ESIPUHE Pajarilan- Mustolan alue on yksi Lappeenrannan työpaikka- ja palvelu - alueiden keskeisistä laajenemissuunnista. Se sijaitsee valtateiden 6 ja 13 risteyskohdassa, lähellä Mustolan teollisuus- ja logistiikka-aluetta ja Saimaan kanavaa. Valtatiellä 13 kulkee Nuijamaan raja-aseman kautta kulkevaa Venäjän rajaliikennettä. Lappeenrannan kaupunki käynnisti huhtikuussa 2008 toimenpidesuunnitelman, maankäyttöluonnoksen ja Mustolan eritasoliittymän tiesuunnitelman laatimisen Pajarilan Mustolan alueelle. Työtä on ohjannut hankeryhmä ja projektikonsultti Raimo Mäki-Paakkanen, Pakse Ky. Hankeryhmään ovat kuuluneet Lappeenrannan kaupungilta suunnittelupäällikkö Pentti Multaharju, kaavoituspäällikkö Erkki Jouhki, toimistoarkkitehti Lea Valle-Ryynänen, tuotantojohtaja Pasi Leimi, maankäyttöinsinööri Riitta Puurtinen ja Raimo Mäki-Paakkanen. Kaakkois-Suomen tiepiiriltä hankeryhmässä toimivat Kari Halme ja Hannu Moilanen ja Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselta Tuija Stam sekä Antti Puhalainen (11.8.2008 asti). Konsulttina työtä tehneen Ramboll Finland Oy:n taholla projektipäällikkönä on toiminut Sami Laakso. Keskeiset asiantuntijat työryhmässä ovat olleet Matti Kautto (kaavarungon tarkistus) ja Pertti Savolainen (toimenpide- ja tiesuunnitelma) sekä projektisihteeri Mari Kinttula. Lappeenrannassa lokakuussa 2008

TIIVISTELMÄ Pajarilan- Mustolan alueen maankäyttöluonnoksen ja käynnistettiin huhtikuussa 2008 ja se valmistui lokakuussa 2008. Työtä ohjasi hankeryhmä ja konsulttina toimi Ramboll Finland Oy. Lappeenrannan kaupunki oli teettänyt aikaisemmin Mustolan logistiikka- ja teollisuusaluetta koskevan liikenneverkkoselvityksen, joka on valmistunut 31.1.2008. Liikenneverkkoselvityksen tuloksena Mustolan satama-alueen pääliittymää esitettiin siirrettäväksi valtatiellä 13 nykyisen Ahtaajankadun tasoliittymän alueelle. Vaihtoehtoinen eritasoliittymäratkaisu pidentäisi valtatien 13 liittymävälejä kasvattamalla Mustolan eritasoliittymän etäisyyttä tiesuunnitelmassa esitettyä kauemmaksi Mälkiän eritasoliittymästä. Liikenneverkkoselvityksen johdosta Lappeenrannan kaupunki esitti Kaakkois- Suomen tiepiirille Mustolan eritasoliittymän siirtämistä tiesuunnitelman mukaisesta paikasta. Kaakkois-Suomen tiepiiri myönsi 12.3.2008 Lappeenrannan kaupungille suunnitteluluvan valtatien 13 jatkosuunnittelulle ja tiesuunnitelman laatimiselle Mustolan eritasoliittymään. Jatkosuunnittelusta on vastannut Lappeenrannan kaupunki. Eritasoliittymän siirtoon liittyvien maankäyttöselvitysten ja tiesuunnitelman tarkistuksen ajaksi Mustolan eritasoliittymä on poistettu välin Ahvenlampi Mansikkala rakennussuunnitteluhankkeesta. Mustolan eritasoliittymä tullaan toteuttamaan alkuperäisen aikataulun mukaisesti osana Kaakkois-Suomen tiepiirin rakennushanketta vuosina 2010-2011. Suunnitteluprosessi alkoi Pajarila -Mustola alueen maankäyttöluonnoksen ja n laatimisella. Työn tavoitteena oli selvittää, onko Mustolan eritasoliittymän vaihtoehtoinen sijainti mahdollinen ja siirto kustannuksiltaan perusteltu, millaisen maankäytön nykyinen liikenneverkko sallii sekä maankäytön ja liikenneverkon kehittämispolku tulevaisuudessa. Lisäksi työssä tuotetun aineiston perusteella arvioitiin voimassa olevan tiesuunnitelman toimivuutta. Maankäytön kehittämisluonnoksia tutkittiin alkuvaiheessa kaksi, joista hankeryhmän kommenttien perusteella muodostettiin Pajarila-Mustola alueen maankäyttöluonnos. Suunnitellun uuden Mustolan eritasoliittymän ympärille on osoitettu noin 47 ha palvelujen ja hallinnon aluetta (P). Liikenneverkon toimivuutta suhteessa maankäytön kehittymiseen ja Pajarilanväylän rakentamiseen arvioitiin vaiheittain. Toimivuustarkasteluissa todettiin, että maankäyttöluonnoksen mahdollistama erikoistavarakauppa Pajarila- Mustola alueella edellyttää toteutuessaan toimivaa vt6 rinnakkaiskatuverkkoa eli Pajarilanväylän rakentamista ja/tai vt13 2+2-kaistaistamista riippuen toteutuneen maankäytön aluetehokkuudesta ja aiheuttamasta matkatuotoksesta. Toimenpidesuunnitelman yhteydessä tutkittiin, että pohjaveden hallinnasta aiheutuu noin 110 000-200 000 euron lisäkustannus verrattuna voimassa olevaan tiesuunnitelmaan. Pohjaveden hallinnasta aiheutuvat kustannukset ovat suuret siirrolla saavutettuun hyötyyn nähden. Voimassa olevan tiesuunnitelman mukaan pohjaveden hallinta ei aiheuta lisäkustannuksia alkuperäisessä sijainnissa. Uudessa sijainnissa kustannuksia kasvattavat edellä mai-

nitut liikenteellisen toimivuuden parantamistoimenpiteet; Pajarilanväylän 2+2-kaistaistaminen ja risteyssilta 980 000-1 010 000 euroa sekä liikenneturvallisuutta parantavana toimenpiteenä toteutettava rampin alittava alikulkukäytävä 155 000 euroa. Myös voimassa olevaa tiesuunnitelmaa tulisi tarkistaa siten, että varaudutaan risteyssillassa 2+2-ajorataiseen aukkoon pidentämällä siltaa Pajarilanväylän lopputilannetta varten. Jatkossa liikennemäärän kasvaessa on suositeltavaa rakentaa Mustolassa rampin alitse kevyen liikenteen alikulkusilta. Mälkiään on toteutettava valo-ohjaus Pajarila-Mustola - alueen maankäytön toteutuessa (v. 2030 liikenne-ennuste). Mustolassa on Rahtarinkadun/ Sulkutien-liittymässä kiertoliittymän asemasta toimintavarmempi liittymätyyppi valo-ohjattu liittymä. Tämän toimenpidesuunnitelman perusteella tehdään jatkosuunnittelupäätös tiesuunnittelun aloittamisesta. Tiesuunnitelma laaditaan valtatiellä 13 välillä Mälkiän eritasoliittymä - Terminaalinkatu, Lappeenranta.

