MAANKÄYTÖN TOTEUTUSOHJELMA 2017: MATO

MAANKÄYTÖN TOTEUTUSOHJELMA 2017: MATO-20 23.8.2017 Yhdyskuntasuunnittelu > Maaomaisuus > Yhdyskuntatekniikka Palveluverkkoyhteistyö: päiväkoti- ja perusopetuksen kouluverkko 1

Sisällysluettelo 1. MATO-20-ohjelman tarkoitus 2. Väestökehitys 3. Asuntorakentaminen 4. Väestöennuste 5. Tontinluovutuksen seuranta 6. Kaupungin maaomaisuus 7. Asunto- ja työpaikka-alueiden toteutuksen ohjelmointi 8. Kaupungin tarpeista lähtevät lähivuosien kaavoitustarpeet 9. Maankäytön toteutuksen yhdyskuntatekniset investoinnit 10. Johtopäätökset ja jatkotoimenpiteet 2

1. MATO-20-OHJELMAN TARKOITUS Vuosittain laadittavan ohjelman tarkoituksena on: sovittaa yhteen ja ennakoida maankäytön toteuttamista, palveluverkkoja, kunnallistekniikkaa, investointeja ja väestömuutoksia varmistaa asuin- ja työpaikkatonttien riittävyys ja alueellisesti tarkoituksenmukainen sijoittuminen edistää kaupungin hallittua kasvua edesauttaa hankkeiden ohjautumista hallitusti investointiohjelmaan aikatauluttaa maankäytön suunnittelua ja maanhankintaa Ohjelman tavoitteena on: yhdyskuntarakentamisen eteneminen toimintojen kannalta parhaalla ja kustannusten kannalta edullisimmalla tavalla asuntotarpeeseen vastaava monipuolinen asuntotuotanto yhdyskuntarakentamisesta ja maankäytöstä koituvien investointien ennakoitavuus asumisen lähipalvelujen riittävyys ja saatavuus Ohjelman keskeiset tulokset ovat: uusien asuinalueiden rakentamisen vaiheistus ja toteuttamisjärjestys koko kaupungin väestöennuste (osa-alueittaista ennustetta ei laadita 2017) lähipalvelutarpeiden ennakointi alueittain (palveluverkkosuunnittelu on VARKO:ssa jäsentymässä uudelleen, joten lähipalvelutarkasteluun palataan vuonna 2018) 3

1.1. MATO-OHJELMAN YHTEYDESSÄ TEHTYÄ Maankäytön toteutusohjelma on laadittu aiemmin neljästi, vuosina 2013, 2014,2015 ja 2016. Ohjelman yhteydessä on kartoitettu kaavoitettu rakentamaton tonttireservi suunniteltujen kaavojen mahdollistama rakentaminen kaupungin maaomaisuus Ohjelman yhteydessä on tarkasteltu Väestökehitystä sekä sen aiheuttamaa rakentamistarvetta ja vaikutuksia päivähoidon ja perusopetuksen palveluverkkoon, Yhdyskuntatekniikan 10-vuotinen investointisuunnitelma Ohjelman pääpaino on asuinalueiden toteutuksen ajoituksessa, jolla on vaikutuksia varsinkin päivähoidon ja peruskoulutuksen palvelutarpeeseen. Ohjelma antaa perusteet myös tontinluovutusmääriä koskeville tavoitteille ja tulevien vuosien kaavoitus- ja maanhankintatarpeille. Maankäytön toteutus tapahtuu yhdyskuntatekniikan investointikehyksen sallimissa puitteissa. 4

1.2. OHJELMAN SISÄLTÖ JA PAINOPISTEET Suurimmat muutokset maankäytön toteutusohjelmassa vuodelle 2017: Mahdollistetaan Itä-Suomen yliopiston opettajankoulutuksen keskittämisen edellyttämä asuntorakentaminen tontinluovutuksella. Huomioidaan keskittämisen vaikutukset Joensuun tulevien vuosien asuntorakentamiseen ja kaupungin väestörakenteeseen. Yksityisten hakemien asemakaavamuutosten mahdollistaman asuntorakentamisen määrä. Merkittävä asuntorakentamisen lisääminen mm. asemanseudun ja Tulliportinkadun kaavamuutoksissa Täydennysrakentamisen mukanaan tuomien yhdyskuntateknisten muutostarpeiden ja kehittämishankkeiden sisällyttäminen investointisuunnitelmiin. Vuonna 2017 osa-alueittaista ikäryhmittäistä väestöennustetta ei laadita, johtuen lähivuosille ennakoidusta kerrostaloasuntojen rakentamisen suuresta määrästä. Rakentamisen mittakaavasta johtuen muutokset kaupungin sisäisessä muuttoliikkeessä voivat olla suuria ellei kaupungin nettomuutto kasva tulevina vuosina merkittävästi nykyisestä tasostaan. 5

2. VÄESTÖKEHITYS 2016 Joensuun kaupungin väkiluku kasvoi vuoden 2016 aikana 334 asukasta. Vuoden 2016 väestöennusteen toteutuminen: Asukasmäärä kasvoi 9 asukasta ennustettua enemmän Väestönkasvu perustui kuntien väliseen tulomuuttoon ja maahanmuuttoon. Luonnollinen väestönlisäys oli negatiivinen -65 asukasta Kuolleisuus oli hieman ennustettua pienempi, lähellä aiempien vuosien tasoa Syntyvyys oli merkittävästi ennustettua ja aiempia vuosia pienempää Väestönmuutokset 2016 Joensuu väestötilasto toteutunut 2016 Elävänä syntyneet 689 MATO-2016 väestöennuste 2016 Kuolleet 754 764 Luonnollinen väestönlisäys -65 55 Kuntien välinen tulomuutto 4405 - Kuntien välinen lähtömuutto Kuntien välinen nettomuutto 805 4246-159 270 Kunnan sisäinen muutto 10935 - Maahanmuutto 425 - Maastamuutto 175 - Nettosiirtolaisuus 250 - Kokonaisnettomuutto 409 - Väestönlisäys 344 325 Väkiluvun korjaus -10 - Kokonaismuutos 334 325 Väkiluku 31.12.2016 75848 75839 6

2.1. VÄESTÖKEHITYS IKÄRYHMITTÄIN 2007-2016 Viime vuosien syntyvyyden alenemaa noudattaen 0-2- vuotiaiden määrä on laskenut vuoden 2012 jälkeen. Aiempien vuosien syntyvyyden alenema on näkynyt myös vuonna 2016 3-6-vuotiaiden lukumäärän laskuna. Työikäisten määrä on säilynyt keskimäärin samalla tasolla. Eläkeikäisten määrä kasvaa vuosittain merkittävästi. 7

