TUTKIMUSTYÖSELOSTUS URJALAN HONKOLAN KYLÄSSÄ RUOKOSUON KOHTEESSA VUOSINA TEHDYISTÄ MALMITUTKIMUKSISTA

RAPORTTITIEDOSTO N:O 4717 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Espoon yksikkö M19/2114/2002/2/10 URJALA Honkola Espoossa 31.12.2002 Markku Tiainen Tuire Valli Susanna Ranta-aho TUTKIMUSTYÖSELOSTUS URJALAN HONKOLAN KYLÄSSÄ RUOKOSUON KOHTEESSA VUOSINA 1997 2000 TEHDYISTÄ MALMITUTKIMUKSISTA

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI Tekijät Markku Tiainen Tuire Valli Susanna Ranta-aho Raportin nimi Raportin laji M19/2114/2002/2/10 Toimeksiantaja Geologian tutkimuskeskus Tutkimustyöselostus Urjalan Honkolan kylässä Ruokosuon kohteessa vuosina 1997-2000 tehdyistä malmitutkimuksista Tiivistelmä Urjalan Ruokosuon kohteessa tehtyjen malmitutkimusten tarkoituksena oli selvittää Kylmäkosken-Urjalan alueen tihennetyssä moreenigeokemiallisessa näytteenotossa esiin tulleen Ni-anomalian malminetsinnällinen merkitys. Tutkimusmenetelminä käytettiin maanpintageofysiikkaa, iskuporanäytteenottoa, kairausta ja kairausnäytteiden analysoimiseksi litogeokemiallisia ja mineralogisia tutkimusmenetelmiä. Kohdetutkimuksissa paikannettiin Ruokosuon peridotiittinen intruusio, joka geofysikaalisen mallinnuksen ja kairausten perusteella arvioitiin runsaat 100 m leveäksi, yli 100 m paksuksi, pohjoiseen noin 40 o kulmassa kaatuvaksi heikosti differentioituneeksi pääosin lherzoliittiseksi peridotiitti-piipuksi. Intruusion malmipotentiaalin arvioimiseksi analysoitiin kairausnäytteiden geokemiaa ja mineralogiaa. Peridotiitin oliviinin Ni-pitoisuus vaihtelee 200-1000 ppm. Peridotiitissa havaittiin heikkoa kiisupirotetta, pääosin magneettikiisua ja hieman pentlandiittia. Mineralisaation korkeimmat metallipitoisuudet ovat 0, 27 % Ni ja 0,09 % Cu. Taloudellisesti mielenkiintoista nikkeliesiintymää intruusiossa ei tavattu. Raportissa dokumentoidaan Ruokosuon alueella suoritetut kohdentavat tutkimukset: iskuporanäytteenotto ja geofysikaaliset tutkimukset sekä Ruokosuon peridotiitin tutkimukset: kairaus ja kairausnäytteiden analysointi. Asiasanat Nikkeli, malminetsintä, geokemia, geofysiikka, peridotiitti Maantieteellinen alue Suomi, Länsi-Suomen lääni, Urjala Karttalehdet 2114 05 Muut Tiedot Arkistosarjan nimi Arkistotunnus Kokonaissivumäärä 27 + 14 liitettä Kieli Suomi Hinta Julkisuus

Sisällysluettelo: 1 Johdanto...0 1.1 Tutkimusalueen sijainti ja työvaiheet...0 1.2 Tutkimushenkilöstö...1 2 Malmitutkimukset...2 2.1 Urjalan alueen geologiset pääpiirteet...2 2.2 Kylmäkosken alueen malminetsinnän historiaa...3 2.3 Alueelliset tutkimukset...4 2.3.1 Geologia...4 2.3.2 Geofysiikka...5 2.4 Kohdentavat tutkimukset...7 2.4.1 Moreenigeokemia...7 2.4.2 Geofysiikka...8 2.5 Ruokosuon kohdetutkimukset...11 2.5.1 Iskupora-näytteenotto...11 2.5.2 Geofysikaalinen mallinnus...14 2.5.3 Kairaus...14 2.6 Laboratoriotutkimukset...15 2.6.1 Petrofysiikka...15 2.6.2 Petrologiset ja mineralogiset tutkimukset...16 2.6.3 Kemialliset analyysit...17 2.6.4 Oliviinianalyysit...20 3 Yhteenveto ja johtopäätökset...20 4 Kirjallisuusviitteet...22 5 Liittyy...24 6 Liiteluettelo...25

0 1 Johdanto Geologian tutkimuskeskus suoritti Ni-Cu-malmitutkimuksia Urjalan Kylmäkosken alueella vuosina 1997-2001. Tutkimukset liittyvät Länsi- ja Etelä-Suomen kaarikompleksi, nikkelin ja kullan etsintä hankeeseen. Hankkeen tutkimusalueeksi rajattiin alueellisen painovoima-aineiston (APV) ja nikkeliesiintymille potentiaalisen geologian perusteella kuvassa 1 esitetty Lavia-Kylmäkoski-alue Alue sijoittuu pääosin tunnetulle Vammalan Ni-vyöhykkeelle (Gaál 1985, Papunen 1985, Häkli and Vormisto 1985, Peltonen. 1993, 1995a, 1995b, Puustinen et. al. 1995, Kilpeläinen 1998). Hyvelä Lavia Lavia-Kylmäkoski PORI Vammala Mäntymäki Ruokosuo Kylmäkoski 0 20 kilometers 40 Kuva 1. Ruokosuon tutkimuskohteen sijainti Vammalan Ni-vyöhykkeellä, hankkeen Ni-tutkimusalue, Lavia-Kylmäkoski rajattu punaisella. Vammalan ja Kylmäkosken Niesiintymät, violetti neliö; muut Ni-esiintymät keltainen ympyrä. Geologinen karttapohja Korsman et.al. (1997) mukaan. 1.1 Tutkimusalueen sijainti ja työvaiheet Ruokosuon kohde sijoittuu Lavia-Kylmäkoski-vyöhykkeen Kylmäkosken puoleiseen osaan (kuva 1). Paikallisesti se sijaitsee Urjalan kunnassa Honkolan kylässä, 5 km länteen Kylmäkosken Taipaleen Ni-kaivoksesta (Kuva 2). Ruokosuon kohde valittiin tarkempiin tutkimuksiin alueellisten geofysikaalisten ja geologisten aineistojen analysoinnin perusteella. Kohteeseen ei liity malmiviitettä.

