Finnoo osayleiskaava

1 (23) Asianumero 94/10.02.02/2015 (edeltävä 850/2011) Aluenumero 840200 Finnoo osayleiskaava Osayleiskaava Lausuntojen sekä kannanottojen lyhennelmät ja vastineet Liittyy kaupunginhallituksen 19.9.2011 (313 ) nähtäville hyväksymään osayleiskaavaluonnokseen, piirustusnumero 6658. Nähtävillä MRA 30 :n mukaisesti 24.10.- 22.11.2011. Espoon kaupunki Kaupunkisuunnittelukeskus Yleiskaavakaavayksikkö Käyntiosoite: Kirkkojärventie 6 B, 4. krs. puh. 09-8162 5000 Postiosoite: PL 43 02070 ESPOON KAUPUNKI Arkkitehti Mirkka Katajamäki Liikenneinsinööri Aulis Palola etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lausuntojen ja/tai kannanottojen lyhennelmät ja vastineet 2 (23) 1. Fortum Power and Heat Oy 22.11.2011 2. HSL - Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä 13.12.2011 Voimalaitos Kaukolämmön siirtolinjat voimalaitokselta pohjoiseen ja itään merkittävä kaavaan. Jäähdytysmeriveden ottolinjat (2) ja purkulinjat (2) merkittävä kaavaan. Jäähdytysmeriveden purkulinjan viereen on poistovesien hukkalämmön talteenottoa varten mahdollisuus otettava huomioon. Suojaetäisyydeksi/varautumisetäisyydeksi 250 metriä voimalaitostontin rajoista laskettuna. Tälle etäisyydelle ei uutta asutusta. Melutasoja ei ole osayleiskaavassa vielä riittävästi otettu huomioon. Voimalaitoksen läheisyyteen länteen merkitty uusi asuinkerrostalovaltainen asuinalue (AK) sijaitsee pääosin ja lounaaseen merkitty vastaava AK-alue sijaitsee osittain alueella, jonka melutaso ei täytä uusille asuinalueille annettuja meluohjearvoja. Toivomme harkittavan biopolttoaineiden vastaanottoon soveltuvan satamaalueen osoittamista Suomenojan puronsuusta lounaaseen olevalle alueelle. Korkeiden rakennusten osalta tulisi varmistua savukaasujen leviämisselvityksen avulla siitä, etteivät voimalaitoksen savukaasut aiheuta viihtyvyyshaittoja niissä oleville ihmisille. Kaavakartan luettavuuden varmistamiseksi kaavakarttaan merkitään kunnallisteknisistä linjoista ainoastaan maakaasu- ja voimajohtolinjat. Kaukolämpö- ja jäähdytysvesilinjat esitetään kartalla kaavaselostuksessa. Lisäksi kaavaan lisätään kaavamääräys jäähdytysveden keskeytyksettömän saannin turvaamisesta. Voimalaitoksella mahdollisten onnettomuuksien riskejä on selvitetty kaavan laadinnan yhteydessä (Gaia Consulting 2011, Lautkaski 2015, Immonen 2015). Selvityksiin perustuen kaavassa osoitetaan suojavyöhyke, jonka sisällä tulee ottaa huomioon voimalaitoksella mahdollisten onnettomuuksien lämpösäteily- ja painevaikutukset. Alueelle ei tule osoittaa haavoittuvia toimintoja, tiheästi asuttuja asuinalueita, kokoontumistiloja tai yleisiä virkistysalueita. Lisäksi alueille, joille on osoitettu asumista, lisätään kaavamääräys, jonka mukaisesti yli 7 kerrosta korkeammassa rakentamisessa palosavukaasujen leviäminen tulee ottaa huomioon. Meluselvityksessä on osoitettu, että voimalaitoksen melun leviämistä voidaan vaimentaa riittävästi rakentamalla voimalaitoksen läheisyyteen melun leviämistä rajoittavia rakennuksia. Vaihtoehtoisesti piha-alueita voidaan suojata suunnittelemalla rakennusmassa niin, että piha-alueet sijaitsevat asuinrakennusten suojassa (Promethor 2014). Voimalaitoksen päästöjen leviämismallinnuksella on selvitetty, ettei voimalaitoksen piippujen kautta vapautuvien epäpuhtauspitoisuustasojen pitäisi aiheuttaa viihtyisyys- tai terveyshaittaa laitoksen ympäristössä (Ilmatieteen laitos 2012). Mallinnuksessa on huomioitu myös rakennusten korkeus maan pinnasta. Osayleiskaava-alue ei sovellu biopolttoaineiden vastaanottoa palvelevan sataman sijoituspaikaksi. Liikenne Suunnittelualueen eteläosaan on osoitettu yhteystarve Hylkeenpyyntäjäntieltä Kalastajantielle, jonka toteuttaminen tarvittaessa joukkoliikennekatuna on kan-

Lausuntojen ja/tai kannanottojen lyhennelmät ja vastineet 3 (23) natettavaa. Taloudellisesti järkevän ja riittävän vahvan liityntälinjan perustaminen alueelle edellyttää bussikatuyhteyden järjestämistä suunnittelualueen länsipuolelle sijoittuvien Hyljelahden, ja Kaitamäen välille. Jos Finnoon osayleiskaavan alueelta ei ole osoitettavissa riittävän kokoista ja kustannuksiltaan toteuttamiskelpoista varikkoaluetta, niin varikolle tulee osoittaa vähintään vastaavan kokoinen alue Etelä-Espoon bussiliikenteen ydinalueetta tai Länsiväylän läheisyydestä. Varikon tilatarpeet ja uudelleen sijoittuminen tulee ratkaista Finnoon osayleiskaavatyön yhteydessä. Yhdyskuntarakenne Finnoon osayleiskaava-alueen rakentuminen eheyttää ja tiivistää yhdyskuntarakennetta. Raideliikenneverkon hyödyntäminen ja yhdyskuntarakenteen täydennysrakentaminen tukevat liikennejärjestelmän kehittämistavoitteiden toteutumista sekä joukkoliikenteen ja muiden kestävien kulkumuotojen käyttöä. Yhdyskuntarakenteen täydentämiseen liittyvien raidehankkeiden sekä maankäytön suunnittelun, kehittämisen ja toteuttamisen tulee olla ajallisesti kytketty toisiinsa. Finnoon alueen rakentaminen tulee aloittaa aseman läheisyydestä sekä ajoittaa niin, että metrolla on riittävästi käyttäjiä liikennöinnin käynnistyessä. Metroyhteyden tehokas hyödyntäminen edellyttää mahdollisimman tiivistä maankäyttöä. Suomenlahdentie Suomenlahdentie tulee olla bussiliikenteen käytössä jo vuonna 2015, kun metroliikenne Matinkylään alkaa. Liikenne Suunnittelualueen eteläosaan osoitettu joukkoliikenteen yhteystarve -merkintä poistetaan, koska liikenne sitä kautta saattaa aiheuttaa haittaa Finnoon altaan linnustolle. Muutos kaavakarttaan. Bussikatuyhteyden järjestäminen Hyljelahden ja Kaitamäen välille edellyttäisi muutoksia niiden väliseen katuverkkoon, mikä ei ole mahdollista tämän osayleiskaavan puitteissa, koska alue ei kuulu osayleiskaava-alueeseen. Etelä-Espoon bussivarikoille mahdollista uusista sijoituspaikoista on laadittu selvitys Etelä-Espoon linja-autoliikenteen varikkoselvitys, 15.8.2012. Finnoon osayleiskaava-alueelle ei osoiteta bussivarikolle paikkaa. Ei muutosta kaavakarttaan. Yhdyskuntarakenne Osayleiskaava mahdollistaa alueen rakentamisen tiiviinä, joukkoliikenteeseen tukeutuvana alueena. Kaavaselostukseen lisätään kuvaus toteutuksen vaiheistuksesta. Finnoon osayleiskaavan toteutus on vaiheistettu neljään eri vaiheeseen. Kaava-alue toteutuu vaiheittain pitkän ajan kuluessa, pääsääntöisesti yksityiskohtaisemman suunnittelun kautta. Toteuttamisaikatauluun ja -järjestykseen vaikuttavat mm. kaavoituksen eteneminen, maanomistus ja markkinasuhdanteet. Tavoitteena on, että Finnoon osayleiskaavan toteutuminen alkaa vuonna 2016 Djupsundsbäckenin (DSB) asemakaava-alueesta. Alueen arvioidaan valmistuvan vuoden 2023 loppuun mennessä. Toteutuksen toisessa vaiheessa (2017 2032) alkaa metrokeskuksen ja Finnoon kallion toteuttaminen. Metro aloittaa liikennöinnin vuonna 2020, jolloin myös alueen ensimmäiset asuintalot ovat valmistuneet. Ei muutosta kaavakarttaan. Muut kohdat merkitään tiedoksi.

