Suomalainen ja ruotsalainen mänty rakennuspuusepän-, sisustus- ja huonekalutuotteiden raaka-aineena

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Suomalainen ja ruotsalainen mänty rakennuspuusepän-, sisustus- ja huonekalutuotteiden raaka-aineena"

Transkriptio

1 Suomalainen ja ruotsalainen mänty rakennuspuusepän-, sisustus- ja huonekalutuotteiden raaka-aineena Tuloksia empiirisistä tutkimuksista viideltä maantieteelliseltä alueelta SPWT-konsortion loppuseminaari Lahti, Mika Grekin Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www,metla,fi

2 Empiirinen aineisto Viisi maantieteellistä aluetta, jotka edustavat tyypillisiä mäntyalueita Suomessa ja Ruotsissa Koealat uudistuskypsistä, mäntyvaltaisista metsiköistä kivennäismailta kasvupaikkatyypeittäin painottaen 12 koealaa/alue, yhteensä 60 koealaa Kahdeksan rinnankorkeusläpimitaltaan 14 cm mäntyä kaatokoepuina kultakin koealalta tukki- ja pikkutukkikokoiset rungot yhteensä 480 kaatokoepuuta Kuva: Metsätilastollinen vuosikirja

3 3 2 1 Empiirinen aineisto Kartta: Nivala, V. & Lukkarinen, A., Metla m 6 m 2 m

4 Empiirinen aineisto Koealatiedot alueittain Korkeus merenpinnasta, m 300 Lämpösumma, dd 1400 Korkeus merenpinnasta, m Lämpösumma, dd Alue Alue

5 Empiirinen aineisto Koepuutiedot alueittain Rinnankorkeusläpimitta, cm Pituus, m 35 Rinnankorkeuslpm, cm Pituus, m Alue Alue Latvusraja, m Ikä, a 300 Latvusraja, m Ikä, a Alue Alue

6 Koepuiden apteeraukset 300 Butt logs Other conventional saw logs Small logs Pulpwood Reject (quality) Reject (tops) Volume, m³/ha Finnish Lapland Inland Finland South-Eastern Finland South-Central Sweden Southern Sweden

7 Koepuiden ulkoiset viat 100 Finnish Lapland Inland Finland South-Eastern Finland South-Central Sweden Southern Sweden 90 Proportion of sample trees, % Big Live sound branches knots Dead Big dead branches knots Stem form defects Surface defects Others

8 Keskimääräinen lustonleveys 2 m:n korkeudella; lustojen lukumäärä ytimestä nuorpuu (15 ensimmäistä vuosilustoa)

9 Keskimääräinen lustonleveys 2 m:n korkeudella; etäisyys ytimestä

10 Kesäpuuosuus Chaney/BeneathBark.html kesäpuu: 2*soluseinämän paksuus > soluontelon leveys (Mork 1928)

11 Sydänpuun määrä Sydänpuun määrässä lustoina ilmaistuna (sydänpuun lusto-osuus) ei ole eroja alueiden välillä Tietyn kokoisessa poikkileikkauksessa sydänpuun pinta-alaosuus on selvästi suurin Pohjois-Suomessa sydänpuun pinta-alaosuus = sydänpuun ja kiekon poikkileikkauksen pintaalojen välinen suhde

12 Sisäoksat Kiehkuravälit Northern Finland Inland Finland Central Sweden Southern Sweden South-Eastern Finland 0-board Subset 1 Subset 2 Subset 3 Northern Finland Central Sweden Inland Finland Southern Sweden South-Eastern Finland 1-board Subset 1 Subset 2 Subset 3 Northern Finland South-Eastern Finland Inland Finland Central Sweden Southern Sweden 2-board Subset 1 Subset

13 Sisäoksat Oksien koko tyypeittäin Oksakulma Region Northern Finland 70 Knot diameter, mm Sound knots Dry/dead knots Decayed knots Inland Finland S-E Finland Central Sweden Southern Sweden Knot angle, degrees Northern Finland S-E Finland Southern Sweden Inland Finland Central Sweden

14 Kuiva-tuoretiheys; etäisyys ytimestä Kuiva-tuoretiheys alueittain, näytteenottokorkeus 2 m Pohjois-Suomi Suomenselkä Saimaa Skinnskatteberg Vimmerby 0,55 Kuiva-tuoretiheys, g/cm³ 0,5 0,45 0,4 0,35 0, Etäisyys ytimestä, mm

15 Poikkileikkauksen kuiva-tuoretiheys

16 Poikkileikkauksen kuiva-tuoretiheys Tapaus 1: tiheyden vaihtelua selittivät + alue korkeus R²=52 % Satunnaisvaihtelu 2 m 6 m 10 m puiden välinen 48 % 52 % 26 % puiden sisäinen 52 % 48 % 74 % Tapaus 2: tiheyden vaihtelua selittävät + lämpösumma korkeus suhteellinen korkeus kasvunopeus + kesäpuuosuus R²=64 % Satunnaisvaihtelu 2 m 6 m 10 m puiden välinen 46 % 52 % 34 % puiden sisäinen 54 % 48 % 66 %

17 Kutistuminen; etäisyys ytimestä Wood shrinkage vs. DFP by region, height 2 m Northern Finland Inland Finland South-Eastern Finland South-Central Sweden Southern Sweden 0,16 volumetric shrinkage 0,14 0,12 0,1 tangential shrinkage Shrinkage 0,08 0,06 0,04 radial shrinkage 0, Distance from the pith, mm

18 Kutistumisen anisotropia; etäisyys ytimestä Kutistumisen anisotropia alueittain, korkeus 2 m Pohjois-Suomi Suomenselkä Saimaa Skinnskatteberg Vimmerby 3,5 Tangentin-/säteensuuntainen kutistuminen 3 2,5 2 1, Etäisyys ytimestä, mm

19 Leikkauslujuus Leikkauslujuus on mitattu pienistä virheettömistä koekappaleista

20 Leikkauslujuus Shear strength, N/mm² Basic density, kg/m³ Average ring width, mm N 2m height Northern Finland 8.6 (1.17) 415 (43) 1.17 (0.87) 69 Inland Finland 8.8 (1.18) 432 (53) 1.64 (1.06) 70 S-E Finland 8.8 (1.28) 432 (53) 2.12 (1.41) 88 S-C Sweden 9.1 (1.20) 447 (54) 1.85 (1.32) 85 Southern sweden 9.6 (1.24) 462 (49) 1.62 (1.04) 85 6m height Northern Finland 7.8 (0.84) 378 (27) 1.30 (0.94) 64 Inland Finland 8.0 (0.85) 393 (37) 2.03 (1.38) 73 S-E Finland 8.4 (1.01) 405 (41) 2.40 (1.42) 79 S-C Sweden 8.6 (1.02) 411 (35) 1.99 (1.11) 80 Southern sweden 8.9 (1.08) 428 (43) 1.79 (1.12) 82 10m height Northern Finland 7.8 (0.72) 377 (27) 1.20 (0.73) 45 Inland Finland 8.0 (0.90) 391 (29) 1.78 (0.97) 54 S-E Finland 8.1 (0.81) 397 (32) 2.35 (1.22) 66 S-C Sweden 8.3 (0.86) 396 (31) 2.12 (1.20) 66 Southern sweden 8.5 (0.84) 405 (28) 2.02 (1.49)

