Suomalaisen EU-t&i-tukiverkoston kehittäminen Tutkimuspalvelupäivät Oulu, Marja-Leena Tolonen, Tekes /TEM

Transkriptio

1 Suomalaisen EU-t&i-tukiverkoston kehittäminen Tutkimuspalvelupäivät Oulu, Marja-Leena Tolonen, Tekes /TEM

2 Horisontti 2020:een liittyvän kansallisen toimijaverkoston kehittäminen ja uudistaminen Taustaa Suomen EU-t&i-toimintamalli pysynyt pääpiirteissään samana v lähtien Alun perin hyvä ja aikaansa edellä ollut ERA-lähtöinen kansallinen järjestelmä muodostunut pirstaleiseksi ja resursoitu nykyisellään riittämättömästi 7PO eroaa jo edeltäjistään (mm. budjetti, ERA, uudet yhteistyömuodot) H2020 ohjelma tuo lisää muutoksia (rakenne, ongelmalähtöisyys, innovaatiotoiminta, kansallisten ohjelmien synkronointi, komitearakenne, suuret ohjelmankaltaiset projektit, ulkoistaminen) Toimijoiden roolit muuttuvat komiteoiden lisäksi steering groupit, ulkoistettujen toimien koordinaattorit; jäsenmaiden virallinen vaikuttaminen muuttunee/ vähentynee Linkit lisääntyvät kansallisiin ohjelmiin haasteita osaamiselle ja näkemykselle Budjetti kasvaa, kasvaako laadullinen ja määrällinen osallistumisemme 7PO:n hakukierrosten trendi ollut laskeva suomalaisten onnistumisprosentin osalta (huonoin pohjoismaista) ja palautuma pysynyt samana vaikka rahaa ollut jaossa enemmän Uusia ja puiteohjelmaa tuntemattomia osallistujia sekä lisää yrityksiä tarvitaan mukaan Suomeen tulleesta rahoituksesta alle 10% pk-yrityksille; EU keskiarvo 15%

3 Kyselyssä esiin nousseita erityisiä kehittämisen kohteita Vaikuttaminen puiteohjelmaan ja sen sisältöihin edellyttää mm. Selkeää kansallista tahtotilaa ja näkemystä; tarvitaan foorumi keskusteluille ja johtopäätösten tekemiselle Sektoriministeriöiden ja eri organisaatioiden välistä tiiviimpää yhteistyötä Osallistujaorganisaatioiden strategisia tavoitteita ja niiden viestimistä EUyhteistyö pitää nähdä strategian välineenä, ei pelkästään rahoitusmahdollisuutena Paremmin organisoitu kansallinen järjestelmä edellyttää mm. Selkeää työnjakoa, koordinaatiota ja toisaalta yhteistyötä: 1. kansallinen / ministeriötaso 2. komiteajäsenet ja NCPt 3. koordinoitu tiedotus ja neuvonta 4. loppuasiakasta lähellä olevien organisaatioiden oma toiminta Priorisointia tulosohjauksessa sekä vastuuhenkilöille selkeitä ja kunnolla resursoituja EU-t&i-työkokonaisuuksia Lisää eri organisaatioiden (esim. eri yliopistojen) välistä yhteistyötä neuvonnassa ja aktivoinnissa sekä kertyneen EU-osaamisen hyödyntämistä Verkostoja ja resursseja mm. pk-yritysten aktivointiin Tulosten hyödyntäminen edellyttää mm. Loppukäyttäjien mukaan ottamista projekteihin Tutkimusorganisaatioiden ja yritysten kasvavaa yhteistyötä Resursseja projektien koordinointiin Uusia mekanismeja projektien tulosten hyödyntämiseen (8 mrd projektisalkku)

4 Mihin asioihin projektiosallistujan on vaikeinta ja mihin helpointa saada neuvoja / apua Suomessa? 1. etukäteistieto hauista 2. yhteistyö komission kanssa 3. haun aihealueeseen/sisältöön liittyvät asiat; hakukierroksen erityispainotukset 4. oman organisaation apu projektin hallinnollisissa kysymyksissä ml. organisaation omat rahoituskäytännöt 5. hakemuksen tekeminen 6. projektien hallinnolliset ja juridiset kysymykset 7. partnereiden löytäminen

5 Mihin asioihin projektiosallistujan on vaikeinta ja mihin helpointa saada neuvoja / apua Suomessa? 1. etukäteistieto hauista 2. yhteistyö komission kanssa 3. haun aihealueeseen/sisältöön liittyvät asiat; hakukierroksen erityispainotukset 4. oman organisaation apu projektin hallinnollisissa kysymyksissä ml. organisaation omat rahoituskäytännöt 5. hakemuksen tekeminen 6. projektien hallinnolliset ja juridiset kysymykset 7. partnereiden löytäminen