Luonnonmukainen peruskuivatus Suomesssa Jukka Jormola, SYKE

Samankaltaiset tiedostot
Luonnonmukainen peruskuivatus Jukka Jormola, SYKE Ahlman

Luonnonmukainen vesirakentaminen maatalouden peruskuivatuksessa Jukka Jormola, SYKE Pyhäjärvi- Instituutti

Luonnonmukainen peruskuivatus ja vesirakentaminen Jukka Jormola, SYKE Tarvasjoki

Purot ja ojitukset voidaanko yhteensovittaa?

Luonnonmukainen peruskuivatus - kuivatusojista maatalouspuroiksi. Auri Sarvilinna, SYKE, OPET-seminaari

Luonnonmukaisen peruskuivatuksen onnistumisen arviointi, Juottimenoja ja Leppioja

Kopakkaojan (53.027) luonnontilaisuus. Jermi Tertsunen, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Maatalousalueiden luonnonmukainen vesirakentaminen, kuivatus ja ravinnehuuhtoumien. vähentäminen

Maatalouspurojen luontoarvot. Liisa Hämäläinen, SYKE Vesistöt kuntoon yhteistyöllä, Oulu,

Askelmerkit kohden ojien ja purojen luonnonmukaistamista

Maankuivatuksen ja luontoarvojen ei tarvitse olla ristiriitaisia

OJITUS & LUVAT. MTK-Varsinais-Suomi Sallmén Ari

Ravinnepiika-hanke. EU:n maaseuturahaston ja

Luonnonmukainen peruskuivatus

Luontoa huomioon ottavia ratkaisuja

NURMIJÄRVI VIIRINLAAKSON OJAN SIIRRON JA PUTKITUKSEN LUVANTARVE LAUSUNTO. Johdanto

Luonnonmukaisen peruskuivatuksen toimenpiteet ja hyödyt. Jukka Jormola SYKE Luonnonmukaisen peruskuivatushankkeen toteuttaminen

Ojitusisännöinti ja vesilaki. Ojitusisännöinti ja vesilaki. Pori ja Seinäjoki Vesitalousasiantuntija Ari Sallmén

Monivaikutteiset kosteikot ja luonnonmukaiset peruskuivatusuomat vesiensuojelun välineen Iisalmi , Markku Puustinen

Ojituksen lainsäädäntö, luvantarve ja ojituksesta ilmoittaminen. Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä -hanke

Taajamapurot kaupunkien vesiensuojelun mahdollisuutena. Sisältö. Kaupungistumisen vaikutus taajamapuroihin. Purot vesien hoidossa

Luonnonmukainen vesirakentaminen peruskuivatushankkeissa. Lasse Järvenpää, SYKE Salaojateknikoiden neuvottelupäivät, 1.2.

Luonnonmukainen peruskuivatus

Kosteikot maatalouden valumavesien hallinnassa Markku Puustinen

Vesilain uudistus ja sen vaikutukset ojittamiseen ja ojien kunnossapitoon

Kotiseutukosteikot toteuttavat vesiensuojelua ja lisäävät lajirikkautta

Luonnonmukainen vesirakentaminen

Harri Aulaskari, Uusimaa Regional Environment Centre

Pienvedet ja uusi vesilaki. tulkinnat pienvesien suojelusta. Sinikka Rantalainen

Ravinnepiika-hanke. Saara Ryhänen, Maa- ja kotitalousnaiset, ProAgria Etelä-Savo Jäppilä

Asia: Mäntsälänjoen latvavesien kalataloudellinen kunnostaminen.

Maatalousuomien peruskuivatuksen ja luonnontilaisuuden edistämisen tukeminen

Opetusmateriaali on tuotettu osana vesistökunnostusverkoston toimintaa ja on vapaasti kaikkien käytettävissä ja muokattavissa.

Opetusmateriaali on tuotettu osana vesistökunnostusverkoston toimintaa ja on vapaasti kaikkien käytettävissä ja muokattavissa.

