LOPEN KUNTA LÄYLIÄINEN KARPALISTON ASEMAKAAVA-ALUE RAKENNUSTAPAOHJEET

LOPEN KUNTA LÄYLIÄINEN KARPALISTON ASEMAKAAVA-ALUE RAKENNUSTAPAOHJEET

1 RAKENNUSTAPAOHJEIDEN TAVOITE JA NOUDATTAMINEN 3 2 KARPALISTON ALUE 3 3 RAKENNUSTEN YLEISPIIRTEET 3 3.1 Päärakennukset 3 3.2 Rakennusten ja vesikattojen väritys 4 3.3 Päärakennusten kattokulma 6 3.4 Talousrakennukset 6 4 KORTTELIKOHTAISIA OHJEITA 7 4.1 Rakennusten kerrosluku 7 5 TONTIN JA PIHAN KÄSITTELY 9 5.1 Puiden suojaaminen ja istuttaminen 9 5.2 Aitaaminen ja pihan rakenteet 9 5.3 Tontin jäsentely, kuivatus ja kasvillisuus 10 6. HYÖDYLLISIÄ OPPAITA JA LINKKEJÄ 12 Liitteet Karpaliston alueen rakeisuuskuva Karpaliston asemakaavakartta ja -määräykset Ympäristönsuunnittelu Oy Pirkanmaa Sibeliuksenkatu 11 B 1 13100 Hämeenlinna p. 03 678 2008 etunimi.sukunimi@ymparisto.inet.fi 2

1 RAKENNUSTAPAOHJEIDEN TAVOITE JA NOUDATTAMINEN Rakennustapaohjeiden tarkoituksena on tarjota edellytyksiä yhtenäisen ilmeen luomiseen Karpaliston asemakaava-alueelle. Rakennustapaohjeiden avulla tavoitellaan visuaalisesti yhtenäistä, harmonista ympäristöä, joka leimaa koko kaava-aluetta ja tukee alueen yksilöllistä identiteettiä. Ohjeiden tavoitteena ei ole ohjata rakentamista siten, että kaikki rakennukset ovat keskenään täysin samanlaisia. Tarkoituksena on ohjata rakentamisen perusratkaisuja yhtenäisesti. Tontin omistaja on sitoutunut noudattamaan rakentamisessa näitä rakennustapaohjeita. Rakennuslautakunta valvoo ohjeiden noudattamista. Tontin rakennuttajan on saatettava nämä rakennustapaohjeet rakennussuunnittelijan tiedoksi. Ajantasaisen tiedon ja ohjauksen saa kunnan rakennusvalvonnasta. Rakennustapaohjeisiin sisältyy sekä määräyksiä että suosituksia. 2 KARPALISTON ALUE Karpaliston asemakaava-alue sijaitsee Lopen Läyliäisissä. Alue rajautuu pohjoisesta Mäkeläntiehen ja etelästä Toivolantiehen. Alue on osin metsää ja osin peltoa. Pinnanmuodoiltaan alue on melko vaihtelevaa; korkeimmat kohdat sijoittuvat alueen keskivaiheille koillis- ja lounaisosiin siten, että Mäkeläntieltä ei näy Toivolantielle tai päinvastoin. Koko alue sijaitsee melko näkyvällä paikalla, joka on nähtävissä monesta suunnasta. Kaava-alue on suurimmaksi osaksi metsää, kuitenkin kaakkoisosasta avointa peltoa. Uusi kaava-alue liittyy osaksi olemassa olevaa taajamarakennetta pohjoisesta, idästä ja etelästä. 3 RAKENNUSTEN YLEISPIIRTEET 3.1 Päärakennukset Asemakaavassa on osoitettu kullekin tontille rakennusala, johon rakennukset tulee sijoittaa. Kaavassa on esitetty rakennuksen paikka, jolle päärakennus tulee sijoittaa, sekä harjansuunta. Yhtenäinen harjansuunta sekä rakennusten sijoittaminen katuun nähden samaan linjaan luo yhtenäisyyttä ja muodostaa katutilaa. Rakennuksen pääosan tulee olla suorakaiteen muotoinen. Mikäli rakennetaan L-taloja, tulee pidemmän suorakaiteen olla hallitseva muoto. Rakennusten muotoa voidaan elävöittää erkkereillä, terasseilla ja kuisteilla. Lisäksi on mahdollista rakentaa kattouloke eli frontoni. Julkisivumateriaaleina käytetään lautaverhousta, tiiliverhousta, rappausta tai näiden yhdistelmiä. Mahdollisia ovat myös hirsijulkisivut, jolloin käytetään tasasivuista höylä- tai lamellihirttä ilman ristinurkkia. Päärakennuksen värityksenä käytetään luonnollisia, murrettuja sävyjä. Värit voivat vaihdella liitteenä olevan ohjeellisen värikartan mukaisesti harmaanvalkoisesta lämpimään okraan ja sinisen- ja vihreänharmaasta punaiseen ja ruskeaan. Julkisivun yksityiskohdissa, ovissa ja ikkunoissa sekä räystäissä voidaan käyttää varsinaisen julkisivun sävystä poikkeavaa väriä. Kattomuotona Karpaliston alueella käytetään harjakattoa tai kaksilappeista pulpettikattoa. Tasakattoja tai yksilappeisia pulpettikattoja ei sallita. Rakennusten vesikattojen väreinä käytetään punaisen ja ruskean sävyjä eteläisellä alueella ja harmaata tai mustaa pohjoisella alueella. Suositeltavia materiaaleja ovat tiili ja tiilikuvioitu pelti. 3

