KALAKAUPPA JA KALATUOTTEIDEN VALMISTUS

KALAKAUPPA JA KALATUOTTEIDEN VALMISTUS TOIMIALARAPORTTI MARRASKUU 2004 TOM ABBORS

2 0 SAATTEEKSI... 3 1 TIIVISTELMÄ... 4 2 TOIMIALAN MÄÄRITTELY JA SISÄLTÖ... 6 2.1 TOIMIALAN KUVAUS JA RAJAUS... 6 3 TOIMIALAN RAKENNE... 7 3.1 TOIMIPAIKAT JA HENKILÖSTÖ... 7 3.2 HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ... 7 4 MARKKINOIDEN RAKENNE JA KEHITYS... 13 4.1 MARKKINOIDEN KOKONAISKUVA... 13 4.2 KOTIMAANMARKKINAT... 13 4.3 KANSAINVÄLISET MARKKINAT... 16 4.4 KALAN JA KALATUOTTEIDEN ULKOMAANKAUPPA... 19 4.4.1 Tuonti... 19 4.4.2 Vienti... 21 5 TUOTANTO JA TUOTANTOMENETELMÄT... 25 5.1 TUOTANTO... 25 5.2 TUOTEKEHITYS... 27 6 INVESTOINNIT JA KAPASITEETTITILANNE... 28 6.1 INVESTOINNIT... 28 6.2 KAPASITEETTITILANNE... 30 7 TALOUDELLINEN TILA... 31 7.1 KANNATTAVUUS JA TALOUDELLINEN ASEMA... 31 8 KESKEISET MENESTYSTEKIJÄT JA ONGELMAT... 34 8.1 KESKEISET MENESTYSTEKIJÄT... 34 8.2 KESKEISET ONGELMAT... 35 9 TULEVAISUUDENNÄKYMÄT TOIMIALALLA... 37 9.1 VILJELLYT KALATUOTTEET... 37 9.2 PELAGISET KALAT... 38 9.3 POHJAKALAT... 38 9.4 ÄYRIÄISET JA NILVIÄISET... 39 9.5 VISIO... 39 10 YHTEENVETOANALYYSI (SWOT)... 42 11 LIITTEET... 43 11.1 LIITE 1 UUDET TEKNOLOGIAT... 43 11.2 LIITE 2 TOIMIPAIKKOJEN KEHITYS SEKÄ TUNNUSLUKUTIEDOT... 44 11.3 LIITE 3 YHTEINEN MARKKINAJÄRJESTELMÄ... 48 12 LÄHTEET... 50

3 0 SAATTEEKSI Tämä toimialaraportti käsittelee Tilastokeskuksen TOL-95 luokituksen mukaisia kalatalouden toimialoja 0502 Kalanviljely, 152 Kalan ja kalatuotteiden jalostus ja säilöntä, 51381 Kalatukkukauppa ja 5223 Kalan, äyriäisten ja nilviäisten vähittäiskauppa. Koska kalastuksessa eli toimialalla 0501 yrityksiä on verrattain vähän, sen toimiala-analysointi on jätetty toimialaraportin ulkopuolelle. KTM Toimialapalvelun ja Maa- ja metsätalousministeriön kala- ja riistaosaston toimialayhteistyön lähtökohtana on pyrkimys koota ja yhdistää useista lähteistä hankittua tietoaineistoa toimialakohtaiseksi perustietopaketiksi. Toimialaraportit päivitetään kerran vuodessa sekä toimialapalvelun intranet-sivuilla että TietoEnatorin Internet-sivuilla. Toimialaraportteihin integroidaan samalla pk-yritysten ja käsiteltävien toimialojen barometritiedot. Julkaisun toivotaan palvelevan TE-keskusten tarpeiden lisäksi myös alan yritysten ja alalle aikovien yrittäjien sekä eri sidosryhmien tarpeita. Raportti käsittelee pääasiassa kotimaisen vesiviljelyn, kalakaupan ja kalanjalostuksen nykytilannetta, kalatuotemarkkinoita sekä toimialojen kehitysnäkymiä. Esitetyt arviot ja kannanotot perustuvat uusimpaan käytettävissä olevaan lähdeaineistoon ja tilastoihin sekä raporttia varten tehtyihin haastatteluihin. Raportissa on myös esitetty arvioita tilastojen kattavuudesta sekä kansainvälisten kala- ja kalatuotemarkkinoiden kehityksestä. Tämän lisäksi julkaisun laadinnassa on hyödynnetty Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen kalatalousbarometrin ja KTM:n Pk-yritysbarometrikyselyn tietoja. Raportissa käsitellään alan toimintaa kokonaisvaltaisesti. Tarkastelu kattaa raportissa käsiteltyjen toimialojen merkittävät alueelliset kehitystrendit. Kansainvälisten markkinoiden osalta raportissa pyritään kuvamaan tärkeimpien tuoteryhmien kehitysnäkymiä. Toimipaikkajakaumaa lukuun ottamatta TEkeskuskohtaisia tai maakunnallisia tietoja esim. toimialojen työllistävyydestä ja liike-vaihdon muutoksista ei tässä raportissa esitetä. Nyt ilmestyvässä raportissa on päivitetty mm. toimialojen suhdanne- ja kannattavuusodotuksia, tunnuslukutietoja sekä eräitä kansainväliseen markkinoihin liittyviä muutoksia. Viime vuoden yritys- ja toimipaikkatilastot päivitetään seuraavassa raportissa. Tilastot perustuvat Tilastokeskuksen yritys- ja toimipaikkarekisteriin. Tilastokeskus kerää omilla tiedusteluillaan vuosittain tiedot kaikilta monitoimipaikkaisilta yrityksiltä ja osalta yksitoimipaikkaisista yrityksistä. mm. henkilöstön määrä, liikevaihto ja toimiala perustuvat tilastokeskuksen tiedusteluihin. Tilastokeskuksen tilastoon on valittu toimipaikat, joiden toiminta-aika tarkasteluvuonna ylitti puoli vuotta. Lisäksi toimipaikan tuli työllistää yli puoli henkilötyövuotta tai liikevaihdon olla vähintään 9 134 euroa. Tästä johtuen raportissa esitetty toimipaikkajakauma saattaa poiketa TE-keskusten omista tilastoista. Tässä yhteydessä haluan kiittää niitä henkilöitä, jotka tavalla tai toisella ovat osallistuneet tämän raportin toteuttamiseen. Erityisen kiitoksen ansaitsevat ne yritykset sekä järjestöjen ja viranomaisten edustajat, joiden asiantuntemusta on voitu hyödyntää julkaisun laatimisessa. Toivon, että tämä toimialaraportti antaa sekä uusia että täydentäviä tietoja alan yleisestä kehityksestä sekä kotimaan ja ulkomaan markkinoista. Helsingissä marraskuussa 2004 Tom Abbors Toimiala-asiantuntija