2.2. VÄESTÖ IKÄVUOSITTAIN 2007 JA 2016 Vuodesta 2007 vuoteen 2016 päivähoitoikäisten määrä on kasvanut 81 ihmisellä (n. 2 %). Sekä ala- että yläkouluikäisten määrä on laskenut noin 300 oppilaalla. 19-24 vuotiaiden määrä on kasvanut vuodesta 2007 noin 750 ihmisellä. Eläkeikäisten määrä on kasvanut lähes 1,5 kertaiseksi kymmenessä vuodessa. 8

2.3. SYNTYNEISYYS 2010-2016 Syntyvyys oli tarkasteluajanjaksolla 2008-2016 vuonna 2012 huipussaan. Syntyvyys on laskenut huippuvuodesta noin 15 % 9

2.4 KUOLLEISUUS 2010-2016 Kuolleet 2008-2016 800 700 600 694 596 678 618 666 688 734 744 752 500 400 300 347 347 318 278 343 335 322 296 399 354 344 344 335 312 366 378 373 381 200 100 0 Yhteensä Miehet Naiset Kuolleisuus on kasvanut tasaisesti vuodesta 2009 alkaen. Vuosi 2010 on ollut poikkeus tasaisesta kehityksestä. 10

3. ASUNTORAKENTAMINEN 11

VÄESTÖ MÄÄRÄ ASUNTOJA 3.1. VÄESTÖ JA ASUNTOJEN KEHITYS 2010-2016 Joensuun väestön ja asuntojen kehitys 2010-2016 76500 Väestö Omakotitalo asuntoja Kerrostalo asuntoja Rivitalo asuntoja Asuntoja yhteensä 838 814 76000 + 413 as 900 800 75500 + 466 as 700 75000 573 596 + 570 as 601 622 600 74500 455 + 303 as 528 500 74000 389 + 453 as + 410 as 365 335 400 73500 259 300 73000 173 + 601 as 185 200 72500 100 72000 2010 1 2011 2 2012 3 2013 4 2014 5 2015 6 2016 7 Väestö 73305 73758 74168 74 471 75041 75507 75848 Omakotitalo asuntoja 163 166 185 156 116 135 143 Kerrostalo asuntoja 173 259 185 365 601 622 335 Rivitalo asuntoja 53 148 85 75 97 81 50 Asuntoja yhteensä 389 573 455 596 814 838 528 VUODET 2010-2016 0

3.2. ASUNTORAKENTAMINEN 2010-2016 Vuonna 2016 valmistui yhteensä 528 asuntoa. Valmistuneiden rivitaloasuntojen määrä laski edelleen edellisestä vuodesta 73 50. Erillisten pientaloasuntojen nousi hieman 129 143. Valmistuneiden kerrostaloasuntojen määrä laski selvästi edellisestä vuodesta 611 335. 13

3.3. KERROSTALORAKENTAMISEN ENNAKOINTIA Kerrostaloasuntojen rakentamisen määrä vuonna 2017 näyttää kasvan edellisvuosien tasosta. Rakentamisennusteen mukaan kerrostaloasuntojen määrä voi nousta jopa 800 asuntoon. Vuosina 2014-2015 kerrostaloasuntoja valmistui vuosittain 500-600 asuntoa. Vuoden 2017 rakennustilasto: Alkuvuonna 2017 on valmistunut 180 kerrostaloasuntoa, 10183 k-m2 (17.8.2017). Samaan aikaan rakenteilla on 846 kerrostaloasuntoa, 49786 k-m2 (17.8.2017). 14

3.3. KERROSTALORAKENTAMISEN ENNAKOINTIA Rakenteilla ja käynnistyviä, vuosina 2018 ja 2019 valmistuvia, rakennushankkeita on tiedossa merkittävissä määrin. Näinä vuosina kerrostaloasuntorakentamisen määrä tullee nousemaan edelleen jopa yli 1000 asunnon. Pelkästään opiskelija-asuntojen yhteenlaskettu asuntomäärä tulee olemaan vuosina 2017-2019 vähintään 720 asuntoa. Uusia opiskelija-asuntohankkeita on käynnistymässä Asemanseudulle, Tulliportinkadulla ja ruutukaavalla Niskakadulle. Penttilässä on käynnistymässä 14-kerroksisen opiskelija-asuntokohde. Lisäksi vuonna 2018 Penttilään on rakenteilla Setlementtiasuntojen ja Joensuun Kodit Oy:n toteuttamana kuuden kerrostalon kokonaisuus (10 000 k-m2). Myös Aittarannan puolella on rakenteilla noin 6700 k-m2 verran kerrostalorakentamista. Ruutukaavalla on käynnistymässä ja rakenteilla useita kerrostalokohteita. 15

3.4. KESKUSTA-ALUEEN KERROSTALORAKENTAMINEN Koko Joensuun kerrostalorakentamisen kerrosala valmistumisvuosin 2011-2016 Kerrostalot valmistumisvuosin I II IV III Aittaranta Penttilänranta Niinivaara 16

3.5. KESKUSTA-ALUEEN KERROSTALORAKENTAMISEN ENNAKOINTIA 2017-2027 Tulliportinkatu Kerrostalot valmistumisvuosin I II Kerrosala arvioiduin valmistumisvuosin IV III Asemanseutu Penttilänranta 17

3.6. PENTTILÄNRANNAN TOTEUTUKSEN AJOITTUMINEN Penttilänrannan alueella on 537 asukasta (5/2017). Alueelle on valmistunut viimevuosina noin 20 % kaupungin kerrostalorakentamisesta. Kantakaupungin muun täydennysrakentamisen myötä suhde säilynee samanlaisena myös tulevina vuosina. Penttilänkatu on rakennettu etupainotteisesti, jolloin alueen rakentamiselle on paremmat edellytykset jo tehtyjen kunnallistekniikan investointien näkökulmasta. Venesataman rakenteisiin rajoittuvien tonttien valmistuminen ajoittuu 2020- luvun puoleen väliin. Tontin luovutusvuosi Alueella riittää nykyisellä rakentamistahdilla täydennysrakentamista 2030 luvun loppupuolelle saakka. Tonttien kohdalla lukuna asuinrakennuksen arvioitu valmistumisvuosi. 18