Lausuntojen ja/tai kannanottojen lyhennelmät ja vastineet 4 (23) 3. Hämeen Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 5.12.2011 4. Kirkkonummen kunta 17.11.2011 5. Espoo, tekninen keskus 18.11.2011 Suomenlahdentie Suomenlahdentien pohjoisemman linjauksen toteuttamisen mahdollistava asemakaava vahvistui kesäkuussa 2012. Suomenlahdentie osoitetaan voimassa olevien asemakaavojen mukaisin linjauksin ja tieliikenteen yhteystarve - merkintä poistetaan. Muutos kaavakarttaan. Länsimetro Matinkylään avataan liikenteelle viimeisimmän aikataulun mukaan elokuussa 2016. Suomenlahdentien vaiheen I rakentaminen välillä Finnoonsilta - Kalastajantie on käynnissä ja valmistuu joulukuussa 2015. Patoturvallisuus Vesitalousstrategian 2011-2020 ensimmäisenä strategisena päämäärä on "Varaudutaan muuttuviin ilmasto ja vesioloihin". Tähän liittyväksi toimintalinjaksi on eritelty, että uusia tulvariskikohteita ei rakenneta. Finnoon aluetta suunniteltaessa tulisi pyrkiä ottamaan tämä linjaus huomioon. Mikäli alueelle ryhdytään suunnittelemaan tulvapenkereitä, on patoturvallisuusviranomaiseen oltava yhteydessä jo suunnitteluvaiheessa. Osayleiskaavan toteuttaminen ei edellytä tulvapenkereiden rakentamista. Kaavan mukaisessa uudessa rakentamisessa tulvavahinkojen syntyminen tulee estää ja tulviin tulee varautua riittävällä rakentamiskorkeudella, mistä annetaan kaavamääräys. Alueen yhdyskuntarakenteellisesti keskeisen sijainnin vuoksi tulvavaara-alueelle rakentaminen on perusteltua. Finnoon alueen toteuttaminen tehokkaana asumisvaltaisena alueena tukee osaltaan metroyhteyden jatkoa myös Matinkylästä Kivenlahteen. Kivenlahden metroyhteys mahdollistaa raideliikenteen tai muun julkisen liikenteen kehittämisen Espoon ja Kirkkonummen välillä. Liikenneyhteyksien kehittäminen ja toteuttaminen itä-länsi-suunnassa (mm. Suomenlahdentien jatke) on myös seudullisesta näkökulmasta ensiarvoisen tärkeää. Saadaan osaltaan vähennettyä alueen kasvavasta liikenteestä aiheutuvaa kuormitusta Länsiväylälle. Merkitään tiedoksi. Virkistysalueet ja -yhteydet, ekologiset yhteydet Rantaraittia koskeva ulkoilutiemerkintä tulisi esittää jatkuvana muodostuvan uuden niemen eli AK-alueiden ympäri ja LS-alueen reunaan. Maaperä, rakennettavuus Ranta-alueilla on huomioitava tulvavaara siten, alimpien lattioiden alin sallittu korkeustaso on rakennusjärjestyksen mukaisesti +3.0. Katujen ja piha-alueiden korottaminen alavilla alueilla edellyttää maapohjan lujittamista vähintään syvästabiloimalla Liikenne

Lausuntojen ja/tai kannanottojen lyhennelmät ja vastineet 5 (23) Asemakaavoituksessa tulee varata katualueet riittävän leveiksi siten, että vähintään toiselle puolelle mahtuu kevyen liikenteen väylä kaikille alueen kaduille. Pirisaareen esitetty kevyen liikenteen yhteystarve on erittäin perusteltu 6. Uudenmaan liitto 28.11.2011 Virkistysalueet ja -yhteydet, ekologiset yhteydet Osayleiskaavassa osoitetaan pääulkoilureittiverkosto, joka sisältää kaavaalueen keskeiset ulkoiluyhteydet ja yhdistää alueen ympäröivään reitistöön. Myös Espoon rantaraitti merkitään pääulkoilureittinä. Pääulkoilureitti-merkinnän sijainti on ohjeellinen. Sijainti tarkentuu asemakaavavaiheessa korttelisuunnittelun yhteydessä. Tarkemmassa suunnittelussa kaava-alueelle voidaan osoittaa myös pääulkoilureittejä täydentäviä paikallisia yhteyksiä. Osayleiskaavassa rantaan sijoittuvan asuntoalueen määräyksessä tullaan edellyttämään rantojen suunnittelua julkiseen käyttöön sekä rantaraittia täydentävän paikallisen reitin sijoittamista merenrantaan. Maaperä, rakennettavuus Osayleiskaava-alueen meri- ja hulevesitulvariskit on selvitetty, ja niihin varautumiseksi annetaan kaavamääräys riittävästä rakentamiskorkeudesta. Selvitysten ja nykyisten alinta rakentamiskorkeutta koskevien valtakunnallisten ohjeiden perusteella alin rakentamiskorkeus tulee olla 2,8 (N2000). Meren rannalla tulee lisäksi huomioida aaltoiluvara paikkakohtaisesti. Maaperän rakennettavuusolosuhteita on tutkittu tarkemmin osayleiskaavan yhdyskuntateknisissä tarkasteluissa, ja yleisten alueiden alustavat perustamisratkaisut esitetään kaavaselostuksessa. Liikenne Osayleiskaava on luonteeltaan yleispiirteinen maankäytön suunnitelma, jolla jäsennetään alueen rakenne asemakaavoituksen pohjaksi. Osayleiskaavassa osoitetaan alueen ajoneuvoliikenneverkon runko, jonka muodostavat Finnoonsilta, Suomenlahdentie, Kaitaantie ja Meritie. Osayleiskaavassa osoitetaan lisäksi katuyhteys voimalaitosalueelle. Jalankulun ja pyöräilyn pääyhteyksiä toteutetaan pää- ja kokoojakatujen rinnalla tai erillisinä jalkakäytävinä ja/tai pyöräteinä. Keskeisimmät jalankulun ja pyöräilyn risteämiset autoliikenteen kanssa toteutetaan eritasojärjestelyinä. Länsiväylän eteläpuoleisten ramppien yleisen tien aluetta lukuun ottamatta katuverkko osoitetaan viivamerkintöinä. Katualueet suunnitellaan tarkemmin asemakaavoituksessa. Ei muutoksia kaavakarttaan. Yleiset Uudenmaan liitto puoltaa Finnoon osayleiskaavaluonnoksen jatkosuunnittelua edellä esitetyt näkemykset huomioon ottaen. Täyttöalueet Tehokkaasti rakennettavien täyttöalueiden ulottaminen maakuntakaavassa esitetyn pääkaupunkiseudun rannikko- ja saaristovyöhyke -rajauksen sisäpuolelle ei ole maakuntakaavan tavoitteiden mukaista. Ryssjeholmen Maakuntakaavan suunnittelumääräysten mukaan tulee vyöhykerajauksen sisäpuolella olevat virkistykseen soveltuvat yhtenäiset ja riittävän laajat rakentamattomat maa-alueet varata virkistykseen, jollei erillisellä aluevarausmerkinnällä ole muuta osoitettu. Ryssjeholmenin saarta ei ole varattu muuhun käyttöön ja tulee tämän vuoksi osayleiskaavassa osoittaa pääasiassa yleiseen virkistykseen.