4 1 TIIVISTELMÄ Raportissa käsiteltyjen toimialojen yhteenlaskettu liikevaihto oli vuonna 2002 Tilastokeskuksen yritysrekisterin mukaan vajaat 400 milj. euroa. Toimialojen yhteenlaskettu liikevaihto oli suunnilleen yhtä suuri kuin vuonna 2001. Tähän notkahdukseen vaikutti pääasiallisesti lohen ylitarjonta ja alhaiset markkinahinnat. Kalatuotteiden kysyntä säilyi kuitenkin tyydyttävällä tasolla. Koko elintarvikesektoriin verrattuna kalatalouden toimialat ovat säilyttäneet suhteellista osuuttaan. Vuonna 2002 oli kalatalouden osuus elintarviketeollisuuden tuotannon bruttoarvosta n. 4,6 prosenttia. Toimialoista eniten on kasvanut kalan ja kalatuotteiden jalostus n. 30 miljoonalla eurolla. Vaikka tukkukaupan kasvuvauhti on hieman hidastunut, voidaan ennakoida, että tulevina vuosina tukkukaupan ripeä kasvuvauhti jatkuu. Kalanviljelyssä työpaikkojen määrä on edelleen laskenut. Vuonna 2002 kalanviljelyn toimialalla oli 396 henkilötyövuotta eli vuoteen 2001 verrattuna työpaikkoja on hävinnyt kaksinkertainen määrä. Kymmenessä vuodessa kalanviljelyn työpaikoista puolet on hävinnyt. Vuonna 2002 kalanviljelyn liikevaihto väheni n. 9,5 prosentilla eli n. 5,7 miljoonalla eurolla, mikä johtui sekä tuotannon vähenemisestä että lohen alhaisesta maailmanmarkkinahinnasta. Kotimaisen kirjolohen tuotanto on vähentynyt 15 miljoonasta kilosta n. 12 miljoonaan kiloon. Tietoja viime vuoden liikevaihdosta ei ole vielä saatavilla, mutta voidaan ennakoida että kalanviljelyn viime vuoden liikevaihto on n. 5 prosenttia korkeampi kuin vuonna 2002. Myönteistä kuitenkin on, että kalanjalostusteollisuudessa ja kalan vähittäiskaupassa työpaikkoja on syntynyt runsaasti. Henkilötyövuosien määrä lisääntyi n. 20 prosentilla vuonna 2002. Tätä voidaan pitää verrattain selvänä osoituksena siitä, että markkinoilla jatkojalostettujen tuotteiden kysyntä on kasvanut merkittävästi. Yrityskannan kaksijakoisuus on edelleen hieman vahvistunut. Alaa hallitsee noin 10 keskikokoista kalatalouden pk-yritystä. Verrattuna muihin aloihin tuotanto ei ole merkittävästi keskittynyt. Kaksikymmentä suurinta yritystä hallitsee markkinoiden volyymista kahta kolmasosaa. Pieniä yrityksiä on edelleen verrattain runsaasti. Kalanjalostusteollisuudessa sesonkivaihtelu on merkittävä ja tästä syystä teollisuudessa on huomattavaa vajaakäyttöä. Vesiviljelyssä kapasiteetin vajaakäyttöä ei esiinny juuri ollenkaan. Tämä johtuu siitä, että kalankasvatuksen toimipaikkojen ja työpaikkojen määrissä on tapahtunut merkittävä muutos. Sekä toimipaikat että henkilöstö ovat vuodesta 1996 vuoteen 2002 vähentyneet yli 30 prosenttia. Kalanviljelytuotteiden kysyntä on kuitenkin koko ajan kasvanut. Vuonna 2003 kalatuotteita tuotiin selvästi edellisvuotta enemmän. Tuoreen kokonaisen lohen tuonti Norjasta kasvoi 33 prosentilla 11,3 miljoonaan kiloon. Yhteensä lohta tuotiin n. 11,6 miljoonaa kiloa ja kirjolohta n. 7,5 miljoonaa kiloa. Lohimarkkinoilla oli myös viime vuonna merkittävää ylitarjontaa, minkä johdosta maailmanmarkkinahinta pysyi alhaisena. Tämä on myös selvästi vaikuttanut kotimaisen kirjolohen hintaan. Maailmanmarkkinahinta on nyt alkanut nousta ja hintojen arvioidaan elpyvän hieman. Hyvistä rehukalasaaliista johtuen tuotantokustannusten ennakoidaan kuitenkin laskevan. Muiden kotimaisten kalatuotteiden tarjonta on vähentynyt, mistä johtuen näiden kalatuotteiden markkinahinnat ovat nousseet tänä vuonna. Kotimaiselle jalostusteollisuudelle on tärkeää kirjolohen hinta, silakan saanti ja sen soveltuvuus teolliseen käsittelyyn. Tässä mielessä kauppapolitiikka, kalakantojen tila ja kalastuksen säätely on merkittävässä asemassa. Kalastuskiintiöitä on viime vuosina jouduttu leikkaamaan. Tuleville vuosille on ennakoitu, että esim. silakkasaaliit kasvavat. Saaliiden kasvaessa on mahdollista, että silakan vienti Venäjälle ja Baltiaan kasvaa, sillä se on tällä hetkellä ainoa merkittävä kasvava markkina-alue. Silakan

5 ja muiden kalojen sisältämiä dioksiineja selvitellään edelleen, jotta voidaan luotettavasti osoittaa, että silakan dioksiinipitoisuus eivät aseta rajoituksia tuotannolle ja silakkatuotteiden markkinoinnille.

6 2 TOIMIALAN MÄÄRITTELY JA SISÄLTÖ 2.1 Toimialan kuvaus ja rajaus Kalatukkukaupasta, vähittäiskaupasta ja kalanjalostuksesta on vuodesta 1998 alkaen julkaistu toimialaraportteja. Aikaisempien raporttien tapaan tässä raportissa toimialoja tarkastellaan toimialaluokituksen mukaan. Toimialaluokitus eli TOL 2002 on muuttunut vuonna 2002, mutta tämä ei ole vaikuttanut kala-alan luokituksen. Luokat ovat edelleen samat eli 0502 (Kalankasvatus), 152 (Kalan ja kalatuotteiden jalostus ja säilöntä), 51381 (Kalatukkukauppa) ja 5223 (Kalojen, äyriäisten ja nilviäisten vähittäiskauppa). Kalatalouden toimialoista kalastus on jätetty tarkastelun ulkopuolelle, koska yritysten ja käytössä olevien resurssien vähyydestä johtuen tilastollisesti luotettava, toimialaa kuvaava tieto ei ole mahdollista hankkia. Kalan- ja ravunviljely käsittää mm. seuraavat toiminnot: emokalojen ja -rapujen ylläpito ja uusiminen mädin lypsäminen, hedelmöittäminen ja haudonta poikasten kasvattaminen istukkaiksi ja/tai teuraskaloiksi kalojen teurastaminen ja tuoreen, jäähdytetyn tai jäädytetyn jalostamattoman kalalihan tuotanto rapujen kasvattaminen istukkaiksi tai ruokaravuiksi Kalanjalostukseen sisältyy mm.: fileointi ja tarvittaessa kalalihan paloittelu kalamassan ja massasta valmistettavien tuotteiden valmistus (esim. kalaterriinit, -rullat, -pihvit ja -puikot) mätituotteiden valmistus kalasäilykkeiden valmistus kalatuotteiden ja kalaa sisältävien tuotteiden valmistus, suolaus, säilöntä, savustus ja pakastus Kalanviljelyn sijaan käytetään nykyisin usein termiä vesiviljely, joka laajasti käsittää vesissä tapahtuvan viljelyn eli levien, nilviäisten, äyriäisten ja muiden selkärangattomien eläinten sekä kalojen viljelyn. Vaikka Suomessa ei viljellä leviä ja nilviäisiä, käytetään toimialaraportissa toimialan nimenä vesiviljelyä, paitsi silloin kun nimenomaan tarkoitetaan kalojen viljelyä. Suomessa vesiviljelyn päätuotteet ovat kalanpoikaset, joita käytetään joko istukkaina tai jatkokasvatukseen, tuoreet tai pakastetut jalostamattomat kalatuotteet, mukaan lukien mätituotteet ja ravut. Eräille yrityksille istukaskalojen tuotanto muodostaa olennaisen osan yrityksen liiketoiminnasta. Kalanjalostusteollisuuden päätuotteita ovat jatkojalostetut, tuoreet tai jäähdytetyt kalatuotteet. Pääosa kotimaisesta fileetuotannosta muodostuu silakka-, kirjolohi-, siika-, kuha-, hauki- ja ahvenfileistä. Noin 60 prosenttia kalanjalostusteollisuuden volyymituotannosta kuuluu tähän tuoteryhmään. Toisen tärkeän tuoteryhmän muodostaa erilaisten savukalatuotteiden valmistus. Noin 20 prosenttia kotimaisista, jalostetuista kalatuotteista on savukalatuotteita.