1 Ì Ni, Stormi Ruokosuo ÊÚ Ì Ni, Taipale Kuva 2. Ruokosuon tutkimuskohteen sijainti. Urjalan-Kylmäkosken alueen ja Ruokosuon kohteen tärkeimmät työvaiheet olivat alueellinen moreenigeokemian näytteenotto ja lohkare-etsintä 1997, geologinen kartoitus, geofysikaaliset maanpintamittaukset (magneettinen ja gravimetrinen), tihennetty iskuporanäytteenotto (moreeni + kallionappi) ja kairaus 1998. Alueellisen moreenigeokemian tulokset vuodelta 1997 on esitetty raportissa Tiainen (2002). 1.2 Tutkimushenkilöstö Länsi- ja Etelä-Suomen kaarikompleksi, nikkelin ja kullan etsintä hankkeen vetäjänä toimii geologi Niilo Kärkkäinen. Urjalan-Kylmäkosken alueen tutkimusten suunnittelusta, koordinoinnista, geologisen datan käsittelystä ja tutkimusten raportoinnista vastasi geologi Markku Tiainen. Geologista kartoitusta suorittivat tutkimusassisstentti Tuure Nyholm sekä kausiapulaiset Sami Partamies ja Juha Mustajärvi. Lohkare-etsinnästä ja kairausten valvonnasta vastasivat tutkimusavustajat Juhani Alanen, Mikko Pelkkala ja Kalevi Karttunen. Geofysikaalisia maanpintamittauksia koordinoi geofyysikko Tuire Valli. Maastomittaukset suoritti pääosin GTK:n mittausryhmä, työnjohtaja Terho Piispan johdolla. Osa geofysikaalisista maastomittauksista tilattiin SMOY:ltä. Tutkimus-kohteiden geofysikaaliset mallinnukset petrofysiikan mittaustulosten käsittelyn ja tulkinnan teki geofyysikko Tuire Valli. Petrofysikaaliset määritykset teki GTK:n petrofysiikan laboratoriossa tutkimusavustaja Satu Vuoriainen. Geodeettisen laitoksen mittaama painovoima-aineisto ja siitä lasketut johdannaiset saatiin käyttöön Seppo Elolta.

2 Ruokosuon kohteen kairaukset urakoi SMOY. Kairaustiedon käsittelyn GemComohjelmistolla suoritti GTK:ssa harjoittelijana ollut DI Susanna Ranta-aho. 2 Malmitutkimukset 2.1 Urjalan alueen geologiset pääpiirteet Urjalan-Kylmäkosken alueen geologian hallitseva piirre on NW-SE-suuntainen migmatiittiutunut ja monivaiheisesti deformoitunut kiillegneissivyöhyke. Kilpeläisen (1998) mukaan alueen länsiosan, Koosanmaan, hallitseva rakenne on F2-synformi ja itäosassa, Taipaleen alueella F2-antiformi. Migmatiittiutuneissa kiillegneisseissä esiintyy paikoin gabromurskaleita ja intruusioita sekä amfiboliittivälikerroksia (Matisto, 1973). Liuskevyöhykkeen eteläreunalla Urjalan keskustan läheisyydessä ja Urjalan luoteisosassa Halkivahan alueella esiintyy runsaasti gabroidisia intruusioita, joihin liittyy myös ultramafisia, yleensä pyrokseniittisiä kumulaatteja. Ruokosuo Kylmäkoski Honkola Kuva 3. Urjalan Kylmäkosken alueen geologia (Matisto 1973), aeromagneettinen anomaliakartta vinovalaistuna harmaasävykarttana (intensiteetti), Ni-esiintymät (violetti ja keltainen) ja lohkareviitteet (kolmio). Ruokosuon kohde punavalkoinen täplä. Kylmäkosken ja Urjalan alueen tunnetut peridotiittiset intruusiot ovat yleensä pieniä, maanpintaleikkauksessa läpimitaltaan alle 0,5 km. Peridotiitit sijaitsevat Kylmäkosken Taipaleen kaivoksen lähialueella ja Honkolan alueella (kuva 3). Matiston (1973) geologisella kartalla esittämät suurehkot peridotiitit kuten Urjalan

3 taajaman luoteispuolella Tampere-Turku tien leikkauksessa näkyvä ja Halkivahan intruusiot ovat pääosin gabroja, joihin osaan kyllä sisältyy plagioklaasiköyhiä pyrokseniittisia osueita. 2.2 Urjalan Kylmäkosken alueen malmimineralisaatiot ja lohkareviitteet Kylmäkosken-Urjalan alueen tärkeimmät Ni-esiintymät ovat Kylmäkosken Taipaleen Ni-Cu kaivos ja Honkolan Ni-esiintymä (kuva 3). Kylmäkosken Ni-kaivoksesta louhittiin 1971-1974 832 000 tn malmia, jonka keskipitoisuus oli 0,28 % Ni ja 0,23 % Cu (Puustinen et.al 1995). Honkolan Ni-esiintymä on lävistetty Lohja Oy:n kairauksissa kahdella UR/HNK-1, jossa 8,9 m, 0,32 % Ni, 0,32 % Cu ja UR/HNK-2, jossa 4,88 m Cu 0,29 % ja Ni 0,5 % (Grundström 1991). Merkittävimmät Kylmäkosken-Urjalan alueen Ni-Cu-malmilohkareet on esitetty taulukossa 1. Luetelluista nikkeliviitteistä ainoastaan K-E-77-1145, lähettäjä Tuomo Hiukkamäki, voidaan katsoa selvitetyksi. Lohkare sopisi kuljetussuunnan perusteella olemaan peräisin Lohja Oy:n kairaamasta Lamminsuon peridotiitista (ks. Grundström 1991). Samaan peridotiittiin liittynee myös T.Hiukkamäen Lohja Oy:lle lähettämä kansannäyte, 0,74 % Cu ja 0,46 % Ni, joka oli peräisin 2 m 3 lohkareesta (Grundsrtöm 1991). Muista lohkareista erityisen mielenkiintoinen on Leo Grundströmin löytämä isokokoinen Halkivahan peridotiitti-lohkare (LG-63-45), jolle löydettiin GTK:n tutkimuksissa kaksi seuralaista (MMP-99-9 ja KRK-99-23). KTL Pohj (x) Itä (y) Tunnus Ni % Cu % Kivilaji 211402 6784620 2465300 LG-63-45 0,48 0,2 Peridotiitti 211404 6776740 2475760 VR-62-2 1,46 0,22 Gabro 211404 6773370 2476300 VR-62-160 0,96 1,2 Peridotiitti 211405 6780400 2472800 K-E-77-1145 1,58 0,71 Peridotiitti 211408 6781170 2480040 K-E-74-0 3,36 0,65 Peridotiitti 211411 6787350 2498740 HP-68-2 (OKU) 2,0 0,23 Peridotiitti 211411 6785760 2499420 VOP-60-32 0,29 1,4 Dioriitti Taulukko 1. Kylmäkosken Urjalan alueen merkittävimmät Ni-malmilohkareet. 2.3 Kylmäkosken alueen malminetsinnän historiaa Kylmäkosken - Urjalan alueelta tunnetaan 1971-74 louhitun Kylmäkosken Ni-Cumalmin lisäksi useita pieniä Ni-Cu-mineralisaatioita. Karttalehtien 2114 01-05 alueella on ollut kaikkiaan 41 valtausta, joista 38 liittyy nikkelin etsintään (liite 1). Muut kolme muihin metalleihin ja mineraaleihin liittyvät valtaukset ovat vuosilta 1849 1909: Rusila (kvartsi), Wahlfrid (järvimalmi) ja Tornivuori (kupari). Leo Suvenmaan valtaukset Taipale 1-17 sekä Outokumpu Oy:n valtaukset Ruokola, Murronkulma, Leppämäki ja Seppälä liittyvät Taipaleen kaivoksen ja lähiympäristön tutkimuksiin. Kylmäkosken Taipaleen Ni-Cu-kaivoksen kaivospiiri muodostettiin Outokumpu Oy:n Ruokola-nimiselle valtaukselle. Kylmäkosken Ni-Cu-malmi löytyi