Kuvat: Karpaliston alueen läheisyydessä on rakennuksia eri aikakausilta. Rakennukset edustavat eri tyylejä ja suunnitteluihanteita, mutta sijoituksensa vuoksi ne sopeutuvat hyvin maisemaan eivätkä kilpaile keskenään. 3.2 Rakennusten ja vesikattojen väritys Rakennustapaohjeen liitteenä esitetään värikartat Karpaliston kaava-alueelle. Alue on jaettu vesikattovärien perusteella kahtia. Pohjoinen alue rajoittuu Mäkeläntiehen; siihen kuuluvat korttelit 72, 73, 71, 70, 83, 84 ja 85. Näiden korttelien rakennukset ovat pääosin nähtävissä pohjoisesta Mäkeläntieltä, joten ne muodostavat selkeän kokonaisuuden. Vesikattoväreinä tällä alueella käytetään mustaa tai harmaata. Eteläinen alue rajoittuu etelästä ja lännestä olemassa olevaan asutukseen. Eteläiseen alueeseen kuuluvat korttelit 29, 6, 88, 87, 86 sekä 8. Nämä rakennukset sulautuvat olemassa olevaan rakennuskantaan ja ne näkyvät pääasiassa etelästä katsottuna. Tällä alueella vesikattoväreinä käytetään punaisen tai ruskean sävyjä. 4

JULKISIVUVÄRIT KARPALISTON KAAVA-ALUEELLA 5

3.3 Päärakennusten kattokulma Niillä alueilla, joilla kerrosluku on ½ k I ja I, kattokaltevuuden tulee olla 1:2,5 silloin kun harja on kadun suuntainen. Kun rakennuksen pääty on kadulle päin, kattokaltevuus voi vaihdella välillä 1:2,5 1:2. Mikäli rakennus toteutetaan kaksikerroksisena, sen kattokulman tulee olla välillä 1:3 1:2. Kaikilla rakennuksilla, joiden kerrosluku on I u ½, kattokulman tulee olla välillä 1:1,5 1:1,75. Viereisessä kuvassa Karpaliston alueella käytettäviä päärakennusten kattokulmia. 3.4 Talousrakennukset Talousrakennukset ja autotallit on rakennettava selkeästi päärakennusta matalampina ja kapeampina ja mieluiten erillisinä, jotta alueen rakeisuus säilyisi mahdollisimman pienipiirteisenä. Talousrakennusten ja autotallien kattojen tulee olla materiaaleiltaan ja väritykseltään päärakennuksiin sopivia. Talousrakennuksissa voidaan käyttää julkisivuvärinä perinteistä punamultaa. Kuva: Autotallit ja muut mahdolliset ulkorakennukset toteutetaan selvästi päärakennusta pienempinä. Ne suositellaan rakennettaviksi erillisinä, jolloin ne rajaavat tonttia ja muodostavat suojaisan pihan. Näin alueen rakeisuus säilyy pienipiirteisenä eivätkä rakennusmassat muodostu tarpeettoman suuriksi. 6

