Pienet vai vähän suuremmat aukot - kuusen luontainen uudistaminen turv la Hannu Hökkä Metla Rovaniemi

Samankaltaiset tiedostot
Pienaukkojen uudistuminen

Korpien luontainen uudistaminen

Suometsien uudistaminen. Mikko Moilanen, Hannu Hökkä & Markku Saarinen

Minkä kokoiset pienaukot taimettuvat parhaiten?

TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA. Timo Pukkala

Poiminta- ja pienaukkohakkuut

Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus

Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen

Maanmuokkausmenetelmän vaikutus kuusen uudistamisketjuun

Puustorakenteet ja metsänkasvatuksen vaihtoehdot turv la. Markku Saarinen METLA Parkano

Poiminta- ja pienaukkohakkuut. kaupunkimetsissä

Metsän uudistaminen. Kuusi. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin

Metsänuudistaminen. Suolahti Metsäneuvoja Tarja Salonen

Miten jatkuva kasvatus onnistuu ja kannattaa?

Tutkimustuloksia poimintaja pienaukkohakkuista

Metsänuudistaminen. Metsien hoito ja puunkorjuu 10 ov EI, OH

hallinta Ville Kankaanhuhta Joensuu Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011

Metsän uudistaminen. Raudus ja hieskoivu. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin

Metsän uudistuminen pienaukkohakkuussa

onnistuminen Lapissa

Eri ikäisrakenteisen metsän kasvatus

Kehitysluokat ja metsän uudistamisen perusteet. Ari Lemetti

Metsänuudistaminen - edullisesti vai tehokkaasti?

- METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA

Puusto poiminta- ja pienaukkohakkuun jälkeen

Kuviokirja Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Hakkuuv. Kui- tua. Kasvu m³/ha/v. tua 18,9. Kasvu. Kui- Hakkuu. tua.

Johdanto. 2) yleiskaava-alueella, jos yleiskaavassa niin määrätään; eikä

METSÄ SUUNNITELMÄ

Kuviotiedot Kunta Alue Ms pääpuulaji. Monimuotoisuus ja erityispiirteet C1 Lähimetsä Osin aukkoinen. Monimuotoisuus ja erityispiirteet

Turvemaiden metsänuudistamisketjut

Ensiharvennus vai uudistaminen aggressiivinen tervasroso mäntytaimikoiden ja nuorten metsien kimpussa

Yhteistyö on vahvistanut pohjoisen metsänhoidon tutkimusta mitä uutta edessä

, Joensuu Suomen metsäkeskus 1

Erirakenteinen metsänkasvatus. Tiina Ojansivu

METSÄSUUNNITTELU JA JATKUVA KASVATUS. Timo Pukkala

Pintakasvillisuuden vaikutus männyn luontaiseen uudistamiseen Koillis Lapissa

Laatu ja laadunhallinta metsänviljelyssä ja taimikonhoidossa. MMT Timo Saksa. Rovaniemi Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011

Kuviokirja Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Hakkuu. Kasvu m³/ha/v. Kui- tua. tua 9,8. Hakkuu. Kasvu. Kui- tua.

Suometsien käytön ja vesienhoidon hankkeet Lukessa

Risto Jalkanen Luonnonvarakeskus, Rovaniemi

TUOTTOA JA METSÄNOMISTAMISTA. -Ilman avohakkuita

Kuinka aloitan jatkuvan kasvatuksen?

Kuviokirja Kasvu tua. Hakkuu. Kui- tua 7, Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Hakkuu. Kui- Kasvu. tua.

Taimettuminen ja taimikon hoito männyn luontaisessa uudistamisessa Eero Kubin ja Reijo Seppänen Metsäntutkimuslaitos Oulu

Suomen metsien inventointi

Suometsien kasvatuksen kannattavuus

Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa. MMT Timo Saksa. Kajaani Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011

Uudistamistuloksen vaihtelun vaikutus uudistamisen kustannustehokkuuteen metsänviljelyssä. Esitelmän sisältö. Taustaa. Tutkimuksen päätavoitteet

Kestävää metsätaloutta turv la?

Metsän uudistaminen. Mänty. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin

Metsän uudistaminen. Ohjeita omatoimiseen istutukseen Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Sykettä Keski Suomen metsiin

Metsänuudistamisen laatu ja laadunhallinta

Missä erirakenteiskasvatus onnistuu hyvin ja missä huonosti. Sauli Valkonen, Timo Saksa, Ville Hallikainen ja Riikka Piispanen Metsäntutkimuslaitos

Metsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana. Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus

Väljennyshakkuu männyn luontaisessa uudistamisessa

Kuviokirja Kui- tua. Kasvu m³/ha/v. Hakkuu. tua 10,9. Kasvu. Hakkuu. Kui- tua. tua 7,5. Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä

Maanmuokkauksen omavalvontaohje

Kangasmetsien uudistamisen ongelmat Lapissa kasvatetaanko kanervaa vai mäntyä. Pasi Rautio Metsäntutkimuslaitos Rovaniemi