4 alunperin Leo Suvenmaan valtauksilta 9-10. Vähätalon (1969, suora lainaus) mukaan aiheen Kylmäkosken kunnan Taipaleen kylän alueen malmitutkimuksiin antoi Leo Suvenmaan yhdessä kunnan teollistamislautakunnan kanssa 1961 järjestämän kunnan koulupiirien keskeisen malminetsintäkilpailun tuloksena parin kansakoulupojan ansiosta löytynyt suuri 20-25 m 3 nikkelikuparimalmilohkare, ns. Montolan lohkare. Lohja Oy:n valtaukset Peura 1-7, sekä Outokumpu Oy:n Honkola 1-2 ja Hunnikko 1-2 liittyvät Honkolan alueen tutkimuksiin. Merkittävin tulos näiden valtausten tutkimuksista on Honkolan Ni-Cu-mineralisaatio. Outokumpu Oy:n valtaukset Kivisenoja 1 ja Kantolanvuori 1-4 liittyvät Urjalan Punkalaitumen suunnan nikkelitutkimuksiin. Pauli Lellan Torikan nikkeli niminen valtaus sijaitsee kiillegneissivaltaisen sepelilouhoksen kohdalla. Selviä merkkejä nikkelin esiintymisestä ei louhoksella ole havaittavissa. 2.4 Alueelliset tutkimukset 2.4.1 Geologia Ruokosuon alueen pääkivilaji on migmatiittiutunut grauvakkainen kiillegneissi, joka rajoittuu alueen eteläosassa laajaan granodioriittialueeseen (Matisto 1973). Nyt tehtyjen malmitutkimusten yhteydessä löydettiin Ruokosuon alueen geologisessa kartoituksessa pieni peridotiittipaljastuma, joka osoittautui tarkemmissa tutkimuksissa suuren moroutuneen peridotiitti-kumpareen reunaksi. Matiston (1973) kartalla on tällä kohtaa gabro ja granodioriitti. Paljastumahavaintojen perusteella Matiston (1973) kartalla oleva kielekemäinen gabro-granodioriitti on pääosin migmatiittiutunutta kiillegneissiä, jota leikkaa Ruokosuon piippumainen peridotiitti (kuvat 4, 5). Honkolan alueelta oli aiemmin Lohja Oy:n ja Outokumpu Oy:n tutkimuksissa löydetty kolme peridotiittia, joista keskimmäisessä on kairauksissa on todettu Ni-Cumineralisaatio 8,9 m matkalla 0,3 % Ni ja 0,3 % Cu (Grundström 1991). Tämä mineralisaatio on todennäköisesti Tuomo Hiukkamäen Lamminsuolta löytämän Ni- Cu-lohkareen (Ni 1,58 %, Cu 0,71 %) lähtöpaikka. Honkolan alueen tutkimukset raportoidaan erikseen (Tiainen ja Nyholm, 2002).

5 Kivilajihavainnot 2114 05A MIGM (22) PRD/PRX (8) GBR (32) GRANO (5) GRANI (8) EVULK (4) IVULK (6) HVULK (1) KGN (91) all others (5) 0 0.5 1 kilom eters Kuva 4. Geologinen kartoitus. Paljastumakartoituksessa tehdyt kivilajihavainnot, taustalla Matiston (1973) kallioperäkartta ja magneettiset anomaliat vinovalaistuna koillisesta. Kuva 5. Peridotiittiset intruusiot (musta viivoitus) ja kivilajihavainnot magneettisella anomaliakartalla (maanpintamittaus/matalalento), sininen-min, punainen-max intensiteetti. Kivilajisymbolit kuten kuvassa 4. 2.4.2 Geofysiikka

6 Kylmäkosken Urjalan alue sisältyy Geodeettisen laitoksen tekemään Porin Kylmäkosken APV-mittausalueeseen, jossa havaintotiheys on noin 1 havainto/km 2. S.Elon (suullinen tiedonanto) mukaan läpimitaltaan yli 500 m suuremmat mafiset ja ultramafiset intruusiot aiheuttavat painovoima-anomalian, joka näkyy alueellisen gravimetrauksen Bouguer-anomalian 2. vertikaaliderivaatassa. Urjalan Kylmäkosken alueella käytössä ollut gravimetrinen data oli kuitenkin kattavuudeltaan epätasaisesti, lähinnä teitä pitkin mitattua, joten aineiston käytettävyyteen pienehköjen ultramafisten intruusioiden paikantamisessa pitää suhtautua kriittisesti. Painovoima-mittausten havaintopisteverkosto on esitetty yhdessä Bouquer-anomalian kanssa kuvassa 6. Ruokosuo Kylmäkoski Honkola Kuva 6. Kylmäkosken-Urjalan alueen Bouquer-anomalia (sininen-min, punainenmax) ja havaintopisteet. Kuva vinovalaistu pohjoisesta. Symbolit kuten kuvassa 3.

7 Ruokosuo Kylmäkoski Honkola Kuva 7. Vinovalaistu aeromagneettinen anomaliakartta (intensiteetti) ja Bougueranomalian 2. vertikaaliderivaatta (sin-pun). Symbolit kuten kuvassa 3. Ruokosuon peridotiitti ei näy selvästi suoraan APV-mittauksissa, vaan liittyy hieman intruusiota laajempaan 2.vd anomaliaan. Aeromagneettisessa datassa intruusio näkyy, mutta on vaikeasti erotettavissa muista anomalioista (kuva 7). Ruokosuon intruusio on selvästi havaittavissa tihennetyssä maanpintageofysiikassa ja geologisella kartoituksella sekä hyvin lähelle osuneesta moreenigeokemian näytteenottopisteestä. 2.5 Kohdentavat tutkimukset Geofysiikan ja geologian sekä malmiviitteiden perusteella nikkeliesiintymien suhteen potentiaalisimpia alueita selvitettiin tarkemmin aluksi moreenigeokemialla ja edelleen geologisella kartoituksella ja maastogeofysiikalla sekä lohkare-etsinnällä. 2.5.1 Moreenigeokemia Urjalan-Kylmäkosken alueen tihennetyssä moreenigeokemiassa Ruokosuon intruusio aiheuttaa selvän Ni-anomalian (kuva 8). Myöhemmin näytteitä tarkemmin analysoitaessa ja maastotarkastuksissa todettiin, että korkeimman Ni-pitoisuuden aiheuttanut näyte oli rapautunutta peridotiittia. Maisemassa peridotiitti näkyi moreenimaisena kumpareena, josta rapautunutta peridotiittia sai esiin lapiolla.