Pajarila-Mustola -alueen maankäyttöluonnos ja 7 Sisältö 1 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET 9 1.1 Hankkeen tausta ja suunnittelualue 9 1.2 Aikaisemmat suunnitelmat 12 1.3 Laaditut perus- ja lisäselvitykset 13 1.4 Maankäyttö ja kaavoitus 14 1.4.1 Seutukaava 14 1.4.2 Maakuntakaava 14 1.4.3 Osayleiskaava 15 1.4.4 Asemakaavat 15 1.5 Ympäristö 17 1.5.1 Luonnon peruspiirteet 17 1.5.2 Topografia 17 1.5.3 Maisemakuva 17 1.5.4 Maa- ja kallioperä sekä rakennettavuus 18 1.5.5 Vesistöt ja pohjavesi 18 1.5.6 Pienilmasto 19 1.5.7 Ympäristöhaitat 19 1.5.8 Eläimistö ja linnusto 20 1.5.9 Uhanalaisuus 21 1.5.10 Luonnonsuojelulain, vesilain ja metsälain mukaiset kohteet 21 1.5.11 Muut arvokkaat elinympäristöt 21 1.5.12 Luonnonympäristön kulutuskestävyys 22 1.6 Rakennettu ympäristö 22 1.6.1 Yleiskuvaus 22 1.6.2 Kulttuurihistorialliset kohteet ja kiinteät muinaisjäännökset 23 1.6.3 Palvelut 24 1.6.4 Liikenne 24 1.6.5 Yhdyskuntatekninen huolto 27 1.7 Kehittämistavoitteet 28 1.7.1 Maankäytön kehittämistavoitteet 28 1.7.2 Liikenneverkon kehittämistavoitteet 29 2 VAIHTOEHTOTARKASTELUT 31 2.1 Maankäytön kehittämisvaihtoehdot 31 2.2 Verkolliset (tie- ja katuverkko) vaihtoehdot 33 2.3 Pajarilanväylän linjausvaihtoehdot 34 2.4 Mustolan eritasoliittymä ja vt13 tasausvaihtoehdot 36 2.4.1 Alueen pohjavesi ja rakentaminen 37

8 Pajarila-Mustola -alueen maankäyttöluonnos ja 3 PAJARILAN ALUEEN KEHITTÄMISTOIMENPITEET TAVOITETILANTEESSA 38 3.1 Maankäyttöluonnoksen kuvaus 38 3.2 Liikenne-ennuste 40 3.3 Liikenneverkon mitoitus 49 3.4 Liikenteellinen toimivuus ja liikennejärjestelyvaihtoehdot 50 3.4.1 Maankäyttöluonnos: tarkasteluvaihtoehdot ja toimenpidesuositukset 55 3.4.2 Voimassa olevan tiesuunnitelman liikenteellinen toimivuus 57 4 ENSIMMÄINEN TOTEUTUSVAIHE / LÄHIAJAN TOIMENPITEET 64 4.1 Mälkiän eritasoliittymäjärjestelyt (tiesuunnitelman mukainen) 64 4.2 Valtatie 13 (1-ajorata) ja eritasoliittymäjärjestelyt 65 4.3 Maankäyttö ja katujärjestelyt, Pajarilanväylä 66 5 VERTAILU AIKAISEMPIIN SUUNNITELMIIN JA ASETETTUIHIN TOVOITTEISIIN 67 5.1 Maankäyttöluonnoksen vertailu aikaisempaan suunnitelmaan 67 5.2 Rakentamiskustannukset 67 5.2.1 Mustolan eritasoliittymä - vaihtoehtojen kustannukset 67 6 SUUNNITELMAN LAATIJAT JA YHTEYSHENKILÖT 71 6.1 Suunnitelman laatijat 71 6.2 Hankeyhteistyö ja tiedottaminen 71 6.3 Lisätiedot ja yhteyshenkilöt 71 7 LIITTEET 73

Pajarila-Mustola -alueen maankäyttöluonnos ja SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET 9 1 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET 1.1 Hankkeen tausta ja suunnittelualue Pajarilan- Mustolan alue on yksi Lappeenrannan työpaikka- ja palvelualueiden keskeisistä laajenemissuunnista. Se sijaitsee valtateiden 6 ja 13 risteyskohdassa, lähellä Mustolan teollisuus- ja logistiikka-aluetta ja Saimaan kanavaa. Alueen rakentuminen on alkanut Lauritsalan eritasoliittymän, Teollisuustien ja Eteläkadun tuntumassa, jonne on vahvistettu asemakaava. Lappeenrannan kaupunki käynnisti huhtikuussa 2008 toimenpidesuunnitelman, maankäyttöluonnoksen ja Mustolan eritasoliittymän tiesuunnitelman laatimisen Pajarilan Mustolan alueelle. maankäyttöluonnoksen ja toimenpidesuunnitelman aluerajaus on esitetty alla olevassa kuvassa 1. Suunnittelualue sijaitsee Lappeenrannan kaupungin alueella, Valtatie 6:n ja Mustolaan vievän rautatien välisellä alueella. Kuva 1. Pajarilan kaavarungon tarkistamisen ja n suunnittelualue Mustolan eritasoliittymä valtatiellä 13 on osa valtatien 6 parantamishanketta välillä Mattila Muukko. Mustolan eritasoliittymän valtatiellä 13 sisältävä valtatien 6 tiesuunnitelma ja siihen liittyvät asemakaavatarkistukset ovat valmistuneet vuonna 2006. Rakennustyöt valtatien 6 välillä Kärki Muukko on aloitettu loppuvuodesta 2007.

10 Pajarila-Mustola -alueen maankäyttöluonnos ja SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET Kuva 2. Vuoden 2006 tiesuunnitelman mukaiset toimenpiteet (Valtatien 6 parantaminen nelikaistaisena tienä välillä Mattila-Muukko, hanke-esite) Mustolan eritasoliittymän toteutus kuuluu valtatien 6 seuraavaan toteutusvaiheeseen (Ahvenlampi Mansikkala), jonka rakennussuunnittelu on jo aloitettu. Lappeenrannan kaupunki on teettänyt Mustolan logistiikka- ja teollisuusaluetta koskevan liikenneverkkoselvityksen, joka on valmistunut 31.1.2008. Liikenneverkkoselvityksessä määriteltiin logistiikka- ja teollisuusalueen sisäisen katu- ja rataverkon kehittämistoimenpiteet sekä suunnittelualueen pitkän tähtäimen liittymätarpeet ja järjestelymahdollisuuksia valtatielle 13. Työn lähtökohtana Mustolan eritasoliittymän osalta pidettiin valtatien 6 tiesuunnitelman mukaista ratkaisua, jossa eritasoliittymä sijoittuu varsin lähelle Mälkiän eritasoliittymää. Liikenneverkkoselvityksen tuloksena Mustolan satama-alueen pääliittymää esitettiin siirrettäväksi valtatiellä 13 nykyisen Ahtaajankadun tasoliittymän alueelle. Vaihtoehtoinen eritasoliittymäratkaisu pidentäisi valtatien 13 liittymävälejä kasvattamalla Mustolan eritasoliittymän etäisyyttä tiesuunnitelmassa esitettyä kauemmaksi Mälkiän eritasoliittymästä. Liikenneverkkoselvityksen ja alueen alustavien maankäyttöselvitysten perusteella Lappeenrannan kaupunki esitti Kaakkois-Suomen tiepiirille Mustolan eritasoliittymän siirtämistä tiesuunnitelman mukaisesta paikasta noin 500 m etelään valtatiellä 13. Kaakkois-Suomen tiepiiri myönsi 12.3.2008 Lappeenrannan kaupungille suunnitteluluvan valtatien 13 jatkosuunnittelulle ja tiesuunnitelman laatimiselle Mustolan eritasoliittymään. Jatkosuunnittelusta on vastannut Lappeenrannan kaupunki. Suunnitteluprosessi alkoi Pajarila-Mustola-alueen maankäyttöluonnoksen ja n laatimisella. Toi-

Pajarila-Mustola -alueen maankäyttöluonnos ja SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET 11 menpidesuunnitelman perusteella tehdään jatkosuunnittelupäätös tiesuunnittelun aloittamisesta. Tiesuunnitelma laaditaan valtatiellä 13 välillä Mälkiän eritasoliittymä - Terminaalinkatu, Lappeenranta. Eritasoliittymän siirtoon liittyvien maankäyttöselvitysten ja tiesuunnitelman tarkistuksen ajaksi Mustolan eritasoliittymä on poistettu välin Ahvenlampi Mansikkala rakennussuunnitteluhankkeesta. Mustolan eritasoliittymä tullaan toteuttamaan alkuperäisen aikataulun mukaisesti osana Kaakkois-Suomen tiepiirin rakennushanketta vuosina 2010-2011. Tässä toimenpidesuunnitelmassa on kuvattu Mustolan eritasoliittymän siirtoon ja Pajarila-Mustolan alueeseen liittyvät maankäyttö- ja liikenteelliset selvitykset. Toimenpidesuunnitelman perusteella ratkaistaan, onko Mustolan eritasoliittymän vaihtoehtoinen sijainti mahdollinen ja siirto kustannuksiltaan perusteltu.

