan verrattuna. Tuoteryhmistä eniten ovat markkinaosuuksiaan kasvattaneet tuoreet tai jäähdytetyt kalafileet. Toisena ryhmänä ovat myyntiään kasvattaneet äyriäiset. Jalostettujen simpukoiden ym. nilviäisten tuonti on sen sijaan tasaantunut. Tällä hetkellä viljellyn lohen markkinatilanne näyttää hieman paremmalta kuin miltä se näytti viime vuonna. Huomattava osa ylitarjonnasta on purettu ja maailmantalouden tilanne on hieman kohentunut. Vaikutukset näkyvät kuitenkin vasta parin vuoden kuluttua. Japani talouden kehitys on kääntynyt parempaan suuntaan, mutta markkinat ovat kyllästyneitä. Kuluvan vuoden aikana lohimarkkinoiden odotetaan kasvavan ainoastaan muutaman prosentin. Ensi vuodelle ennakoidaan maailmanlaajuisen kasvun lievää nopeutumista. Sen johdosta hintojen odotetaan nousevan maltillisesti. EU:n ja Norjan välillä tehty sopimus lohen tuonnin rajoittamiseksi raukesi kesäkuussa 2003. Tällä hetkellä lohen hinta on toipunut sopimuksen raukeamisen aiheuttamasta hintashokista. EU:ssa ja Norjassa on yritetty löytää yhteisiä pelisääntöjä lohen tarjonnan ja kysynnän tasapainottamiseksi. Ylitarjonnan vähentämiseksi on viritelty suunnitelmia lohikiintiöiden ja minimihintojen palauttamiseksi, mutta tätä raporttia kirjoittaessa päätöksiä ei ole vielä tehty. Norjassa ja Chilessä on myös etsitty yhteisiä pelisääntöjä ja strategisia ratkaisuja markkinoiden tasapainottamiseksi. Euroopan lohimarkkinoilla on myös viime aikoina ollut merkkejä siitä, että tulevaisuudessa erityisesti Chile saattaa viedä markkinaosuuksia eurooppalaisilta yrityksiltä. Vapaakauppasopimus, joka on solmittu EU:n ja Chilen välillä, vaikuttaa omalta osaltaan erityisen voimakkaasti juuri Euroopan lohimarkkinoihin. Esim. Chile lähes tuplasi lohenvientinsä EU:lle vuonna 2002 ja 2003. Vaikutukset keskittyvät Euroopan tärkeimmälle lohimarkkina-alueelle eli Ranskaan, mutta tulevaisuudessa vaikutukset ulottuvat myös muualle Eurooppaan ja Suomeen. Chile on kuitenkin ilmoittanut, että heidän ensisijaiset markkina-alueensa edelleen sijaitsevat USA:ssa, Japanissa ja Etelä-Amerikassa. Lohimarkkinoilla tämä asetelma saattaa tulevaisuudessa johtaa uusiin strategisiin liittoutumisiin. Tämä on ilmeisesti johtanut myös siihen, että yritykset yhä enenevässä määrin kansainvälistyvät. Esimerkkinä tästä voidaan mainita, että kaksi Euroopan suurimmista yrityksistä aikoo yhdistyä maailman suurimmaksi kalanviljely-yritykseksi. Uuden yhtiön viljeltyjen lohikalatuotteiden liikevaihto on n. 1 miljardia euroa.

17 Kuva 10. USA:n tilapian tuonnin kehitys (määrä vasemmalla asteikolla, arvo oikealla asteikolla). 100 90 Määrä Arvo 275 250 Milj. kg 80 70 60 50 40 30 20 10 225 200 175 150 125 100 75 50 25 Milj. $ 0 0 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 Lähde: NMFS/NOOA. Euroopassa kalastuksessa suoritetut rajut kiintiöleikkaukset ovat ennakoineet turskan ja muiden pohjakalojen hintojen nousua. Erityisesti isomman turskan hinta onkin ollut nousujohteinen. Markkinoille on kuitenkin tullut uusia turskaa korvaavia tuotteita. Esimerkkinä voidaan mainita tilapia, joka nopean kasvun ja verrattain lyhyen tuotantoajan ansiosta yleisesti tunnetaan kalanviljelyn broilerina. Tällä hetkellä viljellyn tilapian tuotanto ylittää 1,5 miljoonaa tonnia ja se on edelleen nopeassa kasvussa (kuva 11). Kiina, Meksiko, Thaimaa, Egypti, Filippiinit, Brasilia ja Indonesia ovat suurimmat tuottajamaat. Koska suurin osa kulutuksesta tapahtuu lähimarkkina-alueilla ja USA:ssa, tilapia on vielä monille eurooppalaiselle kuluttajille verrattain tuntematon kalatuote, mutta Euroopassakin kysyntä kasvaa voimakkaasti. Ilmeisesti tilapian lisäksi turskaa korvaavia tuotteita on verrattain runsaasti ja tästä syystä pohjakalojen hinnat eivät ole nousset odotusten mukaisesti.

18 Kuva 11. Tilapiakalojen maailmanlaajuinen tuotanto. 1000 kg Tilapiakalat, kokonaistuotanto 1 400 000 1 200 000 1 000 000 800 000 600 000 400 000 200 000 0 1970 1972 Lähde: FAO FISHSTAT 2003. 1974 1976 1978 1980 1982 1984 1986 1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 Euroopan vesiviljelyn tuotanto oli n. 1,5 miljoona tonnia vuonna 2002. Vesiviljelytuotannon arvo oli n. 3 miljardia euroa. EU:n (EU15) kalan ja kalatuotteiden vuoden 2000 kauppataseen alijäämä nousi uuteen ennätykseen. Tuonnin arvo oli n. 10 miljardia euroa, kun viennin arvo oli vain 1,68 miljardia. Oman kalanjalostustuotannon lisäarvo oli vajaat 20 prosenttia kalatuotannon bruttoarvosta eli vajaat 3 miljardia euroa. Verrattuna viime vuosiin sektorin kasvu on tasaantunut n. 1,5 prosenttiin vuodessa. Huomattava osa kasvusta tulee edelleen viljellyn lohen jalostuksesta. EU:n suurin kalatuottajamaa jalostusarvon perusteella mitattuna on nykyään Iso-Britannia, jonka kalatuotannon bruttoarvo on n. 2,3 miljardia euroa jalostuksen lisä-arvon ollessa n. 467 miljoonaa euroa. Iso-Britannian jalostusteollisuus työllistää 19 000 henkilöä. Ranskan kalanjalostustuotannon bruttoarvo on hieman pienempi eli n. 1, 87 miljardia euroa ja jalostuksen lisäarvo hieman yli 400 miljoona euroa. Seuraavana tulevat Saksa ja Espanja. Kunkin maan osuus kalanjalostusteollisuuden tuotannon arvosta on n. 12 prosenttia. Viime vuosina on Ranskan painoarvo tuotantoarvon mukaan laskettuna kasvanut merkittävästi. Maiden kokonais-tuotantoon verrattuna Tanska on kuitenkin aivan omaa luokkaansa. Tanskan kalanjalostusteollisuuden osuus maan kokonaistuotannosta oli lähes kahdeksankertainen EU:n keskiarvoon verrattuna. Myös Espanja ja Portugal ovat suhteellisesti katsottuna kalanjalostukseen erikoistuneita maita. Ko. maiden kalanjalostuksen osuus bruttokansantuotteesta ylittää 0,5 prosenttia. EU:n omavaraisuus kalaja vesiviljelytuotteiden suhteen on vajaat 17 prosenttia eli suurin piirtein samaa luokkaa Suomen kanssa. Viejämaita EU:ssa on erityisesti Irlanti, Tanska ja Hollanti. Kalanjalostusteollisuuden rakenteellinen muutos on viime vuosina saanut uusia piirteitä. Suurimmat yritykset ovat vahvistaneet omien pääomien hankintaa listautumalla pörssiin. Erityisesti perinteiset suuret maatalousalan yritykset ovat viime vuosina hankkineet omistukseensa kala- ja vesiviljelyalan yrityksiä. Rakennemuutoksen tuloksena on syntymässä suuria kansainvälisiä elintarvikekonserneja tai

19 omistajayhtiöitä suuremmilla taloudellisilla voimavaroilla. Viime vuonna kalanjalostusteollisuuden työllistävyydessä ei tapahtunut oleellisia muutoksia. Tarkastelujakson aikana on kalatuotteiden kulutus noussut erittäin merkittävästi. Maiden keskimääräisen kalankulutuksen perusteella voidaan todeta, että EU:n markkinoilla kalatuotteita kulutetaan n. 25,5 miljardin euron edestä eli n. 40 prosenttia kalatuotteiden tuonnin arvosta. Kalantuotannon omavaraisuus EU:ssa on laskenut n. 10 prosenttia viime vuosikymmenen puolenvälin jälkeen. Arvossa mitattuna ovat Italian kalamarkkinat EU:n suurimmat markkinat. Niiden arvo on. 8,5 miljardia euroa, mikä vastaa yhtä kolmasosaa EU:n kalamarkkinoista. Kalaa ja kalatuotteista kulutetaan kuitenkin eniten Portugalissa ja Espanjassa. Belgiassa taas on kalan ja kalatuotteiden kulutuksen arvo henkilöä kohden (euro per capita) selvästi korkein. Kalatuotteiden osuus elintarvikkeiden kokonais-kulutuksesta, juomia ja tupakkaa lukuun ottamatta, on EU:ssa vajaat 6 prosenttia. Perustavaa laatua oleva tekijä tähän kehitykseen on, että kala ja kalatuotteet mielletään lisääntyvässä määrin turvallisena, terveellisenä ja kevyenä vaihtoehtona lihalle. Sama koskee myös siipikarjanlihaa jonka kysyntä nousee lähes yhtä vahvasti. Lisäksi kalatuotteiden suosiota lisää ruoanvalmistuksen nopeus ja vaivattomuus sekä uudet helppokäyttöiset pakkaukset. Sosiaaliset muutokset, kuten esim. naisten lisääntyvä työssäkäynti, vahvistavat jatkuvasti tätä kehitystä. EU:ssa tuli vuonna 2002 voiman uusi asetus kala- ja vesiviljelytuotteiden pakkausmerkinnöistä. Ko. vuoden alusta alkaen on jokaisesta kalasta tai kalatuotteesta käytävä ilmi sen tarkka nimi, valmistusmenetelmä sekä pyyntipaikka. Suomelle tämä ei kuitenkaan ole mikään uusi asia, sillä vastaava säädös on meillä ollut voimassa jo kauan. Kansainvälisillä markkinoilla on jo muutaman vuoden ajan ollut toiminnassa Internet-pohjaisia sähköisiä kalahuutokauppoja tai nk. kalapörssejä. Tunnetuin näistä on Pan European Fis Auction-portaali eli PEFA.com, josta saa reaaliaikaista tietoa kalojen markkinahinnoista. Suomessa on myös yritetty parantaa markkinoiden toimintaa ja läpinäkyvyyttä kehittämällä sähköistä kalahuuto-kauppaa, mutta olennaista kehitystä ei ole vielä tapahtunut. Kansainvälisille lohi-markkinoillekin on äskettäin avattu uusi, pelkästään loheen keskittyvä sähköinen markkinapaikka. Markkinatietoa kansainvälisistä markkinoista, hinnoista ja markkinakehityksestä on myös saatavilla runsaasti Internetissä. Yksi näistä on esim. Fis.com. 4.4 Kalan ja kalatuotteiden ulkomaankauppa 4.4.1 Tuonti Suomen kalatuotteiden tuonnin kokonaisarvo on viime vuosina ollut keskimäärin n. 120-135 miljoonaa euroa, josta ihmisravinnoksi tarkoitettujen tuotteiden arvo keskimäärin runsaat 100 miljoonaa euroa eli n. kolme neljäsosaa tuonnin arvosta. Viime vuosina rehun osuus tuonnista on merkittävästi vähentynyt ja ihmisravinnoksi tarkoitetun tuonnin arvo on kasvanut tasaisesti.

20 Kuva 12. Kalan ja kalatuotteiden tuonnin rakenne (milj. kg, rehu oikealla asteikolla) 50 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 Ihmisravinto Muu Rehu Trendi? (Ihmisravinto) 80 81 82 83 84 85 86 87 88 89 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 400 350 300 250 200 150 100 50 0 Lähde: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Tullihallitus/Ultika. Vuonna 2003 kalaa ja kalatuotteita tuotiin Suomeen 87,4 miljoonaa kiloa eli hieman vähemmän kuin vuonna 2002. Ihmisravinnoksi tarkoitettujen tuotteiden tuonnin volyymin kasvu kiihtyi runsaaseen 49 miljoonaan kiloon (+ 15 %) ja arvo n. 132,7 miljoonaan euroon (+ 3 %). Tuoreena tuodun lohen yksikköhinta laski n. 2,5 euroon eli runsaat 17 %. Norjasta tuotiin ihmisravinnoksi tarkoitettua kalaa ja kalatuotteita n. 22 miljoona kiloa eli kokonaisvolyymista lähes 45 prosenttia ja arvosta n. 47 prosenttia. Verrattuna vuoden 2002 tietoihin Norjasta tuodusta kalasta ja kalatuotteista kasvoi viljellyn lohen osuus n. 32 prosentilla n. 11,3 miljoonaan kiloon. Ihmisravinnoksi tarkoitettua kalaa ja kalatuotteita tuotiin selvästi enemmän kuin vuonna 2002. Erityisesti tuoreiden kalatuotteiden tuonti kasvoi muita tuotteita nopeammin. Ihmisravinnoksi tarkoitettujen tuotteiden tuonti kasvoi 42,7 miljoonasta kilosta n. 49,2 miljoonaan kiloon. Tuonnin määrästä selvästi yli puolet (56 %) oli ihmisravinnoksi tuotua kalaa ja kalatuotteita, mutta arvossa mitattuna tuonnin osuus oli lähes 88 prosenttia. Kalaöljyä, kalarehua ja kalajauhoa tuotiin vuonna 2003 n. 35 miljoonaa kiloa, kun tuonnin määrä vuonna 2002 oli runsaat 46 miljoonaa kiloa.