8 25 21 22 25 34 13 22 28 26 21 23 31 133 18 31 19 27 29 22 26 21 27 32 29 51 21 48 26 20 36 18 18 29 18 29 21 18 36 26 52 19 20 20 20 33 37 42 51 21 41 53 23 33 16 81 15 37 459 45 14 43 43 79 33 52 16 37 26 57 34 27 127 40 46 76 10 22 27 19 78 57 26 31 32 34 0 0.5 kilometers 1 Kuva 8. Tihennetty alueellinen moreenigeokemia, pisteväli 250 m. Ni-pitoisuus, ppm. 2.5.2 Geofysiikka Ruokosuon Ni-anomalian ja alueellisten gravimetristen residuaalianomalioiden tutkimiseksi tehtiin 2114 05A karttalehdellä 3 km x 3 km kokoinen systemaattinen magneettinen ja gravimetrinen geofysiikan mittaus. Kylmäkosken - Urjalan alueen geofysikaaliset mittaukset kuvataan tarkemmin Vallin (2003) raportissa. Mittausaineistosta on tulostettu profiilikarttoja (Q22.23/211405A/98/1 ja Q21.1/211405A/98/1) sekä mittaustulosten visualisoimiseksi väripintakarttoja ja laskettu erilaisia johdannaisia. Tässä raportissa on esitetty väripintakartoina magneettisesta ja gravimetrisesta datasta laskettuja, alueen geologiaa parhaiten kuvastavia yhdistelmiä ja johdannaisia (kuvat 9-11). Ruokosuon kohde ja muutkin alueen peridotiittit tulevat selkeimmin esiin Bouguer-anomalian 2. vertikaaliderivaatan kartassa (kuva 11). Magneettiset anomaliakartat puolestaan kuvastavat parhaiten liuskejaksoja. Sensijaan Ruokosuon peridotiitti ei erotu selkeästi magneettisella anomaliakartalla.

9 0 0.5 kilometers 1 Kuva 9. Magneettinen anomaliakartta.

10 0 0.5 kilometers 1 Kuva 10. Bouguer-anomaliakartta (pseudoväri) yhdistettynä sen 2.vertikaaliderivaattaan (intensiteetti, vinovalaistu NE).

11 0 0.5 kilometers 1 Kuva 11. Bouquer-anomalian 2. vertikaaliderivaatta (pseudoväri) ja magneettinen (intensiteetti, vinovalaistu NE) anomaliakartta. 2.6 Ruokosuon kohdetutkimukset Geofysiikan ja paljastumakartoituksen avulla paikannettua Ruokosuon peridotiittia tutkittiin mallintamalla magneettisia ja painovoimamittausprofiileja, Sampoluotausten avulla sekä iskuporanäytteenotolla ja kairaamalla. 2.6.1 Iskupora-näytteenotto Iskupora-näytteenotolla pyrittiin rajaamaan huonosti paljastuneen intruusion puhkeamaa ja paikantamaan muita lähiympäristön peridotiitteja. Jokaisesta pisteestä otettiin näyte kalliosta ja pohjamoreeninäyte kallion pinnasta. Näytteenotto-ohjelmaa ei kuitenkaan saatu toteutettua kokonaan resurssipulan takia. Erityisesti intruusion rajaaminen itään jäi auki. Moreeninäytteet ja kalliomurske analysoitiin ICPmenetelmällä (511P).Toteutuneen iskuporanäyttenotto-ohjelman tulokset on esitetty kuvassa 12-15.

12 67 21.6 20.3 105 80.6 114 29.2 30.7 63.3 103 18.1 50.2 24.5 28.8 26.7 38.2 51.2 53.8 39.3 27.8 293 26.2 486 36.6 31.8 78 137 61.6 229 43.4 0 200 meters 400 44 117 Kuva 12. Iskuporanäytteenotto. Pohjamoreenin Ni, ppm. 68.7 33.4 29.8 0 47.8 93.1 36.6 33.9 62.4 16.9 160 233 34.7 33.6 34.2 22.3 7.03 0 52.1 35.4 30.3 25 284 3.92 497 20 25.5 47.9 98.4 30.8 0 15.3 0 200 meters 400 97.4 132 Kuva 13. Iskuporanäytteenotto. Kalliomurskeen Ni, ppm.

13 128 62.4 36.8 107 64.3 48.2 71.3 91.1 80.2 144 38.1 45.9 39.9 69 56.3 64.5 76.8 96.4 45.3 38.1 154 47.8 139 93.8 35.9 46.2 134 112 390 107 0 200 meters 400 101 169 Kuva 14. Iskuporanäytteenotto. Pohjamoreenin Cu, ppm. 29.1 33.4 28.9 0 59 83.2 38.7 22 117 23.8 680 224 18.7 15.9 46.3 23.5 13.1 0 17.2 53.9 18.3 14.2 169 10.9 103 32.2 26 6.85 84.9 52.5 0 33.1 0 200 meters 400 129 123 Kuva 14. Iskuporanäytteenotto. Kalliomurskeen Cu, ppm.

14 2.6.2 Geofysikaalinen mallinnus Geofysikaaliset mallinnukset on tehty aluksi kairauksen suunnittelua varten maastomittausprofiileista. Lopullisessa mallinnuksessa on huomioitu kairaamalla saatu tieto intruusion asennosta ja paksuudesta. Mallinnuksen mukaan peridotiitti painuu pohjoiseen kiillegneissien alle noin 130 m paksuna ja 100 m leveänä piippuna (kuva 15). Kuva 15. Gravimetrisiin mittauksiin perustuva mallinnus Ruokosuon peridotiitista. Värit: Ruskea peridotiitti, harmaa ruhje. Ruokosuon intruusion mahdollisten johteiden selvittämiseksi tehtiin myös Sampoluotauksia (Valli 2002). Tulkitut johteet ovat nyt kairatun intruusion jalkapuolella, joten niiden oletettiin johtuvan sivukiven johtavista kerroksista. 2.6.3 Kairaus Ruokosuon peridotiittiseen intruusioon kairattiin yhteensä 7 reikää (R349-R355), 735,65 metriä. Reiät suunnattiin geofysiikan mallinnuksen mukaan N-S-suuntaiseen profiiliin (Liite 8), tavoitteena oli lävistää intruusio ja tutkia mahdollista koostumuksen vaihtelua sekä paikantaa mahdollinen sulfidimineralisaatio, josta oli viitteitä mm. Sampo-luotauksissa. Pohjoisin reikä, R352 jäi kesken kiven rikkonaisuudesta johtuneiden teknisten ongelmien takia. Lisäksi kairattiin kaksi reikää profiilin W-puolelle. Kairanreikien sijainti ja reikäraportit ovat liitteissä 4,5 ja 8. Kairanreikien reikäprofiilit kivilajeineen ja analyysituloksineen on esitetty liitteissä 9-13.

