S /'/o 5z : 6 o/ao/ 3 ENONKOSKENKUNTAS;SATTItUtSTTR1O Poytekirja 0i. 02, 201( Kokouspaive Tekninen lautakunta 23.1.2014 Kunnanhallitus INRIKESMINISTERIET 4.2.2014 38 Lausunto Eteld-Savon 1. vaiheen maakuntakaavaehdotuksesta Teknltk 10 $ Eteld-Savon maakuntaliitto on pyyttinyt lausuntoa Eteld-Savon 1. vaiheen maakuntakaavaehdotuksesta, mihin syyskuun ehdotusvaiheen kuulemisen jdlkeen on tehty muutoksia kaavaehdotukseen, minka perusteella kaavaehdotuksesta jarjestetaan MRL 32 $:n mukaisesti uusi kuuleminen. Kaavaehdotusta on muuteftu siten, ettd esimerkiksi Enonkosken kirkonkyldn ja Savonrannan kirkonkyldn tuulivoima-alueiden rajauksia on muutettu. Lisaksi kaavamaarayksia on tasmennetty ja kaavaselostusta tdydennetty. Lausu ntoa muutetusta ehdotuksesta pyydetaen 7.2.201 4 menness6. Kaava-asiakirjat ovat ndhtdvill6 Enonkosken kunnanvirastossa ja kaavaasiakirjat ja selvitykset ovat lisdksi luettavissa internet-sivustolta; http ://www.esavo.filtuulivoimakaava Tassa 1. vaiheen maakuntakaavaehdotuksessa on kartoitettu Etela-Savon alueen tuulivoimatuotantoon soveliaat alueet. Tv -merkintd kaavaehdotuskartoissa osoittaa maakunnallisesti merkittdvdt tuulivoimaloiden sijoittamiseen soveltuvat alueet. Kuitenkin on huomioitava maakuntakaavan suhde maanomistukseen; maanomistajat paattavat, liihtevdtko yhteistyoh6n mahdollisen tuulivoiman rakentajan kanssa, eikii tv -merkintd oikeuta lunastamaan alueita tuulivoimatuotantoon. Kaava mahdollistaa tuulivoiman rakentamisen ko. alueelle, mutta ilman tuulivoimayleiskaavaa ei rakennusvalvontaviranomainen voi mydntdd rakennuslupaa tuulivoimaloille MRL 130 $:n mukaan. Tuulivoiman rakentaminen vaatii aina myos rakennusluvan MRL 125 $ mukaisesti. Valmistelija: KunnaninsinOdri Keijo Kemppinen, puhelin 044 345 3024, keijo. kemppinen@enonkoski.fi Ku nnani nsintiiirin pidtiisehdotus : Tekninen lautakunta esittdd kunnanhallitukselle myonteisen lausunnon antamista Eteld-Savon 1. vaiheen maakuntakaavan osalta. Pddtiis: Esitys hyviiksyttiin seuraavalla huomautuksella: Tv 1 90O/Enonkoski esitet2iiin poistettavaksi 1. vaiheen maakuntakaavaehdotuksesta, koska alueella on mm. pysyvaa asutusta.