21 Kuva 13. Tuoreen lohen tuonti Norjasta vuosina 1991-2003 12 10 Viljellyn tuoreen lohen tuonti Norjasta vuosina 1991-2003. Korjattu elinkustannusindeksillä vuoden 1997 hintatasossa. Tuonti, milj. kg Arvo, milj 30,0 25,0 Milj. kg 8 6 20,0 15,0 Milj. 4 10,0 2 5,0 0 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 0,0 Lähde: RKTL/Tullihallitus/Ultika Kalan ja kalatuotteiden ulkomaankaupan tärkein tuontimaa on Norja, josta Suomeen tuodaan sekä määrältään että arvoltaan eniten kalaa. Norjasta on viime vuosina tuotu kalaa ja kalatuotteita n. 55 65 miljoonan euron arvosta, josta ihmisravinnoksi tarkoitettujen kalatuotteiden keskimääräinen osuus viime vuonna oli n. 93 %. Tuonti sekä Norjasta että Tanskasta on viime vuosina kasvanut tasaisesti. Ihmisravinnoksi tarkoitetun kalan ja kalatuotteiden kasvutrendi näyttää aikasarja-analyysin perusteella jatkuvan tasaisesti. Viljellyn lohen tuonti kasvoi merkittävästi n. 11,3 miljoonaan kiloon viime vuonna. Tuonnin kasvun kiihtyminen johtui pääasiallisesti lisääntyneestä tarjonnasta ja lohen hintojen alenemisesta. 4.4.2 Vienti Ihmisravinnoksi tarkoitetun kalan ja kalatuotteiden viennin arvo vuonna 2003 oli runsaat 11,3 miljoonaa euroa. Laskua edelliseen vuoteen oli runsaat 23 prosenttia. Viennin reaaliarvon hiipuminen johtui erityisesti kirjolohen vaikeasta kilpailutilanteesta ja mätituotteiden viennin vähenemisestä. Tärkeimmät vientimaat ovat Venäjä, Japani, Ruotsi ja Viro. Venäjä nousi taas tärkeimmäksi vientimaaksi. Vuonna 2003 sinne vietiin kalaa ja kalatuotteita n. 3,4 miljoonan euron arvosta, mikä vastaa lähes kolmanneksen koko viennin arvosta. Japaniin vietiin kalatuotteita runsaan 2 miljoonan euron edestä. Laskua edelliseen vuoteen oli lähes 65 % prosenttia. Tämä johtui yksinomaan mätituotteiden viennin vähenemisestä. Vuonna 2003 mätituotteita vietiin vain n. 290 000 kiloa kun niitä vuonna 2002 vietiin 480 000 kiloa. Suomen tärkeimmät vientiartikkelit ovat edelleen kirjolohesta valmistetut mätituotteet, silakka ja kilohaili, joiden yhteenlasketun viennin arvo vuonna 2003 oli n. 5,9 miljoonaa euroa eli n. 52 prosenttia viennin kokonaisarvosta. Lukuun ottamatta kirjolohen vientiä on viennin rakenne säilynyt lähes ennallaan. Tärkein vientimaa oli Venäjä, mihin myytiin pääasiassa silakkaa ja kilohailia sikäläisen säilyketeollisuuden raaka-aineeksi. Venäjälle vietiin n. 8,6 miljoona kiloa eli viennin volyymista n. 87 prosenttia, mutta arvosta vain n. 34 prosenttia (n. 3,9 miljoonaa euroa). Silakkaa ja kilohailia vietiin runsaat 7,8

22 miljoonaa kiloa, eli selvästi vähemmän kuin vuonna. Silakan keskimääräinen vientihinta (FOB) nousi sentillä 0,27 euroon/kg. Kuva 14. Kalan ja kalatuotteiden ulkomaankaupan määrä (milj. kg) ja (milj. euro) arvo vuosina 1980-2003. Vienti 30 Tuonti 400 Vienti, määrä Tuonti, määrä Vienti, arvo Tuonti, arvo 350 300 20 250 200 10 150 100 50 0 80 81 82 83 84 85 86 87 88 89 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 0 Lähde: Tullihallitus, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. Viennin arvon lasku johtuu pääosin Japanin viennin tyrehtymisestä. Japanin talouden kasvu ennakoidaan jatkuvan verrattain maltillisena. Vuonna 2003 Japaniin vietiin suomalaista kalaa ja kalatuotteita runsaan 2 miljoonaan euron arvosta, mikä on ainoastaan n. 27 prosenttia vuoden 2001 viennistä. Mädin ja mätituotteiden osalta todettakoon, että viime vuonna mätituotteita vietiin 3,8 miljoonan euron arvosta kun taas vuonna 2001 näiden tuotteiden viennin arvo oli 8,3 miljoonaa markkaa. Parissa vuodessa mätituotteiden vienti on vähentynyt lähes puoleen. Vaikka kalatuotteiden ulkomaankaupan kauppatase onkin selvästi miinuksella ja suomalaisen kalaviennin volyymi on laskenut, on mahdollista kasvattaa kalatuotteiden vientiä. Erityisesti Venäjän, Ruotsin ja Baltian maiden merkitys suomalaisten kalatuotteiden ostajana korostuu, mutta markkinatilanne voi nopeasti muuttua.

23 Kuva 15. Kalanjalostuksen vientiodotukset. 100 80 60 Odotukset Toteutunut ennallaan 73 % ODOTUKSET 2004 Saldoluku 40 20 0-20 7 vähenee 0 % kasvaa 27 % -40 II/98 I/99 II/99 I/00 II/00 I/01 II/01 02 03 04 05 Lähde: KTM Pk-yritysten toiminta ja kehitysnäkymät 2004 Kuva 16. Vesiviljely-yritysten vientiodotukset. 100 80 60 Odotukset Toteutunut ennallaan 94 % ODOTUKSET 2004 Saldoluku 40 20 0-20 -40 II/98 I/99 II/99 I/00 II/00 I/01 II/01 02 03 04 05 Lähde: KTM Pk-yritysten toiminta ja kehitysnäkymät 2004 Kuva 17. Kalatukkukaupan vientiodotukset. vähenee 0 % kasvaa 6 % 100 80 60 Odotukset Toteutunut ennallaan 81 % ODOTUKSET 2005 Saldoluku 40 20 0-20 -40 II/98 I/99 II/99 I/00 II/00 I/01 II/01 02 03 04 05 Lähde: KTM Pk-yritysten toimintaympäristö- ja kehitysnäkymät 2004 vähenee 0 % kasvaa 19 % Yhteenvetona voidaan todeta, että ulkomaankaupan kehitysnäkymät eivät ole muuttuneet ainakaan huonompaan suuntaan. Vahvistuneen euron takia Suomen kustannuskilpailukyky on kuitenkin hieman heikentynyt. Kalan ja kalatuotteiden viennin arvo on pidemmällä tähtäimellä kasvanut, mutta trendi näyttää nyt muuttuvan. Viennin kasvumahdollisuudet ovat kuitenkin edelleen olemassa edellyttäen, että yritykset suunnittelevat yhdessä vientiin tarkoitettuja erikoistuotteita, rakentavat yritysverkostoja,

24 luovat yhtenäisen tuotemerkin eli ns. brändin, kansainvälistyvät ja että omistajat asettavat pääomalle korkeampia tuotto-odotuksia.

25 5 TUOTANTO JA TUOTANTOMENETELMÄT 5.1 Tuotanto Viimeisten 20-25 vuoden aikana ovat Itämeressä silakkasaaliit ja ns. itäisen turskakannan saaliit vähentyneet merkittävästi. Silakan lisääntyminen on ollut keskimääräistä heikompaa vuoden 1986 jälkeen. Ympäristömuutosten aiheuttaman ravintotilanteen heikkenemisen vuoksi silakoiden kasvu on hidastunut, mutta tilanne on korjaantumassa. Silakkakalastuksessa kalastuksen vaikutus kannan suuruuteen on kasvanut 1990-luvulla. Viimeisimmän arvion perusteella voidaan lisäksi todeta, että vaikutus on ollut aikaisemmin arvioitua suurempi. Mikäli kalastustehossa ei tapahdu olennaisia muutoksia, vaikuttaa siltä, että tulevina vuosina silakan saalit hieman kasvavat. Tuotantolaitoksissa jalostetaan vajaat 45 miljoona kiloa kalaa. Silakan osuus kokonaistuotannosta oli n. 45 prosenttia. Huomattava osa eli hieman enemmän kuin puolet silakasta pakastetaan vientiä varten. Tuotannon määrästä noin 36 miljoona kiloa on kotimaista raaka-ainetta. Tuontikalaa jalostetaan n. 7 miljoonaa kiloa. Tästä oli lohen ja kirjolohen osuus noin puolet. Vuoden 1999 jälkeen kalanjalostusteollisuuden tuotanto on kasvanut n. 30 prosentilla (8 miljoonaa kiloa). Yleisimmät jalostusmuodot ovat fileointi, savustus ja säilyketuotanto. Karkeasti arvioiden voidaan todeta, että kotimaisista jalostetusta kalasta kolmasosa fileoidaan, kolmasosa pakastetaan ja kymmenesosa savustetaan. Määrällisesti eniten jalostetaan silakkaa, noin 20 miljoona kiloa vuodessa. Viime vuonna silakan jalostusvolyymi väheni n. 18 miljoonan kiloon. Jalostetun volyymin määrä on viime vuosina ollut aleneva. Nähtäväksi jää asettuuko tuotantovolyymi tälle tasolle. Silakasta vajaat 30 prosenttia fileoidaan ja n. 10 miljoonaa kiloa pakastetaan. Pakastetun silakan tuotanto on pysynyt vakaana, mutta silakkafileen tuotanto on laskenut runsaasta 9 miljoonasta n. 5,5 miljoonaan kiloon. Valtaosa pakastetusta silakasta viedään Venäjälle. Vesiviljelyyn yritetään jatkuvasti löytää uusia kalalajeja ja uusia viljelymenetelmiä. Näistä lupaavimmat tulokset ovat antaneet nieriä ja siika, mutta viimeksi mainitun lajin viljely näyttää vaativan menetelmien kehittämistä. Kasvunäkymät ovat kuitenkin hyvät. Näiden lajien tuotannon odotetaan lähivuosien aikana kasvavan. Kirjolohen tuotanto tulee kuitenkin vielä pitkään olemaan selvästi suurempi kuin muiden lajien tuotanto yhteensä. Virallisten tilastojen mukaan vuonna 2003 kirjolohta viljeltiin n. 12,2 miljoonaa kiloa ja sen arvo oli n. 34,4 miljoonaa euroa. Jalostusyrityksissä kirjolohta fileoidaan ja marinoidaan n. 5 miljoonaa kiloa, kylmäsavustetaan 3 miljoonaa kiloa ja savustetaan 2,5 miljoonaa kiloa. Viljelijät toimittavat yhä vähemmän kirjolohesta suoraan markkinoille pyöreänä kalana.

26 Kuva 18. Kirjolohen tuotanto ja tuotannon nimellisarvo vuosina 1980-2003. Milj. kg 20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 M 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 80 81 82 83 84 85 86 87 88 89 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 Milj. kg M 0 Lähde: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. Vuoden 2001 loppupuolella alkanut lohen maailmanmarkkinahinnan ennätyksellinen lasku on jatkunut pitkälle vuoteen 2004. Tämä on johtanut suuriin ongelmiin Suomessa, vaikka suomalaisten yritysten velkatilanne ei ole yhtä paha kuin Norjassa. Hinta ei ole enää laskenut ja merkkejä ylitarjonnan vähenemisestä sekä hinnan toipumisesta on ollut nähtävissä. Maailmanmarkkinahinnan muutokset ovat kuitenkin olleet tuskastuttavan pieniä noudattaen edellisten vuosien tasoa. Mahdollisista suojatoimista riippuu minkälaiseksi hintakilpailu viljellyn kirjolohen ja lohen välillä muodostuu. Suuremman tuotantovolyymin ja keskittymisen ansiosta johdosta lohen hinta vaihtelee nyt vähemmän kuin aikaisemmin. Viljellyn lohen alhaisen hinnan johdosta sekä kysyntä että markkinoiden koko ovat kasvaneet. Erityisesti Venäjän lohimarkkinat ovat kasvaneet voimakkaasti kuluvan vuoden aikana. Viljellyn lohen tuonnin määrä ei näytä enää kasvavan. Tämän vuoden kotimaisen kirjolohituotannon arvo tulee todennäköisesti ylittämään edellisvuoden tuloksen muutamilla prosentilla. Kansainvälisesti tarkasteltuna kalanviljelyn tuotanto- ja yritysrakenne on voimakkaassa muutoksessa. Yritykset kasvavat ja kansainvälistyvät erittäin nopeasti ja myös pääomarakenne on nopeasti muuttumassa kansainvälisemmäksi. Uusien viljelylajien tuotantoa kehitetään kiivaasti ja alan elinkeinorakennetta kehitetään monipuolisesti. Vesiviljelyssä voitto-odotukset ovat korkeat, koska monien kalakantojen tila on erittäin huolestuttava ja lähivuosina valtamerien kalastusta joudutaan voimakkaasti vähentämään. Suomessa tämä muutos ei tapahdu yhtä nopeasti, koska täällä sekä lajisto että ympäristöolosuhteet asettavat tiukempia rajoituksia kalanviljelyn monipuolistumiselle ja uusien kalanviljelytuotteiden kehittymiselle. Ulkomaista tuodusta kalasta jalostetaan eniten lohta ja silliä. Sillisäilyketeollisuuden tuotanto on viime vuosina ollut verrattain vakaa. Vuosittain käsitellään silliä n. 5-6 miljoonaa kiloa. Sillistä valtaosa jalostetaan puolisäilykkeiksi eli etikkaliemisäilykkeiksi, mutta edelleen huomattava osa myydään fileinä.