12 Pajarila-Mustola -alueen maankäyttöluonnos ja SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET 1.2 Aikaisemmat suunnitelmat Lappeenrannan kaupungin teettämiä kaavoitukseen ja liikenneverkkoon liittyviä aikaisempia selvityksiä ovat: Pajarilan alueen kaavarunko, loppuraportti 20.12.2004 ja luontoselvitys 8.12.2004 Mustolan logistiikka- ja teollisuusalueen liikenneverkkoselvitys, loppuraportti 31.1.2008 Tiehallinnon suunnitelmia ja selvityksiä, joihin myös Mustolan eritasoliittymän tiesuunnitelma liittyy, on tehty vuosien varrella useita. Osa tehdystä suunnittelutyöstä on vanhentunut hankerahoitus- ja suunnittelulähtökohtien sekä liikenneteknisten mitoitustarpeiden muuttuessa. Nyt laadittava tiesuunnitelmaosuus Mustolan eritasoliittymästä on sisältynyt tai liittynyt osaltaan aikaisemmin seuraaviin suunnitelmiin: Vt 6 kehittäminen välillä Lappeenranta Imatra, Pääsuuntaselvitys, 1990 Vt 6 kehittäminen välillä Lappeenranta Imatra, Vaikutusselvitys, 1991 Esiselvitys valtatien 6 parantamiseksi välillä Lappeenranta Imatra, 1998 Vt 6 parantaminen välillä Kärki Mattila, Lappeenranta, ts-luonnos, 1998 Vt 6 välillä Lappeenranta Imatra, Nykyisen tien kehittämissuunnitelma, 2000 Vt 6 parantaminen nelikaistaisena tienä välillä Lappeenranta Imatra, Ympäristövaikutusten arviointi ja alustava yleissuunnitelma, 2002 Vt 6, Kouvola Imatra, Yhteysvälin kehittämisselvitys, 2002 Vt 6 parantaminen välillä Muukko Ahvenlampi, tie- ja rakennussuunnitelma, 2002 Vt 6 parantaminen nelikaistaisena tienä välillä Lappeenranta Imatra, Yleissuunnitelma, 2003 Vt6 tiesuunnitelma välillä Mattila-Muukko, 2006

Pajarila-Mustola -alueen maankäyttöluonnos ja SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET 13 1.3 Laaditut perus- ja lisäselvitykset Liito-oravaselvitys Kaavarunkoalueella tehtiin alueella aikaisemmin tehtyjen liitooravahavaintojen perusteella uusi selvitys, joka valmistui huhtikuussa 2008. Tällöin Pajarilan kaavarungon alueelta löytyi merkkejä liito-oravan pysyvästä läsnäolosta. Liito-oravan asuttamaksi on tulkittu metsä, josta on löytynyt tuoreita ulostepapanoita. Kartoituksen aikana papanoita löytyi kolmelta eri alueelta, joista yhdellä oli todennäköinen reviirin ydinalue kartoitushetkellä. Maaperätutkimukset Maanpinta on alimmillaan suunnitellun eritasoliittymän siltapaikan pohjoispuolella noin tasolla +67 nousten tasaisesti joka suuntaan. Siltapaikan kohdalla maanpinta on noin tasolla +69. Kesällä 2008 alueella tehtiin alustavia tutkimuksia Ramboll Finland Oy:n tekemän pohjatutkimusohjelman mukaisesti. Tutkimukset ovat olleet paino- ja puristinheijarikairauksia, joita tehtiin alueella yhteensä 11 kpl. Tässä tutkimusvaiheessa kohteelta ei otettu maanäytteitä. Tehtyjen tutkimusten mukaan siltapaikalla maanpinnassa on tiivis maakerros, joka kairaajien arvion mukaan on silttiä / hiekkaista silttiä. Silttikerroksen alapuolella on löyhempi maakerros, joka on arvioitu saviseksi siltiksi / saveksi. Silttisen ja savisen kerroksen yhteispaksuus alueella vaihtelee 6 7 metriin, jonka jälkeen maaperä muuttuu tiiviiksi kitkamaaksi. Siltapaikan ympäristössä, missä maanpinta on korkeammalla kuin siltapaikalla, maaperä on pääasiassa tiivistä hiekkaa ja soraa. Pilaantuneista maista ei tehty tutkimuksia tässä suunnitteluvaiheessa. Kohteet on eritelty raportin kohdassa 1.5.7 Ympäristöhaitat. Pohjavesiputket ja pohjaveteen liittyneet selvitykset Kohteelle asennettiin kaksi pohjavesiputkea pohja- / orsivesipinnan selvittämiseksi. Alueelle asennetuista pohjavesiputkista mitattu pohjavedenpinta on ollut siltapaikalla tasolla +66.59 eli noin kaksi metriä Vt 13 alimenevän tien (Pajarilanväylän) tasausviivan yläpuolella. Kohteen aikaisemmin tehdyt tutkimustulokset ovat olleet käytössä lisätutkimuksia ohjelmoitaessa.

14 Pajarila-Mustola -alueen maankäyttöluonnos ja SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET 1.4 Maankäyttö ja kaavoitus 1.4.1 Seutukaava Lappeenranta kuuluu Etelä-Karjalan seutukaava-alueeseen. Alueelle on vahvistettu kolme seutukaavaa vuosina 1979, 1987 ja 1988. Maakuntavaltuusto hyväksyi 25.11.1997 edelliset kaavat korvaavan seutukaavan 4 ja ympäristöministeriö vahvisti sen 14.3.2001. Kuva 3. Ote Etelä-Karjalan seutukaavasta 4. 1.4.2 Maakuntakaava Maakuntakaavan laatiminen on aloitettu vuonna 2004. Maakuntavaltuusto hyväksyi maakuntakaavan tavoitteet 11.12.2007. Maakuntakaavaluonnosta laaditaan parhaillaan. Lopullinen maakuntakaava valmistuu vuoteen 2010 mennessä. Saimaan kanavan vuokra-alueen kehittäminen ja liikennekauden jatkaminen ympärivuotiseksi sekä valtatien 13 Lappeenranta Nuijamaa kehittäminen rajaliikenneyhteytenä on mainittu suunnittelualuetta koskevina alustavina tavoitteina.

Pajarila-Mustola -alueen maankäyttöluonnos ja SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET 15 1.4.3 Osayleiskaava Lappeenrannan voimassa oleva, kaupunkimaisen alueen kattava keskustaajaman yleiskaava on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 15.6.1987 ja sitä on tarkistettu 10.1.1994 ja 25.10.1999. Keskustaajaman yleiskaavassa on esitetty maankäytön kehitys ja aluevaraustarpeet vuoteen 2020 asti. Yleiskaavan mukaan Mustolan alue yhdessä Pajarilan alueen kanssa muodostuu erääksi keskeiseksi työpaikkarakentamisen kasvusuunnaksi Lappeenrannassa. Kuva 4. Ote osayleiskaavasta 1.4.4 Asemakaavat Suunnittelualueen itä- ja länsiosissa on voimassa olevat asemakaavat. Lauritsalan eritasoliittymän eteläpuolella Teollisuustien ja sähkölinjan välisellä alueella sijaitsee Pajarilan asemakaava-alue. Saimaan kanavan ja valtatien 13 välisellä alueella valtatien 6 eteläpuolella sijaitsee Mälkiän asemakaavaalue. Mustolan eritasoliittymän tiesuunnitelman mukainen sijainti on huomioitu Mälkiän alueen asemakaavoissa. Mustolan satama-alueella on voimassa oleva asemakaava. Mustolan liikenneverkkoselvityksessä Mustolan eritasoliittymä on esitetty siirrettäväksi Sulkutien kohdalle, jolloin se sijoittuu nykyisin asemakaavoittamattomalle alueelle.