7 3 TOIMIALAN RAKENNE 3.1 Toimipaikat ja henkilöstö Lohimarkkinoiden muutokset, jalostusteollisuuden rationalisointitoimet ja alihankinnan kasvu heijastuvat muutoksina henkilöstössä. Henkilöstömäärällä mitattuna pieniä toimipaikkoja on vieläkin runsaasti, mutta niiden osuus koko alan liikevaihdosta ja henkilöstöstä on vähenemässä. Toimipaikkojen runsaus ja pienet henkilöstömäärät henkilötyövuosiksi muutettuna ovat myös seurausta kalatarjonnan ja kalakantojen voimakkaasta kausivaihtelusta. Alaa hallitsee noin 10 suurinta yritystä, joille useimmille valtakunnalliset markkinat ovat keskeisimmät markkinat. Niillä on usein toimipaikkoja useammalla kuin yhdellä paikkakunnalla. Suurimpien yritysten osuus koko kala-alan liikevaihdosta on kasvanut, mutta jalostuksessa niiden suhteellinen osuus on pysynyt verrattain vakaana. Sen sijaan kalanviljelyn rakenne on muuttunut entistäkin kaksijakoisemmaksi. Kalanviljelyä lukuun ottamatta toimi- ja työpaikkojen häviämisvauhti on pysähtynyt ja uusia työpaikkoja on syntynyt. Työllistävyyden paraneminen johtuu pääasiallisesti tukku- ja vähittäiskaupan ripeästä kasvusta. Näillä toimialalla työllisyys lisääntyi n. 130 henkilötyövuodella vuonna 2002. Työpaikkojen todellinen määrä on huomattavasti korkeampi, sillä työ on erittäin kausiluonteista. Vesiviljelyn toimialalla työllistävyyden vähenemä oli n. 8,5 prosenttia, ja kalanjalostuksessa työpaikkojen määrä väheni n. 30 henkilötyövuodella. Henkilötyövuosien vaihtelu toimialojen välillä saattaa johtua yhden tai muutaman yrityksen toimialaluokituksen muuttumisesta. Voidaan kuitenkin olettaa, että kalakaupassa työllistävyyden nousu johtuu suurelta osin lisääntyneestä helppokäyttöisten, tuoreiden kalatuotteiden pakkaamisesta, pidemmälle jalostettujen tuotteiden kasvavasta kysynnästä, sopimustuotannon kasvusta ja verkostoitumisesta. 3.2 Henkilöstön määrä Raportissa käsiteltyjen toimialojen henkilötyövuosia oli yhteensä 1 943. Vuonna 2002 oli vesiviljelyalan työllistävyys 396 henkilötyövuotta. Edelliseen vuoteen verrattuna kalanviljelyn työllisyys aleni 8,5 prosenttia. Vastaavat luvut kalanjalostuksen ja kalatukkukaupan osalta olivat 645 ja 419 eli yhteensä noin 55 prosenttia toimialojen yhteenlasketuista henkilötyövuosista. Kala-alalta ei ole enää viime vuosina hävinnyt yhtä paljon työpaikkoja kuin aikaisemmin. Työllisyyden kehitys näyttää muuttuneen myönteisemmäksi vuodesta 1999 alkaen. Myönteisenä asiana voidaan lisäksi mainita, että vuodesta 2001 lähtien mm. yritysten palkkasumma on kasvanut ja tuottavuus kohentunut. Tilastojen valossa vähittäiskaupassa työpaikkoja syntyi n. 260 kpl eli poikkeuksellisen paljon. Tämä voi olla merkki kaupan rakenteellisesta muutoksesta, mutta todennäköisesti tämä johtuu jonkun tai muutaman yrityksen toimialaluokituksen muuttumisesta. Vesiviljelyä lukuun ottamatta työllisyys lisääntyi 104 henkilötyövuodella eli n. 7 prosentilla. Taulukko 1. Toimialojen työllistävyyden (htv) kehitys vuosina 1996 2002. 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 Vesiviljely 693 664 575 510 488 433 396 Kalanjalostus 736 571 611 532 500 670 645 Tukku- ja vähittäiskauppa 539 644 730 788 872 773 902 Yhteensä 1968 1879 1916 1830 1860 1876 1943 Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus/Yritysrekisteri

8 Alueellisesti katsottuna eniten työpaikkoja on hävinnyt Länsi-Suomen läänin alueella. Lasku johtuu lähes yksinomaan kalanviljelyn vähenemisestä. Lähes kaikilla muilla alueilla työpaikkojen määrä on kasvanut tai pysynyt samansuuruisena. Pienten vähittäiskauppojen määrä on pysynyt ennallaan. Tästä voidaan päätellä, että nk. shop in shop-kauppa on yleistynyt. Franchising-yrittäjien kasvu on omalta osaltaan vaikuttanut tähän kehitykseen. Vähentyneen kotimaisen kalanviljelytuotannon vaikutus ei näytä jalostuksessa enää olevan niin suuri kuin aikaisemmin. Työllistävyyden paraneminen johtuu suurelta osin tuonnin kasvusta ja jalostuksen piristymisestä. Työpaikkoja on syntynyt myös Itä- Suomessa, missä erityisesti tukkukaupan toimiala on kasvanut merkittävästi. Kuva 1. Kalanviljelyn rakenteen kehitys vuosina 1993-2002 htv 900 800 700 600 500 400 300 200 100 0 Milj. 80 70 60 50 40 30 20 10 Yritysten lkm Henkilötyövuosia Liikevaihto 0 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus/Yritysrekisteri Kalanviljely Viime vuosina ei kalaa jalostavia yrityksiä ole enää perustettu entiseen tapaan. Yritysten koko on siten kasvanut, mikä entisestään lisää yritysten kasvumahdollisuuksia. Lisäksi toimialan liikevaihdon aleneva trendi on kasvussa. Kalan vähittäis- ja tukkukaupan kehitys on viime vuosina ollut erityisen hyvä. Työllisyys ja liikevaihto ovat viime vuosina kasvaneet runsaat 10 prosenttia vuodessa (ks. kuva 2). Liikevaihdon kasvunopeus on kuitenkin hidastunut parina viime vuotena. Tämä johtuu sekä talouskasvun hidastumisesta että alhaisemmista markkinahinnoista.

9 Kuva 2. Kalatukku- ja vähittäiskaupan kehitys vuosina 1993-2002 Htv 1250 1050 850 650 450 250 50 Milj. 250 230 210 190 170 150 130 110 90 Yritysten lkm Henkilötyövuosia Liikevaihto 70 50 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 Lähde:Toimiala Online/Tilastokeskus/StatFin. Tukku- ja vähittäiskauppa yhteensä Verrattuna aikaisempiin selvityksiin näyttäisi siltä, että erilaiset mittaustavat antavat hyvin erilaisia lopputuloksia. Esim. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen vuonna 1999 julkaisema selvitys kalanjalostuksesta osoitti, että vuoden 1997 kalanjalostuksen työllistävyys henkilötyövuosina mitattuna oli yhteensä yli 900 työvuotta, mikä yritysrekisteriin verrattuna merkitsee runsaat 30 prosenttia enemmän henkilötyövuosia. Kuva 3. Kalanjalostuksen kehitys vuosina 1993-2002. htv 700 600 500 Milj. 120 100 80 400 300 200 100 0 Yritysten lkm Henkilötyövuosia Liikevaihto 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 Kalan ja kalatuott. jalostus 60 40 20 0 Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus/StatFin Siitä huolimatta, että yritysrekisteri antaa työllistävyydestä todellista pienemmän lopputuloksen, tuntuu ero käsittämättömän suurelta. Toisaalta voidaan todeta, että tunnuslukutietojen perusteella Riista- ja

10 kalatalouden tutkimuslaitoksen arvio osa-aikaisuuden määrästä näyttää liian pieneltä. Vertailemalla kalanjalostuksen tunnuslukutietoja esim. kalatukkukaupan tietoihin voidaan vetää sellainen johtopäätös, että kalanjalostuksessa ja -viljelyssä osa-aikaisuus tai ns. pätkätyö on arvioitua yleisempää. Vähittäiskaupan tilastoissa on ollut verrattain paljon vaihtelua, mikä välttämättä ei kuvasta vähittäiskaupan todellista kehitystä, koska muutaman yrityksen toimialaluokituksen muutos voi olennaisesti vaikuttaa toimialan tunnuslukuihin. KTM:n elo-syyskuussa 2004 teettämän pk-yritysbarometrikyselyn mukaan valtaosa eli noin 80 prosenttia kalanjalostusyrityksistä arvelee henkilökunnan määrän pysyvän ennallaan. Ainostaan joka seitsemäs yritys arvioi, että henkilökunnan määrä kasvaa. Vastaavat luvut vesiviljelyssä olivat hieman synkemmät. Vesiviljely-yrityksistä vain 4 % odottaa, että henkilöstön määrä kasvaa. Sen sijaan tukkukaupan yrityksistä kolmasosa odottaa henkilökunnan kasvavan. Toisaalta tukkukaupan yrityksistä 6 % odottaa henkilökunnan vähenevän. Työpaikkojen määrän odotetaan vähenevän eniten kalanviljelyn toimialalla, mutta kokonaisuutena tarkasteltuna henkilöstön odotetaan hieman kasvavan (ks. kuvat 4-6). Kuva 4. Kalanjalostuksen henkilökunnan määrän toteuma ja odotukset. 100 80 60 Odotukset Toteutunut vähenee 5 % ODOTUKSET 2005 Saldoluku 40 20 0 ennallaan 81 % -20-40 kasvaa 14 % II/98 I/99 II/99 I/00 II/00 I/01 II/01 02 03 04 05 Lähde: KTM Pk-yritysten toimintaympäristö ja kehitysnäkymät 2004 Kuva 5. Kalanviljelyn henkilökunnan määrän toteuma ja odotukset. Saldoluku 100 80 Odotukset Toteutunut 60 40 20 0-20 -40 II/98 I/99 II/99 I/00 II/00 I/01 II/01 02 03 04 05 ennallaan 90 % ODOTUKSET 2005 vähenee 6 % kasvaa 4 % Lähde: KTM Pk-yritysten toimintaympäristö ja kehitysnäkymät 2004