27 Tuodusta lohesta on alettu tuottaa enemmän jalosteita. Näin saadaan liikevaihto ja jalostusarvo korkeammiksi. Valtaosa tuodusta lohesta myydään edelleen vähittäiskaupoissa tuoreena kuluttajille. Kaikesta tuodusta kalasta vajaat 30 prosenttia savustetaan. Nk. Kanadan siian ja makrillin tuotanto on viime vuosina hieman vähentynyt. Siikaa savustetaan n. 1,4 miljoonaa kiloa, kirjolohta n. 2 miljoonaa kiloa ja makrillia n. 0,4 miljoona kiloa. 5.2 Tuotekehitys Viime aikoina tuotekehitykseen on ulkomailta tullut uusia virikkeitä. Erityisesti ns. fast food- ja cateringsektorilla uusia tuotteita kehitetään jatkuvasti ja näiden tuotteiden kysyntä on myös voimakkaassa kasvussa. Kansainvälistä trendiä edustavat pateet, terriinit japanilaisten rakastamat sushi-tuotteet, joita Suomessa on alettu. Ruokakaupoissa on myös ollut tarjolla kotimaassa valmistettuja, kuluttajille tarkoitettuja tuoreita sushi-tuotteita. Korvaavia kotimaisia tuotteita ei ole vielä ollut tarjolla, mutta todennäköisesti 2-3 vuoden kuluttua kotimaisia vaihtoehtoja on jo tarjolla. Kalatalouden ala-toimialoista tuotekehitykseen panostetaan eniten kalanjalostuksessa ja kalatukkukaupassa. Kalanviljelyssä tuotekehityspanostukset vähenevät hieman. Verrattuna pk-yrityksiin kalanjalostusteollisuus ja tukkukauppa panostavat tuotekehitykseen suurin piirtein yhtä paljon. Jalostuksen toimialalla tuotekehityspanostukset näyttäisivät vähenevän viime vuoteen verrattuna. Jalostustoiminnan laajuutta ja merkitystä silmällä pitäen tämä tulos ei kuitenkaan merkitse tuotekehityksen merkittävää supistamista koska lähes yhtä monta yritystä odottaa tuotekehityspanosten kasvavan. Alueellisesti ja suhteellisesti tarkasteltuna tuotekehityshankkeita voidaan ennakoida syntyvän verrattain tasaisesti. Erityisesti Itä-Suomessa ovat tuotekehitys-panostukset kasvaneet. Odotukset ovat siellä olleet myös muita alueita myönteisempiä. Länsi-Suomen ja Etelä-Suomen lääneissä tuotekehitykseen panostetaan kuitenkin määrällisesti eniten.

28 6 INVESTOINNIT JA KAPASITEETTITILANNE 6.1 Investoinnit Kalanjalostuksessa ja kalatukkukaupassa ovat investoinnit tarkastelujakson aikana keskittyneet tuotantoprosessien nykyaikaistamiseen ja satamien kehittämiseen. Edellisen vuoteen verrattuna investointipäätökset ja investointeihin sidotut varat laskivat huomattavasti. Vuonna 2003 päätöksiä kalanjalostuksen ja tukkukaupan investoinneista tehtiin verrattain runsaasti, mutta hankkeet olivat verrattain pieniä. Siitä huolimatta olivat jalostuksen ja tukkukaupan investoinnit n. 45 prosenttia tarkasteluajankohdan investointituesta. Ko. ohjelmakauden ammattikunnan toimiin ja kehittämishankkeisiin varatuista varoista on jo tähän mennessä sidottu merkittävä osa. Tiedot perustuvat MMM:n kala- ja riistaosaston rakenne-tukiohjelman seurantatietokantoihin. Lähiaikoina on odotettavissa, että jalostuksen ja tukkukaupan investoinnit kasvavat jonkin verran. Taulukko 3. Myönnetyt tuet toimenpidekokonaisuuksittain vuonna 2003. Myönnetyt KOR-tuet toimenpiteittäin 1.1.2003-31.12.2003 keskim. Milj. % lkm tuki Alusinvestoinnit 0,08 0,58 % 100 kpl 770,00 Vesiviljely 1,22 9,12 % 69 kpl 17 666,67 Kalasatamat ja laitteet 3,71 27,77 % 33 kpl 112 515,15 Jalostus ja tukkukauppa 5,80 43,38 % 171 kpl 33 923,98 Sisävesi- ja talvikalastus 0,20 1,50 % 109 kpl 1 839,45 Menekinedistäminen 0,81 6,07 % 24 kpl 33 833,33 Pilottihankkeet ja tutkimukset 0,53 3,96 % 21 kpl 25 238,10 Ammattikunnan toimet 1,02 7,63 % 34 kpl 30 000,00 YHTEENSÄ 13,37 100,00 % 509 kpl 31 973,33 Lähde: MMM/KRO Jalostuksen ja kalatukkukaupan investoinnit keskittyvät voimakkaasti Länsi-Suomen ja Etelä-Suomen lääneihin. Erityisesti kalastuksessa investoinnit ovat romahtaneet ja hankkeet ovat erittäin pieniä. Kalastuksessa hankkeitten keskimääräinen tukiosuus romahti n. 770 euroon. Lähivuosien aikana ei ole odotettavissa, että merkittäviä alusinvestointeja toteutetaan. Kalatukkukaupan ja jalostusteollisuuden antamien investointi-indikaattorien perusteella on rakennetukialueella luotu yli 100 uutta työpaikkaa ja säilytetty useita satoja työpaikkoja. Alueella 6 eli Pohjois-Suomessa ovat yritykset arvioineet, että n. 30 uutta työpaikkaa on syntynyt tuen avulla. Kuluvan ohjelmakauden indikaattorien perusteella voidaan todeta, että uusia työpaikkoja syntyy hieman aiempaa enemmän. Tarkasteltaessa yritysten ilmoittamia investointiaikeita huomataan, että yritysten investointiaikeet suhteessa liikevaihtoon vähenivät viime vuonna. Suhteessa toimialojen yhteenlaskettuun liikevaihtoon ja edellisen vuoden odotuksiin investointiaikeet ovat myös vähentyneet. Kalastuksessa tämä on nähtävissä erityisen selvästi, mutta kalanviljelyssä investointien odotetaan hieman kasvavan. Todennäköisesti muutos kuvastaa enemmän syklisiä muutoksia yritysten investointisuunnitelmissa, kuin yritysten usko toimialan kasvuun. Kalaa jalostavia yrityksiä lukuun ottamatta voidaan myös nähdä, että yritykset eivät halua panostaa henkilöstön koulutukseen ja markkinointiin niin aktiivisesti kuin aikaisemmin.

29 Kuva 19. Kalanviljelyn investointiodotukset. 90 70 Odotukset Toteutunut ODOTUKSET 2005 ennallaan 49 % Saldoluku 50 30 10-10 vähenee 16 % -30-50 II/98 I/99 II/99 I/00 II/00 I/01 II/01 02 03 04 05 kasvaa 35 % Lähde: KTM Toimiala Infomedia, Pk-yritysbarometri 2004 Kuva 20. Kalatukkukaupan investointiodotukset. 100 80 60 Odotukset Toteutunut ennallaan 46 % ODOTUKSET 2005 kasvaa 44 % Saldoluku 40 20 0-20 -40 II/98 I/99 II/99 I/00 II/00 I/01 II/01 02 03 04 05 vähenee 10 % Lähde: KTM Pk-yritysten toimintaympäristö- ja kehitysnäkymät 2004 Yrityksistä keskimäärin joka seitsemäs arvioi investointien vähenevän seuraavan vuoden aikana. Edelliseen barometrikyselyyn verrattuna muutokset ovat hieman optimistisempia. Erityisesti kalanviljelyssä on verrattain ilmeistä, että investoinnit kasvavat. Näyttää myös siltä, että tukkukaupassa investointien uskotaan kasvavan seuraavan vuoden aikana. Tukkukaupassa on hieman muita pk-yrityksiä myönteisempiä investointiodotuksia. Elinkeinon kehittymisen kannalta olisi kuitenkin myönteistä, jos yritykset investointien sijasta käyttäisivät resurssejaan esim. uusien markkinoiden etsimiseen ja tuotemerkkien kehittämiseen.

30 Kuva 21. Kalanjalostuksen investointiodotukset. 100 80 60 Odotukset Toteutunut ennallaan 55 % ODOTUKSET 2005 Saldoluku 40 20 0-20 -40 II/98 I/99 II/99 I/00 II/00 I/01 II/01 02 03 04 05 vähenee 15 % kasvaa 30 % Lähde: KTM Pk-yritysten toimintaympäristö- ja kehitysnäkymät 2004 6.2 Kapasiteettitilanne Kalanjalostusyritysten tuotantokapasiteetti on edelleen alikäytössä. Kalanviljelyssä ja kalatukkukaupassa kaikki yritykset ilmoittavat tuotantokapasiteetin olevan normaalikäytössä. Tällä hetkellä näyttää siltä, että tuotantokapasiteetista huomattava olisi käytössä. Ilmeisesti kalanviljely-yritysten tilanteeseen on vaikuttanut jäljellä olevien yritysten parempi ja tehokkaampi tuotantoteknologia ja kokonaistuotannon vähentyminen. Kalanjalostuksessa alikäytön aste on lisääntynyt jonkin verran, mutta kokonaistilanteen kannalta muutos on vähäinen. Ottaen huomioon kalanjalostuksen voimakkaan kausivaihtelun on kuitenkin ilmeistä, että alikäytön astetta ei voida poistaa tai edes olennaisesti pienentää. Kaikilla kala-alan toimialoilla tilauskanta oli viime vuonna tavanomaista parempi. Erityisesti kalatukkukaupassa tuotantokapeikkoja ei ole ja tilauskannan sekä käyttöasteen kehityksessä myönteinen kehitys on jatkunut. Barometrikyselyyn vastanneista jalostus- ja tukkukaupan yrityksistä selvästi yli puolet ilmoitti, että he pyrkivät kasvamaan mahdollisuuksien mukaan. Alueellisesti tarkasteltuna kaikista kalaalan yrityksistä vähiten oli vaajakäyttöä Pohjois-Suomessa. Tukkukauppaa harjoittavista yrityksistä hieman yli puolet ilmoittaa, että riittämätön kysyntä on pääasiallisin syy kasvun haluttomuuteen. Jalostusyrityksissä suurin syy kasvun haluttomuuteen on se, että yritys ei halua ottaa kasvuun liittyviä taloudellisia riskejä. Kalanviljelyn toimialalla markkinat ja kilpailu ovat selkeästi kasvua rajoittava tekijä.

31 7 TALOUDELLINEN TILA 7.1 Kannattavuus ja taloudellinen asema Verrattuna talouden yleiseen kehitykseen on kokonaisuutena tarkasteltuna kala-ala kasvanut viime aikoina hieman nopeammin. Vuonna 2002 ja 2003 kalan vähittäis- ja tukkukauppa ylsi n. runsaan 10 prosentin kasvuvauhtiin, kun koko elintarvikealan liiketoiminnan kuukausikuvaajan muutosprosentti oli n. 5 prosenttia. Vesiviljelyn toimialalla edellisen vuoden liikevaihto on vähentynyt ja kannattavuus on myös huonontunut. Sen sijaan kalanjalostuksessa ja vähittäiskaupassa liikevaihdon kehitys on päinvastainen. Kalaa jalostavien yritysten määrä ei ole enää viime vuosina vähentynyt ja niiden koko on kasvanut hieman. Trendi näyttää myös lähitulevaisuudessa jatkuvan. Kuten jo aikaisemmin on todettu, tämä saattaa liittyä sopimustuotannon lisääntymiseen. Toimialojen välillä esiintyy kuitenkin huomattavan suuria vaihteluja. Kalanviljelyn liike-vaihto väheni merkittävästi myös viime vuonna, mutta kuluvan vuoden liikevaihdon tunnusluvut odotetaan hieman paranevan tai pysyvän ennallaan. Liikevaihdon alenema on myös alkanut näkyä työllisyystilanteessa koska uusia yrityksiä ei ole perustettu. Kuluvan vuoden aikana tilanne on kehittynyt hieman parempaan suuntaan, mutta työpaikkoja ei ole tullut lisää eikä hinta ole toipunut niin paljon kuin on odotettu. Tilastotietoja kuluvan vuoden liikevaihdosta ei ole vielä saatavilla. Yleisesti voidaan todeta, että raportissa tarkasteltujen toimialojen tunnusluvut ovat edelleen keskimääräistä heikompia. Jalostuksen ja tukkukaupan liikevaihto on ollut vahvassa nousussa, mutta kalanviljelyssä odotetaan liikevaihdon jäävän viime vuoden tasolle. Loppuvuoden hintakehityksestä riippuu onko tämän vuoden tulos ylijäämäinen. Kalanviljelyn omavaraisuus on kuitenkin edelleen verrattain hyvä eikä uutta velkaa ole tarvittu. Pääoman tuottokehitys on kuitenkin ollut enintään välttävä. Myönteisintä kannattavuuden kehitys on ollut jalostuksessa ja kalatukkukaupassa. Toimialojen välillä on kuitenkin huomattavia eroja. Liitteessä 2 on tarkempia tietoja eri toimialojen taloudellisista tunnusluvuista. Sijoitetun pääoman tuotto on keskimäärin pysynyt ennallaan, mutta kalanviljelyssä kehitys oli erittäin huolestuttava viime vuonna. Vuosi oli kuitenkin hieman parempi aikaisempaan tilanteeseen verrattuna. Mittareiden perusteella voidaan myös todeta, että kalanviljely-yritysten sijoitetun pääoman tuotto oli muita yrityksiä merkittävästi huonompi. Vuonna 2003 kalaa jalostavien yritysten kannattavuus ja likviditeettitilanne koheni, mutta pidemmällä aikavälillä tilanne ei ole olennaisesti parantunut. Koska tunnuslukutiedot perustuvat vain yhteen lähteeseen, niistä ei voi vetää pidemmälle meneviä johtopäätöksiä. Kuitenkin näyttää ilmeiseltä, että viime vuonna jalostuksen ja tukkukaupan toimialojen jalostusarvo parani huomattavasti. Investointiodotukset ovat myös hieman optimistisemmat.