16 Kuva 5. Pajarila-Mustola -alueen maankäyttöluonnos ja SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET Ote Mustolan asemakaavasta Kuva 6. Ote Eteläkadun ja Pajarilan teollisuusalueen asemakaavayhdistelmästä

Pajarila-Mustola -alueen maankäyttöluonnos ja SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET 17 1.5 Ympäristö Vuonna 2004 tehdyn kaavarunkotyön yhteydessä laadittiin alueen luontoon, maaperään, ympäristöön, suojelukohteisiin ja rakennettuun ympäristöön liittyvät perusselvitykset. Tärkeimmät suunnitteluun vaikuttaneet ympäristötekijät on esitetty liitepiirustuksessa 1. Seuraavan tekstin lähtöaineistona on Pajarilan kaavarungon luontoselvitys 2004, liito-oravaselvitys 2008, maaperäkartta sekä alueen maastokartta. 1.5.1 Luonnon peruspiirteet Suunnittelualue koostuu useasta erityyppisestä alueesta, jossa on perinteistä laidunnusta, maa- ja metsätaloutta sekä haja-asutusta että teollisuutta. Luonnonympäristö koostuu peltoalueiden, metsäsaarekkeiden ja asutusten luomasta mosaiikista. Vaihtelevan kokoisia, elinympäristöltään erilaisia metsäsaarekkeita esiintyy runsaasti peltoalueiden ympäristössä. Useat metsät ovat voimakkaassa metsätalouskäytössä. Monet metsäalueet, joita on harvennettu voimakkaasti tai puusto on poistettu kokonaan, kasvavat nykyään nuorta lehtipuustoa. Osa metsistä soveltuu myös erilaisiin virkistyskäyttötarkoituksiin mm. lenkkeilyyn, ulkoiluun ja marjastukseen. Tuoreet ja lehtomaiset kankaat ovat yleisiä, kun taas kuivahkoa kangasta ja kuivia karukkokallioita on vain harvakseltaan. 1.5.2 Topografia Maaston korkeus vaihtelee suuresti. Suunnittelualueella sijaitsevalla Kettukalliolla lakialueet ovat korkeimmillaan 90.5 m korkeudessa. Muita lakialueita on +83 +84.5 m korkeudessa. Korkeisiin mäkiin liittyy myös jyrkännealueita. Alavimmat peltoalueet ovat +67 m korkeustasolla ja Mustolanlammen korkeustaso on noin + 64 m. Mustolanlammen läheisellä mäkialueella päästään myös noin 87 metrin tasoon. 1.5.3 Maisemakuva Pajarilan ympäristö on viljelysmaan luonnehtimaa kulttuurimaisemaa, jossa Tirilän ja Tuomelan tiloilla löytyy vielä muutama tyypillisen kaltainen tilaympäristö maatalousrakennuksineen. Alueen maisemat ovat säilyneet melko hyvin jo vuosikymmenten ajan ja suunnittelualueen pellot ovat edelleen laajasti viljeltyjä. Viimeaikaiset rakentamistyöt ovat vaikuttaneet perinteisen maaseutumaisen ilmeen korvautumiseen rakennetulla ympäristöllä. Peltojen reunojen vanhat tilat ovat korvautuneet myös varsin nykyaikaisilla tilakeskuksilla (asuin- ja talousrakennuksineen). Alueen nykyinen rakennuskanta on melko vaihtelevaa alueella. Maisemakuva muotoutuu suunnittelualueella pääosin avonaisten maatalousmaisemien ja metsäalueiden vaihtelulle. Monin paikoin peltoaukeita rajaavat ympäröivät matalahkot, metsäiset selänteet sekä kumpareilla tai selännemetsän rajalla sijaitsevat asuinrakennukset.

18 Pajarila-Mustola -alueen maankäyttöluonnos ja SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET Saimaan kanavan alueella maisemaa rajaavat kanavarakenteet, kaupunkimainen ja teollinen rakentaminen ja teitä on verraten tiheään. Itse Saimaan kanava on kulttuurimaisemallisena kokonaisuutena Suomen mittakaavassa merkittävä. Ympäristön puuistutukset, vanhat ja uudet satamarakenteet sekä entiset ranta-alueiden vallitukset ovat suunnittelualueen koillisosaa leimaavia. Mustolan sulun kohdalla maisemaa luonnehtivat rakennetut puistot sembramäntyineen. Paikoin peltoalueet ovat yhteydessä toisiinsa laajoilla alueilla, mutta on syntynyt myös alueita, joissa peltoalueet ovat umpeutumassa ja siten myös näkymät muuttumassa. Asutus on varsin harvaa. Luonnonmaisemaa luonnehtivat monin paikoin siis kallioiset moreenilla ympäröidyt mäkialueet, jotka sijoittuvat alavien peltojen reunoille. Pelloilta avautuvat näkymät ovat suureksi osaksi melko tavallisia ja niitä rajoittavat metsäsaarekkeet. Laajoja näkymiä avautuu vain paikoin mm. Pajarilantieltä ja Huotarintieltä. Alueen keskivaiheita tarkasteltaessa näkymiä leimaa romuttamoalue (Pajarilan varastoalue) ja toisaalta rakennettu vesistöympäristö Saimaan kanavan varrella. 1.5.4 Maa- ja kallioperä sekä rakennettavuus Maa- ja kallioperä on koostumukseltaan kirjavaa. I Salpausselän kaakkoispuolinen alue koostuu kallioisista mäkialueista, moreenista, hiedasta ja hiesuista. Sekaan mahtuu laikuittain myös soraa, hiekkaa ja turvetta omaavia alueita. Suunnittelualueen kalliomuodostumien päällä ja ympäristössä on moreenikerrostumia. Saimaan kanavan lähistöllä on laaja savikerrostuma. Muutamin paikoin tavataan myös turvemaita peltojen tuntumassa. Rakentamiseen soveltuvat parhaiten karkean maalajin alueet, kuten sora, hiekka ja moreenialueet. Maalajiltaan hienoaineksiset alueet soveltuvat rakentamiseen huonoiten. Näitä alueita ovat esimerkiksi peltoalueet rautatien läheisyydessä sekä savialue Saimaan kanavan kupeessa. Tehtyjen tutkimusten mukaan siltapaikalla maanpinnassa on tiivis maakerros, joka kairaajien arvion mukaan on silttiä / hiekkaista silttiä. Silttikerroksen alapuolella on löyhempi maakerros, joka on arvioitu saviseksi siltiksi / saveksi. Silttisen ja savisen kerroksen yhteispaksuus alueella vaihtelee 6 7 metriin, jonka jälkeen maaperä muuttuu tiiviiksi kitkamaaksi. Siltapaikan ympäristössä, missä maanpinta on korkeammalla kuin siltapaikalla, maaperä on pääasiassa tiivistä hiekkaa ja soraa. Maanpinta on alimmillaan suunnitellun siltapaikan pohjoispuolella noin tasolla +67 nousten tasaisesti joka suuntaan. Siltapaikan kohdalla maanpinta on noin tasolla +69. 1.5.5 Vesistöt ja pohjavesi Vesistöstä merkittävin on koillisrajalla oleva Saimaan kanava ja siihen liittyvä Mustolanlampi. Tämän lisäksi alueella ei ole lainkaan muita vesistöjä. Purot ja ojat ovat käytännössä kaikkialla rakennettuja ja suurin osa niistä sijoittuu peltoalueiden keskelle. Peltoalueet ovat laajasti ojitettuja, nykyisin käytän-