Energiapuun korjuun ja kannon noston vaikutukset uudistamisketjuun: maanmuokkaus, uudistamistulos, taimikonhoito. Timo Saksa Metla Suonenjoki

Metsän uudistamisen erityispiirteitä turv la

Metsänomistajan valinnanvapaus metsänhoidossa nykyisen oikeustilan ja uudistusehdotuksen vertailua. Tero Laakso MMM, MH, OTK Itä-Suomen yliopisto

Tehokkuutta taimikonhoitoon

Kiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu

KANTOJEN NOSTO JA LUONTAISEN LEHTIPUUN MÄÄRÄ UUDISTUSALOILLA

Riihimäen kaupungin metsäsuunnitelma

MAANMUOKKAUSMENETELMÄT VESIENSUOJELU JA YMPÄRISTÖNHOITO

Suometsien puuvarojen kehitys ja skenaariot

Kuviokirja Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Kasvu m³/ha/v. Kui- tua. Hakkuu. tua 4,0. Kasvu. Kui- Hakkuu. tua.

Metsänviljelyn laatu ja laadunhallinta

METSÄTALOUDEN HIRVIVAHINGOT Uusi hirvivahinkojen korvausjärjestelmä

Muokkausmenetelmän valinta

Riihimäen kaupungin puistometsäsuunnitelma

Luontaisen uudistamisen projektit (Metlan hankkeet 3551 & 7540)

Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa?

Kasvu-, tuotos- ja uudistamistutkimukset

Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa. MMT Timo Saksa

Puuston tiheyden ja maanmuokkauksen vaikutus männyntaimien syntyyn ja alkukehitykseen

Motit liikkeelle Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen

Eri-ikäisrakenteinen metsän kasvatus

Metsän uudistaminen.

Metsäneuvonta ja Metsänhoidon suositukset -koulutus Uudet suositukset jatkuvaan kasvatukseen kuinka tulisi toimia

Taimikonhoitoon vaikuttavat biologiset tekijät

Prosessiteollisuudessa on havaittu, että systemaattinen

Päivän teemat. Metsäiset lait Kehitysluokka Kiertoaika Metsänhoito- ja hakkuu-toimenpiteitä

Syyskylvön onnistuminen Lapissa

Mikä on taimikonhoidon laadun taso?

Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa. MMT Timo Saksa

Metsänhoitoa kanalintuja suosien

HIRVI-INFO Uusi hirvivahinkojen korvausjärjestelmä. Heikki Kuoppala

Metsänviljelyn laatu ja laadunhallinta

Uusi metsälaki riistanhoidon kannalta

Mäntytukkipuu 55,9 46,3 11,3. Mäntykuitupuu 17,8 15,0 11,3. Kuusitukkipuu 57,2 46,6 10,6. Kuusikuitupuu 18,1 14,8 10,6. Koivutukkipuu 44,2 36,7 10,9

Onko edellytyksiä avohakkuuttomalle metsätaloudelle?

METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO

Kuviokirja Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Hakkuuv. Kui- tua. Kasvu m³/ha/v. tua 1,4. Hakkuu. Kasvu. Kui- tua.

Suomen avohakkuut

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin

Eri-ikäisrakenteinen metsän kasvatus

Taimikkoinventointien mukaan männyn uudistaminen

Jatkuvan kasvatuksen. kannattavuudesta ja. ekosysteemipalveluista - Vertaileva analyysi. Timo Pukkala, Vihtari

Transkriptio:

Pusikoita vai puuntuotantoa tutkimuspäivä Rovaniemellä 11.12.2014 Pienet vai vähän suuremmat aukot - kuusen luontainen uudistaminen turvemailla Hannu Hökkä Metla Rovaniemi

Taustaa Suomessa pitkät perinteet turvemaiden kuusikoiden luontaisessa uudistamisessa (Multamäki 1939, Lukkala 1946): Kaistalehakkuu Lohkoharsinta Ylispuiden poisto avohakkuu Lukkalan (1946) tutkimuksen koealoista valtaosalla oli kohtalainen tai hyvä luontainen alikasvos jo ennen hakkuuta ->Väljennyshakkuu + suojuspuuhakkuu

Taustaa Korpien luontainen taimettumisherkkyys on tunnettu Rahkasammalkasvustot taimettuvat herkemmin kuin kangassammalet Suojuspuuhakkuun tulokset parempia kuin kivennäismaiden kuusikoissa Toisaalta viljelyssä ongelmia: Pintakasvillisuuden nopea rehevöityminen Hallat suuremmilla aukoilla (Hånell 1993)

Miksi pienaukko? Voitaisiinko pintakasvillisuuden ongelmaa vähentää tekemällä pieniä aukkoja? Aukkoja keskittämällä korjuukelpoinen hakkuukertymä Pienaukoissa myös hallavauriot oletettavasti vähäisempiä Mutta: Taimettuvatko? Elpyykö kasvu?