32 Kuva 22. Sijoitetun pääoman tuotto (%) vuosina 2001-2003. 40 35 v.2001 v.2002 v.2003 30 25 20 15 10 5 0 Kalanviljely Kalanjalostus Kalatukkukauppa Kalan vähittäiskauppa Lähde: Toimiala Online/Asiakastieto Oy, lokakuu 2004 Kuva 23. Yritysten keskimääräisen liikevaihdon kehitys (1000 ). 1200,00 v.2001 v.2002 v.2003 1000,00 1000 euro 800,00 600,00 400,00 200,00 0,00 Kalanviljely Kalanjalostus Kalatukkukauppa Kalan vähittäiskauppa Lähde: Toimiala Online, Asiakastieto Oy lokakuu 2004

33 Kuva 24. Kalatalouden toimialojen ja Pk-yritysten kannattavuusodotukset seuraavan vuoden aikana. 100 Saldoluku 80 60 40 20 0-20 -40 II/98 I/99 II/99 I/00 II/00 01 02 03 04 05 Pk-yritykset yhteensä Kalanjalostus Kalatukkukauppa Kalanviljely Lähde: KTM Pk-yritysten toimintaympäristö- ja kehitysnäkymät 2004 Kaikilla kalatalouden toimialoilla kannattavuusodotukset ovat yleisesti ottaen parantuneet. Kalanviljelyn kannattavuuden odotetaan seuraavan vuoden aikana parantuvan huomattavasti. Erityisesti kalanviljelyalalla odotusten muutos yllättää. Kaikista vastanneista yrityksistä enemmän kuin puolet odottaa kannattavuuden parantuvan, mutta vain n. 5 prosenttia vastanneista odottaa kannattavuuden heikkenevän. Samansuuntaista kehitystä on ollut nähtävissä myös muualla. Myös kalastuksessa kannattavuuden odotetaan paranevan.

34 8 KESKEISET MENESTYSTEKIJÄT JA ONGELMAT 8.1 Keskeiset menestystekijät Suomessa kalankulutus on pysynyt suhteellisen korkeana. Kuluttajilla on yleensä positiivinen mielikuva kalasta turvallisena, edullisena, terveellisenä ja kotimaisena tuotteena. Kala on myös hyvin monipuolinen raaka-aine, josta voidaan valmistaa mitä erilaisimpia tuotteita. EU:n myötä ala on saanut vetoapua, jolla se on kohentanut kilpailukykyään ja tehostanut tuotekehitystään. Kalatuotteiden hintojen lasku näyttää pysähtyneen ja kulutus on suuntautumassa kalliimman hintaluokan tuotteisiin. Menestyäkseen yksittäisen yrityksen on tunnistettava ja keskityttävä oman osaamisen ydinalueeseen ja kehitettävä sitä jatkuvasti. Liikevaihdon kasvattaminen kannattavuuden ja tuotekehityksen kustannuksella ei pitkällä aikavälillä johda menestykseen. Kalanjalostusala on rakenteeltaan kaksijakoinen, mutta siitä huolimatta keskittyminen ei ole ollut voimakasta. Sellaiset yritykset, jotka toimivat valtakunnallisesti ja toimittavat tuotteitaan markkinoille valtakunnallisesti, kasvavat nopeammin kuin muut. Toisaalta keskittyminen kotimaan markkinoihin ja keskusliikkeiden jakelukanaviin johtaa tuotantovalikoiman ja tuotantorakenteen yksipuolistamiseen. Pienemmät yritykset toimivat alueellisesti eikä niiden strategiaan yleensä kuulu markkina-alueen laajentaminen eikä markkinaosuuksien kasvattaminen. Pienemmillä yrityksillä on kuitenkin se etu, että ne voivat reagoida markkinoiden muutoksiin hyvinkin nopeasti ja valmistaa erikoistuotteita pienemmissä erissä. Yhteistyön lisääminen ja tuotevaihto tai lisenssivalmistus antaisi pienille yrityksille mahdollisuuden kasvattaa tuotantoaan ja laajentaa osaamistaan. Toisaalta viime aikoina yleistyvä ns. shop in shop -myynti voi antaa yrittäjille ja pienille yrityksille mahdollisuuden markkina-alueiden ja asiakasryhmien laajentamiseen ilman suuria investointeja. Tuotantoteknologian taso vaihtelee luonnollisesti suuresti yrityksen kokoluokan ja liiketoimintastrategian mukaan. Viime vuosina yritykset ovat panostaneet tuotantoteknologian ja tuotannon hygienian parantamiseen. Näiden hygienian parantamiseen tähtäävien investointien jälkeen voidaan yleisesti todeta, että kalanjalostusteollisuuden tuotantoteknologian ja hygienian taso on Suomessa tyydyttävä ja vastaa eurooppalaista keskitasoa. Vesiviljely-yritysten tulevaisuuden kehitys riippuu monesta tekijästä, joista monet ovat ulkoisia eli ala ei itse voi niihin paljon vaikuttaa. Tämä koskee erityisesti lohen maailmanmarkkinahinnan muutoksia. Suomalaisten kalanviljely-yritysten asema on siinä mielessä hyvä, että kotimaisen kirjolohen kysyntä ja käyttö jalostuksen raaka-aineena on pysynyt vakaana ja hyvänä. Yritysten kannalta on kuitenkin ollut ongelmallista, että kotimaisen kirjolohen vuotuinen saatavuus vaihtelee melkoisesti. Lohen ja kirjolohen maailmanmarkkinahinta ollut pitkään niin alhainen, että se on alkanut vaikuttaa yritysten kannattavuuteen. Eräiden asiantuntija-arvioiden mukaan lohen ylitarjonta olisi enimmillään ollut jopa 35 prosenttia. Ylitarjontaongelman poistaminen on ensisijaisen tärkeä asia sekä yritysten että markkinoiden kannalta, mutta tuotantokierron takia toimet alkavat näkyä aikaisintaan kahden vuoden viiveellä. Kalatautien suhteen on edistytty ja kehitetty hyviä rokotteita, joiden avulla riskienhallintaa on pystytty olennaisesti parantamaan. Uudella geenitekniikalla on myös kehitetty uusia rokotteita sekä paranneltu ominaisuuksia, joilla mm. kalan vastustuskykyä on tehostettu ja kalankasvatuksen ympäristövaikutuksia vähennetty. Ongelma kuitenkin on, että esim. näitä geenitekniikalla valmistettuja rokotteita ei voi vielä käyttää, koska ne eivät ole saanet viranomaisten käyttölupaa. Geeniteknologian käyttö viljelyssä

35 on vielä kehitysasteella eikä teknologian laajempi käyttöönotto ole tällä hetkellä mahdollista. Lisäksi se on meillä ja muualla Euroopassa verrattain yksimielisesti torjuttu. Kala-alan yritysten menestymisen edellytykset ovat Suomessa verrattain hyvät. Nopeammat alan kasvun mahdollisuudet ovat olemassa, mutta tämä edellyttää yrityksiltä uusien tuotemerkkien luomista, kansainvälistymistä ja selkeämpää vientimarkkinoille suuntautumista. Tuotteiden laadun tasaisuus, terveellisyys, tuoreus, maku, ulkonäkö ja helppokäyttöisyys ovat hyvin tärkeitä asioita. Yritysten kyky reagoida nopeasti toimintaympäristön muutoksiin on myös tärkeä tekijä. Esivalmistettujen tuotteiden ja valmisaterioiden myynnin kasvu on nopeaa ja yrityksen investointikyky on tässä mielessä ratkaisevaa, sillä pitkälle jalostettujen tuotteiden tuotanto edellyttää huomattavia investointeja. Suomessa raaka-aineen korkea laatu, tuotteiden tuoreus ja puhtaus antavat kuluttajien mielestä tuotteille huomattavan lisäarvon. Suomalaisista 90 prosenttia pitää kotimaista kalaa laadultaan hyvänä, ravintoarvoltaan korkeana, hinnaltaan edullisena ja terveellisenä elintarvikkeena. BSE-tauti eli hullun lehmän tauti on monissa Euroopan maissa vaikuttanut merkittävästi sianlihan, siipikarjan sekä kalan ja kalatuotteiden kysyntään. Tässä mielessä kala-alan yrityksillä ei tällä hetkellä ole minkäänlaisia vaikeuksia löytää tarjotuille tuotteille ostajia. Edellisenä vuonna kysyntä kasvoi hetkittäin niin voimakkaasti, että kala-eriä myydään ennakkoon, ennen kuin ne ovat ehtineet myyntilistoille. Täytyy kuitenkin muistaa, että kysynnän kasvu johtuu ainoastaan hullun lehmän taudin aiheuttamasta kysynnän siirtymisestä naudanlihaa korvaaviin elintarvikkeisiin ja että tilanne normalisoituu lähitulevaisuudessa. Viime vuosina on myös totuttu hieman ylisuurin kasvulukemiin. Kasvulukemia, jotka ovat lähellä 10 prosenttia ja yli, on yleisesti pidetty aggressiivisen kasvun merkkinä ja kala-alalla, kuten myös elintarvikealalla, ovat nopean tai aggressiivisen kasvun ajanjaksot verrattain harvinaisia. 8.2 Keskeiset ongelmat Euroopan unionin pyrkimykset asettaa elintarvikkeille sallittuja dioksiinien enimmäispitoisuuksia saattaa aiheuttaa kala-alalle ongelmia. Koska dioksiinit sitoutuvat tehokkaammin rasvaan, niiden kertymä on nopeampaa rasvaisissa kaloissa, kuten lohessa ja silakassa. Silakalle raja-arvoksi on kaavailtu 4 pg/g eli 0,000000000004 g silakkagrammaa kohti. Itämeren silakoissa on dioksiinia n. 4-10 biljoonaosaa grammaa kohti mikä käytännössä johtaisi siihen, että silakkaa ei voisi käyttää elintarvikkeena, mikäli Euroopan unionin komission ehdottamaa rajaa alettaisiin soveltaa. Sen sijaan näyttää uusimpien tutkimustulosten perusteella siltä, että Itämeren lohessa dioksiinien taso jää selvästi alle raja-arvon. Dioksiinien oikean tai turvallisen raja-arvon asettaminen on erittäin vaikeaa, mistä kertoo EU:n tieteellisen komitean päätös kaksinkertaistaa dioksiinien ns. siedettävä viikkosaanti 14 pg/kg:aan kehonpainoa kohti. Päätös perustuu rotilla saatuihin tutkimustuloksiin, jotka ovat osoittaneet, että dioksiinien myrkyllisyys on luultua pienempi. Suomalaisten viikkosaanti on tällä hetkellä keskimäärin n. 10 pg/kg eli sen perusteella voidaan todeta, ettei lohen ja silakan syöntirajoitusten asettaminen ole perusteltua. Säännöllisen kalansyönnin ja kalaöljyn monia sairauksia ehkäisevä vaikutus on niin kiistaton, että kansanterveydellisesti tilanne olisi paljon huolestuttavampi, mikäli kotimaista silakkaa ja lohta ei olisi enää tarjolla. Tällä hetkellä ongelma on ainakin toistaiseksi poistunut, sillä EU:ssa on saatu periaatteellinen yhteisymmärrys siitä, ettei viiden vuoden ajanjakson aikana dioksiinidirektiiviä sovelleta Itämeren silakkaan eikä loheen. Ko. ajanjakson lopussa vuonna 2006 dioksiinin raja-arvojen asettamista mm. silakalle ja lohelle arvioidaan uudelleen. Tätä tausta vasten Suomi on myös käynnistänyt hankkeen silakan ja muiden rasvaisten kalojen dioksiinipitoisuuksien selvittämiseksi.

