52182.38 17.1.2014 Hämeenlinnan kaupunki Linnan Tilapalvelut -liikelaitos Katja Tähtinen Raatihuoneenkatu 9, 2. krs, PL 84 13101 Hämeenlinna katja.tahtinen@hameenlinna.fi Tutkimuskohde Nummen koulu, Kylätie 24, Hämeenlinna KORJAUSTARVEARVIO TUTKIMUKSEN TARKOITUS JA RAJAUS TULOSTEN ARVIOINTI Tutkimuksen tarkoituksena on ollut arvioida, onko löydettävissä teknillistaloudellisesti perusteltavissa olevia korjaustoimenpiteillä, joilla voidaan varmistua siitä, että tutkittavassa rakennuksessa on puhdas sisäilma ja ettei lämpötila, kosteus, ilmanvaihto, mikrobit ja muut tekijät aiheuta terveyshaittaa sisätiloissa oleskeleville. Tutkittava rakennus on rakennettu 1970-luvulla ja sitä on laajennettu 2000-luvun alussa. Rakennuksen ulkoseinät ja katto on puurakenteisia. Kantavassa rungossa on käytetty teräspilareita. Alapohja on maanvastainen. Tarkastuskohteena ovat olleet osoitteessa Kylätie 24, Hämeenlinna olevan koulurakennuksen tilat 3, 7, 9, 14, 15, 17, 18, 23, 23a, 23b, 35, 53, 111, 114, 119,195, 196. Paikalla tehtyjen aistinvaraisten havaintojen lisäksi on pistekoeluoteisesti otettu kosteuslukemia kosteuden pintailmaisimella sekä tehty rakenneteknistä riskiarviota tilaajan toimittamista vanhoista suunnitelmista ja tutkimusdokumenteista. Tutkimuksen tekijänä oli rakennusinsinööri Ilkka Meriläinen. Tutkimukset tehtiin 1.- 17.1.2014. Rakenteiden kosteudet. Rakenteiden kosteuksia määritettiin pintakosteudenilmaisimella tiloissa 14, 15, 17, 18, 111, 114,119, 195 ja 196. Rakenteissa todettiin kohonneita kosteusarvoja pintakosteudenilmaisimella. Kohonneita kosteuslukuarvoja todettiin kirjaston käytävätilan tila n:o 196, lämmöneristetystä maanvastaisesta muovimatolla pinnoitetusta betonilaatasta, lukema oli 90-100. Luokassa 14 alaohjana on lämmöneristetty betonilaatta, jonka muovipinnoitteen päältä saatu lukema oli ulkoseinän vierellä n. 65 ja käytävän puoleisella osalla n.75. Saatuja lukemia voidaan pitää normaaleina. Tutkimuksessa luokasta 14 poistettiin lattiapinnoitetta noin 400 x 400 mm2 alueelta ja suoraan tasoitteen pinnasta saatiin vertailulukema n.100, jota pidetään lievästi koholla olevana. Painesuhteet. Luokan 15 painesuhteita ulkoilmaan ja muihin tiloihin nähden tutkittiin tilojen välillä tehtyjen hetkellisten, suuntaa antavien aistinvaraisten havaintojen Finnmap Consulting Oy - Suomen Sisäilmaston Mittauspalvelu Y-tunnus 0871165-9 Viikinkaari 2 a www.ssm.fi 00790 Helsinki puh. 0207 393 300
2 avulla. Luokan oven ollessa kiinni tilan ilma virtasi ulos ja käytävätilaan. Luokan oven ollessa auki ilma virtasi ulkoa tilaan ja tilasta käytävään. Tutkimuskohteessa tehdyt havainnot. Käytävien 3 ja 7 liittymän kohdalla avattiin alakattoa. Alakaton yläpuolisessa ilmatilassa havaittiin selvää mineraalivillamaista hajua, joka voi tulla ilmavuotojen mukana yläpohjan eristetilasta. Sisäpuolelta tehdyssä rakenneavauksessa luokan 15 seinän alaosaan havaittiin, että seinän ulkopintana olevan levyn sisäpinta oli vesikerroksen peitossa. Ulkoapäin tarkasteltaessa levyrakenteessa oli paikoitellen märän oloisia kohtia. Kirjaston käytävän tilan 196 seinään tehdyssä rakenneavauksessa on selvä mikrobiperäinen haju. Puu- ja metallityöluokissa 23-23b on ollut katossa vesivuoto. Kastunut kotelorakenne katossa ja lattian lautalattiaa on uusittu. Luokkien 23a ja 23b välisessä seinässä on kosteusjälkiä. Seinän yläreunassa on merkkejä ilmavuodoista. JOHTOPÄÄTÖKSET Seinän alaosaa ei ole rakennettu nykyisin vallitsevan hyvän rakennustavan mukaan. Rakenteessa on mm. seuraavanlaisia puutteita: puiset rakenteet ovat suoraan