Pohjois- ja Etelä-Suomen kuusen ominaisuudet vaativien rakennustuotteiden kannalta

Samankaltaiset tiedostot
Harvennuspuun raaka-aineominaisuudet ja puutuotemahdollisuudet

Suomalainen ja ruotsalainen mänty rakennuspuusepän-, sisustus- ja huonekalutuotteiden raaka-aineena

Suomalainen ja ruotsalainen mänty rakennuspuusepän-, sisustus- ja huonekalutuotteiden raaka-aineena

Forest Knowledge Know how Well being. METLA Itä Suomen alueyksikkö Joensuu.

Jakaumamallit MELA2009:ssä. MELA käyttäjäpäivä Kari Härkönen

Tuontikoivutukkien laatu loppukäyttäjien kannalta. Juha Arponen & Henrik Heräjärvi

Syyskylvön onnistuminen Lapissa

HAAPA PUUTUOTETEOLLISUUDESSA

Liimatut rakenteet pikkutukista

SPSS-pikaohje. Jukka Jauhiainen OAMK / Tekniikan yksikkö

Pohjoismaisen männyn ominaisuudet kilpaileviin havupuulajeihin ja muihin materiaaleihin verrattuna rakennuspuusepäntuotteissa

Tulevaisuuden tukki, laadutus- ja lajittelutarpeet

Männyn laatukasvatus Jari Hynynen. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

Sahauksen kustannuslaskenta

KUUSEN OMINAISUUSPOTENTIAALI

Puun arvoketjujen laskenta kehittyy - CASE: Sahauskustannusten laskenta

Varmennustodistuksen arviointiperusteet. Puu-teräs-liittopalkit (Posi-Joist palkit)

Ajankohtaista ja näkymiä energiapuun mittauksessa

MTTTP5, luento Luottamusväli, määritelmä

Männyn oksaisuuslaadun vaihtelu ja sen ennustaminen katkonnan yhteydessä. Jarkko Isotalo Tampereen yliopisto

Sahayritysten raakaainehankintamahdollisuudet. Pohjois-Karjalassa

Suomen metsien kasvihuonekaasuinventaario

Runkohinnoittelun käytettävyys? Puumarkkinatyöryhmä, tiistaina Jukka Malinen Metla / Joensuu

Itseoppivat ja joustavat tuotantojärjestelmät puutuoteteollisuudessa (SisuPUU)

Uudet teknologiat alemman tieverkon rakentamisen ja ylläpidon apuna

Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma. Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus

Puuraaka-aineen alueelliset laatuerot ja soveltuvuus

Katkonta - ensimmäinen jalostuspäätös vai raaka-aineen hinnan määritystä?

Kuusen kasvun ja puutavaran laadun ennustaminen

Korvausvastuun ennustejakauma bootstrap-menetelmän avulla


Porolaidunten mallittaminen metsikkötunnusten avulla

PANK Menetelmä soveltuu ainoastaan kairasydännäytteille, joiden halkaisija on mm.

voidaan hylätä, pienempi vai suurempi kuin 1 %?

Miten tunnistaa maisemallisesti tärkeät alueet talousmetsissä?

Harvennuspuun raaka-aineominaisuudet ja puutuotemahdollisuudet

Laatua kuvaavien kasvumallien kehittäminen. Annikki Mäkelä, Anu Kantola, Harri Mäkinen HY Metsäekologian laitos, Metla

Turvemaan pintakerroksen lujuuden mittalaite piikkisiipikaira. Jari Ala Ilomäki

Teema 3: Tilastollisia kuvia ja tunnuslukuja

Harjoittele tulkintoja

hinnoitteluun ja puukauppaan

Puu luovuttaa (desorptio) ilmaan kosteutta ja sitoo (adsorptio) ilmasta kosteutta.

Yhteensä Mänty Hieskoivu

Suhtautuminen Sukupuoli uudistukseen Mies Nainen Yhteensä Kannattaa Ei kannata Yhteensä

ATH-koulutus: R ja survey-kirjasto THL ATH-koulutus / Tommi Härkänen 1

METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN MÄÄRÄYS PUUTAVARAN MITTAUKSEEN LIITTYVISTÄ YLEISISTÄ MUUNTOLUVUISTA

Puuta rikkomattomat mittausmenetelmät. Jukka Antikainen

LEIMIKON ARVONMUODOSTUS Myyntiarvo

Lapin metsätalouspäivät Ilkka Kylävainio. Kilpailukyky puutuoteteollisuudessa

Alueelliset hakkuumahdollisuudet

LUONTAISEN UUDISTAMISEN ONGELMAT POHJOIS-SUOMESSA SIEMENSADON NÄKÖKULMASTA. Anu Hilli Tutkija Oamk / Luonnonvara-alan yksikkö