15 R352 R353 R351 R350 R355 R349 R354 0 0.1 kilometers 0.2 Kuva 16. Ruokosuon kairauspisteiden sijainti, R349-R355. 2.7 Laboratoriotutkimukset Kairatuista näytteistä tehtiin monipuoliset laboratoriotutkimukset: petrofysiikka, xrfanalyysit, mikroskooppiset tutkimukset ja oliviinin mikroprobianalyysit. 2.7.1 Petrofysiikka Kairausnäytteistä mitattiin petrofysikaalisia parametreja kahdessa vaiheessa. Kemialliseen analyysiin valituista näytteistä mitattiin tiheydet Lopen kairansydänvarastolla näytteiden halkaisun yhteydessä (Liite 6). Muut petrofysikaaliset mittaukset tehtiin GTK:n Otaniemen petrofysiikan laboratoriossa (Liite 7). Petrofysiikan laboratoriossa mitatuista kairausnäytteistä on tulostettu xy-diagrammi näytteiden tiheyden ja suskeptibiliteetin suhteen (kuva 16). Näytteet on luokiteltu kivilajeittain. Peridotiitit ja pyrokseniitit erottuvat selkeästi intruusion sivukivenä olevista migmatiittiutuneista kiillegneisseistä sekä tiheytensä että suskeptibiliteettinsä puolesta. Peridotiittinäytteet ovat serpentiiniytymisen takia hieman pyrokseniittejä kevyempiä. Peridotiittinäytteiden tiheys on pääosin alle 3000 kg/m 3 ja pyrokseniittisten näytteiden yli 3000 kg/m 3. Peridotiittinäytteiden suskeptibiliteettiarvot ovat keskimäärin hieman korkeammat kuin pyroksenniittien. Tyypillisesti kivilajien magneettiset ominaisuudet jakautuvat epätasaisemmin kuin tiheys, mikä on nähtävissä myös Ruokosuon näytteistä.

16 Ruokosuon petrofysiikka D (kg/m3) 3300 3200 3100 3000 2900 2800 2700 2600 1 100 10000 1000000 OLPY PRD KGN PY K (usi) Kuva 16. Ruokosuon näytteiden tiheys/suskeptibiliteetti GTK:n Espoon petrofysiikan laboratoriossa mitatuista näytteistä. Kivilajit: OLPY, oliviinipyrokseniitti; PRD, peridotiitti;py, pyrokseniitti; KGN, kiillegneissi. 2.7.2 Petrologiset ja mineralogiset tutkimukset Kairausnäytteistä tutkittiin silmämääräisen tarkastelun lisäksi mikroskoopilla 32 kiillotettua ohuthiettä ja tehtiin mikroprobilla 92 oliviinianalyysiä 15 kiillotetusta ohuthieestä. Intruusion kivilaji on pääosin peridotiittia ja osin pyrokseniittia. Peridotiitissa oliviinin määrä vaihtelee silmämääräisesti arvioiden noin 10-60 %. Oliviini on osittain muuttunutta vihreää tai ruskeaa serpentiiniä. Oliviini esiintyy keskimäärin 0,5-1 mm omamuotoisina rakeina pyrokseenin sisällä (kuva 17). Malmimineraalit ovat pääasiassa magneettikiisua ja paikoin pentlandiittia.

17 Kuva 17. Hiekuva Ruokosuon peridotiitista. Näyte R349, 12,4 m. 2.7.3 Kemialliset analyysit Kairansydännäytteistä analysoitiin tyyppinäytteet puolen metrin (0,5 m) mittaisina pätkinä XRF-menetelmällä (175X). Analysoiduilla näytteillä pyrittiin selvittämään intruusion koostumus ja koostumusvaihtelut sekä horisontaali- että vertikaalisuunnassa. Analyysien käsittely suoritettiin APE-ohjelmalla (Lamberg 2000). Diagrammeissa on mukana vertailun vuoksi 21 näytettä Kylmäkosken Ni-kaivokselta (kuvat 18-21). Ruokosuon intruusio on tholeiittinen peridotiitti, laskennallisen mineraalikoostumuksen mukaan pääosin lherzoliittinen. Intruusion koostumuksessa on havaittavissa heikkoa vyöhykkeisyyttä. Ruokosuon näytteet ovat CMA-diagrammilla hieman Al-rikkaampia ja Opx-Ol-Cpx-diagrammilla ortopyrokseenirikkaampia kuin Kylmäkosken näytteet (kuvat 19, 20). Mg-rikkaimmat kivet ovat intruusion keskiosassa (Liite 10). Kaikenkaikkiaan intruusion koostumusvaihtelu on kuitenkin vähäistä. Koostumuksen mukaista pohjansuuntaa ei ole selkeästi havaittavissa. Ruokosuon intruusiossa tavattiin heikkoa sulfidipirotetta, korkeimmat Ni-pitoisuudet olivat vajaa 0,3 % ja kupari alle 0,1 %.

18 FeOtot_n% Target Kaivos Ruokosuo Na2O%+K2O% MgO_n% Kuva 18. AFM-diagrammi Ruokosuon kairansydännäytteiden XRF-analyyseistä. Vertailuanalyysit Kylmäkosken kaivokselta poimituista näytteistä.. MgO_n% Target Kaivos Ruokosuo CaO_n% Al2O3_n% Kuva 19. CMA-diagrammi Ruokosuon kairansydännäytteiden XRF-analyyseistä. Vertailuanalyysit Kylmäkosken kaivokselta poimituista näytteistä..

19 ol_bn% Target Kaivos Ruokosuo opx_bn% cpx_bn% Kuva 20. Opx-Ol-Cpx-diagrammi Ruokosuon kairansydännäytteiden XRFanalyyseistä. Vertailuanalyysit Kylmäkosken kaivokselta poimituista näytteistä. 1.0 0.9 0.8 0.7 Cr2O3% 0.6 0.5 0.4 Target Kaivos Ruokosuo 0.3 0.2 0.1 0.0 0 10 20 30 MgO% Kuva 21. AFM-diagrammi Ruokosuon kairansydännäytteiden XRF-analyyseistä. Vertailuanalyysit Kylmäkosken kaivokselta poimituista näytteistä.

