Kuinka pyöräilykuntaa arvioidaan? Minna Raatikka, minna.raatikka@poljin.fi Pyöräilykuntien verkosto
Arviointimenetelmiä on useita
Miksi tehdä arviointia? Kehittämiskohteiden tunnistaminen Kehityksen seuranta Vertailu
Miten tehdä arviointia? Näkökulma Kuinka hyvät pyöräilyolosuhteet kunnassa on? Kuinka onnistuneesti kunta edistää pyöräilyä? Kuinka aktiivisesti kunta tukee pyöräilyn edistämistä? Objektiivinen Laadun mittaaminen, infran olosuhteet, onnettomuusdata, saavutettavuus indikaattorit Kulkumuoto-osuus, Pyöräilymäärien kasvu Toimenpiteiden määrä ja niiden edistyminen, tavoitteet ja resurssit Subjektiivinen Pyöräilijöiden tyytyväisyys Tyytyväisyys Pyöräilijöiden mielipide
Mikä on oikea tapa arvioida?
Ajaako asian? Luotettavat ja konkreettiset tulokset Resurssit? Mittaamisen taso ja laajuus
Esimerkkejä
Kommunvelometer Ruotsalaisen Cykelfrämjandetin arviointimenetelmä, jossa vertaillaan miten kunnat edistävät pyöräilyä. Tehdään sähköisen haastattelulomakkeen (60 kysymystä) avulla vuosittain. 6 osa-aluetta: infra, investoinnit, markkinointi, edistämistoimet, politiikka, seuranta.
Kunnat lisääntyneet vuodesta 2010 vuoteen 2017 (17 50). 50 % Ruotsin väestöstä
Kommunvelometer 78 % kunnista, jotka ovat osallistuneet enemmän kuin kerran ovat parantaneet tuloksiaan. Kuntien keskiarvo noussut + 1,5 pistettä Selkeä vaikutus positiiviseen medianäkyvyyteen ja poliittisen ilmapiiriin nostamiseen.
Fietsstad Fietsbalans (2000-2005) Fietsbalans II (2006-2012) Fietsstad vaalit (2-4 vuoden välein vuodesta 2000) Fietsstad vol 2.0 (vuodesta 2017)
Fietsbalans
Fietsstad vaalit Benchmarkista kilpailuun Kunnat hakivat mukaan (poliittinen tahtotila) Arvioinnin kohteena: turvallisuus, kulkumuoto-osuus, infra Vuosittaiset teemat: Bikeconomics, Obstacles
Fietsstad vol 2.0 Asukkaille suunnattu sähköinen kysely kunnan pyöräilyoloista (36 kysymystä, avoinna 3kk). Esimerkki: keskustassa pyöräily on (huono erinomaista) Lisäksi arvioidaan: Kiertoreitit 2 km säteellä keskustasta Asumisen tiheys Kiertoliittymien prioriteetti 50 km/h ajoradan puuttuva pyöräinfa Kansallinen pyöräilyjärjestö tekee ehdotuksen jurylle joka valitsee voittajan. Valinta sijoittuu vaalien aikaan.
Ajaako asian? Medianäkyvyys ja poliittinen vaikuttaminen Resurssit? Käyttäjien mielipide arvokasta
PyöräKompassi Pyöräilykuntien verkoston kehityshanke (yhteistyö WSP Finland). Pilottivaiheessa mukana 8 kuntaa. Haastattelut, maastoanalyysit, paikkatietoanalyysit 9 mittaria.
PyöräKompassi
Mittaristo Yhteenvetotaulukko ja kysymysten/osa-alueiden painoarvot (suluissa) Edistämisohjelma tai vastaava, tavoitteet, poliittinen asema (55 %) 1.1 Onko pyöräilyn edistäminen osa laajempaa kokonaisuutta? 1.2 Onko kunnassa voimassa oleva pyöräilyn edistämisohjelma tai vastaava? 1.3 Onko ohjelman tai pyöräilyn tavoitteita ja toimenpiteitä hyväksytty poliittisesti? Millä tasolla? 1.4 Onko pyöräilyn edistämiselle asetettu tavoitteita? Millaisia (laadullinen vs määrällinen)? 1.5 Onko ohjelma poikkihallinnollinen? 1.6 Onko ohjelman toteuttaminen ja seuranta vastuutettu selkeästi jollekin taholle? 1.7 Ovatko ohjelman toimenpiteet kattavia? Resurssit (33 %) 1.8 Millaiset henkilöstöresurssit pyöräilyn edistämiseen on käytössä? 1.9 Onko pyöräilyhankkeisiin osoitettu erillistä budjettia? 1.10 Mikä on pyöräilyn vuosittainen investointitaso? Sidosryhmätyö (13 %) 1.11 Tehdäänkö pyöräilyyn liittyvää yhteistyötä sidosryhmien kanssa? 1.12 Kerätäänkö asukkailta erikseen pyöräilyyn koskevaa palautetta? 1.13 Onko kunta Pyöräilykuntien verkoston jäsen?
Lähteet Sessio: The Power of Competition: Benchmarking Each Other Speakers: Jaap Kamminga - Benchmarking Dutch cities Michael Koucky - "The Power of Benchmarking. Can benchmarking influence cycling policies? Eight years of experience from Sweden" Thomas Böhmer - "The ADFC (German Cyclist s Association) Bicycle Climate Test"