Ulkorakennukset ja rakennelmat on rakennettava siten, että ne sopeutuvat ympäristöön ja siten, että etäisyys naapurin rajasta on vähintään yhtä suuri kuin rakennuksen korkeus; kuitenkin vähintään neljä metriä. Rakennelmat sijoitetaan jätekatoksia lukuun ottamatta takapihalle, eikä niistä saa aiheutua naapurille kohtuutonta haittaa. 4 KORTTELIKOHTAISIA OHJEITA 4.1 Rakennusten kerrosluku Korttelit 72, 73, 83, ja 6 sekä korttelin 8 tontit 5-8 Kerrosluku näillä kortteleilla on I, eli yksi. Yksikerroksiset rakennukset rakennetaan yleensä yhteen tasoon, mutta sokkelia voidaan myös porrastaa maan pinnanmuotojen mukaan. Tällöin rakennuksen sisälle tulee tasoeroa. Näillä alueilla on mahdollista rakentaa kellari, mikäli se on maisemallisesti perusteltua ja korkeuserojen puitteissa mahdollista. Alla olevissa kuvissa on esimerkkejä yksikerroksisista rakennuksista. Korttelit 70, 71 ja korttelin 8 tontit 1-4 Näiden kortteleiden kerrosluvuksi on osoitettu ½ k I. Tämä tarkoittaa, että puolet rakennuksen suurimman kerroksen pinta-alasta saa kellarikerroksessa käyttää kerrosalaan luettavaksi tilaksi. Usein tällainen rakennus on rakennettu rinteeseen, jolloin kellarikerroksessa on myös tiloja. Oikealla olevassa kuvassa on esimerkki tällaisesta talosta. Kerrosalaan lasketaan kuuluvaksi vain rakennuksen pääasiallisen käyttötarkoituksen mukaiset, yli 1,6 m korkeat tilat. Kerrosalaan ei lasketa näin ollen esimerkiksi kooltaan, valoisuudeltaan tai muilta ominaisuuksiltaan asumiseen soveltumattomia tiloja. 7

Korttelit 29, 84, 87 ja 88 Näillä kortteleilla suurimmaksi sallituksi kerrosluvuksi on osoitettu I u ½, mikä tarkoittaa, että puolet rakennuksen suurimman kerroksen pinta-alasta saa ullakkokerroksessa käyttää kerrosalaan luettavaksi tilaksi. Mikäli rakennus toteutetaan yksikerroksisena, tulee rakennuksen ulkoseinien olla vähintään 3,60 metriä sokkelin yläpinnasta vesikaton ja seinälinjan leikkauskohtaan. Kerrosalaan lasketaan kuuluvaksi vain rakennuksen pääasiallisen käyttötarkoituksen mukaiset, yli 1,6 m korkeat tilat. Kerrosalaan ei lasketa näin ollen esimerkiksi kooltaan, valoisuudeltaan tai muilta ominaisuuksiltaan asumiseen soveltumattomia tiloja. Oheisessa kuvassa esimerkki kerrosluvultaan I u ½ olevasta talosta. Korttelit 85 ja 86 Frans Oskarintien ja Arvonkujan välisellä alueella, korkeahkolla paikalla sijaitsevien kortteleiden suurin sallittu kerrosluku on II. Alla on esimerkkikuvia kaksikerroksisista rakennuksista. Näihin kortteleihin ei sallita rakennetavaksi yksikerroksisia päärakennuksia. 8