21 Leikkauslujuus Tapaus 1: leikkauslujuuden vaihtelua selittivät + alue korkeus + etäisyys ytimestä rinnankorkeuslpm R²=35 % Satunnaisvaihtelu koealojen välinen 4 % puiden välinen 22 % puiden sisäinen 75 % Tapaus 2: leikkauslujuuden vaihtelua selittävät + kuiva-tuoretiheys + alue + etäisyys ytimestä rinnankorkeuslpm R²=64 % Satunnaisvaihtelu koealojen välinen 4 % puiden välinen 4 % puiden sisäinen 92 %

22 Brinell-kovuus

23 Brinell-kovuus Brinell hardness (N/mm²), avg. ± Brinell hardness 2*stdev. (N/mm²), avg. ± Brinell hardness 2*stdev. (N/mm²), avg. ± 2*stdev Region Region Brinell hardness (N/mm²), avg. ± Brinell hardness 2*stdev. (N/mm²), avg. ± Brinell hardness 2*stdev. (N/mm²), avg. ± 2*stdev sahe 2-sahe Region N F I F S-E F S-C S S S N F I F S-E F S-C S S S 3-sahe = korkeus 2 m = korkeus 6 m = korkeus 10 m Region Region Brinell hardness (N/mm²), avg. ± Brinell hardness 2*stdev. (N/mm²), avg. ± 2*stdev. N F I F S-E F S-C S S S

24 Vetolujuus

25 Vetolujuus

26 Vetolujuus Tapaus 1: vetolujuuden vaihtelua selittivät alue sahe rinnankorkeuslpm R²=25 % Tapaus 2: vetolujuuden vaihtelua selittivät alue sahe lustonleveys R²=26 % Satunnaisvaihtelu puiden välinen 3 % puiden sisäinen 97 % Satunnaisvaihtelu puiden välinen 1 % puiden sisäinen 99 %

27 Lahonkestävyys EN 113 pikalahotuskokeet, Coniophora puteana, näytteet 15 x 25 x 50 mm Suomen Lappi, Keski- ja Kaakkois-Suomi, Keski- ja Etelä-Ruotsi 78 koealaa, 392 koepuuta Näytteet kahden metrin korkeudelta, ulompi sydänpuu ja pintapuu Vertailuna puhtaat näytteet kasvuliuoksessa ja A-luokan painekyllästetty puutavara (15 kpl)

28 Lahonkestävyys Taulukko 1. Näytteiden massahäviö EN 113 lahotuskokeissa, Coniophora puteana, kokeen kesto 16 viikkoa. Class A = A-luokan painekyllästetty puutavara. Weight loss (mean ± s.d.) at the sampling height of two metres Sample % of dry weight absolute mass loss mg mg/cm 3 of wood (volume of fresh wood) Heartwood ± ± ± Sapwood ± ± ± Class A 7.05 ± ± ±

29 Lahonkestävyys

30 Lahonkestävyys Kuva1. Pinta- ja sydänpuunäytteiden massahäviö (mg/cm 3 ) metsiköittäin eri osaalueilla. Keskiarvot ja keskihajonnat. Näytteet kahden metrin korkeudelta

31 Lahonkestävyys Kuva 2. Sydänpuunäytteiden massahäviö (mg/cm 3 ) rungon eri korkeuksilla

32 Lahonkestävyys Sydänpuun lahonkestävyys oli sitä parempi mitä pitempi ja lämpimämpi kasvukausi (suurempi paikallinen lämpösumma) vanhempi puu pienikokoisempi puu korkeampi puuaineen tiheys Sydänpuun massahäviön vaihtelun rakenne 52 % runkojen sisäistä vaihtelua 29 % runkojen välistä vaihtelua 19 % metsiköiden välistä vaihtelua Huom! Alueiden välinen vaihtelu kuvautuu metsiköiden kautta

33 Lisätietoja Mika Grekin ,

Suomalainen ja ruotsalainen mänty rakennuspuusepän-, sisustus- ja huonekalutuotteiden raaka-aineena

Suomalainen ja ruotsalainen mänty rakennuspuusepän-, sisustus- ja huonekalutuotteiden raaka-aineena Suomalainen ja ruotsalainen mänty rakennuspuusepän-, sisustus- ja huonekalutuotteiden raaka-aineena Tuloksia kirjallisuustarkastelusta SPWT-konsortion loppuseminaari Lahti, 3.5.2007 Mika Grekin Metsäntutkimuslaitos

Lisätiedot

Pohjoisen männyn kilpailukykyiset ominaisuudet

Pohjoisen männyn kilpailukykyiset ominaisuudet Pohjoisen männyn kilpailukykyiset ominaisuudet Erkki Verkasalo Metla / Joensuu Männyn hankinta ja käyttö puutuotealalla Kehityshankkeen tiedonsiirtoseminaari Pohjois-Karjalassa Joensuu, 21.1.2010 Metsäntutkimuslaitos

Lisätiedot

Männyn vahvuudet ja kilpailukyky tärkeissä puutuoteryhmissä

Männyn vahvuudet ja kilpailukyky tärkeissä puutuoteryhmissä Männyn vahvuudet ja kilpailukyky tärkeissä puutuoteryhmissä Erkki Verkasalo 1, Mika Grekin 1, Seppo Nevalainen 1, Anni Harju 2 & Martti Venäläinen 2 Metsäntutkimuslaitos, Joensuu 1 & Punkaharju 2 PUUNKÄYTÖN

Lisätiedot

Pohjoismaisen männyn ominaisuudet kilpaileviin havupuulajeihin ja muihin materiaaleihin verrattuna rakennuspuusepäntuotteissa

Pohjoismaisen männyn ominaisuudet kilpaileviin havupuulajeihin ja muihin materiaaleihin verrattuna rakennuspuusepäntuotteissa Pohjoismaisen männyn ominaisuudet kilpaileviin havupuulajeihin ja muihin materiaaleihin verrattuna rakennuspuusepäntuotteissa PKM-tutkimusohjelman tutkimuspäivä nro 2 Lahti, 4.10.2005 Mika Grekin Sisällys

Lisätiedot

Harvennuspuun raaka-aineominaisuudet ja puutuotemahdollisuudet

Harvennuspuun raaka-aineominaisuudet ja puutuotemahdollisuudet Harvennuspuun raaka-aineominaisuudet ja puutuotemahdollisuudet Harvennusmännyn ja harvennuspuusta valmistettujen rakennepuutuotteiden lujuusominaisuudet Reeta Stöd, Tapio Wall, Henrik Heräjärvi, Harri

Lisätiedot

Ympäristötekijöiden vaikutus puun ja puukuitujen ominaisuuksiin

Ympäristötekijöiden vaikutus puun ja puukuitujen ominaisuuksiin Ympäristötekijöiden vaikutus puun ja puukuitujen ominaisuuksiin Tuula Jaakkola Harri Mäkinen Pekka Saranpää Nuorpuu- eli ydinpuu Kuusen nuorpuu < 10 lustoa Sydänpuu Pintapuu PUUN OMINAISUUKSIEN VAIHTELU