3.7. OPISKELIJA- ASUNTORAKENTAMINEN Asemakaavan mahdollistamat rakennettavat opiskelijaasuntokohteet: Länsikatu 18 (66 asuntoa) Penttilänkulma 2 (117 asuntoa) Suvikuja 8 ja 10 (yhteensä 157 asuntoa). Asemanseudun Elli- kaava on valmistunut kesällä 2017. (n. 6000 k- m2 ja 130 asuntoa) Länsikatu Tulliportinkatu Kaupunki on kaavoittamassa opiskelija-asumiseen erittäin hyvin sopivia kohteita muun muassa PT-talon kaavassa Niskakadulle n. 4700 k-m2 + Koulukadulle 2400 k-m2 (90 + 40 asuntoa) Tulliportinkadulle arviolta 200 asukkaalle. Kaavat valmistuvat syksyllä 2017. PT-talo Asemanseutu Penttilänkulma Suvikuja 19

4. VÄESTÖENNUSTE Väestöennusteessa nettomuutto tulisi olemaan nykytrendin mukainen noin 300 asukasta vuodessa vuoteen 2024 asti ja sen jälkeen noin 250 henkilöä. Poikkeuksen tekee vuoden 2018 reilun 1000 asukkaan nettomuutto, jota selittää opettajakoulutuksen keskittäminen Joensuuhun ja sen mukanaan tuoma opiskelijaikäisten määrän lisäys. Ennusteen mukaan kuolleisuus olisi koko ennustekauden syntyvyyttä suurempaa. Tämä johtuu suurten ikäluokkien vanhenemisesta. Luonnollinen väestön väheneminen kasvaa vuosittain tasaisesti. Koko kunnan väkiluku kokonaisväestön osalta näyttää kasvavan aina vuoteen 2029 asti. (väkiluku vuonna 2029 olisi 78578). Vuodesta 2030 alkaen luonnollinen väestön väheneminen olisi trendiennusteen mukaista tasaista (+200 asukasta) nettomuuttoa suurempi, jolloin kaupungin väkimäärä alkaisi laskemaan. Syntyvyyden ennustetaan pysyvän noin 700 henkilön vuositasolla tulevaisuudessa, joka on hieman vuosien 2016 ja 2017 tasoa korkeammalla. Valtakunnan tasolla syntyvyyden on ennustettu yhä laskevan tulevaisuudessa. Tänä vuonna osa-alueittaista väestöennustetta ei laadittu, koska tiedossa oleva vuosien 2017-2019 kerrostalorakentamisen mittakaava edellyttää merkittävää kaupungin sisäistä muuttoa, jonka vaikutuksien ennakointi kaupungin asuntokuntajakaumaan 20 ja väestörakenteeseen on vähintäänkin haastavaa.

4.1. VÄESTÖENNUSTE 2017 2030 21

4.2. VÄESTÖENNUSTE 2017 2030, MUUTTUJIN Vuodet 2017-2030 Vuosi Väkiluku Kasvu Kasvu% Syntyneet Kuolleet Syntyneiden enemmyys Nettomuutto 2017 75994 146 0,19 635 776-141 287 2018 76922 928 1,22 705 785-80 1008 2019 77227 305 0,4 719 804-85 390 2020 77509 282 0,37 721 815-94 376 2021 77746 237 0,31 721 834-113 350 2022 77955 209 0,27 720 844-124 333 2023 78133 178 0,23 720 859-139 317 2024 78273 140 0,18 720 873-153 293 2025 78371 98 0,13 719 896-177 275 2026 78463 92 0,12 719 904-185 277 2027 78533 70 0,09 718 916-198 268 2028 78587 54 0,07 718 927-209 263 2029 78599 12 0,02 717 949-232 244 2030 78578-21 -0,03 717 962-245 224 22

4.3. VÄESTÖENNUSTE IKÄRYHMITTÄIN 2017-2030 Vuosi 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030 Ikärakenne yhteensä 75994 76922 77227 77509 77746 77955 78133 78273 78371 78463 78533 78587 78599 78578 0-2 2011 1973 2000 2085 2095 2096 2095 2094 2093 2092 2090 2089 2087 2086 3-6 2950 2860 2740 2633 2590 2567 2595 2675 2679 2680 2679 2677 2676 2674 7-12 4296 4362 4378 4358 4373 4327 4242 4052 3955 3927 3893 3869 3894 3970 13-15 2207 2247 2286 2300 2277 2278 2285 2364 2399 2366 2305 2238 2169 2060 16-18 2443 2591 2659 2708 2753 2809 2842 2835 2849 2864 2915 2961 2949 2911 19-24 8295 8717 8663 8653 8644 8637 8632 8628 8626 8627 8626 8627 8628 8630 25-64 37924 37850 37804 37654 37550 37434 37328 37218 37111 37023 36947 36872 36800 36724 65-74 9115 9443 9704 9797 9853 9845 9796 9745 9658 9628 9497 9370 9281 9143 75-84 4737 4849 4931 5212 5471 5798 6086 6395 6751 6849 7198 7452 7644 7734 85+ 2016 2030 2062 2109 2140 2164 2232 2267 2250 2407 2383 2432 2471 2646 23

4.4. VÄESTÖENNUSTE IKÄRYHMITTÄIN 2017-2030, TYÖIKÄINEN VÄESTÖ 24

4.5. ENNUSTETTU VÄESTÖRAKENNE 2017 ja 2030 Nykyisen matalan syntyvyyden jatkuessa päivähoitoikäisten ja alakouluikäisten määrän ennustetaan laskevan noin 300 henkilöllä vuodesta 2017 vuoteen 2030. (Päivähoitoikäisiä 2950 kpl ja alakouluikäisiä 4296 vuonna 2017). Yläkouluikäisten määrän ennustetaan laskevan reilulla 100 henkilöllä. (2207 kpl vuonna 2017). Yli 75-vuotiaiden määrän ennustetaan kasvavan noin 3000 henkilöllä. (6753 kpl vuonna 2017). 25 Koko kaupungin väestö määrän ennustetaan kasvavan 78 578 asukkaaseen vuonna 2030.

4.6. PALVELUALUEITTAINEN VÄESTÖENNUSTE Kaupungin väestönkasvu painottuu palvelualueille 1, 3 ja 4. Palvelualueella 3 väestön lisäys perustuu Penttilänrannan, asemanseudun, Niinivaaran sekä Multimäen uudisrakentamiseen. Palvelualueella 4 kasvu perustuu Karhunmäen pientaloalueen rakentumiseen. Palvelualueella 1 kasvu 26 perustuu Noljakan ja Marjalan täydennysrakentamiseen.