11 Kuva 6. Kalatukkukaupan henkilökunnan määrän toteuma ja odotukset. Saldoluku 100 Odotukset 80 Toteutunut 60 40 20 0-20 -40 II/98 I/99 II/99 I/00 II/00 I/01 II/01 02 03 04 05 kasvaa 31 % ODOTUKSET 2005 vähenee 6 % ennallaan 63 % Lähde: KTM Pk-yritysten toimintaympäristö ja kehitysnäkymät 2004 Vuoden 2002 lopussa koko maassa kalanviljelyssä, - jalostuksessa ja - kaupassa oli 589 kpl (-61) yritystä ja niillä 726 (-6) toimi-paikkaa (ks. taulukko 2). Luvuista nähdään, että yritykset ovat perustaneet uusia toimipaikkoja. Kokonaisuutena tarkasteltuna pienten alle 10 henkilöä työllistävien yritysten määrä on pysynyt lähes samansuuruisena. Alueellisesti tarkasteltuna toimipaikkoja on eniten vähentynyt Pohjois-Karjalassa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Etelä-Savossa (ks. Liite 2). Ahvenanmaan kala-alan yrityksillä on 35 toimipaikkaa, joista Ahvenanmaan ulkopuolella sijaitsee huomattava osa. Viimeaikaisesta kehityksestä voidaan todeta, että kokonaisuutena tarkasteltuna yrityksiä on selvästi vähemmän kuin aikaisemmin. Valtaosa lopettaneista yrityksistä olivat pieniä kalanviljely-yrityksiä. Kuten myös muualla Suomessa, on Ahvenanmaalla kalanviljelyn toimiala kärsinyt markkinoiden kyllästymisestä, alhaisista hinnoista ja kovasta kilpailusta. Kalanviljely-yritysten toimipaikat ovat vähentyneet vajaat 5 prosenttia, mutta Ahvenanmaalla n. 10 prosenttia. Yritysten lukumäärän ja toimipaikkojen vähentyminen ei perustu pelkästään konkurssien määrän kasvuun, vaan myös siihen, että tuotannon kasvumahdollisuuksiin vaikuttavat kansainvälistyneet lohimarkkinat ovat perusteellisesti muuttuneet. Tukkukaupan toimipaikkoja vuonna 2002 oli vähemmän kuin vuonna 2001, mutta vähittäiskauppoja oli vuonna 2002 hieman enemmän kuin vuonna 2001. Ilmeistä on, että kalan vähittäiskaupan suosio ja volyymi edelleen kasvaa. Kalanviljely on edelleen voimakkaasti keskittynyt Ahvenanmaalle ja Varsinais-Suomeen, mutta vuonna 2002 toimipaikkoja siellä oli ainoastaan n. 70 kpl. Viidessä vuodessa toimipaikkojen määrä on vähentynyt puoleen. Liitteessä 2 esitetään toimipaikkojen jakauma TEkeskuksittain. Taulukko 2. Toimipaikkojen kehitys vuosina 1997-2002. Kalanviljely Kalanjalostus Tukkukauppa Vähittäiskauppa 2000-01 02 +/- 2000 01 02 +/- 2000 01-02 +/- 2000-01 -02 Lapin lääni 17 18 18 0 11 9 9 0 4 3 3 0 4 6 7 Itä-Suomi 32 36 32-4 22 20 19-1 6 5 5 0 20 19 21 Oulun lääni 47 42 42 0 12 13 14 1 9 10 8-2 7 7 9 Etelä-Suomi 28 27 26-1 35 35 34-1 33 34 32-2 75 78 81 Länsi-Suomi 139 139 132-7 92 88 92 4 46 46 43-3 61 60 64 Ahvenanmaa 22 21 19-2 7 8 6-2 6 4 7 3 3 4 3 Yhteensä 285 283 269-14 179 173 174 1 104 102 98-4 170 174 185 Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus/Toimipaikkarekisteri Vähittäiskauppojen osuus on noussut Kaakkois-Suomessa ja Pohjois-Savossa. Toimialarakenteen kaksijakoisuus ei ole olennaisesti muuttunut, sillä kalla-alan 20 suurinta yritystä muodostavat n. 75 80

12 prosenttia alan liikevaihdosta ja n. 60 prosenttia henkilötyövuosista (ks. kuva 7). Erityisesti kalatukkukaupan toimialalla kaupan keskittyminen on johtanut yrityskoon kasvattamiseen, alihankintaverkostojen kehittymiseen ja markkinointistrategioiden uudelleen arviointiin. Kuva 7. Kalanjalostus., vesiviljely- ja kalatukkukaupan yritysten kumulatiivinen liikevaihto v. 2000. 100 % Kumulatiivinen liikevaihto 75 % 50 % 25 % 0 % 1 20 39 58 77 96 115 134 153 172 191 210 229 Yritysten lkm Lähde: Tilastokeskus/Yritysrekisteri Pienten vesiviljely-yritysten määrä on hieman vähentynyt. Vesiviljelyn toimialalla alle 5 henkilötyövuotta työllistäviä yrityksiä on noin 70 prosenttia. Yritysrekisterin mukaan vuoden 2003 loppuun mennessä vesiviljely-yrityksiä perustettiin 5 kpl ja 11 yrityksen toiminta lopetettiin. Kun tänä vuonna lopettaneita vesiviljely-yrityksiä ei vielä ole, voidaan ennakoida että lähitulevaisuudessa vesiviljelyyritysten määrä pysyy suhteellisen vakaana. Tilastot on koottu maakunnallisesta ja TE-keskuskohtaisista aineistoista. Koska Tilastokeskuksen tilastointi ei käsittele niiden yritysten liikevaihto- ja työllisyystietoja, joita maakunnassa kussakin kokoluokassa on vain yksi tai kaksi ja liikevaihto jää alle 9 134 euroa, kokonaiskuva vääristyy. Siten mm. liikevaihto ja henkilötyövuosien määrät jäävät muutaman prosentin todellista pienemmiksi. Vuonna 2002 vesiviljelyn bruttoarvosta johdettu keskimääräinen liikevaihto/yritys-tunnusluku oli karkeasti arvioiden lähes 0,25 milj. euroa. Viime vuosien aikana ei yritysrakenteessa ole tapahtunut olennaisia muutoksia. Muutokset johtuvat suurelta osin yritysjärjestelyistä ja strategian muuttamisesta. Kalatukkukaupassa ja jalostuksessa vuoden 2002 vastaavat tunnuslukutiedot olivat 2,03 milj. euroa ja lähes 0,70 milj. euroa. Viime vuosien aikana tukkukauppaa ja jalostusta harjoittavien yritysten liikevaihto ja koko on kasvanut. Markkinoiden koko on myös kasvanut. Näyttää myös ilmeiseltä, että marketeissa ja vähittäiskaupassa kalakauppa ulkoistetaan alan yrittäjille ja yrityksille.