36 Kalakaupan ja erityisesti kalanjalostusteollisuuden eräs pahimmista ongelmista on raaka-ainesaannin suuri vaihtelu. Vaihtelun takia joudutaan pitämään ylisuuria raaka-ainevarastoja jotka vaikuttavat kannattavuuteen. Raaka-aineen tuonti on kuitenkin tuonut helpotuksia tähän ongelmaan. Tuotantoprosessit ja tuotevalikoimat yhtenäistyvät, mikä lisää yritysten välistä hintakilpailua. Tietyille tuotteille löytyisi jatkuvaa kysyntää, mutta raaka-ainepula aiheuttaa ongelmia huippusesonkien ulkopuolella. Vaikka heikkokuntoisimpien yritysten tuotanto on jo lopetettu, kalanjalostustuotannossa esiintyy edelleen liikaa päällekkäisyyttä. Tuotannon rakennetta eriyttämällä voidaan tuottavuutta ja tehokkuutta merkittävästi lisätä. Kalatukkukaupassa tulisi pyrkiä muutamiin suurempiin valtakunnallisiin yksiköihin, jolloin kustannustehokkuus paranisi. Toiminta kala-alalla ja kalanjalostusteollisuudessa on liian tuotantokeskeistä. Uusien tuotteiden kehittelyä ei harjoiteta riittävästi, eikä tuotteita ole selkeästi suunnattu tietyille kuluttajaryhmille. Tuotteiden ja tuotepakkausten suunnittelu ei ole riittävää. Tuotteita ja tuotepakkauksia suunniteltaessa yritykset eivät aina ota huomioon pienten yksityiskohtien tärkeyttä. Vesiviljelyssä on ongelmana viljellyn lohen ylitarjonnan aiheuttama maailmanmarkkinahintojen aleneminen, lohen tuonti ja sen aiheuttama kilpailu kirjolohen markkinaosuuksista. Ylitarjonnan purkaminen tapahtuu todennäköisesti verrattain hitaasti, mikä aiheuttaa merkittäviä likviditeettiongelmia. Ongelmana on myös, että kirjolohen tuotanto ei ole vielä tarpeeksi eriytynyt teollisuus- ja kulutuskäyttöön. Vaikka jalostusaste yleisesti ottaen on jonkin verran noussut, on se edelleen verrattain alhainen ja haitaksi elinkeinon kehittymiselle. Kaupan keskittymisestä on seurannut myymäläkoon kasvaminen ja liikkeiden lukumäärän väheneminen. Kauppa tarkistaa tuotevalikoimiaan ja karsii toimittajia. Tämä aiheuttaa entisestään lisääntyviä vaikeuksia pienemmille toimittajille. Pääsy keskusliikkeiden ketjumarkkinoille näyttää vaativan tuotteiden samankaltaistumista, yhä pitempiä tuotesarjoja ja suurempia rahallisia panostuksia. Tuotantorakenne palvelee myös täten ensisijaisesti kotimaan myyntiä.

37 9 TULEVAISUUDENNÄKYMÄT TOIMIALALLA 9.1 Viljellyt kalatuotteet Tulevan vuoden aikana viljellyn lohen ja kirjolohen markkinatilanne pysyy suunnilleen samankaltaisena. Näyttää kuitenkin siltä, että joitakin markkinoita sääteleviä päätöksiä ollaan taas tekemässä. Viljellyn lohen markkinaosuudet kasvavat, mutta ei niin nopeasti kuin viime vuosien aikana. Voidaan lisäksi ennakoida, että suhteessa tuotuun kirjoloheen kotimaisen kirjolohen asema heikkenee, mutta kotimainen kirjolohi säilyttää kuitenkin markkinaosuutensa tuotuun kirjoloheen nähden. Viljellyn kirjolohen tuonti Suomeen on kuitenkin viime ja tänä vuonna kasvanut. Norjassa uudet suunnitelmat koskevat nykyisin yhä enenevässä määrin uusia lajeja kuten esim. turskan viljelyä. Viimeisimmät ennusteet turskan viljelyn volyymista vuonna 2010 vaihtelevat suuresti. Jotkut ovat ennakoineet, että turskaa viljeltäisiin yhtä paljon kuin tänä päivänä viljellään lohta. Realistisemmat ennusteet viittaavat nyt noin 30-50 000 tonnin tuotantoon vuoteen 2010 mennessä. Kilpailu Norjasta tuodun kirjolohen ja kotimaisen kirjolohen välillä jatkuu suurin piirtein samankaltaisena. Japanissa lohen varastot ovat taas täyttymässä. Tämän takia Japanin markkinahinnat saattavat vaikuttaa maailmanmarkkinahintoihin aikaisempaa enemmän. Hintojen arvioidaan kuitenkin nousevan, mutta epäselvää on, nousevatko ne vuoden 2000 tasolle. Japanin talouskehitys on tässä mielessä erittäin tärkeä tekijä. Mikäli Japanissa kuluttajien ostovoima paranee, voi hyvinkin käydä niin että lohen hinta nousee vuoden 2000 tasolle. Myyntikatteiden huomattavaa parannusta voidaan odottaa mikäli hinnat nousevat. Omaisuuden kuten esim. lisenssien arvonalentumiset aiheuttavat edelleen yritystaloudellisia ongelmia. Sekä viljellystä että villistä lohesta maksettavat markkinahinnat riippuvat monista tekijöistä, mm. Alaskan lohisaaliista, Japanin lohenvarastoista, erityisesti USA:n ja Japanin ostotarjouksista ja korvaavien tuotteiden markkinahinnasta. Kansainvälisillä markkinoilla tuottaja pystyy vain marginaalisesti vaikuttamaan hinnan kehitykseen. Suomessa on siian ja nieriän laajamittaisempi viljely lähtenyt vauhdilla käyntiin ja viljelymateriaalin jalostus tulee lähivuosina tuottamaan nopeakasvuisempia kaloja. Kuha, ahven, harjus ja sampi ovat myös tulevaisuudessa potentiaalisia lajeja. Agglomeraatioteknologialla on myös pystytty kehittämään uusia pienpoikasrehuja joiden avulla elävän ravinnon vaihetta on voitu huomattavasti lyhentää tai jopa poistaa se. Kalarehun raaka-ainetuottajat ovat ilmoittaneet, että kuluvan vuoden kesäkuun loppuun mennessä saaliit ovat nousseet runsaat 70 prosenttia edellisen vuoden tasosta, ja että kysyntä ja tarjonta ovat tasapainottumassa. Kalajauhon hinta on myös hienoisessa laskussa viime aikoina. Lyhyellä tähtäimellä tämä saattaa alentaa viljeltyjen kalatuotteiden tuotantokustannuksia. Tulevaisuudessa rehun kallistuminen saattaa kuitenkin toteutua, sillä tärkeimpien kalalajien kalastusta joudutaan todennäköisesti rajoittamaan parin seuraavan vuoden aikana. Hintakehitys riippuu myös siitä kuinka pitkään Kiina rajoittaa luujauhon tuontia ns. BSE -alueista. Näillä näkymin kielto umpeutuu ensi vuoden alussa. Kalaöljyn hinta on myös viime aikoina ylittänyt kasviöljyn hinnan, kun tilanne vielä pari vuotta sitten oli päinvastainen. Useimpien asiantuntijoiden mielestä kalaöljystä tulee tulevaisuudessa kalanviljelyn rajoittava tekijä. Kalaöljyä ja kalajauhoa voidaan kuitenkin osittain korvata kasviöljyillä ja esim. soijaproteiinilla, joten raaka-aineiden lopullinen vaikutus kalarehun hintaan ei ole tällä hetkellä luotettavasti ennakoitavissa. Rehuihin ollaan myös lisäämässä nk. immuunistimulantteja joiden avulla kalojen vastustuskykyä erilaisia sairauksia vastaan voidaan parantaa. Todennäköisesti korkealaatuisen kala-

38 rehun hinta nousee seuraavan vuoden aikana, mikä aiheuttaa korkeampia lohen ja kirjolohen tuotantokustannuksia ja viljelytuotteiden hintojen korotuspaineita. Tuoreiden lohikalatuotteiden kysynnässä ei tapahdu merkittäviä muutoksia. Suunta lienee kuitenkin edelleen nouseva, mutta tuotteiden välillä tapahtuu kysynnässä muutoksia. EU:ssa lohen markkinat näyttävät nyt kasvavan hieman hitaammin. Baltian maat ja Puola eivät näillä näkymin ole mikään uhka Suomen kalanjalostusteollisuudelle. Baltian maiden tuotanto keskittyy enemmän Venäjän ja Euroopan markkinoille, mutta esim. alhaisemmista tuotantokustannuksista johtuen suomalaista kalaa fileoidaan myös Virossa. Puolan kalatalous on myös tullut yhä riippuvaisemmaksi kalan ja erityisesti lohen tuonnista. Muutama vuosi sitten Puolan kalastuselinkeino työllisti n. 16 000 ihmistä, mutta nykyään puolalaisia kalastajia on vain n. 1 000. Englannissa suoritetuissa kuluttajatutkimuksissa on äskettäin todettu, että aikaisempiin tutkimuksiin verrattuna ostopäätöksiin vaikuttaakin nyt tuotteen hinta enemmän kuin esim. tuotteen laatu ja imago. Euroopassa kuluttajien suhde viljeltyihin kalatuotteisiin on kuitenkin ongelmallinen, sillä monilla kuluttajilla on varsin puutteellinen ja asenteellinen käsitys kalanviljelyn ympäristövaikutuksista ja viljeltyjen kalatuotteiden tuotannosta. Jatkojalostettujen, helppokäyttöisten lohikalatuotteiden ja valmiiden, edullisten lohiaterioiden kysyntä kasvaa. Kuluttajakäyttäytymisen perusteella voidaan myös ennakoida, että kokonaisena pakastettujen lohikalojen ja lohifileiden kysyntä pienenee. Lohikalojen hintajoustolle ja kysynnän hintajoustolle on useissa tutkimuksissa saatu lähellä yhtä oleva arvo. Tutkimusten pohjalta on siten realistista olettaa, että lohikalojen kysyntä noudattaa lineaarista kasvukäyrää eli kulutuksen kasvu riippuu käytettävissä olevista tuloista. Koska lohikalat suurelta osin ovat menettäneet ylellisyyshyödykkeiden ominaisuuksiaan, tämä lienee myös selitys sille, että taloudellisen taantuman aikana lohikalojen kysyntä pysyy verrattain vakaana. 9.2 Pelagiset kalat Venäjän ja muiden Itä-Euroopan maiden markkinoilla sillin, silakan, makrillin ja kilohailin sekä muiden pelagisten kalojen hinta pysyy lähitulevaisuudessa nykyisellä tasolla eli suhteellisen hyvänä. Tarjonnan ei odoteta olennaisesti kasvavan. Tämä johtuu ennen kaikkea siitä, että lähitulevaisuudessa sillin kalastuskiintiöitä ei voida olennaisesti lisätä. Silakan osalta on ensi vuoden kiintiöitä nostettu n. 20 prosentilla. Kilohailikiintiötä on nostettu 30 prosentilla. Tämä lisää silakkaviennin mahdollisuuksia Venäjälle. Kotimarkkinoilla tuoreen silakan kysyntä on kuitenkin laskenut. Pelagisten kalojen kysyntä on Venäjällä vakaa, koska ne ovat suosittuja, perinteisiä kalatuotteita ja suhteellisen edullisia. Venäjällä kuluttajien ostovoima on myös parantunut, eikä heikentäviä tekijöitä juuri nyt ole näköpiirissä. Itämerellä silakan ja kilohailin hinta pysyy suhteellisen hyvänä, mutta hinta ei seuraa sillin maailmanmarkkinahintaa koska silakka- ja sillituotteet eivät ole toisiaan korvaavia tuotteita. Atlantin sillin hinta on viime aikoina pysynyt suhteellisen korkeana ja voidaan ennakoida, että lähitulevaisuudessa hinta pysyttelee suurin piirtein nykyisellä tasolla. Tämä on myös alkanut näkyä vähittäiskaupan sillituotteiden hinnoittelussa. 9.3 Pohjakalat Turskan ja kummeliturskan tarjonnassa ei tapahdu oleellisia muutoksia ensi vuoden aikana. Hintojen odotetaan nousevan, mutta hinta saattaa vaihdella merkittävästi eri markkina-alueilla. Eri markkinoilla saattaa olla turskaa korvaavia tuotteita vaihtelevasti, ja tästä syystä on mahdollista, että odotettu hintapiikki ei toteudukaan. Esim. Euroopassa on turskan hinta pysynyt suhteellisen vakaana, vaikka tarjonta on merkittävästi heikentynyt. Jossain määrin heikentynyt tarjonta myös heikentää kysyntää. Tu-