5. TONTINLUOVUTUKSEN SEURANTA 27

5.1. OMAKOTITONTTIEN SEURANTA: MÄÄRÄT TARJOLLA OLLEET OMAKOTITONTIT Rantakylä, 22 7 Koillispuisto Utra, metsäopisto 26 32 2 Karsikko, Orastie 4 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Utra, Utranranta 7 9 6 2 Hukanhauta 2 Karsikko, 15 Oksalankatu Penttilä 2 5 Vehkalahti 7 Noljakka 1 6 4 Pilkko, puutarha 8 Marjala 23 Marjala, saari 23 24 31 9 7 11 4 Karhunmäki 30 40 52 48 33 46 70 67 Reijola 12 10 3 1 Niittylahti 20 15 19 14 17 9 8 8 6 Hammaslahti 10 8 11 15 10 4 4 6 6 Multimäki 39 21 14 6 Eno 5 5 5 5 Vaarakunnat 4 5 5 5 4 2 2 Muut 3 2 5 3 10 6 5 9 yhteensä 135 135 132 140 103 113 103 106 101 Luovutusmäärät: Vuoden 2017 rakentamiseen haettavissa olleista uusista tonteista on vapaana Karhunmäessä 2 kpl, Reijolassa 1 kpl ja Niittylahdessa 7 kpl (8/2017). Tontinluovutusta on kantakaupungin alueella tulevina vuosina pelkästään Karhunmäen ja Multimäen alueilla. Marjalasta on luovutettavissa muutama tontti vuodessa vuoteen 2019 saakka. Omakotitonttivaranto: Multimäki: Kunnallistekniikan piirissä on tontteja vuoden 2018 rakentamiseen viisi tonttia Alueelle on kaavoitettu uusia tontteja vuosien 2019 (2020)-2024 rakentamiseen Karhunmäki: Asemakaavoissa n. 10 vuoden tonttitarpeet Niittylahden ranta: Asemakaavoitetulla alueella on tontteja vielä vuoden 2017 rakentamiseen. Uusi kaava vuosien 2019-2028 rakentamiseen. Marjalan saaressa on jäljellä 19 omakotitonttia, joita luovutetaan esirakentamisen etenemisen mukaan. Maaseutualueilla on kunnallistekniikan piirissä olevia 28 tontteja 168 kpl.

5.2. OMAKOTITONTTIEN SEURANTA: TULOT Kaupunki luovuttaa pääosan omakotitonteista vuokraamalla ne rakentajille. Kaupungin luovuttamat uudet rakentamattomat omakotitontit 2010-2016 Vuosi Myynti Vuokraus Kpl m2 k-m2 Tulot Kpl m2 k-m2 Tulot 2016 10 14880 3720 772 113 80 95207 16741 101 087 2015 16 19917 6821 536 660 81 103335 25834 103 070 2014 12 17671 3568 417 436 86 104943 26236 104 878 2013 11 15664 3341 578 978 75 99266 24816 79 810 2012 30 48920 9564 981 798 75 104863 26215 65 179 2011 26 31169 7792 992 136 102 133749 33437 76 978 2010 20 28106 7027 732 420 104 126716 31679 92 231 29

5.3. KERROS-, RIVITALO- JA LIIKETONTTIEN SEURANTA Luovutetut rivi-, kerrostalo- ja liike/työpaikkatontit 2010-2016 Myynti Vuokraus Kpl m2 k-m2 Tulot Kpl m2 k-m2 Tulot AP, AR 5 22 254 3 511 764 947 AP, AR 2 2 616 785 2 200 AK, AKR 4 12 503 15 240 3 617 959 AK, AKR 5 18 244 13 947 68 479 2016 Liike/työpaikk 2016 Liike/työpaikk 2 7 038 1 563 200 000 a a 10 75 062 34 573 59 828 Yhteensä 11 41 795 20 314 4 582 906 Yhteensä 17 95 922 49 305 130 507 AP, AR 5 14 205 3 551 615 868 AP, AR - - - - AK, AKR 4 19 353 21 266 2 273 396 AK, AKR 3 11 070 5 608 16 661 2015 Liike/työpaikk 2015 Liike/työpaikk 7 29 609 16 108 1 770 480 a a 14 70 326 28 112 46 726 Yhteensä 16 63 167 40 925 4 659 744 Yhteensä 17 81 396 33 720 63 387 2014 AP, AR 6 15 410 3 852 580 470 2014 AP, AR - - - - AK, AKR 2 16 672 10 847 367 000 AK, AKR 5 18 242 8 198 27 608 Liike/työpaikka 5 116 173 41 526 2 156 400 Liike/työpaikka 15 38 778 17 088 24 758 Yhteensä 13 148 255 56 225 3 103 870 Yhteensä 20 57 020 25 286 52 366 2013 AP, AR 7 25 223 5 751 581 171 2013 AP, AR 2 6 956 1 740 2 618 AK, AKR 6 17 909 17 549 3 937 000 AK, AKR 4 12 155 7 243 33 971 Liike/työpaikka 3 18 510 6 573 139 921 Liike/työpaikka 14 117 103 50 103 57 071 Yhteensä 13 61 642 29 873 4 658 092 Yhteensä 20 136 214 59 086 93 660 2012 AP, AR 6 15 024 3 896 559 696 2012 AP, AR 3 9559 2648 2 242 AK, AKR 9 27 231 23 103 4 719 485 AK, AKR 2 7933 3755 12 229 Liike/työpaikka 3 71 596 17 933 4 391 340 Liike/työpaikka 10 58268 27218 36 750 Yhteensä 18 113 851 44 932 9 670 521 Yhteensä 15 75760 33621 51 221 2011 AP, AR 2 9 250 2 251 413 330 2011 AP, AR 5 14721 5393 14 589 AK, AKR 5 16 268 9 067 1 590 510 AK, AKR 0 0 0 0 Liike/työpaikka 0 0 0 0 Liike/työpaikka 16 140087 46827 42 579 Yhteensä 7 25 518 11 318 2 003 840 Yhteensä 21 154808 52220 57 168 2010 AP, AR 7 20 409 5 101 445 900 2010 AP, AR 0 0 0 0 AK, AKR 3 12 489 4 744 368 908 AK, AKR 0 0 0 0 Liike/työpaikka 2 10 789 426 000 Liike/työpaikka 13 147804 69514 59 946 Yhteensä 12 43 687 9 845 1 240 808 Yhteensä 13 147804 69514 59 946 30