13 4 MARKKINOIDEN RAKENNE JA KEHITYS 4.1 Markkinoiden kokonaiskuva Maailmantalouden tilanne on kääntynyt parempaan suuntaan. Öljyn ennätyskorkea hinta on kuitenkin jarruttanut talouden elpymistä ja kulutuksen kasvua. Mm. tästä syystä tämän vuoden kasvu jäänee verrattain maltilliseksi. Ensi vuonna Suomen talouskasvun odotetaan piristyvän hieman, mutta kuitenkin olennaisilta osiltaan jatkuvan tämän vuoden kaltaisena. Kotitalouksien reaalisen ostovoiman arvioidaan pysyvän lähes ennallaan. Yksityisen kulutuksen arvioidaan lisääntyvän noin 3-3,5 prosenttia eli viime vuosien kulutuksen kasvuun verrattuna on kulutuksen kasvuvauhti jonkin verran nopeutumassa. Epävarmuustekijöitä on kuitenkin edelleen, mikä on ollut nähtävissä myös kuluttajien luottamusindikaattoreissa. Elintarvikemarkkinoilla kotimainen kysyntä pysyy verrattain vahvana. Tuonti Baltian maista kasvaa, mutta kalamarkkinoiden osalta vaikutus jäänee verrattain pieneksi. Elintarviketeollisuuden kehitysnäkymät ovat suotuisat ja erityisesti Venäjän, Baltian ja Puolan markkinoilta odotetaan hyvää kasvua. Kalatukkukaupan ja kalanjalostusteollisuuden toimintaympäristö on perinteisesti ollut vakaa. Kotimaisten tuotteiden kysyntä on ollut tasaista ja viennin merkitys erittäin vähäistä. Toimintaympäristö on kuitenkin muuttumassa kansainvälisemmäksi ja markkinoilla onkin aika ajoin ollut merkittävää turbulenssia. Viime ja tämän vuoden kehityksen perusteella voidaan havaita, että kalan ja kalatuotteiden tarjonta on selvästi monipuolistunut. Markkinoilla ovat mm. tuotteiden helppokäyttöisyys, toimitusvarmuus, nopeus ja logistiikka muuttumassa yhä tärkeämmiksi myynnin kasvun tekijöiksi. Tarjolla oleva kala on edelleen pääosin kotimaista, mitä myös kuluttajat pitävät tärkeänä. Tuonnin osuus on kuitenkin edelleen kasvussa ja kasvun odotetaan kiihtyvän lähivuosina. Naisten keskuudessa kotimaisuus näyttää olevan tärkeämpi ostovalintaan vaikuttava tekijä kuin miehillä. Kysynnän suhteen on odotettavissa lievää kasvua, sillä suomalaisten kuluttajien mielikuvat ruoan terveellisyydestä liittyvät kiinteästi kalaan ja kalatuotteisiin. Kuluttajat pitävät kalaa ja kalatuotteita edelleen varsin edullisina elintarvikkeina. Suomen kalatuotemarkkinat poikkeavat tässä mielessä edelleen selvästi Euroopan markkinoista, missä kalatuotteilla on lihatuotteita selvästi korkeampi hintataso. Baltian maiden jäsenyys EU:ssa ei ole merkittävällä tavalla lisännyt kalan ja kalatuotteiden ulkomaankauppaa. Esim. kalaraaka-aineiden tuonti ei ole merkittävästi kasvanut, mutta kalakauppa Suomen ja Viron välillä on hieman kasvanut. Kalan ja kalatuotteiden kauppa muihin EU-maihin ei ole olennaisesti muuttunut. Kuitenkin näyttää ilmeiseltä, että kalatuotteiden kansainvälinen kauppa on voimakkaassa rakennemuutoksessa ja että viime aikoina pääomamarkkinat ovat panneet merkille toimialan kansainvälisten yritysten suuremmat liikevoitot. 4.2 Kotimaanmarkkinat Markkinoiden tärkeimmistä kalatuotteista kuhan tarjonta on jonkin verran vähentynyt vuoteen 2003 verrattuna. Tänä vuonna saaliit ovat hieman pienentyneet. Kuhan tuonti on hieman kasvanut tänä vuonna, mutta kysyntä ylittää silti tarjonnan. Vuonna 2003 kuhan keskihinta oli hieman yli 3 euroa, mutta tänä vuonna hinta on noussut n. 3,5 euroon. Markkinoilla kotimaisen kuhan kysyntä näyttäisi tällä hetkellä hieman ylittävän tarjonnan. Ahvenen kysyntä ja tarjonta näyttäisi tällä hetkellä olevan tasapainossa, mutta hetkittäin on myös ahvenesta pulaa. Tuoreen siian osalta on melko ilmeistä, että hintatrendi on edelleen nouseva, sillä tuoreen siian osalta tuonti ei aiheuta hintapaineita.

14 Lohen keskihinta oli ennätyksellisen alhaisella tasolla viime vuonna. Vasta tämän vuoden alkusyksystä nähtiin pieniä merkkejä sitä, että lohen maailmanmarkkinahinta on toipumassa. Hinnan odotetaan vuoden 2005 aikana nousevan lähelle v. 2000 hintatasoa, jolloin hinta oli ennätyksellisen hyvä. Kirjolohen hinnan odotetaan myös nousevan. Kuva 8. Kotimaisten kalojen tuottajahinnat vuosina 1990-2003. Lähde: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. Suomen markkinoilla lohen maailmanmarkkinahinnan muutokset ovat erityisesti vaikuttaneet kirjolohen hintaan. Koska EU on määrännyt määräaikaisen n. 20 % rangaistustullin Norjan kirjolohelle, kotimaisen kirjolohen hintakilpailukyky on tällä hetkellä hieman parempi. Lohen tarjonta ja maailmanmarkkinahinnan kehitys säätelee kuitenkin kotimaisen kirjolohen hintatasoa, jolloin vaikutus kirjolohen markkinahintaan jää pienemmäksi. Itämeren lohisaaliiden vaihtelut vaikuttavat pyydetyn lohen hintaan hyvin marginaalisesti. Teolliseen käyttöön tarkoitetun silakan (kokoluokka 00) hinta vuosina 1994-2003 on pysynyt melko vakaana. EU-jäsenyyden vaikutus näkyi kuitenkin selvänä hinnan romahduksena vuonna 1995. Viime vuosina on kuitenkin ollut nähtävissä pieniä piristymisen merkkejä. Keskihinta näyttää nyt asettuvan n. 30 sentin paikkeille. Rehusilakan reaalihinta on ollut n. 10 senttiä. Tärkeimpien kalalajien hinnat ilmenevät kuvista 8 ja 9.

15 Kuva 9. Silakan tuottajahinta vuosina 1994 2003. Lähde: Riista ja kalatalouden tutkimuslaitos. Suomalaiset pitävät melko todennäköisenä, että kalankulutus lisääntyy maassamme lähivuosina. Suuremmista yrityksistä 70 prosenttia pitävät todennäköisenä, että kalankulutuksen taso vuonna 2005 on edellistä vuotta korkeampi. Yleisesti pidetään myös todennäköisenä, että kalatuotteiden valikoima ruokakaupoissa kasvaa. Kuluttajat pitävät luomu- ja ekomerkittyjen tuotteiden tarjonnan yleistymistä edelleen todennäköisempänä kuin elinkeino yleensä. Kulutustottumuksista voidaan vetää johtopäätös, että kulutus kasvaa aiempaa nopeammin kalliimpien kala- ja vesiviljelytuotteiden hintaryhmässä. Sosiaaliset erot vaikuttavat voimakkaasti ostopaikan valintaan. Erikoisliikkeiden suosio erityisesti ylempien toimihenkilöiden ryhmässä on edelleen kasvanut. Yleisimmin kuluttuja ostaa kalatuotteita supermarketista tai tavaratalosta. Kuluttajien keskuudessa uskotaan, että luomu- tai ekomerkittyjen tuotteiden tarjonta yleistyy lähivuosina. Lisäksi kuluttajista enemmän kuin puolet pitää erittäin todennäköisenä tai melko todennäköisenä, että terveysvaikutteisia kalatuotteita tulee lähivuosina tarjolle muiden terveysvaikutteisten elintarvikkeiden rinnalle. Täten on ilmeistä, että terveysvaikutteisille kalatuotteille löytyy myös kysyntää. Vähittäishintojen muutokset vuosina 2002-2004 ovat olleet verrattain suuria. Kirjolohen ja lohen osalta voidaan todeta, että maailmanmarkkina-hinnan muutokset siirtyvät suoraan vähittäiskaupan hintoihin. Syksyn aikana alkanut lohen maailmanmarkkinahinnan toipuminen on vähitellen alkanut näkyä kirjolohen vähittäiskaupan hinnoittelussa. Kuluttajavirasto ei kerännyt tietoja vuoden 2003 vähittäishinnoista, mutta tilinpäätöstilastojen valossa hinnat ovat nousseet. Edellisten vuosien hintavertailujen perusteella voidaan vielä todeta, että muutokset sillin ja muiden pelagisten kalojen maailmanmarkkinahinnoissa eivät näy niin selvästi tuotteiden hinnoittelussa. Vähittäiskaupan kilpailu ja kilpailu kotimaan markkinaosuuksista hillitsee sillisäilykkeiden hintojen nousupaineita. Hintavertailua ei ole tehty viime vuonna, mutta tuottajahintojen perusteella näyttää ilmeiseltä, että vähittäiskaupassa hintojen nousupaineita ei ole.