Yhteistoiminnallisuus kuivatushankkeissa Helena Äijö Salaojayhdistys ry

Metsäpäivä Kirjavalan metsästysmaja

Harri Aulaskari, Uusimaa Regional Environment Centre

Luonnonmukainen vesirakentaminen maatalousuomissa: menetelmiä ja Ritobäckenin demokohteen esittely

Ilmoitusmenettely kunnostusojituksissa

Uusi vesilaki vesistökunnostusten tukena

Ravinnehuuhtoumat peltoalueilta: salaojitetut savimaat

Peruskuivatuksen taustaa, nykytilanne ja tulevaisuuden näkymiä Hämeessä

Vesilain uudistus ympäristönsuojelun näkökulmasta

OPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä

OPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä

Vesiensuojelua ja elinympäristöjä

MONIVAIKUTTEISET KOSTEIKOT -TOIMINTA JA MERKITYS. Ympäristö ja luonnonvarat, Vesien tila, Anni Karhunen

Purojen hoito maatalousalueilla. Luonnonmukainen peruskuivatus

Luonnonmukaisen peruskuivatustoiminnan. Pinja Kasvio SYKE, Vesienhoitoryhmä

Maisema-arkkitehti Jukka Jormola, Suomen ympäristökeskus: Luonnonmukainen vesirakentaminen

Kohdevaluma-alueet, yleissuunnitelmat ja mallikohteet

Ravinteet satoon vesistöt kuntoon RAVI -hanke. Maaseuturahasto

Opetusmateriaali on tuotettu osana vesistökunnostusverkoston toimintaa ja on vapaasti kaikkien käytettävissä ja muokattavissa.

Riuskanojan ja Hahjärven laskuojan valuma-alueiden ojakunnostukset

Vesilaki 2011 ja metsäojitukset

Hirsjärvi. Kosteikkosuunnitelma. Työnum. 17

KUINKA HALLITA METSÄTALOUDEN VESISTÖVAIKUTUKSET

Maatalousalueiden perattujen purojen luonnonmukainen kunnossapito

Vesilain mukainen ojitusten ilmoitusmenettely

Pilaantuminen ja päästö ympäristöön

Luonnonmukaisen vesirakentamisen edistäminen maankuivatuksessa Katsaus tulevaisuuteen Markku Puustinen , Hämeenlinna

Joen määritelmä. Joella tarkoitetaan virtaavan veden vesistöä. Joen valuma-alue on vähintään 100 km 2.

Yleiskatsaus metsätalouden vesistövaikutuksiin ja vesiensuojelun lainsäädäntöön

Vettä pellolla? Kuivatus- ja kustannustehoa peruskuivatukseen ja vesiensuojeluun -infopäivät. Petri Kurki Maveplan Oy, PERKU-hanke

Pientareet Suojakaistat Suojavyöhykkeet

Pienvesien tilan kartoitus Vantaalla tarpeet, tavoitteet ja toteutus

Miten arvokkaat pienvedet tunnistetaan maastossa? Metsätalouden vesiensuojelupäivät, Koli Jari Ilmonen, Luontopalvelut

Vesialueiden luonnon monimuotoisuus. Maatalouden ympäristöneuvojien koulutus Markku Puustinen, Syke

ristöjen hoito - Vesilinnut

VESILAIN VAIKUTUS RUOPPAUKSEN SUUNNITTELUUN

Luonnonmukaisen ojakunnostuksen mallikohteita Tammelassa ja Padasjoella

OPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä

Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto

VESILAIN VAIKUTUS RUOPPAUKSEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN

Pienvesien suojelu ja vesienhoito Suomen metsätaloudessa. Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT

Purokunnostuksia Iijoen vesistössä Koillismaalla. Pirkko-Liisa Luhta, Eero Moilanen, Matti Suanto Luontopalvelut

Valtakunnallisen vesistökunnostusverkoston avajaisseminaari Helsinki Timo Yrjänä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Uusi vesilaki ja asetus astuivat voimaan Mikä muuttuu? Ylitarkastaja Arto Paananen

Kosteikot leikkaavat ravinnekuormitusta ja elävöittävät maisemaa

Maa- ja metsätalouden vesiensuojelun tehokkuus ja kehittämistarpeet

PIENTAREET, SUOJAKAISTAT JA SUOJAVYÖHYKKEET

Pekan- Ja Myllyojan kalataloudellinen kunnostussuunnitelma

PUROT JA OJAT LÄHILUONNOSSA

Luonnonmukaisen vesirakentamisen pilotti

Metsätalous ja vesiensuojelu. Sisältö noudattaa Suomen metsäkeskuksen Isojoella järjestämän FRESHABIT LIFE IP hankkeen yleisötilaisuuden sisältöä.