Lisätiedot

Kuusen kasvun ja puutavaran laadun ennustaminen

Kuusen kasvun ja puutavaran laadun ennustaminen Kuusen kasvun ja puutavaran laadun ennustaminen Anu Kantola Työ on aloitettu omana hankkeenaan 1.1.2001 Suomen Luonnonvarain Tutkimussäätiön rahoittamana, siirtyi Puro -hankkeen rahoittamaksi 1.1.2004

Lisätiedot

Männyn laatukasvatus Jari Hynynen. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi

Männyn laatukasvatus Jari Hynynen. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Männyn laatukasvatus Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Johdanto Suomen metsien luontaiset edellytykset soveltuvat hyvin laatupuun

Lisätiedot

Laatua kuvaavien kasvumallien kehittäminen. Annikki Mäkelä, Anu Kantola, Harri Mäkinen HY Metsäekologian laitos, Metla

Laatua kuvaavien kasvumallien kehittäminen. Annikki Mäkelä, Anu Kantola, Harri Mäkinen HY Metsäekologian laitos, Metla Laatua kuvaavien kasvumallien kehittäminen Annikki Mäkelä, Anu Kantola, Harri Mäkinen HY Metsäekologian laitos, Metla Taustaa» Kasvumallit antavat puustoennusteen kiertoaikana, kun tunnetaan» kasvupaikkatiedot»

Lisätiedot

Pohjois- ja Etelä-Suomen kuusen ominaisuudet vaativien rakennustuotteiden kannalta

Pohjois- ja Etelä-Suomen kuusen ominaisuudet vaativien rakennustuotteiden kannalta Pohjois- ja Etelä-Suomen kuusen ominaisuudet vaativien rakennustuotteiden kannalta Antti Lukkarinen, Metsäntutkimuslaitos, Rovaniemen toimintayksikkö Puun käyttö- ja markkinamahdollisuudet, PKM-tutkimusohjelman

Lisätiedot

HAAPA PUUTUOTETEOLLISUUDESSA

HAAPA PUUTUOTETEOLLISUUDESSA HAAPA PUUTUOTETEOLLISUUDESSA Henrik Heräjärvi Metsäntutkimuslaitos, Joensuun toimintayksikkö Saunanlauteita haavasta, MacPine Oy., Karstula Kuvat: www.macpine.fi Saunanlauteita haavasta, MacPine Oy., Karstula

Lisätiedot

PURO Osahanke 3 Annikki Mäkelä, HY Anu Kantola Harri Mäkinen Edistyminen -mallin adaptointi kuuselle mittaukset kuusen yleisestä rakenteesta, kilpailun vaikutus siihen Anu Kantola kuusen oksamittaukset

Lisätiedot

Ympäristötekijöiden vaikutus puun ja puukuitujen ominaisuuksiin. Tuula Jaakkola, Harri Mäkinen, M Pekka Saranpää. Suomen Luonnonvarain tutkimussäätiö

Ympäristötekijöiden vaikutus puun ja puukuitujen ominaisuuksiin. Tuula Jaakkola, Harri Mäkinen, M Pekka Saranpää. Suomen Luonnonvarain tutkimussäätiö PURO-osahanke 1 Ympäristötekijöiden vaikutus puun ja puukuitujen ominaisuuksiin Tuula Jaakkola, Harri Mäkinen, M Pekka Saranpää Suomen Luonnonvarain tutkimussäätiö Tutkimuskysymykset Miten pitkäkestoiset

Lisätiedot

PURO - Puuraaka-aineen määrän ja laadun optimointi metsänkasvatuksessa ja teollisuuden prosesseissa

PURO - Puuraaka-aineen määrän ja laadun optimointi metsänkasvatuksessa ja teollisuuden prosesseissa PURO - Puuraaka-aineen määrän ja laadun optimointi metsänkasvatuksessa ja teollisuuden prosesseissa Ympäristötekijöiden vaikutus puun ja puukuitujen ominaisuuksiin Pekka Saranpää Harri Mäkinen Tuula Jaakkola

Lisätiedot

Kuusen kasvun ja puutavaran laadun ennustaminen

Kuusen kasvun ja puutavaran laadun ennustaminen Kuusen kasvun ja puutavaran laadun ennustaminen Anu Kantola Työ on aloitettu omana hankkeenaan 1.1.21 Suomen Luonnonvarain Tutkimussäätiön rahoittamana, siirtyi Puro -hankkeen rahoittamaksi 1.1.24 Biomassa-aineiston

Lisätiedot

Puun lahonkestävyyden tutkimus ja jalostus

Puun lahonkestävyyden tutkimus ja jalostus Puun lahonkestävyyden tutkimus ja jalostus Anni Harju ja Martti Venäläinen Luonnovarakeskus Punkaharju Karelia AMK 27.4.2015 1 Puurakenteen sään- ja lahonkestävyys Esityksen sisältö: - puurakenteen elinkaari,

Lisätiedot

Energiapuun mittaus ja kosteus

Energiapuun mittaus ja kosteus Energiapuun mittaus ja kosteus Metsäenergiafoorumi Joensuu 10.6.2009 Jari Lindblad Metsäntutkimuslaitos, Joensuun toimintayksikkö jari.lindblad@metla.fi 050 391 3072 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

Kuusen kasvun ja puutavaran laadun ennustaminen

Kuusen kasvun ja puutavaran laadun ennustaminen 1/13 Kuusen kasvun ja puutavaran laadun ennustaminen Anu Kantola Työ on aloitettu omana hankkeenaan 1.1.21 Suomen Luonnonvarain Tutkimussäätiön rahoittamana, siirtyi Puro-hankkeen rahoittamaksi 1.1.24

Lisätiedot

PURO - Puuraaka-aineen määrän ja laadun optimointi metsänkasvatuksessa ja teollisuuden prosesseissa

PURO - Puuraaka-aineen määrän ja laadun optimointi metsänkasvatuksessa ja teollisuuden prosesseissa PURO - Puuraaka-aineen määrän ja laadun optimointi metsänkasvatuksessa ja teollisuuden prosesseissa 1 Ympäristötekijöiden vaikutus puun ja puukuitujen ominaisuuksiin Pekka Saranpää Harri Mäkinen Tuula

Lisätiedot

KUUSEN OMINAISUUSPOTENTIAALI

KUUSEN OMINAISUUSPOTENTIAALI KUUSEN OMINAISUUSPOTENTIAALI Marketta Sipi ja Antti Rissanen Helsingin yliopisto Metsävarojen käytön laitos Taustaa» Puuaineen ja kuitujen ominaisuudet vaihtelevat» Runkojen sisällä» Runkojen välillä»

Lisätiedot

Harvennuspuun raaka-aineominaisuudet ja puutuotemahdollisuudet

Harvennuspuun raaka-aineominaisuudet ja puutuotemahdollisuudet Puunkäytön kehittäminen ja uudet tuotemarkkinat Tutkimusohjelman loppuseminaari 13.11.2008, Lahti, Sibeliustalo Harvennuspuun raaka-aineominaisuudet ja puutuotemahdollisuudet Tapio Wall: - Harvennusmännyn

Lisätiedot

Jakaumamallit MELA2009:ssä. MELA käyttäjäpäivä Kari Härkönen

Jakaumamallit MELA2009:ssä. MELA käyttäjäpäivä Kari Härkönen Jakaumamallit MELA29:ssä MELA käyttäjäpäivä 11.11.29 Kari Härkönen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Aineistonmuodostuksessa useita vaihtoehtoisia