16 Yleisesti ottaen yritysten markkina-alueista on paikallisten markkinoiden merkitys edelleen pienentynyt. Yritysten selvästi tärkein markkina-alue on kotimaan markkinat. Kalaa jalostavien yritysten pienemmästä koosta johtuen paikalliset markkinat ovat muita markkinoita tärkeämpiä alueita. Kalanjalostusteollisuudelle vientimarkkinoiden merkitys ei ole viime vuosina oleellisesti muuttunut tai kasvanut. Tukkukaupan yrityksistä 90 prosenttia myy kalaa ensisijaisesti kotimaan markkinoilla. Tukkukaupan volyymista kotimaan myynti on runsaat 90 prosenttia. Tukkukaupan ja vesiviljelyn piirissä kotimarkkinoiden merkitys on viime vuosina pysynyt ennallaan, mistä myös pk-barometrin tulokset kertovat. Vastanneista yrityksistä yli 90 prosenttia myy kalatuotteita ainoastaan kotimaassa eli kääntäen vientimarkkinoille keskittyy yhä harvempi yritys. Toisaalta näyttää siltä, että näille muutamille vientiä harjoittaville yrityksille viennin merkitys korostuu entisestään. Erityisesti venäläisten kuluttajien kohonnut elintaso ja ostokyky näyttävät edesauttavan kalatuotteiden vientiä Venäjälle. Kuitenkin kotimarkkinoiden merkitys säilynee pitkään ennallaan. 4.3 Kansainväliset markkinat EU:n kalan ja kalatuotteiden tuonti kolmansista maista on kasvanut voimakkaasti. Siitä huolimatta on EU:n jäsenvaltioiden välisen kalakaupan arvo edelleen viisinkertainen kolmansien maiden kanssa käytävään kauppaan verrattuna. Tuoteryhmistä eniten ovat markkinaosuuksiaan kasvattaneet tuoreet tai jäähdytetyt kalafileet. Toisena ryhmänä ovat myyntiään kasvattaneet äyriäiset. Jalostettujen simpukoiden ym. nilviäisten tuonti on sen sijaan tasaantunut. Tällä hetkellä viljellyn lohen markkinatilanne näyttää hieman paremmalta kuin miltä se näytti viime vuonna. Huomattava osa ylitarjonnasta on purettu ja maailmantalouden tilanne on hieman kohentunut. Vaikutukset näkyvät kuitenkin vasta parin vuoden kuluttua. Japani talouden kehitys on kääntynyt parempaan suuntaan, mutta markkinat ovat kyllästyneitä. Kuluvan vuoden aikana lohimarkkinoiden odotetaan kasvavan ainoastaan muutaman prosentin. Ensi vuodelle ennakoidaan maailmanlaajuisen kasvun lievää nopeutumista. Sen johdosta hintojen odotetaan nousevan maltillisesti. EU:n ja Norjan välillä tehty sopimus lohen tuonnin rajoittamiseksi raukesi kesäkuussa 2003. Tällä hetkellä lohen hinta on toipunut sopimuksen raukeamisen aiheuttamasta hintashokista. EU:ssa ja Norjassa on yritetty löytää yhteisiä pelisääntöjä lohen tarjonnan ja kysynnän tasapainottamiseksi. Ylitarjonnan vähentämiseksi on viritelty suunnitelmia lohikiintiöiden ja minimihintojen palauttamiseksi, mutta tätä raporttia kirjoittaessa päätöksiä ei ole vielä tehty. Norjassa ja Chilessä on myös etsitty yhteisiä pelisääntöjä ja strategisia ratkaisuja markkinoiden tasapainottamiseksi. Euroopan lohimarkkinoilla on myös viime aikoina ollut merkkejä siitä, että tulevaisuudessa erityisesti Chile saattaa viedä markkinaosuuksia eurooppalaisilta yrityksiltä. Vapaakauppasopimus, joka on solmittu EU:n ja Chilen välillä, vaikuttaa omalta osaltaan erityisen voimakkaasti juuri Euroopan lohimarkkinoihin. Esim. Chile lähes tuplasi lohenvientinsä EU:lle vuonna 2002 ja 2003. Vaikutukset keskittyvät Euroopan tärkeimmälle lohimarkkina-alueelle eli Ranskaan, mutta tulevaisuudessa vaikutukset ulottuvat myös muualle Eurooppaan ja Suomeen. Chile on kuitenkin ilmoittanut, että heidän ensisijaiset markkina-alueensa edelleen sijaitsevat USA:ssa, Japanissa ja Etelä-Amerikassa. Lohimarkkinoilla tämä asetelma saattaa tulevaisuudessa johtaa uusiin strategisiin liittoutumisiin. Tämä on ilmeisesti johtanut myös siihen, että yritykset yhä enenevässä määrin kansainvälistyvät. Esimerkkinä tästä voidaan mainita, että kaksi Euroopan suurimmista yrityksistä aikoo yhdistyä maailman suurimmaksi kalanviljely-yritykseksi. Uuden yhtiön viljeltyjen lohikalatuotteiden liikevaihto on n. 1 miljardia euroa.

17 Kuva 10. USA:n tilapian tuonnin kehitys (määrä vasemmalla asteikolla, arvo oikealla asteikolla). 100 90 Määrä Arvo 275 250 Milj. kg 80 70 60 50 40 30 20 10 225 200 175 150 125 100 75 50 25 Milj. $ 0 0 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 Lähde: NMFS/NOOA. Euroopassa kalastuksessa suoritetut rajut kiintiöleikkaukset ovat ennakoineet turskan ja muiden pohjakalojen hintojen nousua. Erityisesti isomman turskan hinta onkin ollut nousujohteinen. Markkinoille on kuitenkin tullut uusia turskaa korvaavia tuotteita. Esimerkkinä voidaan mainita tilapia, joka nopean kasvun ja verrattain lyhyen tuotantoajan ansiosta yleisesti tunnetaan kalanviljelyn broilerina. Tällä hetkellä viljellyn tilapian tuotanto ylittää 1,5 miljoonaa tonnia ja se on edelleen nopeassa kasvussa (kuva 11). Kiina, Meksiko, Thaimaa, Egypti, Filippiinit, Brasilia ja Indonesia ovat suurimmat tuottajamaat. Koska suurin osa kulutuksesta tapahtuu lähimarkkina-alueilla ja USA:ssa, tilapia on vielä monille eurooppalaiselle kuluttajille verrattain tuntematon kalatuote, mutta Euroopassakin kysyntä kasvaa voimakkaasti. Ilmeisesti tilapian lisäksi turskaa korvaavia tuotteita on verrattain runsaasti ja tästä syystä pohjakalojen hinnat eivät ole nousset odotusten mukaisesti.

18 Kuva 11. Tilapiakalojen maailmanlaajuinen tuotanto. 1000 kg Tilapiakalat, kokonaistuotanto 1 400 000 1 200 000 1 000 000 800 000 600 000 400 000 200 000 0 1970 1972 Lähde: FAO FISHSTAT 2003. 1974 1976 1978 1980 1982 1984 1986 1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 Euroopan vesiviljelyn tuotanto oli n. 1,5 miljoona tonnia vuonna 2002. Vesiviljelytuotannon arvo oli n. 3 miljardia euroa. EU:n (EU15) kalan ja kalatuotteiden vuoden 2000 kauppataseen alijäämä nousi uuteen ennätykseen. Tuonnin arvo oli n. 10 miljardia euroa, kun viennin arvo oli vain 1,68 miljardia. Oman kalanjalostustuotannon lisäarvo oli vajaat 20 prosenttia kalatuotannon bruttoarvosta eli vajaat 3 miljardia euroa. Verrattuna viime vuosiin sektorin kasvu on tasaantunut n. 1,5 prosenttiin vuodessa. Huomattava osa kasvusta tulee edelleen viljellyn lohen jalostuksesta. EU:n suurin kalatuottajamaa jalostusarvon perusteella mitattuna on nykyään Iso-Britannia, jonka kalatuotannon bruttoarvo on n. 2,3 miljardia euroa jalostuksen lisä-arvon ollessa n. 467 miljoonaa euroa. Iso-Britannian jalostusteollisuus työllistää 19 000 henkilöä. Ranskan kalanjalostustuotannon bruttoarvo on hieman pienempi eli n. 1, 87 miljardia euroa ja jalostuksen lisäarvo hieman yli 400 miljoona euroa. Seuraavana tulevat Saksa ja Espanja. Kunkin maan osuus kalanjalostusteollisuuden tuotannon arvosta on n. 12 prosenttia. Viime vuosina on Ranskan painoarvo tuotantoarvon mukaan laskettuna kasvanut merkittävästi. Maiden kokonais-tuotantoon verrattuna Tanska on kuitenkin aivan omaa luokkaansa. Tanskan kalanjalostusteollisuuden osuus maan kokonaistuotannosta oli lähes kahdeksankertainen EU:n keskiarvoon verrattuna. Myös Espanja ja Portugal ovat suhteellisesti katsottuna kalanjalostukseen erikoistuneita maita. Ko. maiden kalanjalostuksen osuus bruttokansantuotteesta ylittää 0,5 prosenttia. EU:n omavaraisuus kalaja vesiviljelytuotteiden suhteen on vajaat 17 prosenttia eli suurin piirtein samaa luokkaa Suomen kanssa. Viejämaita EU:ssa on erityisesti Irlanti, Tanska ja Hollanti. Kalanjalostusteollisuuden rakenteellinen muutos on viime vuosina saanut uusia piirteitä. Suurimmat yritykset ovat vahvistaneet omien pääomien hankintaa listautumalla pörssiin. Erityisesti perinteiset suuret maatalousalan yritykset ovat viime vuosina hankkineet omistukseensa kala- ja vesiviljelyalan yrityksiä. Rakennemuutoksen tuloksena on syntymässä suuria kansainvälisiä elintarvikekonserneja tai