6. KAUPUNGIN MAAOMAISUUS Maanhankinta on ollut viime vuosina menestyksekästä. Uudisalueilla lähivuosien maankäytön toteuttamisen edellyttämät maa-alueet on saatu hankittua kaupungin omistukseen. Maanhankinta 2011 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Suoritteita 9 11 21 23 20 14 25 Pinta-ala m2 530000 1023600 639300 545560 527997 570270 477172 Käytetty rahaa 765 139 1 343 600 1 660 332 1 400 130 1 105 020 982 853 830 000 31

6.1. MAANHANKINTATARPEET, KAUPUNGIN LAAJENTUMISALUEET Tehokas ja pitkäjänteinen maapolitiikka on avainasemassa uudisalueiden toteutuksen ja kaupungin kehityksen mahdollistamisessa. Edellytyksenä toimivalle maapolitiikalle on kaikkien maapoliittiseen ohjelmaan kirjattujen maanhankintakeinojen aktiivinen ja tehokas käyttäminen. Raakamaat on pyrittävä hankkimaan hyvissä ajoin ennen alueiden toteuttamista. Maanhankinnan aikataulujen venymisen seurauksena joudutaan tekemään muutoksia maankäytön toteutussuunnitelmiin, venyttämään kaavoitusaikatauluja, mahdollisesti pienentämään tontinluovutusmääriä ja vastamaan kasvavaan palvelutarpeeseen tietyillä alueilla aiemmin kuin on ollut tarkoitus. Raakamaavaranto on melko hyvä tulevia vuosia ajatellen. Akuutteja maanhankintatarpeita ei ole. Normaalia enemmän ponnisteluja maanhankinnan osalta joudutaan tekemään Raatekankaan länsiosissa, Iiksenniemessä Multimäen alueella, Paksuniemessä Karhunmäen alueella ja Haapaniemessä Reijolan alueella. Maanhankinnan haasteet osalla näistä alueista ovat johtaneet siihen, että maankäytön toteutukselle on jouduttu hakemaan vaihtoehtoisia ratkaisumalleja. Lähivuosina maanhankinnan osalta on edettävä myös näillä alueilla kaupungin kasvun ja elinvoimaisuuden mahdollistamiseksi. 32

6.2. MAANHANKINTATARPEET, LÄHIVUOSIEN SUUNTAUTUMINEN Raakamaavaranto on melko hyvä tulevia vuosia ajatellen. Akuutteja maanhankintatarpeita ei ole. Täydennysrakentaminen ja kaavamuutokset tuovat mukanaan maankäyttösopimuksia ja maanhankintatarpeita, joihin joudutaan tulevina vuosina panostamaan. Kaupungin alueella on paljon kaavoissa yleiseen käyttöön osoitettuja alueita, jotka ovat edelleen yksityisessä omistuksessa. Alueen kaavoja ei ole täten näiltä osin toteutettu. 33

6.3. MAANHANKINTATARPEET, KAAVOITETUT ALUEET Täydennysrakentaminen ja kaavamuutokset tuovat mukanaan maankäyttösopimuksia ja maanhankintatarpeita, joihin joudutaan tulevina vuosina panostamaan. Kaupungin alueella on paljon kaavoissa yleiseen käyttöön osoitettuja alueita, jotka ovat edelleen yksityisessä omistuksessa. Alueen kaavoja ei ole täten näiltä osin toteutettu. Suurelta osin nämä tapaukset sijoittuvat liitoskuntien alueelle, mutta näitä löytyy myös kantakaupungin alueelta. Tilanteen taustalla on menneinä vuosikymmeninä harjoitettu kaavoitus-, lupa- ja maapolitiikka. Näiden alueiden hankkiminen kaavan toteuttamiseksi on haasteellista varsinkin puistojen ja rantaalueiden osalta. Kaavassa osoitettujen katualueiden osalta tehtävä on taasen paljon resursseja vaativaa kohteiden määrän johdosta. Jo asemakaavoitetuilla alueilla maanhankinta edellyttää tarpeen vaatiessa kaikkien maapoliittiseen ohjelmaan kirjattujen maapolitiikan keinojen hyödyntämistä. 34

7. ASUNTO- JA TYÖPAIKKA-ALUEIDEN TOTEUTUKSEN OHJELMOINTI Kysytyimmillä alueilla omakotitonttien luovutuksen vaikutukset varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen palveluverkkoon on otettava huomioon tarkemmin muuhun rakentamiseen nähden. Koska kysyntä on hyvä varsinkin kantakaupungin tonteilla, tontinluovutus edellyttää uusien katujen ja muiden yleisten alueiden rakentamista. Tämä on huomioitava yhdyskuntatekniikan investointiohjelmassa. Kerrostalotontteja voidaan luovuttaa vuosittain vapaasti kysyntää vastaavasti, koska katuverkkoa ja yhdyskuntatekniikkaa on rakennettu etupainotteisesti Penttilänrannassa, Penttilänkatu. Rivitalotontteja voidaan luovuttaa kysyntää vastaavasti vuosittain. Karhunmäen ja Multimäen omakotialueilla on olemassa valmiita rivitalotontteja rakentamiseen, jotka luovutetaan kysyntä ja rakentaminen huomioiden tarpeen vaatiessa. 35

7.1. MAASEUTUALUEIDEN TONTIT Enon, Uimaharjun, Louhiojan, Heinävaaran, Hammaslahden, Kiihtelysvaaran ja Tuupovaaran alueilla on asemakaavoitettuja jo valmiin yhdyskuntatekniikan piirissä olevia tontteja rakentamiseen. Tontit ovat heti valmiita rakentamiseen. Tonttien kysyntä näillä alueilla on ollut viime vuosina hiljaista. Liitteenä olevissa kartoissa esitetty liitoskuntien tonttitarjonta. Yhdyskuntatekniikan piirissä olevia tontteja on maaseutualueilla kaikkiaan noin 150. Louhiojan, Heinävaaran ja Hammaslahden alueille on jo laadittu asemakaavoja mahdollinen myöhempi tonttikysyntä huomioiden. Yhdyskuntatekniikan rakentaminen tapahtuu kysynnän ja investointien sallimissa puitteissa. Louhiojan alueella luovutettavien tonttien lisääminen edellyttää kysyntään suhteutettuna suuria yhdyskuntatekniikan kynnyskustannuksia. 36