39 levaisuudessa viljellyn turskan hinta alenee samalla tavalla kuin lohella ja tämä tulee myös vaikuttamaan pyydetyn turskan hintaan. Suomen markkinoilla turskan, kummeliturskan ja muiden turskakalojen markkinaosuus on nyt erittäin pieni. Tilanne saattaa muuttua muutaman vuoden kuluttua sillä turskan lisääntymisedellytykset ovat parantuneet tänä vuonna. Markkinatilanne jatkunee lähivuosien aikana samankaltaisena, sillä Suomen pohjakalamarkkinat ovat marginaalisia markkinoita Euroopan pohjakalamarkkinoihin nähden. Muiden pohjakalojen, kuten esim. kampelakalojen osalta, olennaisia muutoksia ei odoteta. 9.4 Äyriäiset ja nilviäiset Kalatuotemarkkinoilla talouden taantumasta ja kuluttajien ostotottumusten muutoksista on nähtävissä merkkejä äyriäisten kulutuksen kasvusta ja hintojen vakiintumisesta. Erityisesti Asian markkinoilla äyriäisten suosio on kasvanut. Myös muualla on samankaltainen kehitys ollut nähtävissä. Yleisimmän äyriäisen eli katkarapujen kysyntä ja hinta on kuluvana vuonna noussut. Tämä johtuu ennen kaikkea siitä, että viljelyn ansiosta äyriäisten markkinat ovat laajentuneet. Tarjonta ja laatu on myös saatu paremmaksi ja tasaisemmaksi. Kalliimpien äyriäisten hinnan lasku on myös tasaantunut. Seuraavan vuoden aikana odotetaan tarjonnan kasvavan Euroopan markkinoilla. Tähän vaikuttaa erityisesti se, että Kiina saa vapaasti viedä tuotteita Euroopan markkinoille. Ensi vuoden aikana ennakoidaan pienempiä katkaravun saaliita, mutta viljeltyjen tuotteiden tarjonnan kasvaessa hintamuutokset ovat verrattain pieniä. Äyriäismarkkinoiden arvo on tällä hetkellä n. 8,1 miljardia euroa. Kaupan rakenne on viime vuosina muuttunut niin, että USA on tällä hetkellä maailman johtava tuontimaa. Osaksi tästä johtuen USA on tehnyt joitakin kauppapoliittisia päätöksiä suojatakseen maan omia äyriäistuottajia. Kotimaisten rapumarkkinoiden osalta voidaan todeta, että täpläravun tarjonta on kasvanut suhteellisen nopeasti ja jokirapuun verrattuna hinta on laskenut. Täplärapujen tukkuhinta on tänä vuonna tasaantunut. Voidaan ennakoida, että täplärapukantojen kasvu tulee jatkumaan ja että tarjonnan odotetaan lähivuosina kasvavan. Täplärapukannan kasvu on jonkin verran vaikuttanut myös jokiravun markkinoihin. Optimismi on tunnusomaista tämän hetken simpukkamarkkinoille. Muutaman hiljaisen vuoden jälkeen laaditaan esim. Norjassa uusia tuotantosuunnitelmia. Myös Suomessa on ollut nähtävissä, että simpukoiden kysyntä on kasvanut. Simpukkamarkkinoiden optimismi on myös vaikuttanut nk. integroitujen vesiviljelyjärjestelmien kehittämiseen, koska näillä voidaan vähentää investointi-kustannuksia sekä vähentää kalanviljelyn ympäristökuormitusta. Optimismiin vaikuttaa myös simpukkakulutuksen ja kysynnän kasvu Pohjois-Amerikassa. Sen sijaan Euroopassa simpukka-kulutuksen kasvu on hitaanpuoleinen, mutta tarjonnan pysyessä vakaana hinta on myös pysynyt hyvänä. 9.5 Visio EU:n sisäiset markkinat luovat perustan kalan ja kalatuotteiden kasvavalle ulkomaankaupalle. Suomessa tarjonta kasvaa merkittävästi, mutta samalla meille avautuu uusia markkinoita. Seurauksena avoimemmista markkinoista Suomen kalamarkkinat kasvavat ja integroituvat yhä enemmän EU:n markkinoihin. Suomen ja EU:n kalan ja kalatuotteiden kokonaiskulutuksesta yhä suurempi osa muodostuu ulkopuolisesta tuonnista. Tästä syystä EU pyrkii edelleen helpottamaan raaka-aineiden tuontia EU:n ulkopuolelta. Niille kalanjalostusyrityksille, jotka ostavat raaka-aineita EU-alueen ulkopuolelta, on tuonti jo jonkin verran helpottunut. Maailmanlaajuisesti kalatuotteiden tarjonta vähenee, koska valtamerien liikakalastus on johtanut kiintiöleikkauksiin ja kalakantojen tuotannon huomattavaan vähentymiseen. Kalanviljelytuotteiden tarjonta

40 kasvaa, muttei riittävän nopeasti ja laajasti. Tarjonnan ja kysynnän tasapaino on siten muuttumassa, mikä johtaa eräiden tuotteiden hintojen nousuun. Erityisesti Euroopan unionin markkinoilla on uusia merkkejä siitä, että kilpailu markkinaosuuksista on kiihtynyt. Uusien lämpimien vesien viljelylajit tarjoavat kehitysmaille erinomaisen mahdollisuuden lisätä merkitystään kehittyneiden maiden kalamarkkinoilla. Valtamerien heikentyneiden kalakantojen johdosta viennin odotetaan kasvavan. Kotimaisia vientiin tarkoitettuja kalatuotteita on kuitenkin erittäin rajoitetusti, pääasiallisesti kirjolohta, erilaisia mätituotteita ja silakkaa, minkä vuoksi kalan ja kalatuotteiden vientiä on verrattain vaikea nopeasti lisätä. Kalaa kulutetaan Suomessa enemmän kuin Euroopassa keskimäärin. Kotimaisten kalatuotteiden osalta hintojen odotetaan yleisesti kasvavan käytettävissä olevien tulojen kasvun mukaisesti. Kotimainen kulutus nousee myös tasaisesti vuodesta toiseen, mutta kasvuvauhti tasaantuu. Trendi on samanlainen myös Euroopan markkinoilla. Venäjän talouskriisi on hellittänyt ja kuluttajien ostovoima kohenee. Venäjän talouden kehittyminen perustuu yhä enenevässä määrin keskituloisten kuluttajien parempaan ostovoimaan. Venäjällä kalan kysyntä kohdistuu edelleen perinteisiin kaloihin ja kalavalmisteisiin, mutta tuonnin ja kalliimpien tuotteiden merkitys kasvaa merkittävästi lähivuosien aikana. Silakan ja kilohailin tuonti ja kysyntä tasaantuu. Kansainväliset yritykset ovat alkaneet etsiä yhteistyöpartnereita ja uusia globaaleja yhteenliittymiä on syntymässä. Toimipaikat ja työpaikat vähenevät jonkin verran, mutta työpaikkojen määrä pysyy pitkällä tähtäimellä suhteellisen vakaana. Suomessa alan yritysten kokojakauma polarisoituu edelleen muutamaan valtakunnallisesti toimivaan yritykseen ja moniin pieniin alueellisesti toimiviin yrityksiin. Pääomarakenteessa ei tapahdu nopeita muutoksia ja yritykset pysyvät pääsääntöisesti suomalaisessa omistuksessa. Yritykset panostavat toimintansa tehostamiseen ja kilpailukyvyn parantamiseen. Vesiviljely-yritykset hakevat kasvua sekä uusilla viljelylajeilla että tehokkaammilla ja vesistöjä vähemmän kuormittavilla menetelmillä. Norjasta tuodun kalan määrä kasvaa, mutta viljellyn lohen tuonti tasaantuu lähivuosina. Lisäksi tuonti EU-alueelta tuo lisäpaineita hitaasti kasvaville ja erittäin kilpailluille kotimaan markkinoille. Uusia markkinoita etsitään erityisesti Venäjältä, Ruotsista, Itä- ja Keski-Euroopasta. Terveysvaikutteisten ja luomu- tai ekomerkittyjen kalatuotteiden kasvunäkymät ovat suotuisat, mutta ylioptimistisia odotuksia kala-alalle ei kannata asettaa. Panostusta terveysvaikutteisten elintarvikkeiden ja kalatuotteiden kehittämiseen lisätään. Kalan pakkausteknologia kehittyy ja uusien pakkausten ansiosta säilyvyys paranee. Happea absorboivien kelmujen ja materiaalien sekä älypakkausten käyttö pakkauksissa kasvaa. Syötävällä päällysteellä tai erilaisilla säilyvyyttä parantavilla aineilla käsiteltyjä kalatuotteita tulee markkinoille muutaman vuoden kuluttua. Kaupan kansainvälistyminen jatkuu ja elintarvikemarkkinoilla kansainvälisten yhteenliittymien merkitys kasvaa, minkä seurauksena joistakin kalatuotteista kehitetään kansainvälisiä tuotemerkkejä eli nk. brändeja. Terveellisyysnäkökohdat tulevat entistä tärkeämmiksi. Tämä on kalatuotemarkkinoille suosiollinen kehitys. Kuluttajat haluavat entistä enemmän tietoa tuotteen elinkaaresta, valmistusprosesseista, tuotteiden alkuperästä ja elintarvikkeiden terveellisyydestä. Tämä koskee kaikkia osapuolia kalastajista kalanjalostajiin ja tukku- sekä vähittäiskauppiaisiin. Kalaruokakulttuuri perustuu hyvin pitkälle paikallisiin tapoihin ja perinteisiin. Makutottumukset yhtenäistyvät hitaasti, mutta lisääntyvä ulkomaanmatkailu kuitenkin vahvistaa ja nopeuttaa tätä kehitystä.

41 Valmistajien on siksi jatkuvasti seurattava tilannetta myös tältä osin. Tietyille tuotteille saattaa tällä tavalla löytyä uusia vientimarkkinoita. Suomalainen kuluttaja luottaa ennen kaikkea kotimaisiin kalaraaka-aineisiin ja arvostaa niiden tuoreutta ja puhtautta. Funktionaalisten eli terveysvaikutteisten elintarvikkeiden markkinakehitys maailmalla on nopeampaa kuin tavanomaisten elintarvikkeiden. EU:ssa elintarvikkeet on nostettu ympäristötekniikan ohella lähiaikojen tärkeimmäksi tutkimusalueeksi. Suomi on yksi maailman johtavia terveyttä edistävien elintarvikkeiden kehittäjämaita. Tutkimustyö on pitkäjänteistä ja kalasta valmistettujen elintarvikkeiden osalta erittäin haasteellista. Jotta tulevaisuudessa kalanjalostusteollisuuden kilpailukyky turvattaisiin, tarvitaan terveysvaikutteisten kalatuotteiden perus- ja soveltavaan tutkimukseen pitkäjänteistä julkista panostusta. Nyt Tekes, Elintarviketeollisuusliitto ry ja Sitra suunnittelevat yhdessä uutta Elintarvikkeet ja terveys teknologiaohjelmaa. Erityisen haasteellista tutkimukselle on se, että tuotteista pitäisi saada sekä maultaan että rakenteeltaan maittavia ja houkuttelevia. Kansainvälisillä areenoilla terveysvaikutteiset elintarvikkeet näyttävät jatkuvasti lisäävän kuluttajien kiinnostusta näitä tuotteita kohtaan. Kuluttajia kiinnostavat myös yhä enemmän elintarvikkeiden mahdolliset terveysriskit. Terveysvaikutteisten elintarvikkeiden markkinat kasvavat, mutta eivät niin nopeasti, kuin ensin odotettiin. Nk. Omega-3 tuotteiden markkinat ovat myös kasvussa. USA:n terveysvaikutteisten elintarvikkeiden markkinoiden arvoksi on arvioitu noin 25 30 miljardia euroa, ja niiden ennustetaan kaksinkertaistuvan vuoteen 2005 mennessä. Ensisijaisen tärkeää on, että terveyttä edistävien elintarvikkeiden kehittäminen perustuu kuluttajien tarpeisiin ja arvoihin. Siksi kehitystyö edellyttää teollisuuden kiinteää vuorovaikutusta kansanterveyden ja ravitsemustieteen asiantuntijoiden kanssa. Ihmisten terveys ja siihen vaikuttaminen on erittäin suuri haaste elintarviketeollisuudelle. Merkillepantavaa on myös, että terveystietoiset kuluttajat ovat halukkaita omaehtoiseen, läpi elämän kestävään terveyden ylläpitoon. Massatuotteitakin pyritään tulevaisuudessa kehittämään terveysvaikutteisten elintarvikkeiden suuntaan. Tässä mielessä on entistäkin tärkeämpää pyrkiä mahdolliseen suuren läpinäkyvyyteen ja avoimuuteen.