Lisätiedot

Luennon 2 oppimistavoitteet RUNGON RAKENNE PUU. Elävä puu ja puuaineksen muodostuminen. Puu-19.210 Puun rakenne ja kemia

Luennon 2 oppimistavoitteet RUNGON RAKENNE PUU. Elävä puu ja puuaineksen muodostuminen. Puu-19.210 Puun rakenne ja kemia Elävä puu ja puuaineksen muodostuminen Puu-19.210 Puun rakenne ja kemia Luennon 2 oppimistavoitteet Osaat nimetä ja tunnistaa puun eri osat (latvusto, runko, oksat, sisäoksat, juuret). Tunnistat ja osaat

Lisätiedot

PURO Osahanke 3. Elintoimintoihin perustuvat mallit: Tavoitteet. PipeQual-mallin kehittäminen. PipeQual-mallin soveltaminen

PURO Osahanke 3. Elintoimintoihin perustuvat mallit: Tavoitteet. PipeQual-mallin kehittäminen. PipeQual-mallin soveltaminen PURO Osahanke 3 Annikki Mäkelä, HY Anu Kantola Harri Mäkinen Elintoimintoihin perustuvat mallit: Tavoitteet PipeQual-mallin kehittäminen mänty: puuaineen ominaisuudet mallit männyn kasvumalliin mallin

Lisätiedot

Puu luovuttaa (desorptio) ilmaan kosteutta ja sitoo (adsorptio) ilmasta kosteutta.

Puu luovuttaa (desorptio) ilmaan kosteutta ja sitoo (adsorptio) ilmasta kosteutta. Puun kosteus Hygroskooppisuus Puu luovuttaa (desorptio) ilmaan kosteutta ja sitoo (adsorptio) ilmasta kosteutta. Tasapainokosteus Ilman lämpötilaa ja suhteellista kosteutta vastaa puuaineen tasapainokosteus.

Lisätiedot

Kuusen kasvun ja puutavaran laadun ennustaminen

Kuusen kasvun ja puutavaran laadun ennustaminen Kuusen kasvun ja puutavaran laadun ennustaminen Anu Kantola Työ on aloitettu omana hankkeenaan 1.1.21 Suomen Luonnonvarain Tutkimussäätiön rahoittamana, siirtyi Puro-hankkeen rahoittamaksi 1.1.24 Biomassa-aineiston

Lisätiedot

Kehittyvä puun mallinnus ja laskenta

Kehittyvä puun mallinnus ja laskenta Kehittyvä puun mallinnus ja laskenta Metsätieteen päivät 2011 Jouko Laasasenaho emeritusprof. Historiallinen tausta Vuonna 1969 Suomessa siirryttiin puun mittauksessa kuorelliseen kiintokuutiometrin käyttöön

Lisätiedot

Kangasmaiden lannoitus

Kangasmaiden lannoitus Kangasmaiden lannoitus Metsäntutkimuspäivä Muhoksella 26.3. 29 Mikko Kukkola Metla / Vantaa Metla / Erkki Oksanen / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi

Lisätiedot

Neulastutkimus Tampereen Tarastenjärvellä

Neulastutkimus Tampereen Tarastenjärvellä Lasse Aro RAPORTTI Dnro 923/28/2012 Metsäntutkimuslaitos 7.6.2013 p. 050-3914025 e-mail lasse.aro@metla.fi Toimitusjohtaja Pentti Rantala Pirkanmaan jätehuolto Oy Naulakatu 2 33100 Tampere Neulastutkimus

Lisätiedot

Ajankohtaista ja näkymiä energiapuun mittauksessa

Ajankohtaista ja näkymiä energiapuun mittauksessa Ajankohtaista ja näkymiä energiapuun mittauksessa Metsäenergiafoorumi Joensuu 23.11.2010 Jari Lindblad Metsäntutkimuslaitos, Itä-Suomen alueyksikkö, Joensuu jari.lindblad@metla.fi 050 391 3072 www.metla.fi/metinfo/tietopaketit/mittaus

Lisätiedot

hinnoitteluun ja puukauppaan

hinnoitteluun ja puukauppaan Työkaluja puutavaran hinnoitteluun ja puukauppaan PUU tutkimus ja kehittämisohjelman väliseminaari 6.9.2012 Sokos Hotel Vaakuna, Hämeenlinna Jukka Malinen Metla / Joensuu Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

Taimikonhoidon vaikutus. Taimikonhoidon vaikutus kasvatettavan puuston laatuun

Taimikonhoidon vaikutus. Taimikonhoidon vaikutus kasvatettavan puuston laatuun Taimikonhoidon vaikutus kasvatettavan puuston laatuun Taimikonhoidon teemapäivä 26.8.2010 MMT Metsäntutkimuslaitos, Suonenjoki Varhaishoito Pintakasvillisuuden torjunta - kilpailun vaikutukset Taimikonhoidon

Lisätiedot

Hakkuutyön tuottavuus kaivukonealustaisella hakkuukoneella ja Naarva EF28 hakkuulaitteella

Hakkuutyön tuottavuus kaivukonealustaisella hakkuukoneella ja Naarva EF28 hakkuulaitteella Hakkuutyön tuottavuus kaivukonealustaisella hakkuukoneella ja Naarva EF28 hakkuulaitteella Ensimmäiset tuloskuvat Juha Laitila & Kari Väätäinen Metsäntutkimuslaitos, Itä-Suomen alueyksikkö, Joensuun toimipaikka

Lisätiedot

Puun eri osat. Puusta pintaa syvemmältä. Puun eri osat. Rungon solukko huolehtii nestevirtauksesta

Puun eri osat. Puusta pintaa syvemmältä. Puun eri osat. Rungon solukko huolehtii nestevirtauksesta Puun eri osat Puusta pintaa syvemmältä Pekka Saranpää Metsäntutkimuslaitos Vantaan tutkimuskeskus puulla voidaan erottaa rakenteellisesti ja toiminnallisesti kolme erilaista osaa: juuristo runko sekä oksat

Lisätiedot

Männyn vahvuudet ja kilpailukyky tärkeissä puutuoteryhmissä

Männyn vahvuudet ja kilpailukyky tärkeissä puutuoteryhmissä Männyn vahvuudet ja kilpailukyky tärkeissä puutuoteryhmissä Erkki Verkasalo 1, Mika Grekin 1, Seppo Nevalainen 1, Anni Harju 2 & Martti Venäläinen 2 Metla, Joensuun toimintayksikkö 1 & Punkaharjun toimintayksikkö

Lisätiedot

Syyskylvön onnistuminen Lapissa

Syyskylvön onnistuminen Lapissa Metsänuudistaminen pohjoisen erityisolosuhteissa Loppuseminaari 15.03.2012, Rovaniemi Syyskylvön onnistuminen Lapissa Mikko Hyppönen ja Ville Hallikainen / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

Suomen metsien kasvihuonekaasuinventaario

Suomen metsien kasvihuonekaasuinventaario Suomen metsien kasvihuonekaasuinventaario Aleksi Lehtonen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Sisältö 1. Johdanto sopimukset ja hiilitase 2. Nykyinen