7.2. OMAKOTITONTTIEN MÄÄRÄT Vuodesta 2019 alkaen kunnallistekniikan investointiohjelmaan ja tontinluovutusohjelmaan on sisällytetty noin 20% nykyistä matalammat tontinluovutusmäärät. Mikäli suunniteltuihin tontinluovutusmääriin tehdään muutoksi, ne täytyy lyödä lukkoon seuraavan MATOohjelman laadinnan yhteydessä keväällä 2018. Uusien yhdyskuntarakentamista edellyttävien omakotitonttien luovutusmäärien pitäminen 100 tontissa edellyttää asuntotonttialueiden uudisrakentamisen investointitason säilyttämistä nykytasolla. Kehittämishankkeiden ja peruskorjausinvestointien lisääntyessä tämä aiheuttaa paineita investointikehyksen kasvattamiseen. Kaavoitettu tonttivaranto pidetään kuitenkin jatkuvasti tasolla, joka mahdollistaa myös tulevaisuudessa vuosittain 100 tontin luovutuksen, mikäli kysyntä sitä vaatii. 37

7.2.1. ALUEELLISET PERUSTEET OMAKOTITONTTIEN MÄÄRILLE Uusien asuinalueiden toteutusta sääntelevät erityisesti palveluverkko ja yhdyskuntatekniikan investointimäärärahat. Pääperiaatteissaan ohjelmoinnin perusteet ovat aiemman vuoden kaltaiset. Tontinluovutusmäärät pidetään vuosina 2017 ja 2018 kaupunginhallituksen esityksen mukaisesti 100 tontin tasolla. Vuodesta 2019 alkaen määriä on laskettu 20 %. Tontinluovutusmääriä tarkastellaan vuosittain kysynnän mukaisesti, pyritään tarjoamaan kysyntää vastaava määrä tontteja. Keväällä 2018 ratkaistaan tulevien vuosien tonttitarjonnan taso, eli onko laskettu taso riittävä kysyntään nähden. Pientalotonttien luovutus painottuu Karhunmäkeen, jossa määrät pysyvät vähintään nykyisellä tasolla. Tontinluovutus tukee varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen palveluverkkoa koskevia päätöksiä, Alueella on kaksi yksityistä 4-ryhmäistä päiväkotia. Alueelle on valmistunut 2-sarjainen alakoulu vuonna 2017. Multimäen alueella tontinluovutus on pientä vuosina 2017-2018 Tontinluovutus tukee varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen palveluverkkoa koskevia päätöksiä Karsikon alakoulu on väliaikaistiloissa Sirkkalassa ainakin vuoden 2018 syksyyn saakka Palveluverkkoon kohdistuvien paineiden kasvu lievenee Multimäen ja Karsikon alueella hiljaisemmalla uudisalueen toteutustahdilla. Saadaan aikalisä palveluverkkoa koskeville ratkaisuille Karsikon alueen koulu- ja päivähoitoratkaisut Kaavamuutos Karsikon alakoulun tontilla on käynnissä, jonka tavoitteena on mahdollistaa uuden alakoulun ja myöhemmin mahdollisen yläkoulun sijoittuminen tontille. Tuulikanteleen päiväkodin laajennus on suunnitteilla Multimäen alueen koulutarpeen ajoittuminen Niittylahden alueella tontinluovutusmäärät ovat 5-8 tontin vuositasolla. Tulevina vuosina luovutettavien tonttien määrää on muutettu viime vuosien tonttikysyntää vastaavaksi. Alueen jatkorakentaminen edellyttää kalliita kynnyskustannuksia, jotka ajoittuvat investointiohjelmaan 38 näillä näkymin vuodelle 2019.

7.2.2. OMAKOTIALUEET,TONTTEJA Kaupunginosa Pienalueen nimi 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 Penttilä Ukonmäki 0 6 3 0 0 0 0 0 0 0 0 Marjala Marjalansaari 4 8 8 3 0 0 0 0 0 0 0 Karhunmäki Karhunmäki 0 0 0 16 16 13 0 0 0 0 0 Karhunmäki Hakolahti 0 0 0 0 0 0 12 12 20 0 0 Karhunmäki Kukkola 69 4 0 3 0 0 0 0 0 0 0 Karhunmäki Haapajoki 0 58 28 18 38 38 35 14 0 0 0 Multimäki Multimäki 7 5 27 26 24 19 21 18 21 40 28 Heinävaara Heinävaara 3 2 4 3 3 4 4 4 4 5 0 Hammaslahti Hammaslahti 8 4 3 4 3 4 4 6 5 7 4 Reijola Reijola 3 3 0 0 0 0 0 18 22 16 24 Niittylahti Niittylahdenranta 5 0 8 11 6 6 6 6 7 12 17 Louhioja Louhiojan taajama 4 2 2 2 3 0 0 0 0 0 0 YHT 103 92 83 86 93 84 82 78 79 80 73 39

7.3. RIVITALOALUEET Maankäytön toteutusmallissa on ajoitettu kaavavarannon rivitalotonttien luovutusta rakentamiseen. Lähtökohtina ovat olleet viime vuosien rivitalorakentamisen määrä ja asuntotarve-ennuste. Rivitalotonttivarantoa sisältyy uudisalueiden asemakaavoihin suhteessa enemmän kuin omakotitontteja. Rivitalotontit toteutuvat mm. Karhunmäessä ja Multimäessä hieman hitaammin, kuin omakotitontit. Rivitalojen osalta näillä alueilla on hyvä valmius reagoida kysynnän kasvuun. pyritty siihen, että rivitalotontteja olisi tarjolla eripuolilla kaupunkia vuosittain luovutettavien rivitalotonttien kerrosala on vähintään aikaisempien vuosien tasolla, reagoidaan kysyntään tarvittaessa nopeallakin aikataululla huomioitu alueiden toteutuksen kannalta järkevät kokonaisuudet siten, että omakotialueiden kupeessa olevat myöhemmin rakennettavat rivitalotontit sijoittuvat järkevästi Rivitalotonttien kysynnän kasvuun reagointi, nykyistä suurempi tontinluovutus, ei edellytä lisäpanostuksia yhdyskuntatekniikan investointeihin. 40