42 10 YHTEENVETOANALYYSI (SWOT) SWOT-analyysi kuvaa eräitä yleisiä kalakaupan, kalankasvatuksen ja kalanjalostusteollisuuden vahvuuksia ja heikkouksia sekä lähitulevaisuuden mahdollisuuksia ja uhkia. Erityisesti nautojen BSEtaudin takia elintarviketuotteiden turvallisuus on viime aikoina monessa yhteydessä nostettu esille. Kalaan ja kalatuotteisiin, kuten myös muihin elintarviketuotteisiin, saattaa liittyä terveydellisiä riskejä kuten esim. listeriatapaukset ovat osoittaneet. Hoitamalla tuotantotilojen hygieniaa ja puhtautta suositusten mukaisesti, voidaan elintarvikkeisiin liittyvät terveydelliset riskit minimoida ja saavuttaa kuluttajien luottamus, mikä on eräs tärkeimmistä menestystekijöistä. VAHVUUDET - hyvät raaka-aineet - tuotteet kuuluvat peruselintarvikkeisiin - terveelliset, turvalliset tuotteet - markkinat suhteellisen vakaat - kuluttajat arvostavat kotimaisia kalatuotteita - makutottumukset ja perinteet HEIKKOUDET - hetkellinen ylitarjonta ja liiketoiminnan kausivaihtelu - heikko pääomarakenne - verkostoinnin vähäisyys - puutteelliset verkostostrategiat - vähäinen kokemus kansainvälistymisestä MAHDOLLISUUDET - viennin lisääminen - uudet tuotteet, uusi teknologia - tuotekehitys - uudet viljelylajit - rehujen kehittäminen - kalojen kasvukyvyn parantaminen - raaka-aineen saatavuuden parantaminen UHAT - lisääntynyt jalosteiden tuonti - tiukentunut lupapolitiikka (vesiviljely) - jalostusteollisuuden kotimaisen raakaainesaannin heikkeneminen - kalataudit - ympäristömyrkyt ja rehevöityminen - nuorison vähäinen kalankulutus Vahvuutena voidaan erityisesti mainita, että kalan kotimaisuutta arvostetaan paljon. Lisäksi hyvin monella suomalaisella on omakohtainen ja konkreettinen suhde kalaan. Suomalaisista yli 95 prosenttia syö kalaa, 80 prosenttia valmistaa itse kalaruokia tuorekalasta ja yli puolet kalastaa itse tai osallistuu ainakin joskus kalastamiseen. Ekologisesti kestävä kalastus sekä kalastuksen vaikutus ekosysteemin hyvinvointiin voidaan myös mainita uutena arvona. Tämä on kuitenkin sekä heikkous että mahdollisuus. Kalastuksen säätely on kuitenkin erittäin ongelmallista ja vaikeaa minkä vuoksi tuotannon rakennemuutos saattaa tulla markkinoiden ja kuluttajien kautta. Tätä raporttia varten ei ole tehty teemahaastatteluja, vaan esitetyt mielipiteet perustuvat tekijän omaan arviointiin. Tulevaisuudessa vesiviljelyyn liittyvät arvot olisivat tämän arvioinnin perusteella verrattain hyvässä sopusoinnussa ympäristöön liittyvien arvojen kanssa. Kuitenkin on syytä muistaa, että vesiviljelyssä on edelleen runsaasti tuotantoon ja ympäristövaikutuksiin liittyviä ongelmia. Voidaan myös ennakoida, että tulevaisuudessa bioteknologian kehityksen suunta vaikuttaa ratkaisevasti vesiviljelyyn. Tulevaisuudessa vesiviljelyllä on maailmanlaajuisesti suuri ja merkittävä rooli.

43 11 LIITTEET 11.1 LIITE 1 UUDET TEKNOLOGIAT YLEISTÄ Kalaan ja kalatuotteisiin liittyvä teknologioiden kehitys perustuu kahteen trendiin: olemassa olevien tuotteiden tuotantoprosessien kehittymiseen teknologioiden kautta ja uutuustuotteiden tuottamiseen uuden tuotantoteknologian kautta. Myös perinteisten tuotantomenetelmien tehokkuutta ja tuotteiden laatua parannetaan prosessihallinnan keinoin lisäämällä prosessimuuttujien mittauksia sekä säätämällä niiden avulla prosessia. Pääpaino on ollut viljeltyihin kaloihin liittyvä tuote- ja tuotantoteknologinen kehittyminen. Merkittävä maailmanlaajuinen trendi uusien funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiseksi on valitettavan huonosti näkynyt kalatuotteiden osalta. Toteutetut projektit ovat keskittyneet lähinnä kalan hyvinvoinnin parantumiseen mm. ruokintaan liittyvien uusien innovaatioiden kautta. Sen sijaan esim. lihateollisuudessa jo pitkään kehittämisen kohteena ollut kuluttajalle lisäarvoa tuottavien ominaisuuksien lisääminen lopputuotteeseen ei ole vielä mitenkään näkynyt kalatuotteissa. Tosin kalatuotteiden jo valmiiksi terveellisempi imago ei anna mahdollisuuksia aivan samankaltaisiin dramaattisiin muutoksiin kuin lihateollisuudessa. TOTEUTUNEET TEKNOLOGIAN KEHITTÄMISPROJEKTIT Tekesin kautta toteutuneista julkisen tutkimuksen projekteista, joissa toteuttajina ovat julkiset tutkimuslaitokset, yliopistot, korkeakoulu ja ammattikorkeakoulut, saa tietoa Tekesin www-sivujen kautta. Näille sivuille päivittyvät projektien perustiedot (toteuttaja, projektin nimi ja lyhyt tiivistelmä) aina tehtyjen rahoituspäätösten jälkeen. Käynnistyneet julkisen tutkimuksen projektit löytyvät osoitteesta www.tekes.fi/hankehaku. Julkisissa projekteissa tulokset ovat nimensä mukaisesti julkisia ja niissä siis keskitytään esikilpailullisen tiedon tuottamiseen. Julkisen tutkimuksen projektit ovat keskittyneet: viljeltyjen kalojen ominaisuuksien parantaminen kalan ja kalatuotteiden laadun monitoroinnin tehostaminen kalan rehun ominaisuuksien lisääminen ja parantaminen Kalaan ja kalatuotteisiin liittyviä tutkimus- ja kehittämisprojekteja on Tekesin toimesta rahoitettu vuosittain vain noin viisi kappaletta. Projekteissa Tekesin yhteenlaskettu rahoitus on ollut vajaat 1 Mmk/a. Yritysprojektit, joita Tekesin rahoituksessa on kalatuotteisiin liittyen vain yksi tai kaksi kappaletta vuosittain, ovat luonteeltaan luottamuksellisia projekteja, joissa kehitetään teknologian avulla yritykselle merkittävää kilpailuetua. Tekesin tavoitteena on rahoittaa sellaisia projekteja, joiden kautta edistetään teollisuuden kilpailukykyä teknologian keinoin sekä monipuolistetaan tuotantorakenteita, kasvatetaan tuotantoa ja vientiä sekä luodaan perustaa työllisyydelle ja yhteiskunnan hyvinvoinnille.

44 11.2 LIITE 2 TOIMIPAIKKOJEN KEHITYS SEKÄ TUNNUSLUKUTIEDOT TE-keskus Toimiala 1997 1998 1999 2000 2001 2002 Etelä-Savon TE-keskus Kalan vähittäiskauppa 7 6 5 5 5 4 Etelä-Savon TE-keskus Kalanjalostus 10 11 13 13 12 12 Etelä-Savon TE-keskus Kalanviljely 11 11 11 10 9 9 Etelä-Savon TE-keskus Kalatukkukauppa 5 2 1 1 2 1 Etelä-Savon TE-keskus, yhteensä 33 30 30 29 28 26 Pirkanmaan TE-keskus Kalan vähittäiskauppa 11 10 8 6 7 8 Pirkanmaan TE-keskus Kalanjalostus 7 6 6 5 5 3 Pirkanmaan TE-keskus Kalanviljely 11 10 6 7 7 6 Pirkanmaan TE-keskus Kalatukkukauppa 4 2 3 2 3 4 Pirkanmaan TE-keskus, yhteensä 33 28 23 20 22 21 Hämeen TE-keskus Kalan vähittäiskauppa 14 12 10 10 9 9 Hämeen TE-keskus Kalanjalostus 4 6 7 7 8 6 Hämeen TE-keskus Kalanviljely 9 5 8 9 10 9 Hämeen TE-keskus Kalatukkukauppa 4 4 3 5 6 6 Hämeen TE-keskus, yhteensä 31 27 28 31 33 30 Kaakkois-Suomen TE-keskus Kalan vähittäiskauppa 8 10 13 13 15 16 Kaakkois-Suomen TE-keskus Kalanjalostus 9 9 8 8 9 8 Kaakkois-Suomen TE-keskus Kalanviljely 11 12 13 11 9 7 Kaakkois-Suomen TE-keskus Kalatukkukauppa 6 7 5 4 5 4 Kaakkois-Suomen TE-keskus, yhteensä 34 38 39 36 38 35 Kainuun TE-keskus Kalan vähittäiskauppa 0 0 0 0 0 1 Kainuun TE-keskus Kalanjalostus 4 4 4 4 4 5 Kainuun TE-keskus Kalanviljely 26 25 23 22 17 19 Kainuun TE-keskus Kalatukkukauppa 2 2 2 1 2 1 Kainuun TE-keskus, yhteensä 32 31 29 27 23 26 Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus Kalan vähittäiskauppa 10 7 9 7 7 8 Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus Kalanjalostus 11 12 10 8 9 9 Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus Kalanviljely 31 28 29 25 25 23 Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus Kalatukkukauppa 9 8 9 8 8 7 Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus yhteensä 61 55 57 48 49 47 Keski-Suomen TE-keskus Kalan vähittäiskauppa 5 5 6 6 7 5 Keski-Suomen TE-keskus Kalanjalostus 4 4 5 6 6 6 Keski-Suomen TE-keskus Kalanviljely 22 22 22 24 24 23 Keski-Suomen TE-keskus Kalatukkukauppa 7 7 7 6 4 4 Keski-Suomen TE-keskus, yhteensä 38 38 40 42 41 38 Lapin TE-keskus Kalan vähittäiskauppa 7 6 6 4 6 7 Lapin TE-keskus Kalanjalostus 11 14 8 11 9 9 Lapin TE-keskus Kalanviljely 22 20 17 17 18 18 Lapin TE-keskus Kalatukkukauppa 2 2 3 4 3 3 Lapin TE-keskus, yhteensä 42 42 34 36 36 37 Etelä-Pohjanmaan TE-keskus Kalan vähittäiskauppa 1 0 1 2 2 2 Etelä-Pohjanmaan TE-keskus Kalanjalostus 3 4 4 4 5 5 Etelä-Pohjanmaan TE-keskus Kalanviljely 4 4 6 5 5 5 Etelä-Pohjanmaan TE-keskus Kalatukkukauppa 2 2 2 1 1 1 Etelä-Pohjanmaan TE-keskus, yhteensä 10 10 13 12 13 13

45 Toimipaikkataulukko jatkuu Etelä-Pohjanmaan TE-keskus Kalan vähittäiskauppa 1 0 1 2 2 2 Etelä-Pohjanmaan TE-keskus Kalanjalostus 3 4 4 4 5 5 Etelä-Pohjanmaan TE-keskus Kalanviljely 4 4 6 5 5 5 Etelä-Pohjanmaan TE-keskus Kalatukkukauppa 2 2 2 1 1 1 Etelä-Pohjanmaan TE-keskus, yhteensä 10 10 13 12 13 13 Pohjanmaan TE-keskus Kalan vähittäiskauppa 5 4 3 6 5 6 Pohjanmaan TE-keskus Kalanjalostus 21 20 20 20 20 21 Pohjanmaan TE-keskus Kalanviljely 21 18 16 18 18 18 Pohjanmaan TE-keskus Kalatukkukauppa 10 10 10 10 10 7 Pohjanmaan TE-keskus, yhteensä 57 52 49 54 53 52 Pohjois-Karjalan TE-keskus Kalan vähittäiskauppa 4 4 6 7 6 6 Pohjois-Karjalan TE-keskus Kalanjalostus 5 3 4 4 4 3 Pohjois-Karjalan TE-keskus Kalanviljely 14 13 11 9 10 8 Pohjois-Karjalan TE-keskus Kalatukkukauppa 2 3 3 1 1 1 Pohjois-Karjalan TE-keskus, yhteensä 25 23 24 21 21 18 Pohjois-Savon TE-keskus Kalan vähittäiskauppa 9 11 10 8 8 11 Pohjois-Savon TE-keskus Kalanjalostus 6 6 6 5 4 4 Pohjois-Savon TE-keskus Kalanviljely 17 17 17 13 17 15 Pohjois-Savon TE-keskus Kalatukkukauppa 5 4 4 4 2 3 Pohjois-Savon TE-keskus, yhteensä 37 38 37 30 31 33 Satakunnan TE-keskus Kalan vähittäiskauppa 22 23 21 22 20 21 Satakunnan TE-keskus Kalanjalostus 11 10 11 11 9 10 Satakunnan TE-keskus Kalanviljely 18 15 12 11 11 10 Satakunnan TE-keskus Kalatukkukauppa 6 6 5 6 6 5 Satakunnan TE-keskus, yhteensä 57 54 49 50 46 46 Uudenmaan TE-keskus Kalan vähittäiskauppa 50 56 54 52 54 56 Uudenmaan TE-keskus Kalanjalostus 20 21 21 20 18 20 Uudenmaan TE-keskus Kalanviljely 12 9 8 8 8 10 Uudenmaan TE-keskus Kalatukkukauppa 24 25 24 24 23 22 Uudenmaan TE-keskus, yhteensä 106 111 107 104 103 108 Varsinais-Suomen TE-keskus Kalan vähittäiskauppa 20 20 16 19 19 22 Varsinais-Suomen TE-keskus Kalanjalostus 46 48 40 46 43 47 Varsinais-Suomen TE-keskus Kalanviljely 92 87 76 74 74 70 Varsinais-Suomen TE-keskus Kalatukkukauppa 21 21 22 21 22 22 Varsinais-Suomen TE-keskus, yhteensä 179 176 154 160 158 161 Ahvenanmaa Kalan vähittäiskauppa 3 4 3 Ahvenanmaa Kalanjalostus 7 8 6 Ahvenanmaa Kalanviljely 22 21 19 Ahvenanmaa Kalatukkukauppa 6 4 7 Ahvenanmaa, yhteensä 38 37 35 Koko maa yhteensä 738 732 726 Toimipaikat on laskettu tilastokeskuksen yritysrekisterin perusteella, minkä vuoksi alueelliset rekisteritiedot saattavat poiketa tästä taulukosta.