Pajarila-Mustola -alueen maankäyttöluonnos ja SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET 19 nössä jo siis salaojitettuja. Alueella ei ole vedenhankinnan kannalta tärkeitä pohjavesialueita (KAS 2004; vesivarojen käyttö - pohjavesialueet). Alueelle asennetuista uusista pohjavesiputkista mitattu pohjavedenpinta on ollut siltapaikalla tasolla +66.59 eli noin kaksi metriä Vt 13 alimenevän tien (Pajarilanväylän) tasausviivan yläpuolella. 1.5.6 Pienilmasto Suunnittelualueen ilmastoon vaikuttavat suuresti alueella olevat korkeuserot mäkien ja alavien alueiden välillä sekä toisaalta rinteiden suuntautuneisuus. Alueella tuulet suosivat vapaita puuttomia alueita. Pienilmastollisesti tarkastellen metsäsaarekkeiden rinteet ovatkin avainasemassa, erityisesti etelän ja lännen välisesti suuntautuneet osat rinteistä. Nykyinen asutus on sijoittunut selkeästi kohtalaisen korkeille pienilmastollisesti edullisille alueille länsi- ja lounasrinteille tai metsiköiden reunalle. Tällä hetkellä ilmastollisesti tarkastellen huonotasoisimpia alueita ovat alavat peltoalueet rautatien tuntumassa. Näillä alueilla saattaa herkästi olla ns. kylmän ilman alueita. 1.5.7 Ympäristöhaitat Melu Tie- ja rautatieliikenne aiheuttavat melua suunnittelualueen niillä osilla, jotka ovat lähellä valtatietä. Melusuojaukset ja niiden tarve tulee määritellä jatkosuunittelussa. Tärinä Pajarilan merkittävin tärinälähde on rautatie. Liikkuva juna muodostaa nauhamaisen tärinälähteen. Maalajien lisäksi muodostuvaan tärinätasoon vaikuttavat junan kokonaispaino, ohituksen kesto (nopeus), akselipainojen tasaisuus, junan ja kiskojen kunto, sekä radan rakenne. Valtatiellä 13 kulkee myös paljon raskasta liikennettä. Tärinän etenemisen kannalta ongelmallisimpia maalajeja ovat pehmeät maalajit. Tällaisia ovat siltti, savi, turve ja lieju sekä osin vedellä kyllästyneet karkearakeiset lajikkeet. Tärinän etenemisen kannalta parhaita maalajeja ovat tiiviit ja kantavat hiekka-, moreeni- ja sora-alueet sekä kallio. Pajarilan alueella maalajit ovat hyvin vaihtelevia, joten rautatien läheisyydessä sijaitsevia alueita asemakaavoitettaessa on suositeltavaa tehdä tärinämittauksia. Päästöt ilmaan Autoliikenne aiheuttaa typpidioksidipäästöjä ilmaan. Autoliikenteellä on merkittävä vaikutus myös hiilimonoksidi- ja hiilivetypäästöihin ja -pitoisuuksiin sekä likaantumiseen ja korkeiden hiukkaspitoisuuksien muodostumiseen varsinkin keväällä ajoratojen pölyämisen vuoksi. Pakokaasut sisältävät myös terveydelle vaarallisia pienhiukkasia. Autoliikenteen päästöjen kehitys riip-

20 Pajarila-Mustola -alueen maankäyttöluonnos ja SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET puu autokannan uudistumisesta ja ajosuoritteiden määrästä, mutta autoliikenteen merkitys Pajarilan ilman laadulle tulee kuitenkin todennäköisesti olemaan myös jatkossa merkittävä. Pilaantuneet maa-alueet Alueella on useita mahdollisesti pilaantuneita maa-alueita. Nämä kohteet on esitetty sekä liitteessä 1 kartalla että oheisessa taulukossa. Erityisesti voidaan mainita Mälkiän lopetettu kaatopaikka (nro 191). Lappeenrannan kaupungin alueen SAMASE -raportin kohteet: Karttanumero Kohteen nimi 133 Jakeluasema, D-piste, Reissumiehenkatu 134 Lopetettu yksityinen jakeluasema, ent. kuljetusliike P. Suomi 191 Lopetettu kaatopaikka, Mälkiä 221 Kauppapuutarha, Tirilän kauppapuutarha Ky 232 Lopetettu romuttamo, Romuliike Kaakon Romu 236 Lopetettu romuttamo, Romuliike Pajarilan Autopurkamo 291 Romuttamo, Lasse Erling 292 Romualue, Rakennusliike Evälahti 293 Romualue, Rakennusliike Puolimatka Lisätieto Lopetettu romuttamo, Karjalan käyttöosa SAMASE raportissa mainittujen kohteiden lisäksi on kaavarunkotyön aikana tullut esille kaksi uutta kohdetta, jotka saattavat sisältää pilaantuneita maa-aineksia: 1. Entinen kaatopaikka Läntisen Kanavatien länsipuolella (merkitty vanhoihin asemakaavan pohjakarttoihin) 2. Läntisen Kanavatien ja kanavan välinen alue. Alueelle on läjitetty maaaineksia ilmeisesti kanavan rakentamisen yhteydessä. Maaperää on selvitettävä historiaselvityksellä ennen asemakaavoitusta. 1.5.8 Eläimistö ja linnusto Alueen eläimistö on varsin monipuolinen. Ojissa on myös runsaasti sopivia pesintäpaikkoja pienille jyrsijöille ja sammakoiden kutupaikkoja. Vuoden 2004 luontoselvityksen yhteydessä linnuston lajistosta havaittiin pääasiassa vain alueen paikkalinnustoa. Metsäalueilla ja erityisesti sekametsäisissä pensaikkometsiköissä tavattuja lajeja olivat mm. pajusirkku, punatulkku, puukiipijä, vihervarpunen, järripeippo, varis, naakka, harakka, närhi, sini- ja talitiainen, tilhi, fasaani ja pyy. Pyyn lisäksi edustavimpia lajeja olivat mm. palokärki ja käpytikka. Sepelkyyhkyä havaittiin useissa metsäsaarekkeissa.

Pajarila-Mustola -alueen maankäyttöluonnos ja SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET 21 1.5.9 Uhanalaisuus Alueen mahdollisia uhanalaistietoja on selvitetty v. 2004 selvityksen yhteydessä kaupungin ympäristötoimen sekä Ympäristöhallinnon Herttajärjestelmän kautta. Alustavien tietojen mukaan alueella ei esiintynyt uhanalaisia kasvi- tai eläinlajeja, mutta esim. joitakin metsälakikohteita. Havainnoista uhanalaisimpana mainittakoon liito-orava (Pteromys volans), joka on EU:n luontodirektiivin liitteen IV (a) laji. Pyy (Bonasa bonasia) ja palokärki (Dryocopus martius) kuuluvat puolestaan lintudirektiivin lajistoon. Kaavarunkoalueella on tehty kolme erillistä liito-oravaselvitystä, joista viimeisin valmistui huhtikuussa 2008. Tällöin Pajarilan kaavarungon alueelta löytyi merkkejä liito-oravan pysyvästä läsnäolosta. Liito-oravan asuttamaksi on tulkittu metsä, josta on löytynyt tuoreita ulostepapanoita. Kartoituksen aikana papanoita löytyi kolmelta eri alueelta, joista yhdellä oli todennäköinen reviirin ydinalue kartoitushetkellä. Samalta paikalta löytyi liito-oravan reviiri myös vuonna 2005. Liito-oravalle sopivat metsiköt ja papanapaikat on merkitty liitteen 1 kartalle. 1.5.10 Luonnonsuojelulain, vesilain ja metsälain mukaiset kohteet Alueella ei ole luonnonsuojelu- eikä vesilain mukaisia kohteita. Alueella on useita metsälain tarkoittamia luontokohteita, jotka ovat metsien monimuotoisuuden kannalta tärkeitä elinympäristöjä. 1.5.11 Muut arvokkaat elinympäristöt Alueella on ns. muita arvokkaita elinympäristöjä, jotka on merkitty liitekartalle 1. : 1. Yksittäispuu. Pallolatvainen huomattava kuusi. 2. Saimaan kanavan varrella olevassa puistossa kasvaa kuusia, sembramäntyä, vaahteroita ja lehmuksia. Puistoja ympäröi vanha metsäalue. Perinnemaisema. 3. Tirilän Tuomelan alueella metsälaitumia ja ketolaikkuja. Lammaslaidunten ympäristöissä kasvaa muutamia huomionarvoisia lajeja. Alueella on Salpalinjaan kuuluvia kivisiä panssariesteitä. Perinnemaisema. 4. Pajarilantien pohjoispuolinen edustava metsikkö. Hieno ja laaja yhtenäinen kuusivaltainen sekametsäalue. Edustava rinnekuusikko, lehtomaista metsää. Joitakin kookkaita maa- ja lahopuita. Reuna-alueilla varttuvaa lehtipuuvaltaista aluetta. sopii mm. virkistysalueeksi. Metsikkö. 5. Pajarilantien eteläpuolinen edustava metsikkö. Hieno ja laaja yhtenäinen kuusivaltainen sekametsäalue, jolla on joitakin kookkaita maa- ja lahopuita. Paikoin alueella on nuorempaakin puustoa. Paikoin alueella esiintyy hyvin edustavaa lehtomaista kuusikkoa. Metsikkö.