7.4. KERROSTALOALUEET Kerrostaloasuntojen rakentamisen määrä on ollut jo muutaman vuoden lähes kaksinkertainen tavoiteltuun 20 000 k-m2 nähden. Rakenteilla olevan ja tulevina vuosina käynnistyvien tiedossa olevien hankkeiden perusteella rakentamisen määrä säilyy korkeammalla tasolla ainakin seuraavat vuodet. Alueiden ajoitukseen tehtyjä muutoksia huomioiden tiedossa olevat hankkeet ja vuosittaiset asuntorakentamisen tavoiteltu määrä ovat: Penttilänrannan alueella kerrostalorakentamista tulisi olla vähintään Penttilänrannan hankesuunnitelman mukainen kerrosala 5500-6500 k-m2. Asemanseudun ja Tulliportinkadun asemakaavamuutosten mahdollistaman rakentaminen sovitetaan muuhun asuntorakentamiseen. Opiskelija-asumisen kohteiden runsauden ja asemanseudulle tulevan asuntorakentamisen myötä Sortavalatalon tontille kaavoitettua asuntorakentamista siirretään alkamaan vasta 2020-luvun lopulla. Valmistuneisiin kaavoihin sisältyy opiskelija-asumista hyviltä paikoilta ja reilusti se määrä mihin kaupunki on sitoutunut näin ollen Sortavalankadulla ei ole tarvetta opiskelija-asunnoille. Osa osoitteessa Sortavalakatu 4 olevasta tontista luovutetaan asumisoikeusasuntojen rakentamiseen. 41

7.4.1. KERROSTALOALUEET, K-M2 42

7.5. YRITYSALUEET Luovutusvalmiita kunnallistekniikan piirissä olevia yritystontteja löytyy Raatekankaalta, Marjalasta, Pilkosta, Reijolasta ja Papinkankaalta. Raatekankaan alueen viimeiset tontit rakentunevat vuoden 2018 aikana. Marjala Pilkko Raatekangas Pilkon alueen laajempi toteuttaminen ajoittuu Marjalan jo kunnallistekniikan piirissä olevien työpaikkatonttien toteuttamisen jälkeiseen aikaan. Syvä-sataman alueelle on vastikään laadittu uusi asemakaava teollisuuden toimintojen sijoittumiseksi. Sataman-alue Papinkangas 43 Reijola

7.5.1.1 YRITYSALUEET, MARJALA Marjala 44

7.5.1.2 YRITYSALUEET, MARJALA Marjala Marjalassa on teollisuus- ja liiketontteja valmiin kunnallistekniikan piirissä. Liikenteellisesti alueen sijainti on hyvä valtatien varressa Marjalan eritasoliittymän kohdalla. Vuoden 2030 ennustettu liikennemäärä 26 000 ajoneuvoa vuorokaudessa 45

7.5.2.1 YRITYSALUEET, PILKKO Pilkko 46

7.5.2.2 TEOLLISUUS- JA TYÖPAIKKA-ALUEET, PILKKO Pilkko Länsilinjan alueen toteutetaan Marjalan tonttien rakentumisen jälkeen 47

7.5.3.1 YRITYSALUEET, PAPINKANGAS Papinkangas 48

7.5.3.2 YRITYSALUEET, PAPINKANGAS Papinkangas Papinkankaan uusi laaja teollisuusalue tulee olemaan keskeinen alue tulevien vuosikymmenten aikana. Kadut valmistuivat kesäkuussa 2017. Yksi yritystontti on rakenteilla ja 3 muuta on vuokrattu toimijoille. Liikenteellisesti alueen sijainti on hyvä Valtatie 6:n varressa Karhunmäen eritasoliittymän kohdalla. Vuoden 2030 ennustettu liikennemäärä 18 000 ajoneuvoa vuorokaudessa. 49

7.5.3.3 YRITYSALUEET, PAPINKANGAS Kaupungin paras maaperä n. 13 000 ohi ajavaa autoa vuorokaudessa (vuonna 2030 ennustettu 18 000 ajoneuvoa vuorokaudessa) 50

8. KAUPUNGIN TARPEISTA LÄHTEVÄT LÄHIVUOSIEN KAAVOITUSTARPEET Yritysalueet Yritysalueiden kaavavaranto on hyvä. Laajempia kaavoitustarpeita ei ole. Fortumin voimalaitoksen takana oleva alue Iiksenvaaralla kaavoitetaan mahdollisiin Fortumin voimalaitoksen toimintaan tai rautatiehen tukeutuvan yritystoiminnan tarpeisiin. Pientaloalueet Pientalotonttien kaavavaranto on hyvä. Tontteja on Karhunmäessä ja Multimäessä seuraavan 10 vuoden tarpeisiin. Myös maaseutualueiden taajamien kaavavaranto on hyvä. Kerrostaloalueet Penttilänrannan asemakaavoitusta jatketaan jo käynnistyneellä kolmannella kaavamuutoksella monipuolisen kerrostalotonttivarannon takaamiseksi alueella. Tavoitteena on, että uuden kaavan tontteja on luovutettavaksi vuodesta 2018 alkaen. Rantakylän koulun tontti vapautuu täydennysrakentamiseen. Ranta-Mutalan kerrostaloalueen kaava laaditaan Rantakylä-Utra osayleiskaavan laatimisen jälkeen (toteutuksen aloitus ajoittunee vuoden 2030 tienoille) 51

9. MAANKÄYTÖN TOTEUTUKSEN YHDYSKUNTATEKNISET INVESTOINNIT Yhdyskuntatekniikan toteutukseen kuuluvat kaupungin talousarvion kautta rahoitettavien katujen, kevyen liikenteen väylien, siltojen, puistojen ja muiden yleisten alueiden rakentaminen. Tavoitteena on investointien toteuttaminen tontinluovutuksen ja talonrakentamisen edellyttämässä aikataulussa. Uusien alueiden viimeistely pyritään saamaan valmiiksi tontinluovutusta seuraavan vuoden aikana koko ympäristön osalta. Asunto- ja yritystonttien rakentamisen edellytyksenä on, että katupohjaukset ja verkostot on rakennettu alueelle ennen talonrakentamisen alkamista. Valmistuminen ajoittuu pääsääntöisesti touko-kesäkuulle. Uuden asuntoalueen asemakaavoitukseen ja kunnallistekniseen suunnitteluun tulee varata alueen koosta riippuen vähintään puolitoista vuotta. Yhdyskuntatekniikan rakentaminen ja talonrakentaminen kestävät vähintään 1½-2 vuotta. Uudisrakentamisen investointitaso on ollut vuosina 2014-2015 aiempia vuosia matalampi. Nykytasoisen asuntorakentamisen määrä edellyttää keskimäärin 4-5 milj. investointitasoa. Isompia kynnyskustannuksia omaavia uudisalueita on pyritty porrastamaan. Vuosien 2017-2019 osalta jo aiemmin hankekylläiseen investointiohjelmaan on sovitettu opiskelija-asumisen lisäämisen edellyttämät yhdyskuntatekniikan kustannukset. Kaavamuutosten ja täydennysrakentamisen aiheuttamat investointitarpeet on huomioitu sillä tarkkuudella, kun ne ovat tiedossa. Uudet hankkeet joudutaan sovittamaan investointikehykseen erikseen, kun niitä ilmaantuu. 10 vuotisessa investointiohjelmassa investoinnit asettuvat 15 milj. euron paremmalle puolen. Mikäli kehys tulee olemaan tätä alempi joudutaan jostakin karsimaan. Priorisointia tehdään nykyäänkin vuosittain. 52