46 Toimialojen tunnusluvut. Lähde: Toimiala Online, Asiakastieto Oy Kalanviljely (0502) Vuosi 2001 2002 2003 Luk umäärä 99 96 44 Liikevaihto (1000 ) 211 189 148 Käyttökate 12,5 7,4 5,8 Rahoitustulos 8,9 5,5 4,3 Nettotulos 3,8 0,2 0,8 Sijoitetun pääoman tuotto 9,5 2 3,3 Omavaraisuus 45,4 51,9 62,2 Suhteellinen velkaantuneisuus 42,3 45,4 30,5 Liikevaihto/hlö 93,0 86,8 100 Jalostusarvo/hlö 31,8 29,1 27,9 Quick ratio 2,5 4,2 4,5 Myyntisaamisten kierto 36,3 40,2 39,8 Ostovelkojen kierto 38,7 38,2 61,4 Kalan vähittäiskauppa (5223) Vuosi 2001 2002 2003 Luk umäärä 19 31 27 Liikevaihto (1000 ) 555 727 990 Käyttökate 7,8 7,5 4,8 Rahoitustulos 4,9 5,4 3,4 Nettotulos 3 4,2 1,7 Sijoitetun pääoman tuotto 29,7 34,3 15,5 Omavaraisuus 22,9 26,6 26,1 Suhteellinen velkaantuneisuus 15,1 19,2 19,9 Liikevaihto/hlö 145 153 135 Jalostusarvo/hlö 30,6 32,6 25,1 Quick ratio 1,5 1,4 1,2 Myyntisaamisten kierto 26,1 20,2 6,2 Ostovelkojen kierto 30 36 34

47 Kalanjalostus (152) Vuosi 2001 2002 2003 Luk umäärä 59 57 28 Liikevaihto (1000 ) 331,00 405 1060 Käyttökate 8,2 6,3 7,1 Rahoitustulos 6,6 3,9 5,2 Nettotulos 2,6 1,6 1,4 Sijoitetun pääoman tuotto 16,6 13,1 11,4 Omavaraisuus 29,2 21 37 Suhteellinen velkaantuneisuus 29,6 28,3 29,2 Liikevaihto/hlö 114,00 130 157 Jalostusarvo/hlö 30,40 31,2 35,4 Quick ratio 1,2 1,2 1,4 Myyntisaamisten kierto 28,7 28 34,5 Ostovelkojen kierto 42,6 49,5 48,9 Kalatukkukauppa (51381) Vuosi 2001 2002 2003 Luk umäärä 44 40 19 Liikevaihto (1000 ) 776,00 929 1080 Käyttökate 4,6 6,2 6,3 Rahoitustulos 3,2 3,8 4,8 Nettotulos 2,1 2,4 3 Sijoitetun pääoman tuotto 28 16,6 24,5 Omavaraisuus 29,6 33,3 38,2 Suhteellinen velkaantuneisuus 17,6 19,9 16,7 Liikevaihto/hlö 305,00 323 353 Jalostusarvo/hlö 40,50 41,6 48,1 Quick ratio 1,8 1,5 1,6 Myyntisaamisten kierto 33,7 38 38,8 Ostovelkojen kierto 38,9 37,2 27,7 Tunnusluvut (mediaani) on laskettu ainoastaan yhden aineiston (Asiakastieto Oy) perusteella, minkä vuoksi suuria vuosien välisiä eroja eivät välttämättä osoita todellista vaihtelua, vaan saattavat johtua havaintojen määrästä. Esimerkiksi kalanjalostuksen tunnusluvuissa esiintyvä vaihtelu johtuu ilmeisesti enemmän sattumasta kuin todellisesta vaihtelusta. Kalatukkukaupan osalta voidaan myös todeta, että liikevaihdon tunnusluvut poikkeavat olennaisesti toimialan kehityksestä. Todellisuudessa kalatukkukaupan keskimääräinen liikevaihto yritystä kohden ylitti vuonna 2003 1,5 miljoonaa euroa. Muiden mittareiden osalta luvut täsmäävät paremmin verrattuna toimialan kehitykseen.

48 11.3 LIITE 3 YHTEINEN MARKKINAJÄRJESTELMÄ Kalastus- ja vesiviljelyalan yhteinen markkinajärjestely (YMJ) on EY:n kalastuspolitiikan vanhin osa. YMJ:n välineet ja menetelmät on kehitelty säätelemään tarjonnan ja kysynnän välistä suhdetta, ei turvaamaan tuottajien tulonsaantia kuten esim. maatalousalalla. Mikä on YMJ? Vuonna 1970 luotu markkinajärjestely on osa myös unionin yhtyeistä kalatalouspolitiikka (YKP), ja sen tarkoituksena on säännellä yhteisön kalastusmarkkinoita sekä kehittää niitä koskevia kaupan järjestelmiä. Se kattaa kaikki kalatuotteet elävästä kalasta jalosteisiin, ja siihen kuuluvat hinta- ja kaupankäyntijärjestelmä sekä yhteiset kilpailusäännöt. Tietyille kalalajeille on säädetty kaupan pitämistä koskevat vaatimukset, joiden noudattaminen on kalan myymisen edellytys. Suomessa nämä vaatimukset koskevat lähinnä vain silakkaa, ja niiden noudattamista valvovat TE-keskusten kalatalousyksiköt. Euroopan unionin neuvosto antoi 17. joulukuuta 1999 uuden asetuksen kalastus- ja vesiviljelytuotealan yhteisestä markkinajärjestelystä. Uudistuksen viisi tärkeintä muutosta ovat: - Määrätään tuottajajärjestöille uusia velvoitteita laatia toimintaohjelmia kalastusvuotta varten. Ohjelmalla pyritään selvittämään mitä ongelmia liittyy markkinointiin ja kuinka niitä voidaan ratkaista. - Tunnustetaan ylikansalliset tuottajajärjestöt ja eri tuotannonalojen väliset järjestöt. Näille järjestöille taataan laissa, että niiden ei tarvitse noudattaa EY:n perustamissopimuksen 81 artiklan tiettyjä määräyksiä. Järjestöt oikeutetaan myös saamaan KOR:n välityksellä myönnettävää rahoitustukea markkinoihin liittyviin hankkeisiin. - Mukautetaan interventiomekanismeja siten, että aikaisemmin myönnettyä tukea myymättä jääneen kalan poistamiseen markkinoilta leikataan merkittävästi. Sen sijaan kannustetaan siihen, että varastointituella se voidaan myöhemmin markkinoida paremman markkinatilanteen vallitessa. - Tehostetaan kuluttajille tiedottamista: asetetaan uusia vaatimuksia siitä, mitä kuluttajan on saatava tuotteesta. Näin ollen jokaisesta myyntiin saatetusta tuotteesta on vuoden 2002 tammikuun 1. päivästä lähtien käytävä ilmi sen tarkka nimi, valmistusmenetelmä sekä pyyntipaikka. - Helpotetaan jalostusteollisuuden raaka-aineiden saanti pyrkimällä siihen, että tariffikiintiöt siirretään tärkeimmille tuotteille, joiden tuontiin sovellettavat tariffit on toistaiseksi peruutettu eli suspendoitu. Markkinajärjestelyn toiminnan peruselementtejä ovat tuottajajärjestöt, joille myönnetään virallinen hyväksyntä. Niiden tulee varmistaa, että kalastusta harjoitetaan järkiperäisesti ja tuotannon myyntiedellytykset parantuvat. Tätä varten ne tekevät pyyntisuunnitelmia sekä pyrkivät tarjonnan keskittämiseen ja hintojen vakauttamiseen. Pyyntisuunnitelmien ohella tuottajajärjestöjen tärkein väline on interventiojärjestelmä. Sen mukaisesti ne voivat vahvistaa tuotteille vetäytymishinnan, jota alemmalla hinnalla ne eivät myy jäsentensä tuotteita. Eräiden lajien interventioille on mahdollista saada yhteisön tukea, jos tuottajajärjestöt noudattavat yhteisön vahvistamia vetäytymishintoja. Muiden lajien interventiot tuottajajärjestöjen on rahoitettava jäseniltään keräämillään rahastoilla.

49 Joidenkin markkinoilta vedettyjen tuotteiden hävittämistä pyritään ehkäisemään erityisiä jalostus- ja varastointitukia myöntämällä. Lisäksi on joitakin rajatuille kalalajeille tarkoitettuja erityisiä tukimuotoja. Esimerkiksi jalostusteollisuuteen tarkoitetun tonnikalan tasaushyvityksestä on säädetty siltä varalta, että ko. tuotteen tuontihinnat alenevat siinä määrin, että yhteisön tonnikalan kalastajien tulotaso heikkenee. EY:n markkinajärjestely kalatuotteille ei sisällä vientitukia. Suomessa tuottajajärjestöjen hyväksyminen kuuluu maa- ja metsätalousministeriölle. Tällä hetkellä ainoastaan silakan ammattikalastusta varten kalastajat ovat perustaneet tuottajajärjestön. Tuottajajärjestöjen hyväksymisen ehtona on, että ne myyvät vähintään 15 prosenttia sen tuotteen Suomen kokonaistuotannosta, jolle hyväksyntää haetaan. Vesiviljelytuotannossa vähimmäisvaatimuksena on kuitenkin 25 prosentin myyntiosuus. Käytännössä silakka on ainoa kalalaji, joka voisi nauttia yhteisön markkinatukea Suomessa. EU on kalan osalta riippuvainen ulkomaisesta tuonnista, joka onkin useimmissa tapauksissa varsin vapaata. Markkinajärjestely sisältää ainoastaan joitakin lajeja koskevia, tuonnin hillitsemiseen tähtääviä säädöksiä. Esimerkiksi viitehintajärjestelmää käytetään vähimmäishinnan määräämiseksi yksipuolisia tullimyönnytyksiä tai tariffikiintiöitä sovellettaessa. Lisätietoja edellä kuvatusta järjestelmästä: Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto, Elinkeinokalatalouden yksikkö Postiosoite: PL 30, 00023 VALTIONEUVOSTO (käyntiosoite: Mariankatu 23), puh: 09-16001 Kirjoittaja: Kalastusbiologi Tom Abbors, Uudenmaan TE-keskus Maa- ja metsätalousministeriö, Kala- ja riistaosasto

50 12 LÄHTEET Ahvonen, A. & Honkanen, A.: Kalatalousbarometri 2003. Elinkeino ja kuluttajat. Kala- ja riistaraportteja nro 280. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Ahvonen, A. & Honkanen, A.: Kalatalousbarometri 2004. Yritysten taloudelliset näkymät. Kala- ja riistaraportteja nro 280. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Anon.: Centre for the promotion of imports from developing countries: EU Market survey 2001. Fishery products Honkanen, A., Eerola, E. Ja Setälä, J.: Kalan käyttö eri väestöryhmissä, Kalatutkimuksia 1998:141, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Intrafish.com, Newsletter Kalajalosteiden tuotanto vuonna 2001: Riista ja kalatalouden tutkimuslaitos, SVT Ympäristö-Miljö 2002:67 Kalankasvatuksen ympäristöohjelma 1996 2005, Suomen Ympäristökeskus, Moniste N:o 14, 1996 Kalahinnat 1999: Riista ja kalatalouden tutkimuslaitos, Vilt- och fiskeriforskningsinstitutet, SVT Maa-, metsä- ja kalatalous 2000:6 Kalan tuottajahinnat 2000: Riista ja kalatalouden tutkimuslaitos, Vilt- och fiskeriforskningsinstitutet, SVT Maa-, metsä- ja kalatalous 2001:45 Kalan tuottajahinnat 2001: Riista ja kalatalouden tutkimuslaitos, Vilt- och fiskeriforskningsinstitutet, SVT Maa-, metsä- ja kalatalous 2002:55 Kalan tuottajahinnat 2002: Riista ja kalatalouden tutkimuslaitos, Vilt- och fiskeriforskningsinstitutet, SVT Maa-, metsä- ja kalatalous 2003:54 Kalanviljely 2001: Riista ja kalatalouden tutkimuslaitos, Vilt- och fiskeriforskningsinstitutet, SVT: Maa-, metsä- ja kalatalous 2002:60 Kalanviljely 2002: Riista ja kalatalouden tutkimuslaitos, Vilt- och fiskeriforskningsinstitutet, SVT: Maa-, metsä- ja kalatalous 2003:57 Vesiviljely 2003: Riista ja kalatalouden tutkimuslaitos, Vilt- och fiskeriforskningsinstitutet, SVT: Maa-, metsä- ja kalatalous 2004:57 Kalavarat 2000: Riista ja kalatalouden tutkimuslaitos, Vilt- och fiskeriforskningsinstitutet, SVT Ympäristö-Miljö 2000:11 Kalan ulkomaankauppa 2002: Riista ja kalatalouden tutkimuslaitos, Vilt- och fiskeriforskningsinstitutet, SVT Maa-, metsä- ja kalatalous 2003:56 Kalan ulkomaankauppa 2003: Riista ja kalatalouden tutkimuslaitos, Vilt- och fiskeriforskningsinstitutet, SVT Maa-, metsä- ja kalatalous 2004:56 KTM Pk-yritysten toimintaympäristö- ja kehitysnäkymät 2004

51 European business, Fact and figures: European Commission, 2002 Edition Tunnusluvut: Toimiala Online, Asiakastieto Oy, 2004 Tilastokeskus: Kuluttajahintatilasto Tilastokeskus: Yritys- ja toimipaikkarekisteri Tullihallitus: Ulkomaankauppa Varjopuro, R. (toim.): Tutkimus kalakasvatuksen ympäristöohjauksesta, Suomen ympäristökeskus, Suomen ympäristö, nro 439