Lausuntojen ja/tai kannanottojen lyhennelmät ja vastineet 6 (23) Yhdyskuntarakenne Osayleiskaavaluonnoksen ratkaisu eheyttää Etelä-Espoon yhdyskuntarakennetta raideliikenteeseen tukeutuen voimassa olevan Uudenmaan maakuntakaavan tavoitteiden mukaisesti. Puhdistamo Osayleiskaavan jatkosuunnittelussa ja -käsittelyssä on otettava huomioon, että Uudenmaan 3. vaihemaakuntakaavan on oltava voimassa ennen osayleiskaavan hyväksymistä. 7. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto 8.12.2011 8. Espoon ympäristölautakunta 8.12.2011 Täyttöalueet Täytöjen laajuutta koskevia merkintöjä tarkistetaan kaavaehdotukseen Finnoonsataman täyttöjä, ruoppausta ja läjitystä koskevan ympäristövaikutusten arvioinnin (YVA) perusteella. Muutos kaavakarttaan. Ryssjeholmen Maakuntakaavan pääkaupunkiseudun rannikko- ja saaristovyöhyke- merkinnän suunnittelumääräys mahdollistaa loma-asumisen: Rajauksen sisäpuolella olevilla alueilla voidaan kaavamerkinnän mukaisen pääkäyttötarkoituksen lisäksi kehittää ympäristöönsä sopeutuvaa ja olemassa olevaa loma-asutusrakennetta täydentävää loma-asumista. Ryssjeholmenissa sijaitsee nykyisin viisi lomarakennusta talousrakennuksineen. Ryssjeholmenin saari osoitetaan loma-asuntoalueena. Lisäksi saari osoitetaan alueen erityisominaisuuksia kuvaavalla merkinällä: kyläkuvallisestati tai maisemakuvallisesti arvokas alue. Alueen tarkemmassa suunnittelussa tulee täten huomioida alueen kulttuuriympäristöarvot. Muutos kaavakarttaan. Muut kohdat merkitään tiedoksi. Voimalaitos Suuronnettomuusvaarallisille tuotantolaitoksille suositellaan Tkem - mukaista kaavamerkintää. Jos voimalaitoksen länsipuolella oleva lähialue kaavoitetaan osayleiskaavaluonnoksessa esitettynä, edellyttää se vaikutusten selvittämisen yhteydessä esille tullutta raskaan polttoöljyn säiliön siirtämistä voimalaitoksen itäpuolelle. Suomenojan voimalaitos-alue merkitään kaavakarttaan EN/kem merkinnällä, energiahuollon alue. Muutos kaavakarttaan. Raskaan polttoöljyn säiliöt ovat poistumassa alueelta. Täyttöalueet Täytön alle on jäämässä myös sataman edustalla sijaitseva lintuluoto, joka on Finnoonsataman ympäristövaikutusselvityksessä todettu tärkeäksi silmälläpidettävän naurulokin pesimäpaikaksi. Ympäristölautakunta ei kannata rannan täyttämistä. Voimalaitos

Lausuntojen ja/tai kannanottojen lyhennelmät ja vastineet 7 (23) Ympäristölautakunnan mielestä kaavaluonnoksessa on sijoitettu asuinkerrostalokortteleita liian lähelle voimalaa. Asuntorakentamisen turvallinen sijainti tulee vielä varmistaa tarkemmin kaavoituksen yhteydessä. Ympäristölautakunnan mielestä voimalan sijaintia kaava-alueen keskellä ei ole vielä riittävästi huomioitu. Tarkasteltavia asioita ovat ainakin voimalasta aiheutuva onnettomuusriski ja siihen varautuminen, voimalasta aiheutuva melu sekä ilmapäästöt. Muut ympäristöriskit, tulvariskit, hulevedet ym vesistöasiat Ympäristölautakunnan näkemyksen mukaan tulvariskeihin ja hulevesien hallintaan liittyvät asiat on ratkaistava yleiskaavatasolta alkaen aina kaavojen toteutukseen asti. Nyt nähtävillä olleessa yleiskaavaluonnoksessa asioita ei ole huomioitu lainkaan. Kaavaan tulee lisätä tarpeelliset merkinnät ja määräykset. Ympäristölautakunta esittää, että myös arvioitu merialueen pohjasedimenttien pilaantumisalue esitetään yleiskaavakartalla. Suomenlahdentie Ympäristölautakunta esittää, että osayleiskaavaan merkitään Suomenlahdentien pohjoinen linjaus. Liikenne Joukkoliikenteen yhteystarve voimalan eteläpuolelta Hylkeenpyytäjäntien jatkeelta Finnoon altaan eteläpuolitse Matinkylän puolelle, Kalastajantielle. Ympäristölautakunta esittää, että ko. yhteystarve poistetaan kaavasta. tieyhteys Kuitinmäentielle jatkosuunnittelussa siten, että se ei kavenna Finnobäckenin laakson viher- ja virkistysyhteyttä. Linnut ja allas Ympäristölautakunta esittää, että Finnoon altaan luo-merkintä (Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue) muutetaan SL-merkinnäksi (Luonnonsuojelualue) --Samoin AK-asuntoaluetta nykyisen Hyljeluodontien itäpuolella tulee kaventaa siltä osin kuin se ulottuu arvokkaan lintualueen päälle.( Muu luonto Luontoarvot ja -kohteet, mm. kaksi perinneympäristökohdetta, Bondaksen niittylaikku ja Suomenojan niitty, Kaitaan luonnonmuistomerkkinä suojeltu siirtolohkare ja silmälläpidettäväksi luokitellun marskiviholaisen esiintymä. Luonnonarvojen turvaaminen edellyttää paitsi niiden merkitsemistä kaavakartalle, myös muiden toimintojen rajaamista merkittyjen alueiden ulkopuolelle. Vapaaniemen AK-asuntoaluetta tulee kaventaa siten, ettei marskiviholaisen ainoa esiintymispaikka Espoossa jää sen alle. Bondaksen niitty ja Kaitaan siirtolohkare on esitettävä kaavakartalla esimerkiksi osa-aluemerkinnällä, joka varmistaa, että ne huomioidaan jatkosuunnittelussa. Nykyisen hevostallin kohdalle esitetty AK-asuntoalue on poistettava. Alue tulee varustaa sellaisella kaavamääräyksellä, joka mahdollistaa hevostallitoiminnan ja luonnon monimuotoisuutta ylläpitävän laidunnuksen säilymisen alueella. Virkistysalueet ja -yhteydet, ekologiset yhteydet Viher- ja ekologinen yhteys Finnoon altaalta länteen kulkee nimenomaan puron vartta pitkin, ja sen yhteyteen tulee varata riittävästi virkistysaluetta. Tarpeen mukaan olemassa olevaan Hyljemäen asuinalueeseen rajautuva viheralue voidaan jättää kapeammaksi. Kävely-yhteys Finnoon rannan edustan Pirisaareen ja Ryssjeholmenille ei ole tarpeen, vaan saaret tulee osoittaa virkistysalueiksi, joille on vesibussiyhteys satamasta. Venesatama / ranta-alue