Betonin lujuuden määrittäminen rakenteesta. Betonitutkimusseminaari Risto Mannonen

Venäjän tullipolitiikan vaikutus Suomen ja Venäjän väliseen metsäsektorin kauppaan

Korjuujäljen seuranta energiapuun korjuun laadun mittarina. Mikko Korhonen Suomen metsäkeskus

Ympäristötekijöiden vaikutus puun ja puukuitujen ominaisuuksiin

Hakkuumahdollisuusarviot

Äänenvaimennintyypit ja -ominaisuudet Reikäpelti ja harsokangas estävät kuitujen irtoamisen lasi- ja kivivillavaimentimista. Vaimennusmateriaalivaihto

Esim. Pulssi-muuttujan frekvenssijakauma, aineisto luentomoniste liite 4

Pienet vai vähän suuremmat aukot - kuusen luontainen uudistaminen turv la Hannu Hökkä Metla Rovaniemi

SahapuuPunJGoj en APTEEIAUS alkaen käyttöön hyväksytyt. metsäteollisuuden tarkastamat tukkienteko-ohjeet.

Liito-oravan elinympäristöjen mallittaminen Tampereen seudulla

Lisätehtäviä ratkaisuineen luentomonisteen lukuun 6 liittyen., jos otoskeskiarvo on suurempi kuin 13,96. Mikä on testissä käytetty α:n arvo?

Ilmoittaudu Weboodissa klo (sali L4) pidettävään 1. välikokeeseen!

SUORITUSTASOILMOITUS

T Puurakenteet 1 3 op

PURO - Puuraaka-aineen määrän ja laadun optimointi metsänkasvatuksessa ja teollisuuden prosesseissa

Sanalliset tehtävät ja niiden ratkaisut

Muokkausmenetelmän valinta

Satelliittipaikannuksen tarkkuus hakkuukoneessa. Timo Melkas Mika Salmi Jarmo Hämäläinen

Kuvioluettelo ROVANIEMI / Alue 15 / Metsäsuunnitelma 1 / AAVASAKSANNELONEN / Lohko 3

Uutta tutkimustietoa ilmastonmuutoksen vaikutuksesta Suomen myrskytuuliin ja -tuhoihin

4. Seuraavaan ristiintaulukkoon on kerätty tehtaassa valmistettujen toimivien ja ei-toimivien leikkijunien lukumäärät eri työvuoroissa:

VARIANSSIANALYYSI ANALYSIS OF VARIANCE

Lajistoseurannat. Juha Siitonen. Metsäntutkimuslaitos, Vantaan toimintayksikkö

Kvantitatiivinen genetiikka moniste s. 56

coherence of the Natura 2000 network in

Tässä harjoituksessa käydään läpi R-ohjelman käyttöä esimerkkidatan avulla. eli matriisissa on 200 riviä (havainnot) ja 7 saraketta (mittaus-arvot)

Näistä standardoiduista arvoista laskettu keskiarvo on nolla ja varianssi 1, näin on standardoidulle muuttujalle aina.

Ohjelmistoyrityskartoitus Joulukuussa 2015

Yhteistyö on vahvistanut pohjoisen metsänhoidon tutkimusta mitä uutta edessä

Puun kasvu ja runkomuodon muutokset

Puunkäyt. Finnish Forest Research Institute

Suomen metsävarat

FORD KA KA_202054_V5_2013_Cover.indd /06/ :59

Minkä kokoiset pienaukot taimettuvat parhaiten?

Valmislauteet sinun mitoillasi

FPC- manuaali, eli tehtaan sisäisen laadunvalvonnan käsikirja

Frequencies. Frequency Table

MUUTOS. Kari Mielikäinen. Metla/Arvo Helkiö

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Pirkanmaan metsäkeskuksen alueella

Jatkuvat satunnaismuuttujat

Terassielämäsi kestävä pohja

Taimikonhoidon vaikutus. Taimikonhoidon vaikutus kasvatettavan puuston laatuun

Uudistamistuloksen vaihtelun vaikutus uudistamisen kustannustehokkuuteen metsänviljelyssä. Esitelmän sisältö. Taustaa. Tutkimuksen päätavoitteet

3. a) Mitkä ovat tilastolliset mitta-asteikot? b) Millä tavalla nominaaliasteikollisen muuttujan jakauman voi esittää?