9.1. TONTINLUOVUTUSMÄÄRÄT JA INVESTOINTITARPEET Kerros- ja rivitalokohteet: Kaavoitettu ja valmiin kunnallistekniikan piirissä oleva rivi- ja kerrostalotonttivaranto on hyvä. Riittävä kysyntää vastaava tontinluovutus ei edellytä tältä osin investointeja. Yksityisten maanomistajien kaavamuutokset ja asemanseudun seudulle sijoittuva kerrostalorakentaminen sen sijaan edellyttävät kaupungilta merkittäviä yhdyskuntateknisiä investointeja. Myös Penttilän satama-alueeseen rajoittuvien kerrostalotonttien luovuttaminen edellyttää mittavia investointeja jokirannan rakentamisen osalta. Omakotialueet: Yhdyskuntateknisten investointien osalta Karhunmäen alueen kynnyskustannukset tullaan maksamaan vuoteen 2020 mennessä. Tällöin alueen läpi kulkeva Karhunkaaren kokoojakadun pitäisi olla rakennettu kokonaisuudessaan ja joukkoliikenne on siirrettävissä kulkemaan sitä pitkin. Pientaloalueen toteuttaminen on tämän jälkeen tontti- ja asukaskohtaisesti kohdennettujen kustannusten puitteissa edullisinta. Tällöin voidaan aloittaa suurempia kynnyskustannuksia edellyttävien alueiden toteuttaminen Multimäessä, mikäli alueen rakentaminen saadaan sovitettua yhdyskuntatekniikan investointikehykseen. 53

9.2. MAANKÄYTÖN TOTEUTUKSEN YHDYSKUNTATEKNISET INVESTOINNIT, 10 V TAULUKKO Kaupunkistrategian toteuttaminen edellyttää tulevina vuosina kunnallistekniikan korjausvelan kasvua taittavia peruskorjausinvestointeja. Korjausvelan kasvun taittuminen edellyttää noin neljän milj. euron investointitasoa peruskorjauksen osalta. Tuleville vuosille on huomioitu myös indeksikorjaus. Venepaikkahankkeiden toteuttaminen on ajoitettu mahdollisen tarpeen ja sovitettu muun kaupunkirakenteen rakentamisen aikatauluun. Liikuntapaikkahankkeiden keskimääräinen 600 000 investointitaso mahdollistaa yleisten alueiden liikuntaolosuhteiden saattamisen seuraavan 10 vuoden aikana keskeisiltä osin asukkaiden tarpeita vastaavaksi. Koulun pihojen liikunnallisten olosuhteiden parantamista tämä ei mahdollista. Ne sisältyvät tilainvestointeihin. Tilakeskus huomioi mahdollisuuksiensa mukaan tarpeet investoinneissaan. 54

9.3. MAANKÄYTÖN TOTEUTUKSEN YHDYSKUNTATEKNISET INVESTOINNIT, 10 V TAULUKKO 55

10. JOHTOPÄÄTÖKSET JA JATKOTOIMENPITEET Vuonna 2018 tapahtuva opiskelijaikäisen väestön ja opiskelija-asuntomäärän lisäys yhdessä muun kerrostalorakentamisen kanssa muuttaa merkittävästi kaupungin väestö- ja asuntorakennetta. Muutos on joissain kaupunginosissa niin suuri, että se aiheuttaa vaikeasti ennakoitavia muutoksia varsinkin kantakaupungin alueella. Kaupunginosien kehitystä seurataan opiskelija-asuntojen valmistumisen yhteydessä. Vuoden 2018 jälkeen voidaan palata luotettavamman osa-alueittaisen väestöennusteen pariin. Tontinluovutusta tarkastellaan tonttikysynnän, investointimäärärahojen riittävyyden ja tontinmyyntitulojen näkökulmasta. Uudet eteen tulevat kehittämishankkeet ja kaavamuutoksista koituvat saneeraukset sovitellaan mahdollisuuksien mukaan jo etukäteen hankkeilla täytettyyn investointikehykseen. Palveluverkon osalta tarkastellaan erityisesti Karsikon ja Multimäen alueen tulevaa päivähoito- ja kouluverkkoa. Karsikossa on käynnissä kaavamuutos, jonka tavoitteena on mahdollistaa uuden alakoulun ja myöhemmin mahdollisen yläkoulun sijoittuminen nykyisin käytöstä pois olevan Karsikon alakoulun tontille. MATO-20 ohjelma päivitetään vuosittain: Huomioidaan toteutuneet muutokset mm. väestön kehityksessä, palveluverkossa, taloudellisessa tilanteessa ja tonttikysynnässä Ohjelma on joustava ja reagoi nopeasti olosuhteissa tapahtuviin muutoksiin. Rakentamista seurataan vuosittain: Tontinluovutusmääriä tarkastellaan kriittisesti vuosittain Tonttien luovutusmääriä tarkistetaan kysynnän ja toteutuneen rakentamisen mukaisiksi Luovutettujen tonttien toteutumista seurataan Priorisoidaan hankkeita, jotta pysytään investointimäärärahojen sallimissa puitteissa Tunnistetaan keinot vaikuttaa maankäytön toteutuksessa palvelukapasiteetin riittävyyteen ja toisaalta kapasiteetin täysimittaiseen hyödyntämiseen Väestönkehitystä seurataan vuosittain: Väestönkehitystä seurataan tarkasti alueilla, joilla palvelutarpeessa on ennustettu tapahtuvan kasvua ja joiden palvelutarpeeseen vastaamiseksi tarvitaan palveluinvestointeja, hyödynnetään tietoja palveluverkkosuunnittelussa Seurataan väestöennusteen toteutumista Seurataan palveluverkkosuunnitelmien ja toteutuvan väestökehityksen vastaavuutta 56