19 omistajayhtiöitä suuremmilla taloudellisilla voimavaroilla. Viime vuonna kalanjalostusteollisuuden työllistävyydessä ei tapahtunut oleellisia muutoksia. Tarkastelujakson aikana on kalatuotteiden kulutus noussut erittäin merkittävästi. Maiden keskimääräisen kalankulutuksen perusteella voidaan todeta, että EU:n markkinoilla kalatuotteita kulutetaan n. 25,5 miljardin euron edestä eli n. 40 prosenttia kalatuotteiden tuonnin arvosta. Kalantuotannon omavaraisuus EU:ssa on laskenut n. 10 prosenttia viime vuosikymmenen puolenvälin jälkeen. Arvossa mitattuna ovat Italian kalamarkkinat EU:n suurimmat markkinat. Niiden arvo on. 8,5 miljardia euroa, mikä vastaa yhtä kolmasosaa EU:n kalamarkkinoista. Kalaa ja kalatuotteista kulutetaan kuitenkin eniten Portugalissa ja Espanjassa. Belgiassa taas on kalan ja kalatuotteiden kulutuksen arvo henkilöä kohden (euro per capita) selvästi korkein. Kalatuotteiden osuus elintarvikkeiden kokonais-kulutuksesta, juomia ja tupakkaa lukuun ottamatta, on EU:ssa vajaat 6 prosenttia. Perustavaa laatua oleva tekijä tähän kehitykseen on, että kala ja kalatuotteet mielletään lisääntyvässä määrin turvallisena, terveellisenä ja kevyenä vaihtoehtona lihalle. Sama koskee myös siipikarjanlihaa jonka kysyntä nousee lähes yhtä vahvasti. Lisäksi kalatuotteiden suosiota lisää ruoanvalmistuksen nopeus ja vaivattomuus sekä uudet helppokäyttöiset pakkaukset. Sosiaaliset muutokset, kuten esim. naisten lisääntyvä työssäkäynti, vahvistavat jatkuvasti tätä kehitystä. EU:ssa tuli vuonna 2002 voiman uusi asetus kala- ja vesiviljelytuotteiden pakkausmerkinnöistä. Ko. vuoden alusta alkaen on jokaisesta kalasta tai kalatuotteesta käytävä ilmi sen tarkka nimi, valmistusmenetelmä sekä pyyntipaikka. Suomelle tämä ei kuitenkaan ole mikään uusi asia, sillä vastaava säädös on meillä ollut voimassa jo kauan. Kansainvälisillä markkinoilla on jo muutaman vuoden ajan ollut toiminnassa Internet-pohjaisia sähköisiä kalahuutokauppoja tai nk. kalapörssejä. Tunnetuin näistä on Pan European Fis Auction-portaali eli PEFA.com, josta saa reaaliaikaista tietoa kalojen markkinahinnoista. Suomessa on myös yritetty parantaa markkinoiden toimintaa ja läpinäkyvyyttä kehittämällä sähköistä kalahuuto-kauppaa, mutta olennaista kehitystä ei ole vielä tapahtunut. Kansainvälisille lohi-markkinoillekin on äskettäin avattu uusi, pelkästään loheen keskittyvä sähköinen markkinapaikka. Markkinatietoa kansainvälisistä markkinoista, hinnoista ja markkinakehityksestä on myös saatavilla runsaasti Internetissä. Yksi näistä on esim. Fis.com. 4.4 Kalan ja kalatuotteiden ulkomaankauppa 4.4.1 Tuonti Suomen kalatuotteiden tuonnin kokonaisarvo on viime vuosina ollut keskimäärin n. 120-135 miljoonaa euroa, josta ihmisravinnoksi tarkoitettujen tuotteiden arvo keskimäärin runsaat 100 miljoonaa euroa eli n. kolme neljäsosaa tuonnin arvosta. Viime vuosina rehun osuus tuonnista on merkittävästi vähentynyt ja ihmisravinnoksi tarkoitetun tuonnin arvo on kasvanut tasaisesti.

20 Kuva 12. Kalan ja kalatuotteiden tuonnin rakenne (milj. kg, rehu oikealla asteikolla) 50 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 Ihmisravinto Muu Rehu Trendi? (Ihmisravinto) 80 81 82 83 84 85 86 87 88 89 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 400 350 300 250 200 150 100 50 0 Lähde: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Tullihallitus/Ultika. Vuonna 2003 kalaa ja kalatuotteita tuotiin Suomeen 87,4 miljoonaa kiloa eli hieman vähemmän kuin vuonna 2002. Ihmisravinnoksi tarkoitettujen tuotteiden tuonnin volyymin kasvu kiihtyi runsaaseen 49 miljoonaan kiloon (+ 15 %) ja arvo n. 132,7 miljoonaan euroon (+ 3 %). Tuoreena tuodun lohen yksikköhinta laski n. 2,5 euroon eli runsaat 17 %. Norjasta tuotiin ihmisravinnoksi tarkoitettua kalaa ja kalatuotteita n. 22 miljoona kiloa eli kokonaisvolyymista lähes 45 prosenttia ja arvosta n. 47 prosenttia. Verrattuna vuoden 2002 tietoihin Norjasta tuodusta kalasta ja kalatuotteista kasvoi viljellyn lohen osuus n. 32 prosentilla n. 11,3 miljoonaan kiloon. Ihmisravinnoksi tarkoitettua kalaa ja kalatuotteita tuotiin selvästi enemmän kuin vuonna 2002. Erityisesti tuoreiden kalatuotteiden tuonti kasvoi muita tuotteita nopeammin. Ihmisravinnoksi tarkoitettujen tuotteiden tuonti kasvoi 42,7 miljoonasta kilosta n. 49,2 miljoonaan kiloon. Tuonnin määrästä selvästi yli puolet (56 %) oli ihmisravinnoksi tuotua kalaa ja kalatuotteita, mutta arvossa mitattuna tuonnin osuus oli lähes 88 prosenttia. Kalaöljyä, kalarehua ja kalajauhoa tuotiin vuonna 2003 n. 35 miljoonaa kiloa, kun tuonnin määrä vuonna 2002 oli runsaat 46 miljoonaa kiloa.

21 Kuva 13. Tuoreen lohen tuonti Norjasta vuosina 1991-2003 12 10 Viljellyn tuoreen lohen tuonti Norjasta vuosina 1991-2003. Korjattu elinkustannusindeksillä vuoden 1997 hintatasossa. Tuonti, milj. kg Arvo, milj 30,0 25,0 Milj. kg 8 6 20,0 15,0 Milj. 4 10,0 2 5,0 0 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 0,0 Lähde: RKTL/Tullihallitus/Ultika Kalan ja kalatuotteiden ulkomaankaupan tärkein tuontimaa on Norja, josta Suomeen tuodaan sekä määrältään että arvoltaan eniten kalaa. Norjasta on viime vuosina tuotu kalaa ja kalatuotteita n. 55 65 miljoonan euron arvosta, josta ihmisravinnoksi tarkoitettujen kalatuotteiden keskimääräinen osuus viime vuonna oli n. 93 %. Tuonti sekä Norjasta että Tanskasta on viime vuosina kasvanut tasaisesti. Ihmisravinnoksi tarkoitetun kalan ja kalatuotteiden kasvutrendi näyttää aikasarja-analyysin perusteella jatkuvan tasaisesti. Viljellyn lohen tuonti kasvoi merkittävästi n. 11,3 miljoonaan kiloon viime vuonna. Tuonnin kasvun kiihtyminen johtui pääasiallisesti lisääntyneestä tarjonnasta ja lohen hintojen alenemisesta. 4.4.2 Vienti Ihmisravinnoksi tarkoitetun kalan ja kalatuotteiden viennin arvo vuonna 2003 oli runsaat 11,3 miljoonaa euroa. Laskua edelliseen vuoteen oli runsaat 23 prosenttia. Viennin reaaliarvon hiipuminen johtui erityisesti kirjolohen vaikeasta kilpailutilanteesta ja mätituotteiden viennin vähenemisestä. Tärkeimmät vientimaat ovat Venäjä, Japani, Ruotsi ja Viro. Venäjä nousi taas tärkeimmäksi vientimaaksi. Vuonna 2003 sinne vietiin kalaa ja kalatuotteita n. 3,4 miljoonan euron arvosta, mikä vastaa lähes kolmanneksen koko viennin arvosta. Japaniin vietiin kalatuotteita runsaan 2 miljoonan euron edestä. Laskua edelliseen vuoteen oli lähes 65 % prosenttia. Tämä johtui yksinomaan mätituotteiden viennin vähenemisestä. Vuonna 2003 mätituotteita vietiin vain n. 290 000 kiloa kun niitä vuonna 2002 vietiin 480 000 kiloa. Suomen tärkeimmät vientiartikkelit ovat edelleen kirjolohesta valmistetut mätituotteet, silakka ja kilohaili, joiden yhteenlasketun viennin arvo vuonna 2003 oli n. 5,9 miljoonaa euroa eli n. 52 prosenttia viennin kokonaisarvosta. Lukuun ottamatta kirjolohen vientiä on viennin rakenne säilynyt lähes ennallaan. Tärkein vientimaa oli Venäjä, mihin myytiin pääasiassa silakkaa ja kilohailia sikäläisen säilyketeollisuuden raaka-aineeksi. Venäjälle vietiin n. 8,6 miljoona kiloa eli viennin volyymista n. 87 prosenttia, mutta arvosta vain n. 34 prosenttia (n. 3,9 miljoonaa euroa). Silakkaa ja kilohailia vietiin runsaat 7,8