Lisätiedot

Liimatut rakenteet pikkutukista

Liimatut rakenteet pikkutukista Liimatut rakenteet pikkutukista PUU-ohjelman pienpuupäivä Mikkelissä 17.11.2010 Henrik Heräjärvi Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Alkuperäiskuva:

Lisätiedot

Suomen metsävarat 2004-2005

Suomen metsävarat 2004-2005 Suomen metsävarat 24-2 Korhonen, K.T., Heikkinen, J., Henttonen, H., Ihalainen, A., Pitkänen, J. & Tuomainen, T. 26. Suomen metsävarat 24-2. Metsätieteen Aikakauskirja 1B/26 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

Puusolut ja solukot. Puu-19.210 Puun rakenne ja kemia 2007 Henna Sundqvist, VTT

Puusolut ja solukot. Puu-19.210 Puun rakenne ja kemia 2007 Henna Sundqvist, VTT Puusolut ja solukot Puu-19.210 Puun rakenne ja kemia 2007 Henna Sundqvist, VTT Luennon oppimistavoitteet Osaat nimetä ja tunnistaa puun eri osat Tunnistat havupuiden ja lehtipuiden pääsolutyypit. Tiedät,

Lisätiedot

Tree map system in harvester

Tree map system in harvester Tree map system in harvester Fibic seminar 12.6.2013 Lahti Timo Melkas, Metsäteho Oy Mikko Miettinen, Argone Oy Kalle Einola, Ponsse Oyj Project goals EffFibre project 2011-2013 (WP3) To evaluate the accuracy

Lisätiedot

Vuosilustot ilmastohistorian tulkkina

Vuosilustot ilmastohistorian tulkkina Esitelmä Voitto Valio Viinasen Inarin rajahistoria II kirjan julkistamistilaisuudessa Inarin Siidassa 16.12.2006 Vuosilustot ilmastohistorian tulkkina Mauri Timonen Metla, Rovaniemen tutkimusyksikkö Metsäntutkimuslaitos

Lisätiedot

Sahayritysten raakaainehankintamahdollisuudet. Pohjois-Karjalassa

Sahayritysten raakaainehankintamahdollisuudet. Pohjois-Karjalassa Sahayritysten raakaainehankintamahdollisuudet Pohjois-Karjalassa Hannu Hirvelä, Metla Leena Kärkkäinen, Metla Helena Mäkelä, Metla Tuula Nuutinen, EFI/Metla Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

Sään- ja lahonkestävyys. Martti Venäläinen ja Anni Harju Punkaharjun toimipaikka

Sään- ja lahonkestävyys. Martti Venäläinen ja Anni Harju Punkaharjun toimipaikka Sään- ja lahonkestävyys Martti Venäläinen ja Anni Harju Punkaharjun toimipaikka Puurakenteen sään- ja lahonkestävyys Esityksen sisältö: - puurakenteen elinkaari, säärasitus ja lahoaminen - kuinka puun

Lisätiedot

Hakkuutähteiden korjuun vaikutukset kangasmetsäekosysteemin ravinnemääriin ja -virtoihin. Pekka Tamminen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa 26.3.

Hakkuutähteiden korjuun vaikutukset kangasmetsäekosysteemin ravinnemääriin ja -virtoihin. Pekka Tamminen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa 26.3. Hakkuutähteiden korjuun vaikutukset kangasmetsäekosysteemin ravinnemääriin ja -virtoihin Pekka Tamminen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa 26.3.2009 / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest

Lisätiedot

LUONTAISEN UUDISTAMISEN ONGELMAT POHJOIS-SUOMESSA SIEMENSADON NÄKÖKULMASTA. Anu Hilli Tutkija Oamk / Luonnonvara-alan yksikkö

LUONTAISEN UUDISTAMISEN ONGELMAT POHJOIS-SUOMESSA SIEMENSADON NÄKÖKULMASTA. Anu Hilli Tutkija Oamk / Luonnonvara-alan yksikkö LUONTAISEN UUDISTAMISEN ONGELMAT POHJOIS-SUOMESSA SIEMENSADON NÄKÖKULMASTA Anu Hilli Tutkija Oamk / Luonnonvara-alan yksikkö LUONTAINEN UUDISTAMINEN Viimeisen kymmenen vuoden aikana metsiä on uudistettu

Lisätiedot

Tuontikoivutukkien laatu loppukäyttäjien kannalta. Juha Arponen & Henrik Heräjärvi

Tuontikoivutukkien laatu loppukäyttäjien kannalta. Juha Arponen & Henrik Heräjärvi Tuontikoivutukkien laatu loppukäyttäjien kannalta Juha Arponen & Henrik Heräjärvi Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Tausta Kuusi- ja koivutukkien

Lisätiedot

Taimikonhoidon vaikutukset metsikön

Taimikonhoidon vaikutukset metsikön Taimikonhoidon vaikutukset metsikön jatkokehitykseen ja tuotokseen Saija Huuskonen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Sisältö 1. Taimikonhoidon

Lisätiedot

LATVUSMASSAN KOSTEUDEN MÄÄRITYS METSÄKULJETUKSEN YHTEYDESSÄ

LATVUSMASSAN KOSTEUDEN MÄÄRITYS METSÄKULJETUKSEN YHTEYDESSÄ LATVUSMASSAN KOSTEUDEN MÄÄRITYS METSÄKULJETUKSEN YHTEYDESSÄ Metsä- ja puuteknologia Pro gradu -tutkielman tulokset Kevät 2010 Petri Ronkainen petri.ronkainen@joensuu.fi 0505623455 Metsäntutkimuslaitos

Lisätiedot

Metsien tuuli- ja lumituhoriskit nyt ja tulevaisuudessa

Metsien tuuli- ja lumituhoriskit nyt ja tulevaisuudessa Metsien tuuli- ja lumituhoriskit nyt ja tulevaisuudessa Heli Peltola 1), Veli-Pekka Ikonen 1), Hannu Väisänen 1), Seppo Kellomäki 1), Hilppa Gregow 2), Ari Venäläinen 2) 1) Joensuun yliopisto, Metsätieteellinen

Lisätiedot

Kasvu- ja tuotostutkimus. Tutkimuskohteena puiden kasvu ja metsien kehitys. Luontaisten kasvutekijöiden vaikutukset. Männikköä karulla rämeellä

Kasvu- ja tuotostutkimus. Tutkimuskohteena puiden kasvu ja metsien kehitys. Luontaisten kasvutekijöiden vaikutukset. Männikköä karulla rämeellä Kasvu- ja tuotostutkimus tutkittua tietoa puiden kasvusta ja metsien kehityksestä Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos Jari Hynynen Tutkimuskohteena puiden kasvu ja metsien kehitys Miten kasvuympäristö ja

Lisätiedot

Motti-ohjelmisto: metsikön kehityksen simulointi

Motti-ohjelmisto: metsikön kehityksen simulointi Motti-ohjelmisto: metsikön kehityksen simulointi Jari Hynynen MOTTI-Metsikkösimulaattori työkalu metsikön käsittelytapojen vertailuun Windows-pohjainen päätöksenteon tukijärjestelmä perustuu pitkäaikaiseen

Lisätiedot

Porolaidunten mallittaminen metsikkötunnusten avulla

Porolaidunten mallittaminen metsikkötunnusten avulla Porolaidunten mallittaminen metsikkötunnusten avulla Ville Hallikainen Tutkimukseen osallistuneet: Ville Hallikainen, Mikko Hyppönen, Timo Helle, Eero Mattila, Kari Mikkola, Jaakko Repola Metsäntutkimuslaitos

Lisätiedot

Väljennyshakkuu männyn luontaisessa uudistamisessa

Väljennyshakkuu männyn luontaisessa uudistamisessa Metsänuudistaminen pohjoisen erityisolosuhteissa Loppuseminaari Rovaniemi 15.03.2012 Väljennyshakkuu männyn luontaisessa uudistamisessa Mikko Hyppönen Sameli Salokannel Ville Hallikainen Mikä on väljennyshakkuu?