22 Pajarila-Mustola -alueen maankäyttöluonnos ja SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET 1.5.12 Luonnonympäristön kulutuskestävyys Luonnonympäristö on suureksi osaksi MT- ja osaksi OMT-tyypin metsää. MT-tyyppisten metsäalueiden kulutuskestävyys on hyvä mustikkaa ja puolukkaa runsaana kasvavilla alueilla, joiden maannospaksuus on yli 20 senttimetriä. Myös OMT- metsätyyppi on kulutuskestävyydeltään melko hyvä. Kaavarungon mukaan rakentaminen kohdistuu juuri em. hyvin kulutusta kestäville ympäristöille. 1.6 Rakennettu ympäristö 1.6.1 Yleiskuvaus Suunnittelualueen ainoa taajamamaisesti rakennettu työpaikka-alue on Mälkiässä Reissumiehenkadun varrella, jossa on kaksi 1970- luvulla valmistunutta hallimyymälää sekä kahden logistiikkayrityksen rakennukset. Myös Lauritsalan eritasoliittymän ympärille on muodostumassa uusi taajamamainen yritysalue, jossa sijaitsee mm. tienvarsipalvelukeskus ABC Viipurin portti. Suunnittelualueen asutus on ilman asemakaavaa muodostunutta tiheydeltään vaihtelevaa tienvarsiasutusta. Suurin osa suunnittelualueesta on kuitenkin rakentamatonta pelto- ja metsämaata Suunnittelualueelle sijoittuu yhteensä n. 50 asuinkiinteistöä. Alueen keskiosissa asutus on muodostunut Pajarilantien ja siitä erkanevien teiden varteen suurimpina ryhminä Päivärinteen (5 omakotitaloa) ja Savelantien (4 omakotitaloa + teollisuusrakennukset) asutukset. Suunnittelualueen keskiosassa Tarviketiellä on lisäksi Pajarilan varastoalue, jossa toimii mm. Pajarilan autopurkamo, jonka romuautovuoret näkyvät pilkahduksina ympäristöön. Pajarilantien ja valtatie 13:n välinen alue on Huotarintien osalta maatalouden leimaamaa haja-asutusaluetta idyllisine maalaistaloineen. Alueella sijaitsee myös suunnittelualueen ainoa julkinen rakennus, päihdehuollon kuntoutumisyksikkönä toimiva entinen Pajarilan vanhainkoti. Suunnittelualueen itäosassa on pääosin 1950- ja 60 luvuilla rakennettujen talojen keskittymä Pirtintiellä ja Rainiontiellä sekä osin vanhempien rakennusten ja puistojen reunustama Saimaan kanavan ranta-alue. Myös nämä alueet ovat rakentuneet ilman asemakaavaa ja ovat yleisilmeeltään moniilmeisiä ja vaihtelevia. Alueen rakennuskanta on sekoitus monien eri aikakausien rakennuskulttuuria; eniten 1950-70- lukujen rakennuskantaa, osin myös aivan uusia rakennuksia ja toisaalta myös yksittäisiä edustavia maatilojen päärakennuksia, joista ei ole inventointitietoja.

Pajarila-Mustola -alueen maankäyttöluonnos ja SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET 23 1.6.2 Kulttuurihistorialliset kohteet ja kiinteät muinaisjäännökset Salpalinja Suunnittelualueen itäosassa Huotarintien varressa sijaitsee Salpalinjaan kuuluvia kiviesteitä. Salpalinjaksi kutsutaan n. 1200 kilometrin mittaista massiivista puolustuslinjaa, joka rakennettiin vuosina 1940-41 ja 44 Suomen itärajan turvaksi Suomenlahdelta Sallaan. Salpalinjaa voidaan pitää eräänä vahvimmista II maailmansodan aikana rakennetuista linnoitusketjuista. Salpalinjan vahvin ja ainoa yhtenäinen osa sijaitsee Suomenlahden ja Saimaan välillä. Kiviesteet ovat 3-5- rivisiä panssariesteitä, jotka on rakennettu 2-3 tonnin kivistä. Suojelun kannalta Salpalinja on rinnastettavissa muinaismuistolain rauhoittamiin kohteisiin. Sillä on myös merkittävä maisemallinen ja miljööarvo osana paikallista rakennettua ympäristöä. Saimaan kanava Ensimmäiset yritykset kanavan rakentamisesta Viipurin ja Saimaan vesistön välille tehtiin vuosina 1499-1510 ja 1607-1608. Varsinainen kanava rakennettiin vuosina 1845-56 ja siinä oli valmistuttuaan 36 km kaivettua kanavaa sekä 28 graniittista sulkua, joiden portit olivat puusta. Kanava vihittiin käyttöönsä v. 1856. Vanhan kanavan uoma on paikoin vielä säilynyt uuden oikaistun kanavan uoman rinnalla, joka rakennettiin 1963-68, jolloin myös kaikki sulut vaihdettiin. Kanavan yhteydessä on huoliteltuja istutuksia ja sen varrella kanavavahtien ja kasöörien asuntoja, kanavakonttoreita ja runsaasti ulkorakennuksia. Kanavan ensimmäisen varsinaisen rakennusvaiheen ajalta on säilynyt muutamia yksittäisiä kanavarakennuksia, mutta niistä yksikään ei sijaitse suunnittelualueella. Liikenteen kasvun vuoksi kanavan rakenteita jouduttiin laajentamaan vuosina 1893-1903, sulkuja uusittiin betonirakenteisiksi 1926-39. Mustolan suursulku valmistui vuonna 1935. Rakennuskulttuuri Salpalinjan ja Saimaan kanavan lisäksi suunnittelualueella ei ole rakennetun kulttuuriympäristön inventointeihin sisältyvää kulttuurihistoriallisesti arvokasta rakennuskantaa. Alueen rakennuksista entisellä Pajarilan vanhainkodilla on kuitenkin paikallista merkitystä. Lauritsalan kauppalan rakennuttama vanhainkoti valmistui 1948 ja edustaa sotien jälkeisen ajan vähäeleistä arkkitehtuuria. Rakennus on nykyisin päihdehuollon käytössä. Kiinteät muinaisjäännökset Käytettävissä olevien tietojen mukaan suunnittelualueella ei ole kiinteitä muinaisjäännöksiä. Kyseessä on n. 80 m:n korkeudella meren pinnasta oleva alue, jolla todennäköisyys kivikautisen merenranta-asutuksen merkkien löytymiseen on pieni.

24 Pajarila-Mustola -alueen maankäyttöluonnos ja SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET 1.6.3 Palvelut Mälkiän yritysalueella on kaksi hallimyymälää. Suunnittelualueen länsipuolella on ABC-liikenneasema, jossa on mm. elintarvikemyymälä. Suunnittelualueen keskeltä on matkaa Lappeenrannan keskustaan noin seitsemän kilometriä ja Lauritsalaan noin kolme kilometriä. Lauritsalassa on kaupallisia palveluja ja mm. kouluja ja uimahalli. 1.6.4 Liikenne Autoliikenteen verkko Suunnittelualueen päätieverkko muodostuu valtateistä 6 ja 13. Alla olevassa kuvassa 7. näkyy alueen pääliikenneverkko ja sijoittuminen kaupunkirakenteessa. Mälkiän eritasoliittymä toimii Nuijamaan rajaliikenteen ja pääosin myös Mustolan sataman yhteytenä valtakunnan eri osa-alueille. Lauritsalan eritasoliittymän eteläinen yhteys päättyy nykyisin voimassaolevien kaavojen mukaan ja liittymän verkollinen rooli on vielä jäsentymätön. Tulevaisuudessa Lauritsalan eritasoliittymästä johdetaan vt6 rinnakkaistieyhteys pääkokoojakatuna Mustolan eritasoliittymään. Aikaisemmissa suunnitelmissa kokoojayhteys on johdettu satama-alueelle. Mälkiän eritasoliittymä VT6 Suunniteltu Mustolan eritasoliittymä Lauritsalan eritasoliittymä yhteystarve VT13 Kuva 7. Suunnittelualueen pääliikenneverkko. Pajarilan - Mustolan alueen harva liikenneverkko (rinnakkaiskatuyhteys eritasoliittymien väliltä puuttuu) yhtyy tällä hetkellä valtatiehen 13 ja siitä edel-

Pajarila-Mustola -alueen maankäyttöluonnos ja SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET 25 leen Mälkiän eritasoliittymään. Mikäli maankäyttö tulevaisuudessa toteutuu suunnitellusti, on alueen liikenneverkkoa kehitettävä toteuttamalla uusi kokoojayhteys. Seuraavissa kuvissa 8 ja 9 näkyvät liikennemäärät yleisellä tieverkolla vuonna 2007. Valtatiellä 13 Mälkiän eritasoliittymästä etelään keskimääräinen ajoneuvoliikenne on noin 3400 ajoneuvoa vuorokaudessa. Näistä raskaiden osuus on noin 900 ajoneuvoa. Valtatietä 13 etelään sijaitsee liikenteen automaattinen mittauspiste (533, Karhusjärvi). Kuva 8. Keskivuorokausiliikennemäärät vuonna 2007 (Tiehallinto). Kuva 9. Raskaan liikenteen keskivuorokausiliikennemäärät vuonna 2007 (Tiehallinto).