5 TONTIN JA PIHAN KÄSITTELY 5.1 Puiden suojaaminen ja istuttaminen Rakentamisen aikana on suositeltavaa suojata hyväkuntoiset ja nuoret puut. Puiden rungot voidaan suojata pystylaudoilla, joita ei kuitenkaan saa naulata puihin kiinni. Raskailla koneilla liikkumista tulisi välttää säilytettävien puiden juuristoalueella. Säilytettävät puut tulisi valita ja merkitä hyvissä ajoin ennen rakentamisen aloittamista, jotta niiden suojaaminen olisi suunnitelmallista eikä tehtäisi turhaa työtä. Peltoalueelle osoitetuille tonteille suositellaan istutettavaksi nopeasti kasvavia pioneerilajeja, kuten haapaa, leppää, koivua tai raitaa. Nopeakasvuiset lehtipuut muodostavat suojaa ja vihermassaa muuten avoimille ja tuulisille tonteille. Puut suojaavat tuulelta ja auringolta, niitä kannattaa istuttaa tontin pohjois- ja eteläreunamille ryhmiksi. Puut tarjoavat myös suojaa linnuille ja muille eläimille. 5.2 Aitaaminen ja pihan rakenteet Pihat on mahdollista aidata. Aitaamisessa voidaan käyttää puu- tai metallirakenteista aitaa. Pensasaita leikattuna tai vapaasti kasvavana aidanteena on myös mahdollinen. Massiivisia kivi- tai tiilimuureja ei suositella; kuitenkin aidan alaosan voi rakentaa esimerkiksi kivistä ja sijoittaa sen päälle varsinaisen aitarakenteen. Aitojen enimmäiskorkeus on 1,5 metriä. Aidan tulee olla väriltään rakennuksiin sopiva ja visuaaliselta ilmeeltään mieluummin läpinäkyvä kuin umpinainen. Katua tai muuta yleistä aluetta vastassa oleva kiinteä aita on tehtävä kokonaan tontin puolelle. Tonttien välisen aidan tekemiseen ja kunnossapitämiseen ovat kummankin tontin haltijat velvolliset osallistumaan puoleksi kumpikin, jollei velvollisuuden muunlaiseen jakamiseen ole erityistä syytä. Mikäli asiasta ei sovita, siitä päättää rakennusvalvontaviranomainen. Tontilta löytyviä kiviä suositellaan käytettäväksi pihojen rakentamiseen. Kivistä voi rakentaa tukimuureja tai istutusalueita alueelle tyypilliseen tapaan. Kivien avulla voi luoda alueelle tyypillisiä kivikkokasvien kasvupaikkoja. Kuvat: Vasemmassa kuvassa on melko perinteinen, valkoinen lauta-aita. Kuva on otettu Läheltä Karpaliston kaava-aluetta. Oikeassa kuvassa tontilta löytyneitä kiviä on hyödynnetty pihan rakentamisessa. Kivistä voi rakentaa penkereitä ja tukimuureja; suuret lohkareet ovat näyttäviä maamerkkejä. 9