Metsäpurojen kunnostamisen hydrauliset vaikutukset

Peruskuivatuksen suunnittelu

Vesien tila ja vesiluvat

Helsingin pienvesiympäristöt

Maatalouden monivaikutteinen kosteikko

VESILAIN VAIKUTUS RUOPPAUKSEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN

Ojat kuntoon luonnonmukaisin menetelmin

Kokonaisvaltainen valuma-aluetason vesienhallinta. OK Ojat kuntoon

Kosteikon rakentaminen eituotannollisena

Luontoarvojen huomioon ottaminen ojitusten peruskorjauksissa ja kunnossapidossa

Ojituksesta ilmoittaminen Ojitus pohjavesialueella ja happamalla sulfaattimaalla

Luonnonmukaiset valtaojat. Luonnonmukaisen peruskuivatustoiminnan kehittäminen Syke Markku Puustinen

Nutrinflow-hanke. Loviisanjoen valuma-aluekunnostus

Puroympäristöjen kunnostaminen kokemuksia ja hyviä käytäntöjä

Vesilain muutokset ja lupatarpeet maanviljelijän kannalta

Transkriptio:

Luonnonmukainen peruskuivatus Suomesssa Jukka Jormola, SYKE 20.6. 2012 valtaojien kaivu

Sisältö Luonnonmukaisen vesirakentamisen periaatteet Peruskuivatus ja maatalouspurojen kunnostus Kosteikot maatalouden vesiensuojelussa Luonnonmukainen vesirakentaminen, julkaisu: http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=62769&lan= FI Purojen hoito maatalousalueilla, esite http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=273855

Luonnonmukainen vesirakentaminen Lähtökohtana vesistöjen luonnon- ja maisema-arvojen säilyttämistavoite vesistöjen käyttötoiminnan yhteydessä Tulvasuojelu, kuivatus, kastelu, vesivoima, virkistyskäyttö Vesistöjen kunnostus tai ennallistaminen, haittojen korjaaminen jälkikäteen Monissa maissa vaaditaan toimenpiteitä tuhoutuvien elinympäristöjen kompensoimiseksi Suomessa koskee Natura-alueisiin kohdistuvia vaikutuksia Suomessa vaaditaan haittojen estämistä tai lieventämistä

Uusi vesilaki 2012 3 luku 2 Vesitaloushankkeen yleinen luvanvaraisuus Vesitaloushankkeella on oltava lupaviranomaisen lupa, jos se voi muuttaa vesistön asemaa, syvyyttä, vedenkorkeutta tai virtaamaa, rantaa tai vesiympäristöä taikka pohjaveden laatua tai määrää, ja tämä muutos 1) aiheuttaa tulvan vaaraa tai yleistä vedenvähyyttä; 2) aiheuttaa luonnon ja sen toiminnan vahingollista muuttumista taikka vesistön tai pohjavesiesiintymän tilan huononemista 6) aiheuttaa vahinkoa tai haittaa kalastukselle tai kalakannoille 8) vaarantaa puron uoman luonnontilan säilymisen 5 luku Ojitus Ojituksella tarkoitetaan maan kuivattamiseksi taikka muunlaisen alueen käyttöä haittaavan veden poistamiseksi toteutettavaa: 1) ojan tekemistä; 2) ojan, noron tai puron suurentamista tai oikaisemista; sekä 3) sellaista noron tai puron perkaamista, johon ei sovelleta 6 luvun säännöksiä. 8 Ojan kunnossapito ja käyttäminen Jos ojan kokonaisuutena tarkasteltuna voidaan katsoa muuttuneen luonnontilaisen kaltaiseksi uomaksi, sovelletaan sen kunnossapitoon ja käyttöön 1 momentin estämättä, mitä tässä luvussa säädetään ojituksesta.