20 2.7.4 Oliviinianalyysit Ruokosuon kairausnäytteiden kiillotetuista ohuthieistä tehtiin 92 oliviinianalyysiä 15 hieestä. Vertailun vuoksi mukana oli kaksi näytettä Kylmäkosken kaivoksen oliviineista, joista tehtiin 12 mikroprobianalyysiä. 0.20 0.18 0.16 0.14 0.12 Ni % 0.10 0.08 Target Kaivos Ruokosuo 0.06 0.04 0.02 0.00 50 60 70 80 90 100 Fo % Kuva 22. Oliviinin Fo % vs. Ni % Ruokosuon kairansydännäytteiden oliviinianalyyseistä. Vertailuanalyysit Kylmäkosken kaivokselta poimituista näytteistä. Ruokosuon oliviinin Fo-pitoisuus (100*Mg/Fe+Mg) vaihtelee 58,5-69,5 % ja vastaavasti oliviinin Ni-pitoisuus 200-700 ppm. Vastaavat luvut Kylmäkosken kaivoksen näytteistä ovat: Fo 69,5-72 % ja Ni 950-1300 ppm (kuva 22). Ruokosuon intruusion analysoidut oliviinit eroavat siten selvästi Kylmäkosken kaivoksen oliviineista, sekä Fo- että Ni-pitoisuudet ovat selvästi alhaisemmat. 3 Yhteenveto ja johtopäätökset Ruokosuon peridotiitti on piippumainen pohjoiseen noin xx asteen kulmassa kaatuva lähes differentioitumaton, pääosin lherzoliittinen intruusio. Peridotiitissa on paikoin heikko kiisupirote, jossa päämalmimineraaleina ovat magneettikiisu ja pentlandiitti. Kairausnäytteiden analysoinnin ja hietutkimuksissa havaitun oliviinin Ni-pitoisuuden vaihtelun perusteella magmasta on tapahtunut nikkelimineralisaation muodostusta,

21 mahdollisesti kuitenkin ennen nyt tutkitun Ruokosuon intruusion paikoilleen asettumista. Nyt tehdyissä malmitutkimuksissa Ruokosuon intruusiosta ei tavattu merkittävää malminmuodostusta. Kylmäkosken-Urjalan alueelta on kuitenkin mahdollista, mm. tunnettujen Ni-malmilohkareiden perusteella löytää uusia Ni-esiintymiä. Espoossa 31.12.2002 Markku Tiainen Geologi

22 4 Kirjallisuusviitteet Gaál, Gabor 1985. Nickel metallogeny related to tectonics. In: Papunen, H. & Gorbunov, G. I. (eds.) Nickel-copper deposits of the Baltic Shield and Scandinavian Caledonides. Geological Survey of Finland. Bulletin 333, 143-155. Grundström, Leo 1991. Kaivoslain 19 mukainen tutkimustyöselostus Urjalan Honkolan kaivosrekisterinumero 3757/1-2 (Karttalehti 2114 04B, -05A). Häkli, T. A.; Vormisto, K. 1985. The Vammala nickel deposit. In: Papunen, H. & Gorbunov, G. I. (eds.) Nickel-copper deposits of the Baltic Shield and Scandinavian Caledonides. Geological Survey of Finland. Bulletin 333, 273-286. Kilpeläinen, Timo 1998. Evolution and 3D modelling of structural and metamorphic patterns of the Palaeoproterozoic crust in the Tampere-Vammala area, southern Finland. Geological Survey of Finland. Bulletin 397. 124 p. + 2 app. Korsman, K. (ed.); Koistinen, T. (ed.); Kohonen, J. (ed.); Wennerström, M. (ed.); Ekdahl, E. (ed.); Honkamo, M. (ed.); Idman, H. (ed.); Pekkala, Y. (ed.) 1997. Suomen kallioperäkartta = Berggrundskarta över Finland = Bedrock map of Finland 1:1 000 000. Espoo: Geologian tutkimuskeskus. Lamberg Pertti and Ylander Iikka, 2000. Ape- Advanced Petrological Explorer, User s Guide. Matisto, A. 1973. Kallioperäkartta, Lehti 2114 Toijala, Suomen geologinen kartta 1:100 000. Matisto, A. 197?. Kallioperäkartan selitys, Lehti 2114 Toijala, Suomen geologinen kartta 1:100 000 Papunen, H. 1985. The Kylmäkoski nickel-copper deposit. In: Papunen, H. & Gorbunov, G. I. (eds.) Nickel-copper deposits of the Baltic Shield and Scandinavian Caledonides. Geological Survey of Finland. Bulletin 333, 264-273. Peltonen, P. 1993. Magma-country rock interaction and the genesis of Ni-Cu deposits in the Vammala Ni-belt, SW Finland. In: IAGOD International Symposium on Mineralization Related to Mafic and Ultramafic Rocks with a special session on Alkaline and carbonatitic magmatism and associated mineralization, Orléans, France, 1-3 September, 1993. Terra abstracts. Abstract supplement no.3 to Terra nova, vol. 5, 42.. Peltonen, P. 1995a. Petrogenesis of ultramafic rocks in the Vammala Nickel Belt : implications for crustal evolution of the early Proterozoic Svecofennian arc terrane. Lithos 34 (4), 253-274..

23 Peltonen, Petri 1995b. Petrology, geochemistry and mineralogy of ultramafic rocks and associated Ni-Cu deposits in the Vammala Ni-Belt, southwestern Finland. Espoo: Geological Survey of Finland. 100 p. Puustinen, Kauko; Saltikoff, Boris; Tontti, Mikko 1995. Distribution and metallogenic types of nickel deposits in Finland. Geologian tutkimuskeskus. Tutkimusraportti 132. 38 p. Tiainen, Markku 2002. Urjalan Kylmäkosken alueen tihennetty moreenigeokemiallinen näytteenotto nikkelimalminetsinnässä 1997. GTK:n arkistoraportti M19/2114/2002/1/10. Tiainen, Markku ja Nyholm, Tuure, 2002. Honkolan alueen nikkelimalmitutkimukset 2000. GTK:n arkistoraportti M19/2114/2002/3/10. Valli, Tuire 2002. SAMPO-luotaukset Urjalan Honkolankylässä. 3 s., 18 liites. Geologian tutkimuskeskus, arkistoraportti, Q 16.1/24/1999/2. Valli, Tuire 2003. Geofysikaaliset mittaukset Urjalan ja Kylmäkosken alueilla vuosina 1998-2001, Q19/2114/2003/1. Vähätalo, Veikko 1969. Selostus Kylmäkosken Taipaleen nikkeliesiintymän tutkimuksista v. 1962-66. KTM N:o 140/460/69. Kaiv.rek. n:o 2104.