5.3 Tontin jäsentely, kuivatus ja kasvillisuus Rakennusten sijoittelussa pyritään siihen, että niillä olisi ihanteellinen suuntautuminen lämpimiin ilmansuuntiin; oleskelualueet ja pihat sekä suuret ikkunapinnat avautuisivat etelään, lounaaseen tai länteen. Lisäksi talousrakennusten sijoittelulla pyritään luomaan suojaisa pihapiiri. Talon rakentamista tontin keskelle on vältettävä, sillä silloin käyttökelpoista oleskeluun käytettävää tilaa jää ainoastaan tontin reunoille. Kun talo sijoitetaan tontin reunalle, jää oleskeluun enemmän yhtenäistä ja suojaisaa tilaa. Rakennusten suuret ikkunapinnat olisi mahdollisuuksien mukaan suunnattava etelään tai länteen; pohjoisen puolelle voidaan sijoittaa vähiten ikkunoita sisältävä julkisivu sekä varasto- tai makuuhuoneita. Pihan ihanteellinen avautumissuunta on etelä tai länsi; tällöin oleskelualueilla voidaan nauttia auringosta eniten. Yksityiskohtaisen pihasuunnitelman voi teettää ammattilaisella, jolloin epäonnistumisen riski esimerkiksi kasvivalinnoissa pienenee. Pihasuunnitelma on hyvä tehdä jo ennen rakentamisen aloittamista, sillä silloin voidaan jo vaikuttaa esimerkiksi säilytettäviin puihin tai maan muokkaukseen. Tontin kuivatus on varmistettava salaojituksella. Sade- ja sulamisvedet on johdettava riittävillä kallistuksilla rakennuksesta poispäin. Pintavesiä ei saa johtaa jätevesiviemäriin eikä naapurin tontille. Kuivatuksen takia räystäiden alustat suositellaan päällystettäväksi sepelillä tai muulla karkealla materiaalilla, joka johtaa kosteutta pois rakennuksen sokkelista ja joka eristää kasvillisuuden. Istutusalueet on hyvä rajata erilleen nurmikosta, jolloin ne jäsentävät pihatilaa. Rajaaminen helpottaa nurmikon leikkuuta, kun ei tarvitse kiertää yksittäisiä pensaita. Erityisen paahteisissa tai kosteissa olosuhteissa kannattaa nurmikko korvata jollakin maanpeitekasvilla. Nurmikot suositellaan pidettäviksi maltillisen kokoisina pihan muuhun kasvillisuuteen nähden. Kasvivalinnoissa on järkevää luottaa pääosin kotimaiseen materiaaliin. Etenkin alueilla, joille halutaan nopeasti vihermassaa tai joilla on erityisen hankalat kasvuolosuhteet, suositellaan istutettavaksi kotimaisia, kestäviksi todettuja lajikkeita. Pihalle voidaan valita sekä koristeellisia kasveja että hyötykasveja tai näiden yhdistelmiä. Hyötykasveista monet ovat kauniita, kuten esimerkiksi omenapuut ja marjapensaat. Taimimateriaalin suhteen on syytä olla vaativa; usein vain Suomessa kasvatetut taimet ovat kyllin kestäviä pohjoisissa olosuhteissa. Kuva: Esimerkkipiirros pihojen jäsentelystä. Rakennusten sijoittelu yhtä etäälle katualueesta antaa alueelle ryhtiä. 10

Seuraavassa on lueteltu esimerkkikasveja pihan hankaliin kohteisiin, eli maanpeitekasveja sekä pensasaitakasveja. MAANPEITEKASVEJA PENSAITA VAPAASTI LEIKATTAVIA AITAPENSAITA KASVAVAAN AIDANTEESEEN ketohanhikki herukat aitaorapihlaja maksaruohot aroniat lumipalloheisi ahomansikka pihasyreeni taikinamarja rönsyansikka kanukat isotuomipihlaja hopetäpläpeippi kuusamat kiiltotuhkapensas pikkutalvio norjanangervo siperianhernepensas maahumala rusopajuangervo aroniat herttavuorenkilpi pensashanhikki pihlajat sammalleimu pihlaja-angervo pajut Alla olevassa kuvassa on esitetty pihasuunnitteluvaihtoehtoja. Oleskelualueet ja mahdolliset leikkimökit ja huvimajat sijoitetaan lämpimään ilmansuuntaan, yleensä suojaisan takapihan puolelle. Jäteastiat sijoitetaan kadunpuoleiselle pihalle. Maatuvien jätteiden, kuten ruuantähteiden ja puutarhajätteiden, käsittelyyn suositellaan kompostoria, joka sijoitetaan niin ikään takapihalle. Matontamppaustelineet ja pyykinkuivatus kannattaa sijoittaa tontin vähiten näkyvälle paikalle. 11

6. Hyödyllisiä oppaita ja linkkejä Maankäyttö- ja rakennuslaki www.finlex.fi Lopen kunnan rakennusjärjestys www.loppi.fi Rakennustietokortisto (RT) kirjastot Tietoa asumisesta, rakentamisesta ja ympäristöstä www.ymparisto.fi www.suomela.fi www.rakentaja.net www.rakentaja.fi Pihasuunnittelua maisema-arkkitehdit miljöösuunnittelijat hortonomit puutarhurit Hämeenlinnassa 1.8.2007 Jaana Pohjola miljööinsinööri 12

Liite 1 Karpaliston alueen rakeisuuskuva 13

Liite 2 Karpaliston asemakaavakartta ja määräykset 14

15