Tuulivoimaloita koskevasta 1. vaiheen maakuntakaavaehdotuksen selostusosassa on todettu mm. seuraavaa: "Maakuntakaavatasolla tutkitaan maankaytt6- ja rakennuslain sekd valtakunnallisten alueidenkayttdtavoitteiden mukaisesti yleispiirteisellii tasolla tuulipuistojen sijoittumismahdollisuuksia ja vaikutuksia suhteessa mm. ympar0ivaan maankayftoon ja sen kehittiimistarpeisiin seka erityisesti asutukseen (vakituinen ja vapaa-aika). Maakuntakaavan tuulivoimaloiden alue-merkintdd ei voida suoraan katsoa tuulivoimalan rakennusluvan perustaksi vaan alueelle on aina ensin tehtava tarkempi suunnitelma. Maakuntakaavassa osoitetun maakunnallisen tuulivoima-alueen rajaus tasmentyy kuntien yleiskaavoin silld maakuntakaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa yleiskaavaa ja asemakaavaa sekd ryhdyttaessa muutoin toimenpiteisiin alueiden keyton jarjestamiseksi. Tdssd maakuntakaavassa on maakunnallisen tuulivoima-alueen kooksi maaritelty seitseman suurvoimalan muodostama kokonaisuus. Tdtd pienemmdt tuulivoima-alueet eivdt edelvta maakuntakaavamerkintaa, ts. kunnat voivat yleiskaavalla tutkia ja osoittaa tata pienempia tuulivoima-alueita myds muualla kunnan alueella. Potentiaaliset tuulivoima-alueet osoitetaan maakuntakaavassa alueen erityisominaisuutta kuvaavalla karttamerkinndll6. Tuulivoimala-alueen merkinta on alueen erityisominaisuutta kuvaava osa-aluemerkintd, ei aluevaraus. Siten mahdollinen tuulivoimaloiden alue tdsmentyy vasta yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa. Tuulivoima-alueen toteuttam inen edellyttdd suunnittelutarveratkaisua tai yleiskaavoitusta. Tall6in kunta viime kddessd paattaa tuleeko maakuntakaavan tuulivoimaloiden alueelle tuulivoimaloita. Miktili voimaloita suunnitellaan enemman kuin 10 tai alueen ominaisuudet sita muuten edellyttdvdt, tulee maakuntakaavan tuulivoimatuotannon jatkosuunnittelu un merkitylle alueelle suunniteltavan hankkeen yhteydessd laatia kunnan yleiskaavan lisdiksi hanketoimijan toimesta myos ymparistdvaikutusten arviointi. Koska kyseessa on alueen erityisominaisuuksia kuvaava merkintd, ei aluevaraus, merkintd ei aiheuta myoskaan kohtuutonta haittaa (MRL 28 S). Maakuntakaavan erityisominaisuutta kuvaava merkintd ei sido maanomistajaa toteuttamaan tuulivoimaa alueelle. Maakuntakaavan tuulivoimaloiden alueet ovat maa- ja metsdtalousvaltaisia alueita, ja on tdysin maanomistajan omasta tahdosta kiinni, haluaako hiin ldhted yhteisty6hon tuulivoimatuotantoyhtion kanssa. Ko. merkintd ei mydskaan anna kenellekdan oikeutta esim. lunastaa alueita tuulivoimatuotantoon. Maankdytto- ja rakennuslain mukaisesti tuulivoimalat ovat kaavoituksen ja rakennusluvan vaativia rakennuksia ja
niiden toteutusta ja suunnittelua koskevat samat sdennokset kuin mitd tahansa rakennusta. Tuulivoima-alueen tarvitsemat voimajohdot toteutetaan lunastuslain mukaisella lunastusmenettelyllti. Hankevastaava hakee lunastuslain 5 $:n mukaan voimajohtoalueille lunastuslupaa valtioneuvostolta. Luvan perusteella kiinteistoille lunastetaan kdyttooikeus ja maaritetaan korvaukset. Lunastuslain 8 $:n mukaan ennen lunastusluvan my6ntdmistd ty6- ja elinkeinoministerid kuulee asiassa kuntia, ELY-keskusta ja maakuntien liittoja sekd maanom istajia. Kdytt6oikeuden perusteella johdon rakentaminen, kiiyttd ja kunnossapito ovat mahdollisia. Voimajohtoalueet pysyvet maanomistajan omistuksessa ja hallinnassa." Lisdksi Enonkosken kunta on vahvasti esittenyt aiemmin kaavoituksen lausuntovaiheessa, ettd maakuntakaavan pitdd olla mahdollistava tuulivoiman osalta. Aiemman kunnan lausunnon jdlkeen alue