Lausuntojen ja/tai kannanottojen lyhennelmät ja vastineet 8 (23) Venesatamalle tulee varata riittävä tila ja huolehtia siitä, että myös veneettömät pääsevät niin satamaan kuin saariinkin esimerkiksi toimivan vesibussiliikenteen avulla. Täyttöalueet Täyttöjen laajutta koskevia merkintöjä tarkistetaan kaavaehdotukseen Finnoonsataman täyttöjä, ruoppausta ja läjitystä koskevan ympäristövaikutusten arvioinnin (YVA) perusteella. Muutos kaavakarttaan. Osayleiskaavassa sallitaan linnuston pesintään soveltuvan tekoluodon sijoittaminen vesialueelle (W) ja vesi- ja venevalkama-alueelle (W/LV). Sillä voidaan korvata tekosaaren alle jäävä nykyinen lintuluoto. Luoto on pääasiassa naurulokkiyhdyskunnan pesimäaluetta. Vaikutusten arvioinnin mukaan kaavan toteuttamisen vaikutukset kaava-alueen naurulokkikantaan jäävät vähäisiksi. Tekoluodon rakentamisen on todettu lisäksi hyödyttävän myös muuta linnustoa. Muutos kaavakarttaan. Voimalaitos Voimalaitoksella mahdollisten onnettomuuksien riskejä on selvitetty kaavan laadinnan yhteydessä (Gaia Consulting 2011, Lautkaski 2015, Immonen 2015). Selvityksiin perustuen kaavassa osoitetaan suojavyöhyke, jonka sisällä tulee ottaa huomioon voimalaitoksella mahdollisten onnettomuuksien lämpösäteily- ja painevaikutukset. Alueelle ei tule osoittaa haavoittuvia toimintoja, tiheästi asuttuja asuinalueita, kokoontumistiloja tai yleisiä virkistysalueita. Lisäksi alueille, joille on osoitettu asumista, lisätään kaavamääräys, jonka mukaisesti yli 7 kerrosta korkeammassa rakentamisessa palosavukaasujen leviäminen tulee ottaa huomioon. Meluselvityksessä on osoitettu, että voimalaitoksen melun leviämistä voidaan vaimentaa riittävästi rakentamalla voimalaitoksen läheisyyteen melun leviämistä rajoittavia rakennuksia. Vaihtoehtoisesti piha-alueita voidaan suojata suunnittelemalla rakennusmassa niin, että piha-alueet sijaitsevat asuinrakennusten suojassa (Promethor 2014). Voimalaitoksen päästöjen leviämismallinnuksella on selvitetty, ettei voimalaitoksen piippujen kautta vapautuvien epäpuhtauspitoisuustasojen pitäisi aiheuttaa viihtyisyys- tai terveyshaittaa laitoksen ympäristössä (Ilmatieteen laitos 2012). Muut ympäristöriskit, tulvariskit, hulevedet ym vesistöasiat Osayleiskaavaan lisätään hulevesien hallintaa koskevia yleismääräyksiä sekä yleismääräys pohjasedimentin pilaantuneisuuden selvittämisestä alueilla, joilla on rakentamisesta johtuva merkittävä ruoppaustarve. Pohjasedimenttien pilaantumisaluetta ei esitetä kaavakartalla, sillä massojen meriläjityskelpoisuus on lähes koko sataman edustan alueella arvioitava tapauskohtaisesti. Suomenlahdentie Suomenlahdentien pohjoisemman linjauksen toteuttamisen mahdollistava asemakaava vahvistui kesäkuussa 2012. Uudet liikenneverkon osuudet Länsiväylältä etelään ja Suomenlahdentie osoitetaan voimassa olevien asemakaavojen mukaisin linjauksin ja tieliikenteen yhteystarve -merkintä poistetaan. Muutos kaavakarttaan. Liikenne Joukkoliikenteen yhteystarve -merkintä Finnoon altaan eteläpuolitse Kalastajantielle poistetaan, koska liikenne sitä kautta saattaa aiheuttaa haittaa Finnoon altaan linnustolle. Muutos kaavakarttaan. Osayleiskaavassa osoitetaan alueen ajoneuvoliikenneverkon runko, jonka muodostavat Finnoonsilta, Suomenlahdentie, Kaitaantie ja Meritie. Osayleiskaavassa osoitetaan lisäksi katuyhteys voimalaitosalueelle. Tieyhteystarve -

Lausuntojen ja/tai kannanottojen lyhennelmät ja vastineet 9 (23) merkintä osayleiskaava-alueen koillisosasta Kuitinmäentielle poistetaan. Muutos kaavakarttaan. Linnut ja allas Finnoon allas ja linnuston kannalta keskeinen osa Finnovikenin kosteikkoa osoitetaan kaavaehdotuksessa suojelualueena, S ja sen läntinen suojavyöhyke virkistysalueena, jolla on erityisiä luontoarvoja, V/s. Suojelualueen itäpuolelle osoitetaan virkistysaluetta, V. Rakentamiseen tarkoitettuja alueita rajataan siten, etteivät ne ulotu linnustollisesti arvokkaalle alueelle tai sen suojavyöhykkeelle. Muutos kaavakarttaan. Suomenojan lintualueen suojelun lainsäädännöllisistä vaihtoehdoista on valmistunut selvitys. Sen mukaan lintualueen linnustolliset arvot on mahdollista turvata sekä luonnonsuojelulain että maankäyttö- ja rakennuslain perusteella. Maankäyttö- ja rakennuslain kautta tapahtuvan suojelun sitovuus riippuu kaavamerkinnöistä ja -määräyksistä, joita alueelle annetaan. Kaavamuutoksella alueen kaavatilannetta voidaan muuttaa, luonnonsuojelulain mukainen suojelu on luonteeltaan pysyvämpää. Alueen suojelussa tulisi kyseeseen vain yksityisen luonnonsuojelualueen perustaminen, mitä ei voi toteuttaa ilman maanomistajan suostumusta. Muu luonto Matinkylään rajautuvaa asuntoalue rajataan niin, että marskiviholaisen esiintymispaikka jää asuntoaluerajauksen ulkopuolelle lähivirkistysalueelle, VL. Lähivirkistysalueella edellytetään ottamaan huomioon alueen sisältämien erityisten luontoarvojen säilyttäminen. Muutos kaavakarttaan. Luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettu siirtolohkare esitetään kaavakartalla kohdemerkinnällä suojelukohde. Muutos kaavakarttaan. Bondaksen niitty on osa Mårtensbyn kylätontin kulttuuriympäristöarvoja. Kylätontti osoitetaan kaavaehdotuksessa alueen erityisominaisuuksia kuvaavalla merkinnällä: kyläkuvallisesti tai maisemakuvallisesti arvokas alue. Suomenojan niitty sijoittuu lähes kokonaan suojelualueelle, S. Luontoarvojen säilyttäminen mm. laidunnus suunnitellaan tarkemmin jatkosuunnittelussa. Muutos kaavakarttaan. Matinkylän ratsastustalli osoitetaan kaavaehdotuksessa palveluiden ja hallinnon alueena (P), mikä mahdollistaa toiminnan jatkumisen alueella. Muutos kaavakarttaan. Virkistysalueet ja -yhteydet, ekologiset yhteydet Djupsundsbäckenin varsi osoitetaan kaavakartassa lähivirkistysalueeksi (VL). Alueella tulee säilyttää erityiset luontoarvot ja ekologisia yhteyksiä. Lisäksi alueelle osoitetaan ohjeellinen pääulkoilureitti. Hyljemäen asuinalueeseen rajautuva viheralue säilytetään liito-oravalle soveltuvana puustoisena kulkuyhteytenä. Muutos kaavakarttaan. Kaavakartassa osoitetaan jalankulun ja pyöräilyn yhteystarve -merkintä Pirisaareen. Toteutustapa ratkaistaan jatkosuunnittelussa. Pirisaari osoitetaan kaavaehdotuksessa merkinnällä virkistysalue (V-1). Katuyhteys Ryssjeholmenin saareen poistetaan. Ryssjeholmenin saari osoitetaan loma-asuntoalueena (RA). Muutos kaavakarttaan. Venesatama / ranta-alue Kaavaehdotukseen lisätään määräys rantojen varaamisesta julkiseen käyttöön. Kaavaehdotuksessa osoitetaan saaristovenelaiturille sijainniltaan ohjeellinen merkintä. Merkinnällä osoitetaan tarve Espoon saaristoveneen pysähdyspaikalle. Sijainti tarkentuu jatkosuunnittelussa. Muutos kaavakarttaan. Satama-alueen ja rantojen toiminnallisen sisältö ratkaistaan yksityiskohtaisemmin asemakaavoituksessa.