yhteydessä maaperään ulkoseinän kantavat rakenteet sijaitsevat liian lähellä maanpintaa rakenne muodostaa ilmayhteyden maaperään, jolloin maaperässä olevat epäpuhtaudet pääsevät rakenteeseen. Seinän alaosan rakenteissa on silmin nähtävää mikrobikasvustoa. Seinärakenne on tuulettuva, jolloin seinän alaosassa olevat epäpuhtaudet pääsevät esteettä leviämään koko ulkoseinän alueelle ja edelleen yläpohjan tuulettuviin ontelorakenteisiin. Rakenteista sisäilmaan epäpuhtaudet voivat kulkeutua seinässä ja yläpohjassa olevien ilmavuotojen mukana. Tyypillisiä ilmavuotokohtia ovat seinien liittymät lattiaan, kattoon ja ikkunoihin sekä LVISteknisten asennusten kiinnitykset ja läpiviennit. Alustavan arvion mukaan seinän alaosa tulee purkaa, vaurioituneet rakenteen poistetaan ja jäljelle jäävät rakenteet puhdistetaan. Seinän alaosan vaurioiden korjausten yhteydessä tulee ulkoseinä ja yläpohja tehdä ilmatiiviiksi. Puurankarakenteiden ilmatiiviiksi tekeminen on vaativa tehtävä ja työn onnistumisesta ei voida mennä takuuseen. o Vanhan osan pohjoispuolen ulkoseinän alaosaa on korjattu. Korjattuun seinään liittyvissä tiloissa oleskelleilla henkilöillä on ollut sisäilmaan liitettyjä oireita siinä määrin, että on päätetty poistaa tilat käytöstä. Tehdyissä korjauksissa on seinän alaosassa olevista vaurioituneista rakenteista saattanut levitä epäpuhtauksia purkutyön aikana ylempään seinäosaan aina yläpohjan eristetilaan saakka. Todennäköistä on myös se, että sokkelirakenteisiin on jäänyt vaurioituneita rakenteita. Korjauksia ei ole dokumentoitu. Voidaan kuitenkin arvioida. että rakenteiden ilmatiiviys ei ole ollut riittävää, jolloin rakenteissa olevat epäpuhtaudet ovat päässeet sekoittumaan sisäilmaan. Kirjaston käytävän tilan 196 seinä on vanha ulkoseinä. Seinän molemmin puolin olevissa tiloissa on koettu hajuhaittoja. Seinään tehdyssä rakenneavauksessa on
3 selvä mikrobiperäinen haju. Hajun lähteenä on todennäköisesti vanha seinän alaosan puiset osat. Hajun poistaminen vaatinee seinän alaosan ja sokkelirakenteen purkamisen ja uudelleenrakentamisen. Vanhojen ulkoseinärakenteiden jättäminen sisätiloihin on riskirakenne. Vastaavia riskirakenteita tutkitussa rakennuksessa on 2002 rakennetun laajennuksen tiloissa 47, 48, 56, 111, 183, 184, 188 ja 189. Vanhalla osalla on ollut paikoin vesivuotoja. Yläpohjaan ei tehty rakenneavauksia rakenteiden kunnon toteamiseksi. Vaurioituneista materiaaleista voi päästä sisäilmaan epäpuhtauksia ilman liikkeiden mukana. Suoraan tasoitteen päältä otetun kosteuden pintailmaisimen lukeman perusteella lattian kosteus on lievästi koholla. Koholla oleva kosteus voi aiheuttaa lattiamateriaalien hajoamista, jolloin sisätiloihin voi päästä yhdisteitä, jotka aiheuttavat ärsytysoireita. Jatkotoimenpiteinä asian selvittämiseksi mitataan lattian suhteellista kosteutta lattiapäällysteen alta viiltomittauksilla. Mahdollisia haitallisia yhdisteitä tutkitaan ottamalla tiloista ilmanäytteitä, josta tutkitaan orgaaniset haihtuvat yhdisteet. Alakaton yläpuolisessa ilmatilassa havaittiin selvää mineraalivillamaista hajua. Yläpohjarakenteissa on todennäköisesti epäpuhtauksia ja ilmavuotoja, jolloin yläpohjan eristetilasta pääsee sekoittumaan epäpuhtauksia sisäilmaan. Tukitaan onko sisäilmassa eristeistä irronneita epäpuhtauksia määrittämällä pinnoille laskeutuvien mineraalikuitujen määrä. Yläpohjan vuotokohtia ja eristetilan ilman sekoittumista sisäilmaan voidaan tutkia tarvittaessa merkkiainekokeiden avulla. Osa vanhan puolen luokista oli ylipaineisia. Ovien ollessa suljettuina luokkien ilma pyrki