Tv 1 900/Enonkoski lisiittiin kaavaan. Lisdyksen mahdollisti se, kun kriteereiden osalta etaisyys suurjdnniteverkkoon (1 10 kv) muutettiin kilometristd (1 km) kymmeneen (10 km). Toisin sanoen tuulivoimakaavaa on muutettu kunnan aiemmin ilmaiseman tahdon mukaiseen suuntaan. (valmistelija kunnanjohtaja, kari.kuuramaa(at)enonkoski.fi, p. O44 345 3012) Kunnanjohtajan pidt<isehdotus: Kunnanhallitus pddttdd esitt-iii lausuntonaan, ettei silla ole huomauttamista Eteldi-Savon 1. vaiheen maakuntakaavaehdotukseen. Paatos: Ptititosehdotus hyvdksyttiin. kirjaamo(at)esav o.fi 6.2.201 4
Viitaten sisaministerion lausuntopyyntodn, koskien pelastustoimen aluejakomuutosehdotusta, Enonkosken kunta esittaa lausuntonaan seuraavaa: Enonkosken kunnan nakdkulmasta katsottuna ensisijainen tavoite on saivttaiai pelastustoimen nykyinen aluejako. Etela-Savon pelastuslaitokselle on juuri hyvaksytty palvelutasopaatos vuosille 2014-2017 )a sen avulla pystytaen toteuttamaan Etela-Savolta vaadittu seastovelvoite (kokoisuudessaan 7,5 milj. euron saastotavoite'1,40 fasukas). Mikali pelastustoimen jarjestamis- ja rahoitusvastuu kuuluu pelastustoimen aluejakomuutoksen jalkeen edelleen alueen sopijakunnille, tulee tarkoituksenmukaisen ja tyydytavan hallintomallin toteuttaminen asettamaan haasteita. Lisaksi aluejaon muuttumien nykyisesta johtaa siihen, etta sopijakuntien mahdollisuus vaikuttaa alueellisen pelastustoimen omistajaohjaukseen heikkenee oleellisesti. Tama voi johtaa pelastustoimen eriarvoistumiseen eri alueilla. Jos pelastustoimen alueuudistus tehdaan, niin Enonkosken kunnan mielesta pelastustoimen jarjestamisvastuu on siirrettave valtiolle. Valtion jarjestamisvastuu mahdollistaa tassa vaihtoehdossa parhaiten yhteistyon kehitamisen eri sisaisen turvallisuuden viranomaisten kesken. Tailla yhteistyolla voidaan lisata tosiasiallista tuottavuutta ja kustannustehokkuutta mm. yhteisesta hallinnosta, paallekkaisten tehtavien karsimisesta, tietoteknisista ratkaisuista yms. yhteistydtehtavista ilman eri jarjestam isvastuun aiheuttamia raja-aito.ia. Samalla, kun jarjestamisvastuu siirretaan valtiolle, niin esitetaan sita, eta muodostetaan koko lta- ja Kaakkois-Suomen pelastuslaitos, jolla on sama aluejako kuin lta- ja Kaakkois-Suomen hatekeskuksella. Jos pelastustoimen siirteminen valtion vastuulle ei ole mahdollista, niin Enonkosken kunnan mielesta pelastustoimen uuden alueen pitaisi olla koko Ita- ja Kaakkois-Suomen kokoinen. Hatakeskusuudistuksen myotai lta- ja Kaakkois-Suomen alue muodostaa yhden hetakeskusalueen. lta- ja Kaakkois-Suomen pelastuslaitokset (Etela- Karjala, Etela-Savo, Kymenlaakso, Pohjois-Karjala seka Pohjois-Savo) ovat tehneet yhteistyota vuodesta 2004 laihtien. Yhteistydta on tehty mm. kalustoja varustehankinnoissa, yhteisen koulutusmateriaalia tuottamisessa seka varautumisessa ja valmiussuunnittelussa. Vuoden 2014 alussa pelastuslaitokset ovat entisestaan tiivistaneet yhteistydta pelastustoiminnan johtamisen ja siihen liittyvien tukitoimintojen kehittamiseksi. lta- ja Kaakkois-
Suomen pelastustoimen toimintaymparistdn muutostekijoista johtuen, pelastustoimen aluejakomuutoksessa tulee huomaoida, etta pelastustoimen alueista tulee riittavan suuria veestopohjiaan. Yhteenvetona voidaan todeta, efta jos paadfaan vastoin tarkoituksenmukaisuutta muuttamaan aluejakoa, eika siirto valtiolle ole mahdollinen, niin siina tapauksessa kannattaa siirtya kuitenkin mahdollisimman suuriin kokonaisuuksiin. Enonkoskella 6.2.2014 Enonkosken kunnanhallitus Tuomo Kautonen kunnanhallituksen puheenjohtaja Keijo Kemppinen vt. kunnanjohtaja