Lausuntojen ja/tai kannanottojen lyhennelmät ja vastineet 10 (23) 9. Espoo, tonttiyksikkö 16.12.2011 Tonttiyksikkö pitää osayleiskaavassa esitettyä kaavasisältöä hyvänä eikä kaavasisältöön ole huomautettavaa. Jatkosuunnittelussa keskeisiä huomioitavia asioita ovat metron lähikortteleiden tehokas maankäyttö. 10. Helsingin kaupunginhallitus 13.12.2011 Jatkosuunnittelussa keskeisiä huomioitavia asioita ovat metron lähikortteleiden tehokas maankäyttö, työpaikka-alueiden maankäytön kehittäminen, liikuntahallipaikkojen osoittaminen alueelta sekä venesatama-alueen kehittäminen nykyaikaiseksi venesatamaksi, joka sisältää myös kehittyneitä talvisäilytysratkaisuja. Täytöjen laajuutta koskevia merkintöjä tarkistetaan kaavaehdotukseen Finnoonsataman täyttöjä, ruoppausta ja läjitystä koskevan ympäristövaikutusten arvioinnin (YVA) perusteella. Osayleiskaava mahdollistaa satama-alueen kehittämisen. Muutos kaavakarttaan. Osayleiskaava mahdollistaa työpaikka-alueiden maankäytön kehittämisen. Kaavan virkistysalueet ominaispiirteidensä ja luontoarvojensa vuoksi eivät mahdollista urheiluhallien sijoittamista. Jatkosuunnittelussa voidaan tutkia mahdollisuutta sijoittaa urheilutiloja esim. kalliotiloihin. Muut kohdat merkitään tiedoksi. Yhdyskuntarakenne Finnoon osayleiskaava tukee osaltaan pääkaupunkiseudun koko rannikkovyöhykkeen maankäytön ja liikenteen kehittämistä. Se, miten suuriksi metroratkaisun hyödyt muodostuvat tulevan investoinnin suuruuteen verrattuna, ratkaistaan osaltaan tämän osayleiskaavan aluevarauksilla. Suomenlahdentie Suomenlahdentie on välttämätön metron liityntäliikenteelle ennen metron valmistumista Finnoon alueelle ja myöhemmin kehittyvää maankäyttöä palvelevana yhteytenä. Liikenne Erityistä huomiota tulisi kiinnittää jatkosuunnittelussa mm. Länsiväylän varren työpaikka-alueiden ja eteläisten rantakortteleiden kytkemiseksi metrolinjaan tukeutuvaan joukkoliikenneverkostoon. Metroaseman yhteyteen tulisi varata liityntäpysäköintipaikkoja lähialueen tarvetta palveleva määrä henkilöautoille ja aina riittävä määrä polkupyörille. Laadukkaisiin jalankulun ja pyöräilyn yhteyksiin metroasemalle ja osayleiskaavaalueella yleensä tulee kiinnittää erityistä huomiota. Yhdyskuntarakenne Merkitään tiedoksi. Suomenlahdentie Suomenlahdentien pohjoisemman linjauksen toteuttamisen mahdollistava asemakaava vahvistui kesäkuussa 2012. Suomenlahdentie osoitetaan voimassa olevien asemakaavojen mukaisin linjauksin ja tieliikenteen yhteystarve - merkintä poistetaan. Muutos kaavakarttaan. Länsimetro Matinkylään avataan liikenteelle viimeisimmän aikataulun mukaan elokuussa 2016. Suomenlahden-

Lausuntojen ja/tai kannanottojen lyhennelmät ja vastineet 11 (23) 11. HSY - Helsingin seudun ympäristöpalvelut 13.12.2011 tien vaiheen I rakentaminen välillä Finnoonsilta - Kalastajantie on käynnissä ja valmistuu joulukuussa 2015. Liikenne Osayleiskaavassa on mahdollistettu koko alueelle hyvät joukkoliikenneyhteydet, jotka tarkentuvat jatkosuunnittelussa. Finnoon asemalle on Länsimetron jatkeen hankesuunnitelmassa vuonna 2012 esitetty polkupyörille 600 säilytyspaikkaa, joista suurin osa säältä suojattuna. Autoille hankesuunnitelmassa on esitetty 150 liityntäpysäköintipaikkaa. Osayleiskaavaehdotukseen osoitetaan alueen poikki itä-länsisuuntainen pyöräilyn laatureitti, joka kulkee metroaseman kautta. Virkistysvyöhyke satamasta keskustaan on tärkeä jalankulku- ja pyöräily-yhteys etelästä metroasemalle. Metroasemalle turvataan jatkosuunnittelussa hyvät ja esteettömät jalankulku- ja pyöräily-yhteydet. Jalankulun ja pyöräilyn muu pääverkko toteutetaan pää- ja kokoojakatujen rinnalla tai erillisinä jalkakäytävinä ja/tai pyöräteinä. Keskeisimmät jalankulun ja pyöräilyn risteämiset autoliikenteen kanssa toteutetaan eritasojärjestelyinä. Muutos kaavakarttaan. Puhdistamo Suomenojalta tulevaan Blominmäen puhdistamoon, on tehty alustavia luonnoksia (HSY 2010). Alueella säilyisi nykyiset siirtoviemärit ja osa niihin liittyvistä rakennuksista ja rakenteista. Alueelle on tarpeen toteuttaa uusi viemäritunneliyhteys nykyiseltä vedenpuhdistamolta Biominmäkeen ja uusi purkutunneliyhteys Biominmäestä nykyiseen purkutunneliin. Viemäritunnelin lähtökaivon viereen tai Suomenojan huoltotunnelin tuntumaan tullaan rakentamaan ilmanvaihtoputki, jonka halkaisija on n. 1 metri. Purkutunnelirakennus, jolla hallitaan veden purkukorkeus merelle ja varayhteyteen sijoittuu nykyisen purkutunnelin tuntumaan. Purkutunneliin johdetaan myös voimalaitoksen jäähdytysvedet. Lisäksi rakennetaan varapurkuyhteys vesistöön. Rakennuksille tarvitaan asemakaavavaraus. Blominmäkeen johtava viemäritunneli ei rajoita rakentamista, mutta kattoholvin ja yläpuolisten rakenteiden väliin on jäätävä vähintään 10 metriä kalliota. Koko alueen nykyinen vesihuoltoverkosto on tarkistettava asemakaavoituksen yhteydessä samoin kuin lisärakentamistarpeet. HSY esittää, että kaavamuutoksesta aiheutuvat johtosiirrot sekä rakennettava vesihuoltoverkosto kustannusarvioineen tulee tarkastella asemakaavoituksen yhteydessä ja esittää kaavaselostuksen osana alustavassa vesihuollon yleissuunnitelmassa. Merkitään tiedoksi. 12. Uudenmaan Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 15.12.2011 Yleiset ELY-keskus pitää puutteena, ettei kaavaselostusta ole aineistossa. vaihtoehdot sisältävät sellaisia tietoja mm. tehokkuuksista ja katujärjestelyistä, joita tarvitaan asemakaavoitusta ohjaavaan yleiskaavaan. Niitä ei tule jättää pois yleiskaavasta. Finnoon maankäyttövaihtoehtoja on laadittu kolme kappaletta, joiden vaikutuksia on arvioitu. Näiden perusteella on päädytty lausunnolle lähetettyyn vaihtoehtoon. ELY katsoo, että vielä tulee olla arvioitavana esillä olleet eri vaihtoehdot.