Puurakentamisen markkinat kotimaassa ja Venäjällä. Juhani Marttila Lahti

Näistä standardoiduista arvoista laskettu keskiarvo on nolla ja varianssi 1, näin on standardoidulle muuttujalle aina.

PUUTAVARA- PÖLKKYJEN MITTAUS

Varmennustodistuksen arviointiperusteet. Kantavat mekaanisin liitoksin kootut puurakennekokoonpanot (Naulalevyrakenteet)

Itseoppivat ja joustavat tuotantojärjestelmät puutuoteteollisuudessa (SisuPUU) Teollisuusseminaari 27. toukokuuta 2009

Transkriptio:

Pohjois- ja Etelä-Suomen kuusen ominaisuudet vaativien rakennustuotteiden kannalta Antti Lukkarinen, Metsäntutkimuslaitos, Rovaniemen toimintayksikkö Puun käyttö- ja markkinamahdollisuudet, PKM-tutkimusohjelman tutkimuspäivä, Lahti

Esityksen sisältö: - materiaali ja menetelmät - kimmokertoimen ja murtolujuuden alueellinen vaihtelu - eri lujuusluokkien saanto visuaalisessa ja koneellisessa lujuuslajittelussa -visuaalisen ja koneellisen lujuuslajittelun onnistuminen - leikkauslujuuden alueellinen vaihtelu -Pihkarakojen esiintyminen sahatavarassa eri alueilla

2 E 25 E 3 E 35 E 3 Koealojen sijainti 69 N 69 N - Lapin kolmio: yht. 181 tukkia, 7 koealaa - Koillismaa: 223 tukkia, 7 koealaa - Etelä-Suomi: 298 tukkia 6 koealaa - Luoteis-Venäjä: 237 tukkia, 4 koealaa Lapin kolmio Koillismaa! 66 N!!!!!!!! 66 N!!!!!!! Luoteis- Venäjä - Tukkien pituus 2.8-5.5 m - latvaläpimitta 11-41 cm 63 N 63 N Etelä-Suomi! 6 N 6 N 2 E 25 E 3 E

Tutkimuksen työjärjestys: 4 Tukkien sahaus tukin keskilinjan mukaisesti 44 x 1 mm:n soiroiksi (yhteensä 244 kpl) saheiden keinokuivaus 18 % kosteuteen Saheiden visuaalinen lujuuslajittelu kotimaisten T-lujuuslajitteluohjeiden mukaisesti sekä soiron heikoimman kohdan määrittely Soirojen koneellinen lujuuslajittelu Dynagrade-lujuuslajittelukoneella Oksikkuuden sekä sahatavarassa esiintyvien vikojen, kuten pihkarakojen ja vinosyisyyden mittaus sekä koekappaleiden valmistus erilaisiin lujuustesteihin Dynaamisen kimmokertoimen mittaus Fakopp 2D-laitteistolla (72 kpl) Todellisen kimmokertoimen ja taivutusmurtolujuuden testaus syrjätaivutuksena laboratorio-olosuhteissa standardin EN 48 mukaisesti Tulosten tilastollinen analysointi

5 4 Lapin kolmio N = 381 Mean 11787 MPa Std. Deviation 2436 MPa 8 6 Koillismaa N = 497 Mean 11759 MPa Std. Deviation 227 MPa 5 3 4 2 2 1 5 75 1 125 15 175 2 MOE, MPa 5 1 15 2 MOE, MPa 1 8 Luoteis-Venäjä N = 671 Mean 1931 MPa Std. Deviation 2119 MPa 8 6 Etelä-Suomi N = 821 Mean 1259 MPa Std. Deviation 2584 MPa 6 4 4 2 2 3 6 9 12 15 18 MOE, MPa 5 1 15 2 25 MOE, MPa

4 Lapin kolmio 6 Koillismaa 3 2 N = 39 Mean 43.6 MPa Std. Deviation 11.6 MPa 5 % Fractile 27.4 MPa 5 4 3 N = 54 Mean 43.5 MPa Std. Deviation 1.79 MPa 5 % Fractile 23.6 MPa 6 2 1 1 1, 2, 3, 4, 5, 6, 7, 8, Strength, M Pa, 1, 2, 3, 4, 5, 6, 7, Strength, M Pa 8 6 Luoteis-Venäjä N = 681 Mean 4. MPa Std. Deviation 1.6 MPa 5 % Fractile 21.4 MPa 12 1 8 Etelä-Suomi N = 825 Mean 43.6 MPa Std. Deviation 11.47 MPa 5 % Fractile 25.9 MPa 4 6 4 2 2, 2, 4, 6, 8, Strength, MPa, 2, 4, 6, 8, Strength, MPa