Lisätiedot

Katkonta - ensimmäinen jalostuspäätös vai raaka-aineen hinnan määritystä?

Katkonta - ensimmäinen jalostuspäätös vai raaka-aineen hinnan määritystä? Katkonta - ensimmäinen jalostuspäätös vai raaka-aineen hinnan määritystä? Puupäivä, torstaina 27.10.2011 Jukka Malinen Metla / Joensuu Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research

Lisätiedot

Meiltä levyt kaikkiin tarpeisiinne. Tuoteluettelo

Meiltä levyt kaikkiin tarpeisiinne. Tuoteluettelo Meiltä levyt kaikkiin tarpeisiinne. Tuoteluettelo Ydin Viron metsät elävät huippulaatuisissa Repo by Sorbes -lastulevyissä. Ollessaan Kaikkien levyjen äiti peruslastulevyt määrittelevät kaikkien Repo by

Lisätiedot

Seminar on future sawmills

Seminar on future sawmills Seminar on future sawmills Simulation of wood components production Tiecheng Song and Arto Usenius 27.5.2009 Copyright VTT Valtion teknillinen tutkimuskeskus Background Content Modeling of stems and sawlog

Lisätiedot

Wood-X Röntgenjärjestelmät ja optiset 3D mittarit sahoilla

Wood-X Röntgenjärjestelmät ja optiset 3D mittarit sahoilla Bintec Oy Bintec Oy 2014 Wood-X Röntgenjärjestelmät ja optiset 3D mittarit sahoilla Tukin laaduttaminen, Katkaisun ja sahaamisen optimointi 2009 Tavoitteet sahoilla Oikea materiaali oikeaan paikkaan Tuotelaatu

Lisätiedot

Mikä on taimikonhoidon laadun taso?

Mikä on taimikonhoidon laadun taso? Mikä on taimikonhoidon laadun taso? MMT Timo Saksa Luonnonvarakeskus Suonenjoen toimipaikka Pienten taimikoiden laatu VMI:n mukaan Tyydyttävässä taimikossa kasvatettavien taimien määrä on metsänhoito-suositusta

Lisätiedot

Puun kasvu ja runkomuodon muutokset

Puun kasvu ja runkomuodon muutokset Puun kasvu ja runkomuodon muutokset Laserkeilaus metsätieteissä 6.10.2017 Ville Luoma Helsingin yliopisto Centre of Excellence in Laser Scanning Research Taustaa Päätöksentekijät tarvitsevat tarkkaa tietoa

Lisätiedot

Puutavaran tilavuuspainon määrittäminen. Metsätehon raportti 7 5.12.1996. Osakkaiden yhteishanke

Puutavaran tilavuuspainon määrittäminen. Metsätehon raportti 7 5.12.1996. Osakkaiden yhteishanke Puutavaran tilavuuspainon määrittäminen Jari Marjomaa Kimmo Uurtamo Metsätehon raportti 7 5.12.1996 Osakkaiden yhteishanke Asiasanat: puutavaran mittaus, tehdasmittaus, puutavaran tuoretiheys Helsinki

Lisätiedot

Hirvet taimikoissa. Taimikonhoidon teemapäivä Joensuu Juho Matala.

Hirvet taimikoissa. Taimikonhoidon teemapäivä Joensuu Juho Matala. Hirvet taimikoissa Taimikonhoidon teemapäivä Joensuu 26.8.2010 Juho Matala Metsäntutkimuslaitos, Itä-Suomen alueyksikkö juho.matala@metla.fi Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest

Lisätiedot

Männyn oksaisuuslaadun vaihtelu ja sen ennustaminen katkonnan yhteydessä. Jarkko Isotalo Tampereen yliopisto

Männyn oksaisuuslaadun vaihtelu ja sen ennustaminen katkonnan yhteydessä. Jarkko Isotalo Tampereen yliopisto Männyn oksaisuuslaadun vaihtelu ja sen ennustaminen katkonnan yhteydessä Jarkko Isotalo Tampereen yliopisto 9.6.2003 Laatuaineisto Laatuaineisto koostuu kuuden eri leimikon mäntyrungoista: 1) Ryösä (20

Lisätiedot

Dendron Resource Surveys Inc. Arbonaut Oy Finnish Forest Research Institute University of Joensuu

Dendron Resource Surveys Inc. Arbonaut Oy Finnish Forest Research Institute University of Joensuu METLA Dendron Resource Surveys Inc. Arbonaut Oy Finnish Forest Research Institute University of Joensuu Northern Boreal Forest Information Products Based on Earth Observation Data (2005 2007) LocalMELA

Lisätiedot

Männyn sydänpuun uuteaineiden nopea mittaus

Männyn sydänpuun uuteaineiden nopea mittaus Männyn sydänpuun uuteaineiden nopea mittaus BioKokkola-seminaari 28.10.2015 Kokkola Material Week Anni Harju ja Susanna Pulkka Luonnonvarakeskus, Punkaharju Esityksen sisältö 1. Mitä männyn sydänpuu on?

Lisätiedot

Taimettuminen ja taimikon hoito männyn luontaisessa uudistamisessa Eero Kubin ja Reijo Seppänen Metsäntutkimuslaitos Oulu

Taimettuminen ja taimikon hoito männyn luontaisessa uudistamisessa Eero Kubin ja Reijo Seppänen Metsäntutkimuslaitos Oulu Taimettuminen ja taimikon hoito männyn luontaisessa uudistamisessa Eero Kubin ja Reijo Seppänen Metsäntutkimuslaitos Oulu Metsänuudistaminen pohjoisen erityisolosuhteissa Tutkimushankkeen loppuseminaari

Lisätiedot

Tulevaisuuden tukki, laadutus- ja lajittelutarpeet

Tulevaisuuden tukki, laadutus- ja lajittelutarpeet Tulevaisuuden tukki, laadutus- ja lajittelutarpeet Erkki Verkasalo Metsäntutkimuslaitos FinScan Oy 25-vuotisjuhla Espoon Hanasaari 10.6.2014 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest

Lisätiedot

Kymmenen vuotta maastolaserkeilaustutkimusta käytännön kokemuksia

Kymmenen vuotta maastolaserkeilaustutkimusta käytännön kokemuksia Kymmenen vuotta maastolaserkeilaustutkimusta käytännön kokemuksia MMT Ville, Kankare Laserkeilaustutkimuksen huippuyksikkö Metsätieteiden laitos, Helsingin yliopisto Kymmenen vuotta maastolaserkeilaustutkimusta