Lausuntojen ja/tai kannanottojen lyhennelmät ja vastineet 12 (23) Luonnos ei vastaa alueen suunnittelukysymyksiin, se ei riittävästi ohjaa asemakaavoitusta eikä siinä ole esitetty määräyksiä haitallisten vaikutusten torjumiseksi. Uudenmaan ELY-keskus esittää työkokouksen järjestämistä valmisteluaineistosta alueen merkittävyyden ja useiden yhteen sovitettavien seikkojen vuoksi. Luonnos ei täytä maankäyttö- ja rakennuslain sisältövaatimuksia. Täyttöalueet ELY-keskus katsoo, että merialueen täyttö vastoin voimassa olevan maakuntakaavan suunnitteluperiaatteita. Voimalaitos Voimalaitokselta tulee ajoittain epätasaista ja voimakasta melua (esim. ulospuhallukset, varoventtiilien laukeamiset). Alueen maankäytössä pitää ottaa tämä huomioon. Sijoitettaessa asutusta ja muita herkkiä toimintoja voimalaitoksen läheisyyteen on oltava varmuus ratkaisun turvallisuudesta ja terveellisyydestä. Voimalan alueella varastoidaan erilaisia kemikaaleja, joista pitää huomioida vähintään polttoöljysäiliöt ja niiden mahdolliset tulipalot Savukaasujen leviäminen mahdollisessa öljysäiliöpalossa pitää selvittää ja varmistaa, että evakuoinnille on olemassa reitit. Ryssjeholmen Ryssjeholmenin maankäyttö vastoin voimassa olevan maakuntakaavan suunnitteluperiaatteita. Muut ympäristöriskit, tulvariskit, hulevedet ym vesistöasiat Länsiväylän ja lähivirkistysalueen väliin on osoitettava riittävän laajuinen suojaviheralue. Raportissa "Finnoon osayleiskaavan vaikutusten selvittäminen" on mm. arvio meluvaikutuksista eri liikenneväylien ja voimalaitoksen ympäristössä (s. 95). Kaavassa näille kohteille tulee antaa (yleinen) määräys meluntorjuntatarpeesta. Pilaantuneet maat: Kaikki tiedossa olevat kohteet on merkittävä kaavakarttaan. Kaavamääräyksessä on todettava selvitys- ja puhdistustarve. Kaavaan sisältyvät täytöt ja vesistöön suunnitellut rakenteet vaativat vesilain mukaisen luvan, mutta niiden vaikutukset vesialueen virtauksiin, vedenvaihtuvuuteen ja vedenlaatuun tulee jo osayleiskaavaa varten selvittää riittävän tarkasti ja luotettavasti. Myös muihin pintavesiin kohdistuvien vaikutusten arviointi tulee sisältyä kaavan vaikutusten arviointiin. Voimalaitoksen nykyinen jäähdytysveden otto sijaitsee kaavan meritäyttöalueen osalla, jolle kaavamerkinnän mukaan saa rakentaa kanavan. Raportista ei käy ilmi, että olisi selvitetty soveltuisiko kanava jäähdytysveden ottopaikaksi tai kanavasta tapahtuvan vedenoton vaikutuksia virtauksiin kanavassa ja muulla vesialueella. Satamakaavoituksen yhteydessä tehtiin myös sedimentin haitallisten aineiden selvitys, jonka tuloksia voidaan käyttää hyväksi arvioitaessa sedimenttiselvitysten tarvetta. Myös sedimenttien pilaantuneisuus tulee olla selvillä, koska sillä voi olla vaikutusta ruoppausten toteuttamiseen ja vesialueen käyttöön. Suomenlahdentie Suomenlahdentietä ei voida osoittaa kaavakartalla tieliikenteen yhteystarve - tasolla. Alueen jatkosuunnittelussa on päätettävä Suomenlahdentien

Lausuntojen ja/tai kannanottojen lyhennelmät ja vastineet 13 (23) linjauksesta ja osoitettava linjaus kaavakartalla. Linjausta ei voi jättää asemakaavalla ratkaistavaksi asiaksi. Suomenlahdentien osalta varaudutaan nelikaistaiseen väylään. Suomenlahden tien suunnittelua voidaan tutkia pohjoisen linjausvaihtoehdon pohjalta. Eteläinen vaihtoehto ei tule kyseeseen. Kaavassa on osoitettava, miten tien haitalliset vaikutukset poistetaan tai minimoidaan. Uudenmaan ELY-keskus pitää välttämättömänä, että Suomenlahdentien jatko on rakennettu vuoteen 2015 mennessä, jolloin metro aloittaa liikennöintinsä Matinkylään. Liikenne LT-alueen kaavamääräys tulee muuttaa muotoon maantien alue. Kaavaselostuksessa tulisi esittää liikenne-ennusteiden lisäksi myös katu- ja tieverkon kuormitusasteet vuodelle 2035. Kaavaprosessissa olisi hyvä tarkastella myös sitä, minkälaisia liikenneverkon parantamistoimia tarvittaisiin, jotta liikenneverkon toimivuus pystyttäisiin turvaamaan, mikäli metron jatko ei toteutuisi ja joukkoliikenteen kulkutapaosuus jäisi ennustetta pienemmäksi. Yhdyskuntarakenne Kaavalla suunnitellaan täydennysrakentamista tulevan metroradan varteen. Alueelle syntyy uusi keskustatoimintojen alue. Alueen asema seudun ja Espoon kaupungin keskushierarkiassa tulee selvittää. Mm. korkea rakentaminen vaatii lisätarkasteluja ja -selvityksiä vaikutustenarviointeineen, jotka pitäisi olla käytössä osayleiskaavasta päätettäessä. Linnut ja allas ET merkintä tulee poistaa luo-alueelta ja korvata se VL -merkinnällä. Luo -alueeseen rajautuvia AK -alueita pitää supista siten, että korttelit eivät miltään osin ulotu luo -merkinnällä rajatulle alueelle. Rakennettavien (lähinnä AK-alueet) ja luo-merkinnällä rajatun alueen väliin tulee jättää riittävästi suojaviheraluetta myös itäosissa, jossa AK rajoittuu suoraan luo-alueeseen. Jokisuun luo-aluetta on tarpeen laajentaa ulospäin ja lisäksi itälänsisuunnassa kattamaan VL-ranta kokonaan. Esim. harmaasorsa ja muutamat muutkin vesilintulajit tekevät pesänsä jopa usean sadan metrin päähän altaasta. Tämä on otettava huomioon suojaviheraluetta rajattaessa. Myös rakentamisen vaikutuksia linnustoon tulisi tarkemmin lajikohtaisesti tarkastella. Virkistysalueet ja -yhteydet, ekologiset yhteydet Kaavassa on osoitettava, miten turvataan viheralueen/ekologisen yhteyksien toimivuus mm. väylien risteämisen osalta. Kulttuuriympäristö Villa Talbon ja Hylkeenpyytäjäntie 5:n säilyminen tulee turvata kaavamerkinnöin. Alueella sijaitsevat muinaismuistot tulee osoittaa kaavassa. Mårtensbyn kyläympäristön aluerajauksen määräystä tulee tarkentaa: "Alueen kulttuurihistoriallisesti arvokas rakennuskanta ja ympäristö säilytetään." Ryssjeholmenin osalta ei ole esitetty inventointiaineistoa, minkä vuoksi sen mahdollisiin kulttuuriympäristöarvoihin ei voi ottaa kantaa. Mikäli siellä todetaan olevan arvoja, tulee ne ottaa jatkotyöskentelyssä huomioon. Vuonna 2005 laadittu historiallisen ajan kyläpaikkojen inventointi sekä arkkitehtitoimisto Lehto Peltonen Valkaman vuonna 2005 laatima kulttuuriympäristöinventointi tulee Finnoon osayleiskaava-alueen osalta olla osa verkossa julkaistavaa selvitysaineistoa.