Peruskuivatushankkeiden monipuolistaminen Peruskuivatus = valtaojien kaivu ja purojen perkaus (vedenjohtokyvyn parantaminen) Tarkoituksena mahdollistaa paikalliskuivatus eli peltojen kuivatussyvyys ja salaojien toiminta Voidaan poistaa myös pienialaisia tulvia Uusissa peruskuivatusohjeissa korostetaan uomien monimuotoisuuden säilyttämistä Kalaston olot otettava aina huomioon perkauksissa uusi vesilaki korostaa ilmoitusvelvollisuutta ja suojaa luonnontilaisiksi muuttuneita uomia Kosteikkoja, pohjakynnyksiä ja eroosiosuojauksia voidaan toteuttaa peruskuivatushankkeissa, 100% valtion rahoitus (ympäristönhoitoa edistävät toimenpiteet) Kosteikot ja suojavyöhykkeet maatalouden ympäristötuessa

Luonnonmukainen vesirakentaminen peruskuivatuksessa ja tulvasuojelussa Uomien monimuotoisuuden säilyttämistä tai lisäämistä, vesien käyttö huomioidaan Uomien mutkaisuus säilytetään, hyödynnetään luontaista elpymistä (mutkittelukehitystä) Monipuoliset uomien poikkileikkaukset, kaivetaan tulvatasanteita Suojaavan rantakasvillisuuden säilyttäminen ja lisääminen Pienet tulva-alueet säilytetään ( suojavyöhyke- ja kosteikkotuki mahdollinen) Palautetaan tulva-alueita, rakennetaan kosteikkoja

Luonnonmukaisen vesirakentamisen toimintatavat kuivatustoiminnassa Haittojen estäminen uomien kaivussa uomarakenteen monimuotoisuus, veden laatu Kosteikot alapuolella - vedenlaatuhaittojen leviämisen esto monimuotoisuus, maisema Haittoja kompensoivat toimenpiteet, esim. kutusoraikkojen ja suojapaikkojen toteuttaminen Haittojen korjaaminen jälkikäteen omana kunnostushankkeena: kalataloudellinen kunnostus, ennallistaminen Kaivamalla ennallistettu Nuuksion Myllypuro kuivatustarpeen päätyttyä

Perinteisen kaivun seurauksia Suoristaminen jyrkentää uomaa Eroosiota Uoma levenee ja mataloituu Huonot olot eliöille

Luontaista elpymistä tulisi hyödyntää, ei pelkästään nähdä se haitallisena umpeen kasvuna Leveäksi kaivettu uoma liettyy, vesikasveja Vesikasvien väliin muodostuu kapea avoimena pysyvä virtausuoma Lietettä kasautuu vesikasvien sekaan, vesikasvustosta kehittyy tulvatasanne Virtausuomasta muodostuu alivesiuoma Ihanteelliset olot kaloille

Luontaisen uomamorfologian huomioon ottaminen kaivussa ja kunnostuksissa Syvänteitä ulkokaarteissa, myös syöpymistä Lietteen kasautumista sisäkaarteissa Mutkien väliin laskeutuu karkeampaa Syvänne - soraikkorakenne Monimuotoinen eliöille

Visio uoman kehityksestä luonnontilaisesta uuteen luonnontilaan A Luonnontilainen B Perinteisesti kaivettu C Liettynyt ja elpynyt, perkaustarve D Kaivettu tulvatasanne, mutkittelu voi jatkua tulvatasanteella

Uomien poikkileikkauksen monipuolistaminen 3-tasoinen poikkileikkaus HHW Tulva -alue Tulvatasanne Tulvatasanko NW, Kesavesi Alivesiuoma Tulvaterassi