Lisätiedot

Laatumäntyä erirakenteiskasvatuksella koesuunnitelma ja toteutus

Laatumäntyä erirakenteiskasvatuksella koesuunnitelma ja toteutus Laatumäntyä erirakenteiskasvatuksella koesuunnitelma ja toteutus Riikka Piispanen Luonnonvarakeskus Erirakenteiskasvatus männiköissä näin se voi toimia (Sauli Valkonen ja Riikka Piispanen) Erirakenteis-

Lisätiedot

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Lounais-Suomen metsäkeskuksen alueella

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Lounais-Suomen metsäkeskuksen alueella Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Lounais-Suomen metsäkeskuksen alueella Tietolähde: Olli Salminen Metla VMI10 / MELA-ryhmä / 15.6.2007 Nuutinen, T., Hirvelä, H.,

Lisätiedot

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Pirkanmaan metsäkeskuksen alueella

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Pirkanmaan metsäkeskuksen alueella Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Pirkanmaan metsäkeskuksen alueella Tietolähde: Metla VMI10 / MELA-ryhmä / 15.6.2007 Tuula Nuutinen Nuutinen, T., Hirvelä, H., Salminen,

Lisätiedot

MEKAANISET OMINAISUUDET

MEKAANISET OMINAISUUDET MEKAANISET OMINAISUUDET Arvot on annettu standardin EN 14374 mukaan ja suunnitteluarvot standardin EN 1995:2004 mukaan. MATERIAALIARVOT Ominaisarvot taulukoissa 1, 2 ja 3 on annettu 20 ºC lämpötilassa

Lisätiedot

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Keski-Suomen metsäkeskuksen alueella

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Keski-Suomen metsäkeskuksen alueella Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Keski-Suomen metsäkeskuksen alueella Tietolähde: Metla VMI10 / MELA-ryhmä / 15.6.2007 Olli Salminen Nuutinen, T., Hirvelä, H.,

Lisätiedot

I. Principles of Pointer Year Analysis

I. Principles of Pointer Year Analysis I. Principles of Pointer Year Analysis Fig 1. Maximum (red) and minimum (blue) pointer years. 1 Fig 2. Principle of pointer year calculation. Fig 3. Skeleton plot graph created by Kinsys/Kigraph programme.

Lisätiedot

Kehittyvien satelliittiaineistojen mahdollisuudet

Kehittyvien satelliittiaineistojen mahdollisuudet VTT TECHNICAL RESEARCH CENTRE OF FINLAND LTD Kehittyvien satelliittiaineistojen mahdollisuudet Forest Big Data loppuseminaari, Heureka 8.3.2016 Tuomas Häme, Laura Sirro, Yrjö Rauste VTT VTT:n satelliittikuvatutkimusaiheet

Lisätiedot

Suomalaisen sahateollisuuden kilpailukyvyn

Suomalaisen sahateollisuuden kilpailukyvyn Metsätieteen aikakauskirja t i e t e e n t o r i Anu Kantola Puu pintaa syvemmältä: kuusen rungon rakennetta ennustavat simulaattorit osa tulevaisuuden tuotantoteknologiaa Oikeanlaista puuta jatkojalostukseen

Lisätiedot

JÄREÄN SAHATAVARAN MEKAANISET OMINAISUUDET

JÄREÄN SAHATAVARAN MEKAANISET OMINAISUUDET TUULA PIHLAJAMAA JORMA JANTUNEN JÄREÄN SAHATAVARAN MEKAANISET OMINAISUUDET STRUCTURAL PROPERTIES OF LARGE-SIZED TIMBER VAKOLAN TUTKIMUSSELOSTUS 7 MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS VIHTI 1995 MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS

Lisätiedot

Energiapuun mittaus. Antti Alhola MHY Päijät-Häme

Energiapuun mittaus. Antti Alhola MHY Päijät-Häme Energiapuun mittaus Antti Alhola MHY Päijät-Häme Laki puutavaran mittauksesta Laki puutavaran mittauksesta (414/2013) Mittausta koskevista muuntoluvuista säädetään METLAN määräyksillä. Muuntoluvut ovat

Lisätiedot

TAIMIKON KÄSITTELYN AJOITUKSEN VAIKUTUS TYÖN AJANMENEKKIIN

TAIMIKON KÄSITTELYN AJOITUKSEN VAIKUTUS TYÖN AJANMENEKKIIN TAIMIKON KÄSITTELYN AJOITUKSEN VAIKUTUS TYÖN AJANMENEKKIIN Projektiryhmä Simo Kaila, Reima Liikkanen Rahoittajat Metsähallitus, Metsäliitto Osuuskunta, Stora Enso Oyj, UPM-Kymmene Oyj ja Yksityismetsätalouden

Lisätiedot

Tervasroso. Risto Jalkanen. Luonnonvarakeskus. Rovaniemi. Luonnonvarakeskus. Luonnonvarakeskus. Lapin metsätalouspäivät, Rovaniemi

Tervasroso. Risto Jalkanen. Luonnonvarakeskus. Rovaniemi. Luonnonvarakeskus. Luonnonvarakeskus. Lapin metsätalouspäivät, Rovaniemi Tervasroso Risto Jalkanen Luonnonvarakeskus Rovaniemi 1 Lapin metsätalouspäivät, Rovaniemi Perinteinen tervasroso Peridermium pini - männystä mäntyyn 2 Lapin metsätalouspäivät, Rovaniemi Aggressiivinen

Lisätiedot

Research plan for masters thesis in forest sciences. The PELLETime 2009 Symposium Mervi Juntunen

Research plan for masters thesis in forest sciences. The PELLETime 2009 Symposium Mervi Juntunen Modelling tree and stand characteristics and estimating biomass removals and harvesting costs of lodgepole pine (Pinus contorta) plantations in Iceland Research plan for masters thesis in forest sciences

Lisätiedot

Tehtävä 1. Jatka loogisesti oheisia jonoja kahdella seuraavaksi tulevalla termillä. Perustele vastauksesi

Tehtävä 1. Jatka loogisesti oheisia jonoja kahdella seuraavaksi tulevalla termillä. Perustele vastauksesi Tehtävä. Jatka loogisesti oheisia jonoja kahdella seuraavaksi tulevalla termillä. Perustele vastauksesi lyhyesti. a) a, c, e, g, b),,, 7,, Ratkaisut: a) i ja k - oikea perustelu ja oikeat kirjaimet, annetaan

Lisätiedot

KUITUPUUN PINO- MITTAUS

KUITUPUUN PINO- MITTAUS KUITUPUUN PINO- MITTAUS Ohje KUITUPUUN PINOMITTAUS Ohje perustuu maa- ja metsätalousministeriön 16.6.1997 vahvistamaan pinomittausmenetelmän mittausohjeeseen. Ohjeessa esitettyä menetelmää sovelletaan

Lisätiedot

Optimal Harvesting of Forest Stands

Optimal Harvesting of Forest Stands Optimal Harvesting of Forest Stands (Presentation of the Complete Work) 11 April 2011 Instructor: Janne Kettunen Supervisor: Ahti Salo Tausta Ass. Prof. Janne Kettunen käsittelee osana väitöskirjatyötään