22 miljoonaa kiloa, eli selvästi vähemmän kuin vuonna. Silakan keskimääräinen vientihinta (FOB) nousi sentillä 0,27 euroon/kg. Kuva 14. Kalan ja kalatuotteiden ulkomaankaupan määrä (milj. kg) ja (milj. euro) arvo vuosina 1980-2003. Vienti 30 Tuonti 400 Vienti, määrä Tuonti, määrä Vienti, arvo Tuonti, arvo 350 300 20 250 200 10 150 100 50 0 80 81 82 83 84 85 86 87 88 89 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 0 Lähde: Tullihallitus, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. Viennin arvon lasku johtuu pääosin Japanin viennin tyrehtymisestä. Japanin talouden kasvu ennakoidaan jatkuvan verrattain maltillisena. Vuonna 2003 Japaniin vietiin suomalaista kalaa ja kalatuotteita runsaan 2 miljoonaan euron arvosta, mikä on ainoastaan n. 27 prosenttia vuoden 2001 viennistä. Mädin ja mätituotteiden osalta todettakoon, että viime vuonna mätituotteita vietiin 3,8 miljoonan euron arvosta kun taas vuonna 2001 näiden tuotteiden viennin arvo oli 8,3 miljoonaa markkaa. Parissa vuodessa mätituotteiden vienti on vähentynyt lähes puoleen. Vaikka kalatuotteiden ulkomaankaupan kauppatase onkin selvästi miinuksella ja suomalaisen kalaviennin volyymi on laskenut, on mahdollista kasvattaa kalatuotteiden vientiä. Erityisesti Venäjän, Ruotsin ja Baltian maiden merkitys suomalaisten kalatuotteiden ostajana korostuu, mutta markkinatilanne voi nopeasti muuttua.

23 Kuva 15. Kalanjalostuksen vientiodotukset. 100 80 60 Odotukset Toteutunut ennallaan 73 % ODOTUKSET 2004 Saldoluku 40 20 0-20 7 vähenee 0 % kasvaa 27 % -40 II/98 I/99 II/99 I/00 II/00 I/01 II/01 02 03 04 05 Lähde: KTM Pk-yritysten toiminta ja kehitysnäkymät 2004 Kuva 16. Vesiviljely-yritysten vientiodotukset. 100 80 60 Odotukset Toteutunut ennallaan 94 % ODOTUKSET 2004 Saldoluku 40 20 0-20 -40 II/98 I/99 II/99 I/00 II/00 I/01 II/01 02 03 04 05 Lähde: KTM Pk-yritysten toiminta ja kehitysnäkymät 2004 Kuva 17. Kalatukkukaupan vientiodotukset. vähenee 0 % kasvaa 6 % 100 80 60 Odotukset Toteutunut ennallaan 81 % ODOTUKSET 2005 Saldoluku 40 20 0-20 -40 II/98 I/99 II/99 I/00 II/00 I/01 II/01 02 03 04 05 Lähde: KTM Pk-yritysten toimintaympäristö- ja kehitysnäkymät 2004 vähenee 0 % kasvaa 19 % Yhteenvetona voidaan todeta, että ulkomaankaupan kehitysnäkymät eivät ole muuttuneet ainakaan huonompaan suuntaan. Vahvistuneen euron takia Suomen kustannuskilpailukyky on kuitenkin hieman heikentynyt. Kalan ja kalatuotteiden viennin arvo on pidemmällä tähtäimellä kasvanut, mutta trendi näyttää nyt muuttuvan. Viennin kasvumahdollisuudet ovat kuitenkin edelleen olemassa edellyttäen, että yritykset suunnittelevat yhdessä vientiin tarkoitettuja erikoistuotteita, rakentavat yritysverkostoja,

24 luovat yhtenäisen tuotemerkin eli ns. brändin, kansainvälistyvät ja että omistajat asettavat pääomalle korkeampia tuotto-odotuksia.

25 5 TUOTANTO JA TUOTANTOMENETELMÄT 5.1 Tuotanto Viimeisten 20-25 vuoden aikana ovat Itämeressä silakkasaaliit ja ns. itäisen turskakannan saaliit vähentyneet merkittävästi. Silakan lisääntyminen on ollut keskimääräistä heikompaa vuoden 1986 jälkeen. Ympäristömuutosten aiheuttaman ravintotilanteen heikkenemisen vuoksi silakoiden kasvu on hidastunut, mutta tilanne on korjaantumassa. Silakkakalastuksessa kalastuksen vaikutus kannan suuruuteen on kasvanut 1990-luvulla. Viimeisimmän arvion perusteella voidaan lisäksi todeta, että vaikutus on ollut aikaisemmin arvioitua suurempi. Mikäli kalastustehossa ei tapahdu olennaisia muutoksia, vaikuttaa siltä, että tulevina vuosina silakan saalit hieman kasvavat. Tuotantolaitoksissa jalostetaan vajaat 45 miljoona kiloa kalaa. Silakan osuus kokonaistuotannosta oli n. 45 prosenttia. Huomattava osa eli hieman enemmän kuin puolet silakasta pakastetaan vientiä varten. Tuotannon määrästä noin 36 miljoona kiloa on kotimaista raaka-ainetta. Tuontikalaa jalostetaan n. 7 miljoonaa kiloa. Tästä oli lohen ja kirjolohen osuus noin puolet. Vuoden 1999 jälkeen kalanjalostusteollisuuden tuotanto on kasvanut n. 30 prosentilla (8 miljoonaa kiloa). Yleisimmät jalostusmuodot ovat fileointi, savustus ja säilyketuotanto. Karkeasti arvioiden voidaan todeta, että kotimaisista jalostetusta kalasta kolmasosa fileoidaan, kolmasosa pakastetaan ja kymmenesosa savustetaan. Määrällisesti eniten jalostetaan silakkaa, noin 20 miljoona kiloa vuodessa. Viime vuonna silakan jalostusvolyymi väheni n. 18 miljoonan kiloon. Jalostetun volyymin määrä on viime vuosina ollut aleneva. Nähtäväksi jää asettuuko tuotantovolyymi tälle tasolle. Silakasta vajaat 30 prosenttia fileoidaan ja n. 10 miljoonaa kiloa pakastetaan. Pakastetun silakan tuotanto on pysynyt vakaana, mutta silakkafileen tuotanto on laskenut runsaasta 9 miljoonasta n. 5,5 miljoonaan kiloon. Valtaosa pakastetusta silakasta viedään Venäjälle. Vesiviljelyyn yritetään jatkuvasti löytää uusia kalalajeja ja uusia viljelymenetelmiä. Näistä lupaavimmat tulokset ovat antaneet nieriä ja siika, mutta viimeksi mainitun lajin viljely näyttää vaativan menetelmien kehittämistä. Kasvunäkymät ovat kuitenkin hyvät. Näiden lajien tuotannon odotetaan lähivuosien aikana kasvavan. Kirjolohen tuotanto tulee kuitenkin vielä pitkään olemaan selvästi suurempi kuin muiden lajien tuotanto yhteensä. Virallisten tilastojen mukaan vuonna 2003 kirjolohta viljeltiin n. 12,2 miljoonaa kiloa ja sen arvo oli n. 34,4 miljoonaa euroa. Jalostusyrityksissä kirjolohta fileoidaan ja marinoidaan n. 5 miljoonaa kiloa, kylmäsavustetaan 3 miljoonaa kiloa ja savustetaan 2,5 miljoonaa kiloa. Viljelijät toimittavat yhä vähemmän kirjolohesta suoraan markkinoille pyöreänä kalana.