Koejärjestelyt Korpikuusikoiden uudistamista pienaukoilla tutkittu Pohjois-Suomessa 2005-2013 2005 perustettu kaksi kenttäkoetta Tervola, Lintupirtti (33 pienaukkoa, 4 lohkoa) Oulu, Asmonkorpi (18 pienaukkoa, 3 lohkoa) Ympyränmuotoisen pienaukon läpimitta 10 25m, kasvupaikka Rhtkg ja MtkgI Lisäksi Tervolassa testattiin kaivurilaikutus & pienehkö avohakkuu Uudistamistulos inventoitu 2006-2010 Pituuskehitys mitattu 2013 15.12.2014 5

Koekohteet Asmonkorpi 15.12.2014 6

Tervola, Lintupirtti 15.12.2014 7

Lintupirtti Taimien lukumäärä < 10cm, >10cm 15.12.2014 8

Taimia, kpl/ha Alikasvosten elossapysyminen Valmiita alikasvostaimia (10cm 1,3 m) 6000 12000 kpl/ha 1/3 kuolee 5 vuoden kuluessa 15.12.2014 9

Uusien taimien syntyminen Uusia taimia syntyy runsaasti 5 vuoden kuluttua keskimäärin 4500 kpl/ha yli 10 cm taimia, aukon koolla ei merkitystä Eniten koivua 20 m aukolla Jotkut aukot taimettuivat heikommin (0 tainta 5 vuodessa) 15.12.2014 10

Muokkaus? 25000 Maanmuokkausta ei tarvita itse asiassa siitä oli haittaa Taimia, ha -1 20000 15000 10000 5000 a > 0.1 m < 0.1 m 0 2006 2008 2009 2010 2006 2008 2009 2010 Ei muokkausta Laikutus 15.12.2014 11

Pienaukko vai pieni avohakkuu? Pienaukot uudistuvat paremmin kuin pieni avohakkuu (0,3 ha) 25000 20000 Myös avohakkuulla kohtalainen tulos (1200 kpl/ha >10cm kuusia 5 vuodessa) Taimia, ha -1 15000 10000 5000 0 2006 2008 2009 2010 2006 2008 2009 2010 Pienaukot Avohakkkuu > 0.1 m < 0.1 m 15.12.2014 12

Pituuskehitys pienaukoissa Kehityskelpoiset (>20cm) taimet 8 vuoden kuluttua (1654 kpl/ha) Keskipituus 65 cm, kasvu 7cm Kolmessa aukossa ei yhtään kehityskelpoista kuusta Pituuskasvun elpymien kestää 5 vuotta, pisimmillä paras kasvu 1,3 m pituus 12 15 vuodessa Kasvu n. 60% viljelykuusikon kasvusta Huomattavasti nopeampi kasvu kuin kivennäismaan eriikäiskuusikoiden taimilla Height, cm 75 70 65 60 55 50 45 40 35 2 3 4 5 6 7 8 9 180 Time since cutting, years Pituus, cm 160 140 120 100 80 60 40 20 20 m aukko Kaikki muut 15 m, keskikoeala 15 m, pohj. koeala 20 m, eteläkoeala 0 2 4 6 8 10 12 14 Aika hakkuusta, vuotta 15.12.2014 13

Yhteenveto Erityisesti Pohjois-Suomen korpien luontaisen uudistamisen edellytykset ovat hyvät: Maanpinta säilynyt kosteana ojituksen jälkeenkin Luontaista taimiainesta löytyy Pienaukkouudistaminen toimii 10-25 m aukoissa: Taimettuvat nopeasti Taimet kasvavat kohtuullisen nopeasti Kuitenkin vaihtelua <- osin pintakasvillisuus syynä Pieni avohakkuualue 0,3 ha näyttäisi myös taimettuvan kohtuullisen hyvin, mutta epätasaisesti

Yhteenveto Edullinen uudistamismenetelmä Säilyttää puustoisuuden Ei vesistökuormitusta jos maata ei muokata eikä ojia perata Seuraava vaihe aukkojen laajentaminen Hakkuukierto? Kannattavuus? Uudistamisesta ei kuluja Taimikonhoitotarve? Kertymä korjuussa pienempi kuin avohakkuussa

Voi sen tehdä näinkin Otetaan viljava räme

Tehdään avohakkuu, mätästys

Kylvetään tai istutetaan mäntyä

Luonto hoitaa osansa

ja 7 vuoden kuluttua

Korvet luontainen vai viljely? Moilanen ym. 2011, Vaala, MtkgI, kasvatuskelpoisia kuusia 14 v hakkuusta 3500 3000 Luonnon- ja kylvötaimien pituus sama, mättäiden istutuskuuset 20cm, männyt 70 cm pitempiä Mättäillä vähiten kuusen hallavaurioita 2500 2000 1500 muokkaamaton konetallaus laikutus mätästys 1000 500 0 suojuspuusto ei viljelyä kuusen kylvö kuusen istutus männyn kylvö männyn istutus 15.12.2014 Hannu Hökkä, erikoistutkija, Metla Rovaniemi 21

Kiitos