VISUAALINEN LUJUUSLAJITTELU KOTIMAISTEN T-LUJUUSLAJITTELUOHJEIDEN MUKAISESTI 7 1 % 9 % 8 % 7 % 6 % 5 % Reject T 18 T 24 4 % 3 % 2 % T 3 T 4 1 % % S-W Lapland S-E Lapland N-W Russia South Finland

8 KONEELLISEN LUJUSLAJITTELUN SAANTO (DYNAGRADE) 1 % 9 % 8 % 7 % 6 % Reject c18 5 % 4 % c24 c3 3 % 2 % 1 % % S-W Lapland S-E Lapland N-W Russia South Finland

9 VISUAALISEN LUJUUSLAJITTELUN ONNISTUMINEN 1 % 9 % 8 % 7 % Over ranked 6 % 5 % Under ranked 4 % 3 % Correctly ranked 2 % 1 % % S-W Lapland S-E Lapland N-W Russia South Finland

KONEELLISEN LUJUUSLAJITTELUN ONNISTUMINEN 1 1 % 9 % 8 % 7 % 6 % 5 % 4 % Over ranked Under ranked Correctly ranked 3 % 2 % 1 % % S-W Lapland S-E Lapland N-W Russia South Finland

11 Päätelmiä visuaalisesta ja koneellisesta lujuuslajittelusta Visuaalinen lujuuslajittelu + tarkka menetelmä varsinkin yliluokittelua vastaan + löytää myös parhaimmat lujuusluokat - liian paljon varmalla puolella - työvoimavaltainen ja hidas Koneellinen lujuuslajittelu + nopea ja objektiivinen + tarkka menetelmä aliluokittelua vastaan - liian paljon yliluokiteltuja kappaleita

12 Models for MOR (R 2 =.65, SE = 6.58 MPa) Variable Estimate Standard error Intercept.282 2.45 South-West Lapland -4.28 3.58 South-East Lapland 3.22 3.46 North-West Russia -5.82 3.49 South Finland MOE.3.19 S-W L x MOE.7.29 S-E L x MOE -.9.28 RUSSIA x MOE.74.29 SOUTH F *MOE MOR, MPa 8 7 SWL 6 SEL 5 4 RUSSIA 3 SOUTH 2 1 MOE, MPa 5 1 15 2

Leikkauslujuus 13 Leikkauslujuus määritettiin tangentin suunnassa pienistä virheettömistä koekappaleista. Leikkauslujuus mittaa materiaalin kestävyyttä esim. liitettäessä materiaaleja toisiinsa. Kuva: Skandinaviske normer for testing av små feilfrie prover av heltre

Leikkauslujuuden jakauma eri alueilla 3 Lap in kolm io 25 Kuusamo 14 25 2 Kappaleiden lkm 2 15 1 Kappaleiden lkm 15 1 5 5 2, 4, 6, 8, 1, 12, 14, Le ikkauslujuus M pa Ka = 8,7 M pa Mean = 8,764 Std. Dev. = 1,2349 N = 165 6, 7, 8, 9, 1, 11, Le ikkauslujuus M pa Ka = 8,3 M pa Mean = 8,339 Std. Dev. =,83578 N = 172 VESIJAKO VENÄJÄ 25 25 2 2 Kappaleiden lkm 15 1 Kappaleiden lkm 15 1 5 5, 6, 7, 8, 9, 1, 11, Le ikkauslujuus M pa Ka = 7,5 M pa Mean = 7,588 Std. Dev. =,88758 N = 199 5 Mean = 7,6265 Std. Dev. = 1,4249 N = 137 5, 6, 7, 8, 9, 1, 11, 12, Le ikkauslujuus M pa Ka = 7,6 M pa

KOILLISMAA LAPIN KOLMIO 2.5 1.8 1.6 15 Pihkataskuja / juoksum. lankkua 2 1.5 1.5 Pihkataskuja / juoksum. lankkua 1.4 1.2 1.8.6.4.2 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 Korkeus puun tyveltä m 1 2 3 4 5 6 7 8 9 Korkeus puun tyveltä m VENÄJÄ ETELÄ-SUOMI 1.4 1.6 1.2 1.4 Pihkataskuja / juoksum. lankkua 1.8.6.4.2 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 Korkeus puun tyveltä m Pihkatskuja / juoksum. lankkua 1.2 1.8.6.4.2 1 2 3 4 5 6 7 8 FINNISH 9 1FOREST 11 12 RESEARCH 13 14NSTITUTE 15 16 17 18 Korkeus puun tyveltä m