ulospäin ulkoseinän läpi. Kosteaa sisäilmaa virtasi rakenteisiin seinän ilmavuotokohdista, jolloin ilmassa oleva kosteus tiivistyy seinän kylmiin rakenneosiin vedeksi. Ylipaineistus selittää osaltaan ulkoseinän ulkopinnan levytyksissä havaittuja kosteita kohtia. Kun luokan ovi avataan, ilman suunta kääntyy, ilma pyrkii sisäänpäin, jolloin rakenteissa olevat epäpuhtaudet sekoittuvat vuotoilman mukana sisäilmaan. Luokkien ilma virtaa edelleen käytävätilojen kautta lähimpiin alipaineisiin tiloihin, ja voi ärsytysoireita myös näissä tiloissa. Tutkitussa rakennuksessa tämäntyyppisiä tiloja ovat voineet olla luokat 111 ja 114. Jatkotoimenpiteiden arviointi: - Vanhan 1970-luvulta olevan rakennusosan peruskorjaamista ei suositella. Kun halutaan saada varmuus siitä, että rakennukseen ja rakennukset teknisiin laitteisiin liitetyt sisäilmasto-ongelmat saadaan poistettua, joudutaan vanhoja rakenteita avaamaan ja uusimaan siinä määrin, että kustannukset nousevat mahdollisesti suuremmiksi kuin uuden rakentaminen. - Osa rakennusta on otettu pois käytöstä. Käytöstä pois otetun osan kalliita korjaustoimia ei suositella, koska siellä olevat epäpuhtaudet voivat levitä muihin tiloihin. Käytöstä pois otetut tilat osastoidaan ja pidetään lievästi alipaineisina muihin tiloihin nähden. - Tehtyjen havaintojen perusteella, parantavina väliaikaisiksi katsottavina menetelminä kyseeseen tulevat lähinnä vanhan osan ulkoseiniin kohdistuvat toimenpiteet, joilla estetään mahdollisten epäpuhtauksien pääsyä sisäilmaan. Rikkovia rakenteellisia korjauksia, jotka voivat heikentää rakenteiden tiiveyttä ei suositella. - Käytössä olevissa tiloissa tutkitaan sisäilman laatua ja siihen vaikuttavia tekijöitä. Tulosten perusteella arvioidaan tarvittavia toimenpiteitä ja niiden laajuutta tilojen jatkokäytön kannalta.
4 Helsingissä, 17. tammikuuta 2014 Finnmap Consulting Oy - Suomen Sisäilmaston Mittauspalvelu Ilkka Meriläinen rakennusinsinööri Ilkka Jerkku, DI lausunnon tarkastaja Lausunnon liitteet Liite 1. Kuvakooste
KUVAKOOSTE Nummen koulu 52182.38 Liite 1 KUVA 1. Luokan 14 seinän alaosaan on tehty rakenneavaus. Seinän alaosaa ei ole rakennettu hyvän rakennustavan mukaan. Rakenteessa on mm. seuraavanlaisia puutteita: puiset rakenteet ovat suoraan yhteydessä maaperään ulkoseinän kantavat rakenteet sijaitsevat liian lähellä maanpintaa rakenne muodostaa ilmayhteyden maaperään, jolloin maaperässä olevat epäpuhtaudet pääsevät rakenteeseen. Rakenteissa on silmin nähtävää mikrobikasvustoa. Seinärakenne on tuulettuva, jolloin seinän alaosassa olevat epäpuhtaudet pääsevät esteettä leviämään koko ulkoseinän alueelle ja edelleen yläpohjan tuulettuviin ontelorakenteisiin. Sisäilmaan epäpuhtaudet voivat päästä seinässä ja yläpohjassa olevien ilmavuotojen mukana. Tyypillisiä ilmavuotokohtia ovat seinien liittymät lattiaan, kattoon ja ikkunoihin sekä LVIS-teknisten asennusten kiinnitykset ja läpiviennit. Finnmap Consulting Oy SSM 1
KUVAKOOSTE Nummen koulu Liite 1 52182.38 2 KUVA 2. Sisäpuolelta tehdyssä rakenneavauksessa luokan 15 seinän alaosaan havaittiin, että seinän ulkopintana olevan levyn sisäpinta oli vesikerroksen peitossa. Ulkoapäin tarkasteltaessa levyrakenteessa oli paikoitellen märän oloisia kohtia. Finnmap Consulting Oy SSM
KUVAKOOSTE Nummen koulu Liite 1 52182.38 3 KUVAT 3 ja 4. Vuonna 2002 tehdyssä laajennuksessa on yleensä vasemman puoleisen kuvan mukainen valesokkelirakenne. Keittiön kohdalla on mukailtu vanhaa rakennetta ja tuloksena on oikean puoleisen kuvan mukainen hyvän rakennustavan vastainen rakenne. Finnmap Consulting Oy SSM