24 5 Liittyy Analyysit digitaalisina tiedostoina: Til.nro 70283, Iskuporanäytteenotto, kalliomurske Til.nro 70284, Iskuporanäytteenotto, moreeni Til.nro 70287T, Kairausnäytteet, R349-R355 Oliviinianalyysit digitaalisena tiedostona Kallioperäkartoitushavainnot: (tallennettu KALPEA-tietokantaan) Geofysiikan mittausprofiilit: Magneettinen Q22.23/211405A/98/1 Gravimetrinen Q21.1/211405A/98/1 Sampo-luotaukset Q16.1/24/1999/2

25 6 Liiteluettelo Liite 1. Urjalan-Kylmäkosken alueen (2114 01 05) valtaukset 1811-2001 Liite 2. Moreenigeokemian näytteenottopisteet Liite 3. Iskuporanäytteenotto, kalliomurskenäytteenottopisteet Liite 4. Iskuporanäytteenotto, moreeninäytteenottopisteet Liite 5. Kairanreikien sijainti, koordinaattilista Liite 6. Kairanreikäraportit Liite 7. Analysoitujen kairausnäytteiden tiheysmittaukset Liite 8. Petrofysiikan laboratorion määritykset tyyppinäytteistä Liite 9. Kairanreikien sijainti, indeksikartta Liite 10. Kairanreikäprofiilit, R349-R355; kivilajit, Ni- ja Cu-pitoisuudet Liite 11. Kairanreikäprofiilit, R349-R355; kivilajit, Cr- ja MgO-pitoisuudet Liite 12. Kairanreikäprofiilit, R349-R355; kivilajit, Al 2 O 3 - ja TiO 2 -pitoisuudet Liite 13. Kairanreikäprofiilit, R349-R355; kivilajit, S- ja sulfidifaasin Ni-pitoisuudet Liite 14. Kairanreikäprofiilit, R349-R355; kivilajit ja tiheys

LIITE 1 Kylmäkosken-Urjalan alueen valtaukset 1811-2001 Karttalehti 2115 01: Outokumpu Oy: Kivisenoja 1 (Kaiv.rek.nro. 2330/1.) Karttalehti 2115 02: Outokumpu Oy: Kantolanvuori 1 (Kaiv.rek.nro. 1715/1.) Outokumpu Oy: Kantolanvuori 2 (Kaiv.rek.nro. 1715/2.) Outokumpu Oy: Kantolanvuori 3 (Kaiv.rek.nro. 1715/3.) Outokumpu Oy: Kantolanvuori 4 (Kaiv.rek.nro. 1715/4.) Lohja Oy Ab: Peura 6 (Kaiv.rek.nro. 3145/1.) Lohja Oy Ab: Peura 7 (Kaiv.rek.nro. 3146/1.) Karttalehti 2115 04: Bergėn, Petrus: Rusila (Kaiv.rek.nro. 1849/007.) Bremer, Wahlfrid (ruukkiyhtiö): Rutajärvi (Kaiv.rek.nro. 1873/136.) Wallenius, F.O.: Tornivuori (Kaiv.rek.nro. 1909/075.) Outokumpu Oy: Honkola 1 (Kaiv.rek.nro. 3757/1.) Outokumpu Oy: Honkola 2 (Kaiv.rek.nro. 3757/2.) Outokumpu Oy: Hunnikko 1 (Kaiv.rek.nro. 3948/1.) Outokumpu Oy: Hunnikko 2 (Kaiv.rek.nro. 3948/2.) Karttalehti 2115 O5: Suvenmaa, Leo: Taipale 1 (Kylmäkoski) (Kaiv.rek.nro. 1604/01.) Suvenmaa, Leo: Taipale 2 (Kylmäkoski) (Kaiv.rek.nro. 1604/02.) Suvenmaa, Leo: Taipale 3 (Kylmäkoski) (Kaiv.rek.nro. 1604/03.) Suvenmaa, Leo: Taipale 4 (Kylmäkoski) (Kaiv.rek.nro. 1604/04.) Suvenmaa, Leo: Taipale 5 (Kyhnäkoski) (Kaiv.rek.nro. 1604/05.) Suvenmaa, Leo: Taipale 6 (Kylmäkoski) (Kaiv.rek.nro. 1604/06.) Suvenmaa, Leo: Taipale 7 (Kylmäkoski) (Kaiv:rek.nro. 1604/07.) Suvenmaa, Leo: Taipale 8 (Kylmäkoski) (Kaiv.rek.nro. 1604/08.) Suvenmaa, Leo: Taipale 9 (Kylmäkoski) (Kaiv.rek.nro. 1604/09.) Suvenmaa, Leo: Taipale 10 (Kylmäkoski) (Kaiv.rek.nro. 1604/10.) Suvenmaa, Leo: Taipale 11 (Kylmäkoski) (Kaiv.rek.nro. 1604/11.) Suvenmaa, Leo: Taipale 12 (Kylmäkoski) (Kaiv.rek.nro. 1604/12.) Suvenmaa, Leo: Taipale 13 (Kylmäkoski) (Kaiv.rek.nro. 1604/13.) Suvenmaa, Leo: Taipale 14 (Kylmäkoski) (Kaiv.rek.nro. 1604/14.) Suvenmaa, Leo: Taipale 15 (Kylmäkoski) (Kaiv.rek.nro. 1604/15.) Suvenmaa, Leo: Taipale 16 (Kylmäkoski) (Kaiv.rek.nro. 1997/1.) Suvenmaa, Leo: Taipale 17 (Kylmäkoski) (Kaiv.rek.nro. 1997/2.) Outokumpu Oy: Ruokola (Taipale) kaivospiiri (Kylmäkosken kaivos) (Kaiv.rek.nro. 2104/la.) Lohja Oy Ab: Peura 1 (Honkola) (Kaiv.rek.nro. 2830/1.) Lohja Oy Ab: Peura 2 (Honkola) (Kaiv.rek.nro. 2860/1.) Lohja Oy Ab: Peura 3 (Honkola) (Kaiv.rek.nro. 2860/2.) Lohja Oy Ab: Peura 4 (Honkola) (Kaiv.rek.nro. 2860/3.) Lohja Oy Ab: Peura 5 (Honkola) (Kaiv.rek.nro. 2860/4.) Outokumpu Oy: Murronkulma (Kaiv.rek.nro. 3411/1.) Outokumpu Oy: Leppämäki (Kaiv.rek.nro. 3723/1.) Outokumpu Oy: Honkola 1 (Kaiv.rek.nro. 3757/1.) Outokumpu Oy: Honkola 2 (Kaiv.rek.nro. 3757/2.) Outokumpu Oy: Seppälä (Kaiv.rek.nro. 3915/1.) Pauli, Leila: Torikan nikkeli (Kaiv.rek.nro. 5486/1.)