Lausuntojen ja/tai kannanottojen lyhennelmät ja vastineet 14 (23) Yleiset Finnoon osayleiskaavan vaikutusselvitystyössä (10.3.2011 Sito Oy) kehitettiin osayleiskaava-alueelle kolme maankäytön rakennemallia ja arvioitiin niiden vaikutukset. Koska kaikissa vaihtoehdoissa pyrittiin saavuttamaan kaupunginhallituksen päätöksen mukainen asukasmäärä, vaihtoehdot erosivat toisistaan enemmän asumisen painopisteen, kuin määrän suhteen. Muita eroja oli mm. täyttöjen ja rantarakentamisen määrässä ja Suomenlahdentien linjauksessa. Vaihtoehtojen merkittävimmät vaikutukset olivat samansuuntaiset. Täydellinen maankäyttövaihtoehtojen vertailu ja vaikutusten arviointi on Finnoon osayleiskaavan vaikutusten selvittäminen raportin (10.3.2011, Sito Oy) liitteenä numero 9. Kaavaluonnos laadittiin vaihtoehtojen vaikutusten arvioinnin perusteella muodostettuihin hyviin suunnitteluratkaisuihin, jotka minimoivat haittoja. Kustakin vaihtoehdosta valittiin parhaita elementtejä jatkokehittelyyn. Vaikutusten arvioinnin ja asetettujen tavoitteiden pohjalta kehitettiin maankäyttöratkaisu edelleen osayleiskaavaluonnokseksi. Raportti Finnoon osayleiskaavan vaikutusten selvittäminen. Sito Oy/ Arkkitehtitoimisto Jukka Turtiainen Oy 10.3.2011 toimi liitteineen nähtäville asetetun kaavaluonnoksen kaavaselostuksena. Ehdotuksia haitallisten vaikutusten torjumiseksi sekä luonnoksia kaavamääräyksiksi on kirjattu kaavaluonnoksen kaavaselostuksena toimineeseen vaikutusselvitykseen. Kaavaehdotuksen valmistelun tueksi vaikutustenarviointia on täydennetty erillisillä arvioinneilla ja asiantuntija-arvioinneilla kaavaprosessin aikana. Kaavaehdotukseen lisätään kaavamääräyksiä ohjaamaan jatkosuunnittelua ja torjumaan haitallisia vaikutuksia. Lisäksi kaavaselostuksessa esitetään osalle merkinnöistä tarkentava kuvaus ja kehittämissuosituksia jatkosuunnittelun tueksi. Kehittämissuosituksilla ei ole suoranaisesti maankäytön suunnittelua sitovia oikeusvaikutuksia. Suosituksiin kirjataan toimenpiteitä, jotka tukevat osayleiskaavan tavoitteiden toteutumista. Työkokous Uudenmaan ELY-keskuksen kanssa järjestettiin 16.3.2012. ELY:n ja ympäristöministeriön kanssa on lisäksi käyty keskusteluja myös kaavamerkintöjen kehittämisestä. Täyttöalueet Täytöjen laajuutta koskevia merkintöjä tarkistetaan kaavaehdotukseen Finnoonsataman täyttöjä, ruoppausta ja läjitystä koskevan ympäristövaikutusten arvioinnin (YVA) perusteella. Muutos kaavakarttaan. Voimalaitos Voimalaitoksella mahdollisten onnettomuuksien riskejä on selvitetty kaavan laadinnan yhteydessä (Gaia Consulting 2011, Lautkaski 2015, Immonen 2015). Selvityksiin perustuen kaavassa osoitetaan suojavyöhyke, jonka sisällä tulee ottaa huomioon voimalaitoksella mahdollisten onnettomuuksien lämpösäteily- ja painevaikutukset. Alueelle ei tule osoittaa haavoittuvia toimintoja, tiheästi asuttuja asuinalueita, kokoontumistiloja tai yleisiä virkistysalueita. Lisäksi biopolttoaineen varaston mahdollisen tulipalon vuoksi alueille, joille on osoitettu asumista, on annettu kaavamääräys, jonka mukaisesti yli 7 kerrosta korkeammassa rakentamisessa palosavukaasujen leviäminen tulee ottaa huomioon. Polttoöljysäiliöt ovat poistumassa alueelta, minkä vuoksi niihin liittyviä onnettomuuksia ole huomioitu kaavasuunnittelussa. Meluselvityksessä on osoitettu, että voimalaitoksen melun leviämistä voidaan vaimentaa riittävästi rakentamalla voimalaitoksen läheisyyteen melun leviämistä rajoittavia rakennuksia. Vaihtoehtoisesti piha-alueita voidaan suojata suunnittelemalla rakennusmassa niin, että piha-alueet sijaitsevat asuinrakennusten suojassa (Promethor 2014). Ryssjeholmen

Lausuntojen ja/tai kannanottojen lyhennelmät ja vastineet 15 (23) Maakuntakaavan pääkaupunkiseudun rannikko- ja saaristovyöhyke- merkinnän suunnittelumääräys mahdollistaa loma-asumisen: Rajauksen sisäpuolella olevilla alueilla voidaan kaavamerkinnän mukaisen pääkäyttötarkoituksen lisäksi kehittää ympäristöönsä sopeutuvaa ja olemassa olevaa loma-asutusrakennetta täydentävää loma-asumista. Kaavaluonnoksessa Ryssjeholemenin saareen esitetyt täytöt ja katuyhteys poistetaan. Ryssjeholmenin saari osoitetaan loma-asuntoalueena (RA). Lisäksi saari osoitetaan alueen erityisominaisuuksia kuvaavalla merkinällä: kyläkuvallisesti tai maisemakuvallisesti arvokas alue. Alueen tarkemmassa suunnittelussa tulee täten huomioida alueen kulttuuriympäristöarvot. Muutos kaavakarttaan. Muut ympäristöriskit, tulvariskit, hulevedet ym vesistöasiat Kaava-alueen ulkopuolelta Länsiväylältä tulevaa liikenteen melua vähennetään melusuojaustoimenpiteillä, jotka on esitetty vuonna 2013 hyväksytyssä Länsiväylän tiesuunnitelmassa. Länsiväylän varren melualue, joka kaavaluonnoksessa on osoitettu lähivirkistysalueena (VL), osoitetaan kaavaehdotuksessa suojaviheralueena (EV-2). Muutos kaavakarttaan. Kaavaehdotukseen lisätään yleismääräys valtioneuvoston päätöksen melutason ohjearvojen noudattamisesta. Kaikki alueen tiedossa olevat pilaantuneet maat ja riskikohteet esitetään kaavaselostuksessa kartalla. Kaavaan lisätään yleismääräys koskien maaperän pilaantuneisuuden selvittämistä kaavoituksen ja muun suunnittelun yhteydessä ja kunnostamista ennen rakentamiseen ryhtymistä. Finnoonsataman ruoppausten, täytön ja läjityksen vaikutuksista on tehty ympäristövaikutusten arviointi, jonka tuloksia hyödynnetään kaavaselostuksessa arvioitaessa kaavan vaikutuksia vesistöihin. Myös muiden pintavesivaikutusten arviointi lisätään kaavaselostukseen. Voimalaitoksen jäähdytysveden ottopaikka tulee siirtymään nykyiseltä paikaltaan, ja uusi ottopaikka ratkaistaan tarkemman suunnittelun yhteydessä. Sataman ympäristövaikutusten arvioinnin yhteydessä on selvitetty myös sataman edustan sedimenttien pilaantuneisuutta. Tietoa hyödynnetään kaavaselostuksessa, jossa esitetään myös maksimiarvio kuorintaruopattavan sedimentin määrästä. Sedimenttimassamäärä tarkentuu kuitenkin mahdollisten myöhempien tutkimusten perusteella tai arvioitaessa tapauskohtaisesti massojen meriläjityskelpoisuutta. Suomenlahdentie Suomenlahdentien pohjoisemman linjauksen toteuttamisen mahdollistava asemakaava vahvistui kesäkuussa 2012. Suomenlahdentie osoitetaan voimassa olevien asemakaavojen mukaisin linjauksin ja tieliikenteen yhteystarve - merkintä poistetaan. Muutos kaavakarttaan. Suomenlahdentien suunnittelussa ja asemakaavan tilavarauksissa on varauduttu nelikaistaiseen väylään. Suomenlahdentien haitallisia vaikutuksia Finnoon altaan linnustolle on pyritty minimoimaan siirtämällä linjaus pohjoisemmaksi, viemällä se sillalla kosteikkoalueen yli ja melusuojauksin. Länsimetro Matinkylään avataan liikenteelle viimeisimmän aikataulun mukaan elokuussa 2016. Suomenlahdentien vaiheen I rakentaminen välillä Finnoonsilta - Kalastajantie on käynnissä ja valmistuu joulukuussa 2015. Liikenne LT-alueen kaavamääräys muutetaan muotoon Maantien alue. Muutos kaavamääräykseen.