Useampitasoisten poikkileikkausten etuja Alivesiuoma mahdollistaa vesisyvyyden eliöille pienilläkin virtaamilla Huippuvirtaamien leikkaus Sortumisen väheneminen, toimii kevennysleikkauksena Kiintoaineksen pysähtyminen suurilla virtaamilla kasvillisuuden sekaan Monimuotoisuus Viikinoja, Helsinki

Pohjakynnykset Tiivistesydän, yleensä moreenia suodatinkankaan sisällä Pohjakulkeumaa pysähtyy Useat matalat soraikot helpompia tehdä, samalla taimenten kutupaikkoja

Poikasia/ 100 purometriä Suoristetun uoman monimuotoisuuden lisääminen Tulvaterasseja vaihtelevasti, mutkien kaivu Kiveys ja sora: eroosiosuoja ja monimuotoisuus kaloille, vaihtelevuus Taimenen poikastuotannolle erinomaisia mahdollisuuksia kunnostetuissa puroissa Longinoja 180 160 140 120 100 80 60 40 20 0 vanhemmat poikaset 0+ poikaset 2005 2006 2007 2008 kunnostus Ari Saura/RKTL

Tavoite Meritaimen 6,3 kg Lohioja, Perniönjoen sivupuro Juottimenojan vieressä Kuva: Ilpo Havia

Tulvatasanteen kaivu peruskuivatushankkeessa Kaivu aina pelkästään koneen puolelle, ei uoman yli Rantakasvillisuutta pyritään säästämään

Uoma jää alkuperäiseen leveyteen ja siitä muodostuu alivesiuoma

Havaintoja kokeilukohteesta Uoman samennushaittoja ei aiheudu kaivuaikana, kun uomaan ei kosketa Juottimenoja, Perniö 07/2007

Perinteinen kaivutapa vertailuksi Kun kaivetaan vastakkaista rantaa, uoma sotkeentuu Vastakkaisen rannan luiska jää helposti jyrkäksi Uoman vesileveys kasvaa Yksipuolinen, matalavetinen uoma Syöpymistä luiskan alareunassa Juottimenoja 09/2007 07/2007 07/2008

Tulvan vaikutuksia Pientä kulumista paikoissa, joissa ei kasvillisuutta Juottimenoja 08/2007 09/2007

Jos tulee lohkeamia, loivennetaan tai painetaan kauhalla

Veden korkeus alivesiuomassa Tulvatasanne kaivettava riittävän alas, jotta vesi nousee sille helposti Ongelma: suojaavan rantakasvillisuuden säästäminen Juottimenoja 08/2007 09/2007

Tulvatasanteen toiminta Lietettä alkaa kasaantua tulvalla etenkin kasvillisuuden taakse vastaa lähinnä laskeutusallasta Uusi taimettuminen alkaa nopeasti Juottimenoja 09/2007

-

Toimivuus eliöstön kannalta Taimenhavaintoja pian kaivun jälkeen Puustoa kannattaa säästää suojaksi 08/2007

Salaojat Eivät ongelma kaivun kannalta Katkaisu haluttaessa tulvatasanteen reunaan

1 vuoden jälkeen kasvillisuus alkaa sitoa - Uoman mutkittelu säilynyt, virtaamien vetokyky lisääntynyt, eroosioherkkyys vähentynyt 07/2008

Soveltaminen tulvasuojeluhankkeisiin Tuusulanjoen perkaus tulvatasanteellisena 2009 25.6.2012

Johtopäätöksiä monimuotoisen uoman kaivusta Tulvatasanteellisen, 2 -tasoisen poikkileikkauksen kaivu on mahdollista Hyöty nähtävissä välittömästi - ei samennusta, lietteen kertyminen, kalasto säilyy Määriteltävä tasanteen korkeus ja rantakasvillisuuden suojaus Kasvillisuuden siirto kaivun aikana suositeltavaa Tulvatasanteen kylvö kauralla tai nurmella, tiivistys heti kauhalla Kynnystys ja pohjan eroosiosuojaus soralla ja kivillä myös kalastohyöty Kosteikko tai laskeutusallas tarpeen alapuolelle syöpyvässä maastossa Tarvitaan monimuotoisia uomajärjestelmiä