26 Pajarila-Mustola -alueen maankäyttöluonnos ja SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET Kevyt liikenne ja joukkoliikenne Nykyinen kevyen liikenteen verkosto näkyy alla olevassa kuvassa sinisellä katkoviivalla. Valtatien 13 varressa kulkee kevyen liikenteen väylä Mustolan satamaan. Valtatiellä 13 on linja-autopysäkkipari. Alueella ei ole kaupungin sisäistä linja-autoliikennettä. Kuva 10. Nykyinen kevyen liikenteen verkosto suunnittelualueella. Kuva 11. Valtatien 13 varrella kulkeva kevyen liikenteen väylä.

Pajarila-Mustola -alueen maankäyttöluonnos ja SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET 27 1.6.5 Yhdyskuntatekninen huolto Suunnittelualueen läpi kulkee Mustolan sataman ja keskustan välinen vesijohto sekä vietto-/ paineviemäri. Suunnittelualueella on kolme jätevesipumppaamoa. Suunnittelualueella on yksi sähkön muuntoasema ja yksi muuntamo. Muuntoasema ja muuntamo sijaitsevat Mälkiässä lähellä vt 6:n ja vt 13:n liittymää, muuntoasema vt13 länsipuolella ja muuntamo itäpuolella. Suunnittelualueen pohjoisosassa kulkee vinosti valtatie 6:n poikki johtoalue Luukkalan sähköasema - Mälkiän muuntoasema- Mälkiän muuntamo., johon kuuluu Fingrid Oyj:n 110 kv:n suurjännitelinja ja sen pohjoispuolella Lappeenrannan Energian 110 kv:n linja. Suunnittelualueen länsireunassa Valtatie 6:een nähden kohtisuoraan sijoittuu Fingrid Oyj:n 110 kv:n suurjännitelinjat, joka päättyvät vt 6:n pohjoispuolelle Luukkalan sähköasemalle. Suunnittelualueella on useita Lappeenrannan Energian 10 kv:n ja 20 kv:n keskijännitejohtoja. Alueella ei ole maakaasuputkia. Kaukolämpöputkia sijaitsee Mustolan logistiikka-alueella tullin ja Terminaalikadun tuntumassa.

28 Pajarila-Mustola -alueen maankäyttöluonnos ja SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET 1.7 Kehittämistavoitteet Yleiset tavoitteet Alueen kehittäminen nykyisen yhdyskuntarakenteen sekä tulevien maankäyttötarpeiden tukeminen elinkeinoelämän kuljetusten toimintavarmuuden turvaaminen kauttakulkevan kansainvälisen liikenteen, matkailun ja elinkeinoelämän toimintaedellytyksien parantaminen Liikenneturvallisuus ja liikenteen sujuvuus valtatiejakson liikenneturvallisuuden merkittävä parantaminen ehkäisemällä kohtaamis-, risteämis-, ohitus-, yksittäis- sekä kevyen liikenteen onnettomuuksia kaupungin reuna-alueiden tavoitettavuuden ja sisäisen liikenteen sujuvuuden parantaminen sekä toimivan ja täsmällisen työmatkaliikenteen varmistaminen Ympäristö valtatieliikenteestä aiheutuvien meluhaittojen vähentäminen tieratkaisun sopeuttaminen kaupunkiympäristöön ottaen huomioon luonto-, maisema- ja kulttuurihistorialliset kohteet Saimaan kanava-alueen eheyttäminen ja palauttaminen alkuperäiseen tilaansa palvelemaan mm. matkailua Taloudellisuus teknistaloudellisesti kannattava, yleisesti hyväksyttävä suunnitteluratkaisu 1.7.1 Maankäytön kehittämistavoitteet Maankäyttöluonnoksen suunnittelun tavoitteena oli maankäytön tehostuminen verrattuna v.2004 laadittuun kaavarunkoon Mustolan eritasoliittymän siirtyessä etelään päin. Tavoitteet tarkentuivat suunnittelun kuluessa seuraavasti: Palvelut Tavoitteena on osoittaa uuden Mustolan eritasoliittymän ympäristöön kaupallisia palveluja, kuten kaupan suuryksiköitä tai matkailupalveluja, jotka voivat hyödyntää sijaintia suurten liikenneväylien tuntumassa ja Venäjänliikenteen kulku-reitillä. Mustolaan kanavan ja valtateiden 6 ja 13 väliselle alueelle on tavoitteena varata yhtenäinen 30 ha suuruinen palvelujen alue, joka voi ulottua kanavan rantaan saakka. Teollisuus Suunnittelualueen länsiosan tulee olla teollisuusrakentamispainotteinen. Radan varteen osoitetaan teollisuusvyöhyke, joka voi toiminnallisesti tukeutua rataan.

Pajarila-Mustola -alueen maankäyttöluonnos ja SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET 29 Asuminen Suunnitelmassa säilytetään joitakin nykyisistä asuntoalueista. Uusia asuntoalueita ei osoiteta. (Pitkällä tähtäimellä asuntoalueet korvataan palvelualueilla). Luonto- ja kulttuuriarvot Kaavoituksessa on otettava huomioon aikaisemman kaavarunkotyön yhteydessä tehdyt luonto- ja muut selvitykset sekä päivitetty liito-oravaselvitys. 1.7.2 Liikenneverkon kehittämistavoitteet Valtatie 13 Valtatie 13 on poikittainen tieyhteys Kokkolasta Nuijamaalle. Sen kaakkoisin osuus Lappeenrannasta Nuijamaalle on liikennemääriltään Suomen toiseksi merkittävin itärajayhteys, heti Vaalimaan yhteyden jälkeen. Välillä Lappeenranta Nuijamaa tie kulkee Saimaan kanavan tuntumassa. Sen pohjoispäässä on jatkuvasti kasvavia logistiikkaterminaaleja ja Soskuassa sijaitsee Etelä-Karjalan alueellinen jätteenkäsittelylaitos. Vuoteen 2030 mennessä kevyen ajoneuvoliikenteen on arvioitu kasvavan rajalla kolminkertaiseksi vuoden 2007 tasoon verrattuna ja raskaan liikenteen vastaavasti kaksinkertaiseksi. Tien parantamisella on paikallisia vaikutuksia elinkeinotoimintaan ja se palvelee myös maiden välistä matkailuliikennettä. Myös tien liikenneturvallisuus paranee. Eritasoliittymän siirtoon liittyvien maankäyttöselvitysten ja tiesuunnitelman tarkistuksen ajaksi Mustolan eritasoliittymä on poistettu välin Ahvenlampi Mansikkala rakennus-suunnitteluhankkeesta. Mustolan eritasoliittymä tullaan toteuttamaan alkuperäisen aikataulun mukaisesti osana Kaakkois-Suomen tiepiirin rakennushanketta vuosina 2010-2011. Tämän jälkeen maankäytön kehittäminen voi jatkua suunnitellusti. Pajarilanväylä - valtatien 6 rinnakkaiskatu Pajarilanväylä yhdistää Lauritsalan ja Mustolan eritasoliittymät toisiinsa ja toimii vt 6 rinnakkaiskatuyhteytenä. Rinnakkaiskatuverkon kehittämistavoitteita ovat: 1. Mälkiän ja Mustolan eritasoliittymien toimivuuden turvaaminen 2. Vt13 toimivuus rajaliikenteen ja Pajarila-Mustola- alueen liikenteen kasvaessa 3. Muodostaa tarpeellinen katuverkko tiivistyvää maankäyttöä varten sekä vt6 rinnakkaiskatuverkko