Lausuntojen ja/tai kannanottojen lyhennelmät ja vastineet 16 (23) Yleiskaavaselostuksessa on kaavaratkaisun vaikutuksissa esitetty liikenneennuste vuodelle 2035, liikenteen toimivuus ennusteliikennemäärillä ja mitä liikenneverkon parantamistoimenpiteitä verkon toimivuus edellyttää. Liikenneverkon toimivuutta ilman metron jatketta Matinkylästä Kivenlahteen ei ole tarkasteltu, koska jatkeen rakentaminen on aloitettu. Yhdyskuntarakenne Espoon kaupan palveluverkkoselvitys ja -suunnitelma 2030 valmistui vuonna 2011. Finnoon asema Espoon keskushierarkiassa on kaupan osalta sevitetty edellämainitussa selvityksessä. Siinä muodostetun näkemyksen mukaan Finnoon väestömitoitus edellyttää ison paikalliskeskuksen palveluja, mutta rooli on ehdottomasti paikallinen. Finnoosta ei ole tarkoitus muodostaa Matinkylän ja Espoonlahden kaltaista kaupunkikeskusta. Tätä selvitystä tarkentamaan on lisäksi laadittu Espoonlahden suuralueelle Länsimetron jatkealue - Kaupallinen tarkastelu 2012 (Ramboll). Helsingin seudun maankäyttösuunnitelma (MASU 2050) valmistui vuoden 2015 alussa. Suunnitelman mukaan Finnoo toimii tulevaisuudessa metropolin palvelukeskuksena. Finnoon alueen sosiaali- ja terveystoimen palvelut tulevat perustumaan keskeisesti Matinkylän ja Espoonlahden alueiden jo olemassa olevien palvelujen kehittämiseen. Finnoon keskusta-alueelle, metroaseman välittömään läheisyyteen voidaan toteuttaa Matinkylän ja Espoonlahden alueen täydentäviä palveluja. Palvelut määritellään yksityiskohtaisemmin eri toimialojen yhteistyönä yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa. Osayleiskaavassa ei määritellä alueen tarkkaa mitoitusta eikä rakennusten korkeuksia, vaan korttelit voidaan toteuttaa eri tyyppisillä korttelirakenteilla ja rakennuksilla. Kaavaehdotuksen valmistelun tueksi on on laadittu selvitys lintujen lentoreiteistä (Lintujen lentoreittiselvitys Finnoon alueella 2013). Lisäksi on valmistunut kaavan vaikutusten arviointi: Finnoon osayleiskaavaehdotusluonnoksen vaikutusten arviointi, vaikutukset luontoon, maisemaan ja kulttuuriperintöön. Ramboll Oy. 15.12.2014. Arviointia on hyödynnetty kaavaehdotuksen valmistelussa. Kaavaehdotuksessa keskustatoimintojen merkinnällä ohjataan jatkosuunnittelua siten, että rakentamisen tulee madaltua alueen itäreunaa kohden ns. ruderaattialueen suuntaan. Kaavamerkintään lisätään määräys lintujen lentoreittien huomioimisesta. Vaikutuksen arviointia takennetaan asemakaavasuunnittelun yhteydessä korttelisuunnitelmien tarkentuessa. Linnut ja allas Finnoon allas ja linnuston kannalta keskeinen osa Finnovikenin kosteikkoa osoitetaan kaavaehdotuksessa suojelualueena (S) ja sen läntinen suojavyöhyke virkistysalueena, jolla on erityisiä luontoarvoja (V/s). Energiahuollon alueen (EN/kem) ja suojelualueen, väliin osoitetaan suojaviheraluetta (EV-1). Finnoon altaan itäpuolelle asuntoalueen (A) ja suojelualueen väliin osoitetaan virkistysaluetta (V). Rakentamiseen tarkoitettuja alueita rajataan siten, etteivät ne ulotu linnustollisesti arvokkaalle alueelle tai sen suojavyöhykkeelle. Muutos kaavakarttaan. Finnobäckenin puronsuulla sijaitsevaa luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue (luo) rajataan uudestaan, jotta lintujen kevät- ja syysmuuttojen aikaan käyttämät ruokailu- ja levähdysalueet säilyvät. Luoalueella on turvattava lintupoikueiden liikkumismahdollisuudet. Meritäytöt mahdollistavaa su-aluetta pienennetään kaavan vaikutusten arvioinnissa esitetyn mukaisesti. Vesilintupoikueiden kulkureitit säilytetään avoimena rajaamalla laiturirakenteiden rakentamisensalliva vesi- ja venevalkama-alue (W/LV) vähintään suositellun etäisyyden (75 m) päähän Pirisaaresta ja Ryssjeholmenista. Lisäksi Pirisaaren ympärille suositellaan lisäksi jätettävän riittävästi

Lausuntojen ja/tai kannanottojen lyhennelmät ja vastineet 17 (23) avointa vesitilaa. Vesilintupoikueiden lukumäärää ja liikehdintää selvitetään kevään 2015 aikana. Muutos kaavakarttaan Kaavan vaikutuksia on arvioitu lajikohtaisesti kaavaehdotusta valmisteltaessa. Suomenojan lintualueen suojelun lainsäädännöllisistä vaihtoehdoista on valmistunut selvitys. Sen mukaan lintualueen linnustolliset arvot on mahdollista turvata sekä luonnonsuojelulain että maankäyttö- ja rakennuslain perusteella. Maankäyttö- ja rakennuslain kautta tapahtuvan suojelun sitovuus riippuu kaavamerkinnöistä ja -määräyksistä, joita alueelle annetaan. Kaavamuutoksella alueen kaavatilannetta voidaan muuttaa, luonnonsuojelulain mukainen suojelu on luonteeltaan pysyvämpää. Alueen suojelussa tulisi kyseeseen vain yksityisen luonnonsuojelualueen perustaminen, mitä ei voi toteuttaa ilman maanomistajan suostumusta. Virkistysalueet ja -yhteydet, ekologiset yhteydet Kaavan virkistys-, suojelu- ja suojaviheralueista muodostetaan yhtenäinen verkosto, joka kytkee osayleiskaavan viheralueverkoston ympäröivään verkostoon. Maakunnallisen ekologisen yhteyden alue osoitetaan osin suojelualueena (S), virkistysalueena (V) ja suojaviheralueena (EV-1 ja 2). Suojelualueella velvoitetaan säilyttämään luontoarvot ja virkistys- ja suojaviheralueella ottamaan huomioon maakunnallisen ekologisen yhteyden toimivuus. Liito-oravan kulkuyhteyksien kokonaisuutta on tutkittu erillisessä selvityksessä, joka on ollut ohjeena kaavaehdotusta laadittaessa. Kaavaan lisätään liito-oravien kulkuyhteys- ja puistobulevardimerkinnät, joilla edellytetään yhteyksien jatkuvuutta rakentamisalueiden yli. Osayleiskaavan yhdysteiden ja kokoojakatujen sijainti tarkentuu asemakaavoituksessa. Muutos kaavakarttaan 13. Espoo, sivistystoimi Kulttuuriympäristö Ryssjeholmenin saari, Mårtensbyn kylämäen alue sekä Villa Tallbon ja Hylkeenpyyttäjäntie 5:n huvilat osoitetaan kaavaehdotuksessa kyläkuvallisesti tai maisemakuvallisesti arvokas alue-merkinnällä. Merkintää koskee määräys: Kulttuurihistoriallisesti arvokas kylämaisema tai muu arvokas kulttuurimaisema, jonka rakennus- ja kulttuurihistoriallisia arvoja sekä maisemakuvaa on suojeltava. Suojelu ei koske yksittäisiä rakennuksia, vaan kohdentuu alueen ominaispiirteiden vaalimiseen. Rakennuskannan suojelua koskevat kysymykset ratkaistaan asemakaavassa. Maisemaa muuttava maanrakennustyö, puiden kaataminen tai muu näihin verrattavissa oleva toimenpide on luvanvaraista siten kuin maankäyttö- ja rakennuslain 128 :ssä on säädetty. Muutos kaavakarttaan. Yksittäiset rakennuskannan suojelua koskevat kysymykset ratkaistaan asemakaavalla. Kulttuuriympäristön kannalta merkittävä kokonaisuus Martinkylän / Mårtensbyn historiallinen kylätontti osoitetaan osayleiskaavassa muinaismuistoaluemerkinnällä (sm). Aluetta koskevissa toimenpiteistä ja suunnitelmista tulee sopia museoviranomaisen kanssa. Muutos kaavakarttaan. Ryssjeholmenin saarta koskien on valmistunut selvitys: Ryssjeholmenin saaren rakennuskannan inventointi. A-Insinöörit Suunnittelu Oy ja Selvitystyö Ahola. 28.11.2011. Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen julkaisuja 11/2011. Selvitys huomioidaan kaavaehdotuksen valmistelussa. Finnoon osayleiskaavaan liittyvät keskeiset selvitykset pävitetään osayleiskaavan intenetsivuille. Yleiset Finnoon-Kaitaan alueelle on esitetty huikeita asukasmäärä tavoitteita, jopa 15 000-20 000 uutta asukasta. Sivistystoimi pitää näin korkeaa asukasluvun kas-