Lisätiedot

Terveyslannoitus Hannu Ilvesniemi Mikko Kukkola. Metla / Erkki Oksanen

Terveyslannoitus Hannu Ilvesniemi Mikko Kukkola. Metla / Erkki Oksanen Terveyslannoitus 13.1. 2014 Hannu Ilvesniemi Mikko Kukkola Anna Saarsalmi Metla / Erkki Oksanen / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Terveyslannoitus,

Lisätiedot

Runkohinnoittelun käytettävyys? Puumarkkinatyöryhmä, tiistaina Jukka Malinen Metla / Joensuu

Runkohinnoittelun käytettävyys? Puumarkkinatyöryhmä, tiistaina Jukka Malinen Metla / Joensuu Runkohinnoittelun käytettävyys? Puumarkkinatyöryhmä, tiistaina 12.10.2010 Jukka Malinen Metla / Joensuu Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Tavaralajihinnoittelun

Lisätiedot

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Kaakkois-Suomessa

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Kaakkois-Suomessa Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Kaakkois-Suomessa Tietolähde: Metla VMI10 / MELA-ryhmä / 15.6.2007 Tuula Nuutinen Nuutinen, T., Hirvelä, H., Salminen, O. & Härkönen,

Lisätiedot

Tutkimuksen tuottamat metsänkäsittelyvaihtoehdot ja niiden paikallistaloudelliset vaikutukset

Tutkimuksen tuottamat metsänkäsittelyvaihtoehdot ja niiden paikallistaloudelliset vaikutukset Tutkimuksen tuottamat metsänkäsittelyvaihtoehdot ja niiden paikallistaloudelliset vaikutukset Loppuseminaari 26.3.29 Saariselkä Anssi Ahtikoski Esityksen sisältö 1) Metsänkäsittelyvaihtoehtojen sanallinen

Lisätiedot

Puulle sään- ja lahonkestoa omilla uuteaineilla. Martti Venäläinen & Anni Harju MMT, vanhempi tutkija Punkaharjun toimipaikka

Puulle sään- ja lahonkestoa omilla uuteaineilla. Martti Venäläinen & Anni Harju MMT, vanhempi tutkija Punkaharjun toimipaikka Puulle sään- ja lahonkestoa omilla uuteaineilla Martti Venäläinen & Anni Harju MMT, vanhempi tutkija Punkaharjun toimipaikka 5.9.2012 2 5.9.2012 3 http://www.ymparisto.fi/ Vanhat tehokyllästeet on kielletty

Lisätiedot

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Etelä-Savon metsäkeskuksen alueella

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Etelä-Savon metsäkeskuksen alueella Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Etelä-Savon metsäkeskuksen alueella Tietolähde: Metla VMI10 / MELA-ryhmä / 15.6.2007 Tuula Nuutinen Nuutinen, T., Hirvelä, H.,

Lisätiedot

Alueelliset hakkuumahdollisuudet

Alueelliset hakkuumahdollisuudet Alueelliset hakkuumahdollisuudet 2006 2036 Tietolähde: VM10 / MELA-ryhmä / 15.6.2007 Nuutinen, T., Hirvelä, H., Salminen, O. & Härkönen, K. 2007. Alueelliset hakkuumahdollisuudet valtakunnan metsien 10.

Lisätiedot

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen alueella

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen alueella Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen alueella Tietolähde: Kari Härkönen Metla VMI10 / MELA-ryhmä / 15.6.2007 Nuutinen, T., Hirvelä,

Lisätiedot

Vaikuttaako poronjäkäläpeitteen väheneminen männyn kasvuun?

Vaikuttaako poronjäkäläpeitteen väheneminen männyn kasvuun? Perjantai, 11.5.2007 Poronhoito ja muuttuva ympäristö -tutkimuksen loppuseminaari Rovakatu 2 (entinen valtuustosali) Rovaniemi 12:30 13:00 Marc Macias i Fauria, Helsingin yliopisto: Vaikuttaako poronjäkäläpeitteen

Lisätiedot

Puuntuotos jatkuvassa kasvatuksessa

Puuntuotos jatkuvassa kasvatuksessa Puuntuotos jatkuvassa kasvatuksessa Sauli Valkonen Sisältö Tilavuuskasvu, tukki/kuitu, puun laatu? Eri-käiskuusikko (poimintahakkuu) kasvun taso verrattuna tasaikäiseen puustopääoman vaikutus hakkuusta

Lisätiedot

Puun arvoketjujen laskenta kehittyy - CASE: Sahauskustannusten laskenta

Puun arvoketjujen laskenta kehittyy - CASE: Sahauskustannusten laskenta Puun arvoketjujen laskenta kehittyy - CASE: Sahauskustannusten laskenta Heikki Korpunen Metla Parkano Metsätieteen päivä 2009 Teknologiklubi Tieteiden talo WOOD VALUE Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

Liito-oravan elinympäristöjen mallittaminen Tampereen seudulla

Liito-oravan elinympäristöjen mallittaminen Tampereen seudulla Liito-oravan elinympäristöjen mallittaminen Tampereen seudulla Ari Nikula Metsäntutkimuslaitos Rovaniemen toimintayksikkö Ari.Nikula@metla.fi / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest

Lisätiedot

Energiapuun korjuun taloudellisuus nuorissa kasvatusmetsissä

Energiapuun korjuun taloudellisuus nuorissa kasvatusmetsissä Energiapuun korjuun taloudellisuus nuorissa kasvatusmetsissä Kehittyvä metsäenergiaseminaari Anssi Ahtikoski, Metsäntutkimuslaitos Seinäjoki 18.11.2009 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish

Lisätiedot

Hämeenlinna 6.9.2012. Jari Lindblad Jukka Antikainen. Jukka.antikainen@metla.fi 040 801 5051

Hämeenlinna 6.9.2012. Jari Lindblad Jukka Antikainen. Jukka.antikainen@metla.fi 040 801 5051 Puutavaran mittaus Hämeenlinna 6.9.2012 Jari Lindblad Jukka Antikainen Metsäntutkimuslaitos, Itä Suomen alueyksikkö, Joensuu Jukka.antikainen@metla.fi 040 801 5051 SISÄLTÖ 1. Puutavaran mittaustarkkuus

Lisätiedot

Metsänmittausohjeita

Metsänmittausohjeita Metsänmittausohjeita 1. PUUN LÄPIMITAN MITTAAMINEN Tilavuustaulukko perustuu siihen, että läpimitta mitataan 1,3 metriä ylintä juurenniskaa korkeammalta eli 1,3 metriä sen kohdan yläpuolelta, mistä metsuri

Lisätiedot

Itseoppivat ja joustavat tuotantojärjestelmät puutuoteteollisuudessa (SisuPUU) Teollisuusseminaari 27. toukokuuta 2009

Itseoppivat ja joustavat tuotantojärjestelmät puutuoteteollisuudessa (SisuPUU) Teollisuusseminaari 27. toukokuuta 2009 Itseoppivat ja joustavat tuotantojärjestelmät puutuoteteollisuudessa (SisuPUU) Teollisuusseminaari 7. toukokuuta 009 Tukkien lajittelun optimointi Arto Usenius ja Antti Heikkilä Laatu Latvaläpimitta Pituus

Lisätiedot