30 Pajarila-Mustola -alueen maankäyttöluonnos ja SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET Kevyt liikenne Vt 13 suuntaisesti kulkevan kevyen liikenteen yhteys säilytetään uusissa suunnitelmissa ja linja-autopysäkeille johdetaan uudet kevyen liikenteen yhteydet Mustolan eritasoliittymään rakennetaan kevyen liikenteen alikulku. Pajarilanväylän varteen varaudutaan myöhemmässä vaiheessa rakentamaan kevyen liikenteen väylä. Joukkoliikenne Valtatie 13 on Tiehallinnon ylläpitämä yleinen tie, jolla on pysäkkitarpeet nykyisen maankäytön puolesta olemassa. Vieressä on asuntoalue ja Mustolan logistiikka- ja teollisuusalue. Valtatiellä 13 on tavoitteena säilyttää nykyinen palvelutaso, eli nykyiset pysäkit korvataan uusilla eritasoliittymän tuntumassa. Pajarilan alueen uusi kokoojakatu (Pajarilanväylä) ei tarvitse pysäkkejä lähitulevaisuudessa. Pajarilan alueen maankäyttö on nyt luonteeltaan pääasiassa teollisuutta ja harvaa haja-asutusaluetta. Pajarilanväylälle tulee tulevaisuudessa todennäköisesti tarve perustaa kaupungin sisäisessä liikenteessä bussilinja työmatkaliikennettä sekä kauppakeskuksia varten. Pysäkkitarpeeseen on varauduttu katualueen leveydessä. Eritasoliittymät, kadut ja kevyen liikenteen järjestelyt parantavat joukkoliikenteen sujuvuutta, saavutettavuutta ja turvallisuutta.

Pajarila-Mustola -alueen maankäyttöluonnos ja VAIHTOEHTOTARKASTELUT 31 2 VAIHTOEHTOTARKASTELUT 2.1 Maankäytön kehittämisvaihtoehdot Suunnittelun alkuvaiheessa laadittiin kaksi maankäytön vaihtoehtoluonnosta 23.5.2008 päivätyt vaihtoehdot A ja B. Molemmat vaihtoehdot perustuivat valtatien 13 eritasoliittymän ja pääväylien osalta samanlaiseen liikenneverkkoon, jossa Pajarilanväylä on esitetty jatkettavaksi vt6:n rinnakkaiskatuyhteytenä Mustolan eritasoliittymään. Vaihtoehto A Asuntopainotteisempi: asuntoalueita Pajarilantien länsipuolella (AP), Huotarintien alueella (AT/s) ja Sulkutien alueella (AP). AP alueita on yhteensä noin 15 ha ja AT/s-aluetta noin 9,5 ha. Huotarintien asuntoalueen ja radan välinen alue maa- ja metsätalousaluetta (M) Alueen pohjoiskulmassa Läntisen kanavatien ja kanavan välinen alue virkistysaluetta (V) Läntisen kanavatien kautta kevyen liikenteen yhteys valtatien ali Palvelujen ja hallinnon alueita noin 42 ha Teollisuusalueita noin 58 ha Kuva 12. Vaihtoehto A. Vaihtoehto B, tehokkaampi Ei asuntoalueita. Pajarilantien länsipuolella työpaikka-aluetta (TP), Huotarintien alue liike- ja teollisuusaluetta (KTY), Sulkutien alue matkailu- tai muiden palvelujen aluetta (P/RM) Huotarintien alueen ja radan välinen alue teollisuusaluetta (T)

32 Pajarila-Mustola -alueen maankäyttöluonnos ja VAIHTOEHTOTARKASTELUT Alueen pohjoiskulmassa Valtatien 13 ja kanavan välinen alue kokonaan palvelujen ja hallinnon aluetta (P) Kanavan varteen on osoitettu kevyen liikenteen reitti, joka alittaa valtatien 6 Palvelujen ja hallinnon alueita noin 64 ha Työpaikka-alueita noin 14 ha Teollisuusalueita noin 77 ha Kuva 13. Vaihtoehto B. Varsinkin Huotarintien alueen asukkaat ovat suunnittelun aikaisemmissa vaiheissa ottaneet voimakkaasti kantaa asuntoalueensa säilyttämisen puolesta. Suunnittelualue haluttiin kuitenkin tehokkaaseen käyttöön osoittamalla mahdollisimman paljon alueita palveluille ja teollisuudelle. Suunnittelua päätettiin jatkaa yhdistämällä vaihtoehtoja A ja B seuraavasti: Huotarintien alue osoitetaan merkinnällä AT/s (Kyläalue, jolla ympäristö säilytetään) Sulkutien asuntoalue säilytetään Alueen pohjoiskulman suunnittelua jatketaan vaihtoehdon B pohjalta Teollisuus- ja työpaikka-alueiden suunnittelua jatketaan vaihtoehdon B pohjalta. Näistä lähtökohdista on laadittu maankäyttöluonnos, joka on raportin liitteenä 2.

Pajarila-Mustola -alueen maankäyttöluonnos ja VAIHTOEHTOTARKASTELUT 33 2.2 Verkolliset (tie- ja katuverkko) vaihtoehdot Pajarilanväylä Pajarilanväylän periaateratkaisuna on ollut vuoden 2004 kaavarungossa (kuva 14.) linjaus Eteläkatu- Mustolan satama. Pajarilanväylä on yhtynyt valtatielle 13 Mustolan satamassa eritasoliittymällä. Pajarilanväylältä on ollut katuyhteys Sulkutiehen ja liittyminen eritasoliittymänä valtatielle 13. Vuoden 2004 kaavarunkoselvityksessä on todettu Pajarilanväylän liikenteellinen kuormitus muodostuvan kaava-alueen maankäytön toteutuessa suureksi. Väylän kuormitetuimmilla osuuksilla Vt 6:n ja eteläisen rinnakkaistien (Sulkutien) välisellä osuudella liikennemäärä on 10-15 000 ajon/vrk. Kaavarungossa kyseisellä välillä varaudutaan 2+2-kaistaiseen poikkileikkaukseen, muilla osuuksilla 1-ajoratainen poikkileikkaus on riittävä. Sulkutie Pajarilanväylä Kuva 14. Vuoden 2004 kaavarunko. Verkollisia vaihtoehtoja on tutkittu myös Mustolan logistiikka- ja liikenneverkkoselvityksessä. Selvityksen tuloksena esitettiin maankäytön keskittämistä yhtenäiseksi alueeksi valtatien 6 (Lauritsalan etl - Mälkiän etl) ja teollisuusradan väliselle alueelle. Pajarilanväylän linjaus esitettiin kulkevan välillä Eteläkatu- Sulkutie (Mustolan eritasoliittymä) rautatien pohjoispuolella vt6 suuntaisena rinnakkaiskatuyhteytenä. Heimosillan alue rautatien eteläpuolella säilyy rakentamattomana avoimena maalaismaisemana.

34 Pajarila-Mustola -alueen maankäyttöluonnos ja VAIHTOEHTOTARKASTELUT Terminaalikatu Mustolan liikenneverkkoselvityksessä oli esitetty Terminaalinkadun jatkamista satama-alueelta pohjoiseen Mustolan eritasoliittymään. Tästä verkkovaihtoehdosta luovuttiin maankäytön vaihtoehtoluonnoksien 23.5.2008 jälkeen. Rautatien ylityksen kustannukset olisivat muodostuneet suuriksi katuyhteyden hyötyyn nähden. Mustolaa kehitetään ensisijaisesti kaupallisen liikenteen tarpeisiin ja lisäksi Mustolan eritasoliittymän kuormittaminen sataman raskaalla liikenteellä lisää häiriöiden mahdollisuuksia. Jatkosuunnitteluun valittu tie- ja katuverkko on esitetty maankäyttöluonnoksessa (liite 2). 2.3 Pajarilanväylän linjausvaihtoehdot Pajarilanväylän suunnitteluperiaatteena oli mitoitusnopeudeltaan 60 km/h oleva valtatien 6 rinnakkaiskatuyhteys, joka liittyy Mustolan eritasoliittymällä valtatielle 13. Pajarilanväylästä tutkittiin kolme vaihtoehtoista linjausta (kuva 15), joista valittiin kaavarungon pohjaksi vaihtoehto 1 eli eteläisin linjaus. Linjausvaihtoehdot yhdessä suunnittelun reunaehtojen kanssa on esitetty liitepiirustuksessa 1. Pajarilanväylä kytkeytyy länsipäästä asemakaavalla vahvistettuun katuverkkoon, Teollisuustiehen ja itäpäästä suunniteltuun Mustolan eritasoliittymään sekä nykyiseen Sulkutiehen. Kuva 15. Kuva Pajarilanväylän linjausvaihtoehdot.