60459 LIITE 2 Tilaus 60459 Leveänkannonmaan moreeninäytteenottopisteet Geologian Tutkimuskeskus Kemian laboratorio Tunnus x-koord. y-koord. Ktl Lajite Otin Näytetunnus Lab.nro M 97 30066016 6783160 2471970 2114 05 MR CC M 97 30066016MRP N97308764 M 97 30067016 6783320 2472140 2114 05 MR CC M 97 30067016MRP N97308765 M 97 30068010 6782890 2471880 2114 05 MR CC M 97 30068010MRP N97308766 M 97 30069011 6782580 2471690 2114 05 MR CC M 97 30069011MRP N97308767 M 97 30070011 6782400 2471640 2114 05 MR CC M 97 30070011MRP N97308768 M 97 30071011 6782170 2471290 2114 05 MR CC M 97 30071011MRP N97308769 M 97 30072025 6781900 2471140 2114 05 MR CC M 97 30072025MRP N97308770 M 97 30073030 6781820 2470920 2114 05 MR CC M 97 30073030MRP N97308771 M 97 30074008 6782600 2471880 2114 05 MR CC M 97 30074008MRP N97308772 M 97 30075011 6782400 2471860 2114 05 HK CC M 97 30075011HKP N97308773 M 97 30076010 6782350 2471380 2114 05 MR CC M 97 30076010MRP N97308774 M 97 30077014 6781900 2471380 2114 05 MR CC M 97 30077014MRP N97308775 M 97 30078058 6781620 2470900 2114 05 MR CC M 97 30078058MRP N97308776 M 97 30079023 6781620 2471140 2114 05 MR CC M 97 30079023MRP N97308777 M 97 30080032 6781110 2471290 2114 05 MR CC M 97 30080032MRP N97308778 M 97 30081016 6781420 2471360 2114 05 MR CC M 97 30081016MRP N97308779 M 97 30082013 6781620 2471680 2114 05 MR CC M 97 30082013MRP N97308780 M 97 30083013 6781920 2471860 2114 05 MR CC M 97 30083013MRP N97308781 M 97 30084020 6782180 2471970 2114 05 MR CC M 97 30084020MRP N97308782 M 97 30085012 6782380 2472140 2114 05 MR CC M 97 30085012MRP N97308783 M 97 30086054 6782370 2472400 2114 05 MR CC M 97 30086054MRP N97308784 M 97 30087014 6782630 2472360 2114 05 MR CC M 97 30087014MRP N97308785 M 97 30088012 6781580 2471900 2114 05 MR CC M 97 30088012RP N97308786 M 97 30089030 6781400 2472160 2114 05 MR CC M 97 30089030MRP N97308787 M 97 30090033 6781420 2472360 2114 05 MR CC M 97 30090033MRP N97308788 M 97 30091017 6781640 2472640 2114 05 MR CC M 97 30091017MRP N97308789 M 97 30092021 6781840 2472810 2114 05 MR CC M 97 30092021MRP N97308790 M 97 30093024 6783320 2473150 2114 05 MR CC M 97 30093024MRP N97308791 M 97 30094053 6783110 2473380 2114 05 HK CC M 97 30094053HKP N97308792 M 97 30095013 6782870 2473390 2114 05 SI CC M 97 30095013SIP N97308793 M 97 30096026 6782600 2473410 2114 05 SA CC M 97 30096026SAP N97308794 M 97 30097011 6782330 2473660 2114 05 SA CC M 97 30097011SAP N97308795 M 97 30098013 6782090 2473600 2114 05 SA CC M 97 30098013SAP N97308796 M 97 30099022 6782140 2473390 2114 05 MR CC M 97 30099022MRP N97308797 M 97 30100045 6782120 2473170 2114 05 MR CC M 97 30100045MRP N97308798 M 97 30101051 6781910 2473420 2114 05 MR CC M 97 30101051MRP N97308799 M 97 30102036 6781870 2473640 2114 05 MR CC M 97 30102036MRP N07308800 M 97 30103039 6781620 2473390 2114 05 MR CC M 97 30103039MRP N97308801 M 97 30104018 6781380 2473190 2114 05 MR CC M 97 30104018MRP N97308802 M 97 30105073 6781540 2473150 2114 05 MR CC M 97 30105073MRP N97308803 M 97 30106035 6782110 2473840 2114 05 MR CC M 97 30106035MRP N97308804 M 97 30107019 6782310 2474100 2114 05 MR CC M 97 30107019MRP N97308805 M 97 30108016 6782610 2473680 2114 05 MR CC M 97 30108016MRP N97308806 M 97 30109016 6782840 2473680 2114 05 MR CC M 97 30109016MRP N97308807 M 97 30110013 6782400 2473190 2114 05 MR CC M 97 30110013MRP N97308808 M 97 30111036 6782590 2473180 2114 05 SI CC M 97 30111036SIP N97308809 M 97 30112075 6782850 2472880 2114 05 HK CC M 97 30112075HKP N97308810 M 97 30113011 6783120 2472920 2114 05 MR CC M 97 30113011MRP N97308811 M 97 30114010 6782830 2473120 2114 05 MR CC M 97 30114010MRP N97308812

60459 LIITE 2 Tunnus x-koord. y-koord. Ktl Lajite Otin Näytetunnus Lab.nro M 97 30115068 6782600 2472890 2114 05 MR CC M 97 30115068MRP N97308813 M 97 30116018 6782130 2472890 2114 05 MR CC M 97 30116018MRP N97308814 M 97 30117022 6781900 2473120 2114 05 MR CC M 97 30117022MRP N97308815 M 97 30118041 6781650 2472840 2114 05 MR CC M 97 30118041MRP N97308816 M 97 30119015 6781520 2472440 2114 05 MR CC M 97 30119015MRP N97308817 M 97 30120024 6781550 2472070 2114 05 MR CC M 97 30120024MRP N97308818 M 97 30121015 6782640 2473940 2114 05 MR CC M 97 30121015MRP N97308819 M 97 30122042 6782410 2472650 2114 05 MR CC M 97 30122042MRP N97308820 M 97 30123030 6782390 2472870 2114 05 MR CC M 97 30123030MRP N97308821 M 97 30124030 6782600 2472620 2114 05 SA CC M 97 30124030SAP N97308822 M 97 30125019 6782820 2472390 2114 05 MR CC M 97 30125019MRP N97308823 M 97 30126025 6782830 2472620 2114 05 MR CC M 97 30126025MRP N97308824 M 97 30127017 6782890 2472100 2114 05 MR CC M 97 30127017MRP N97308825 M 97 30128023 6782600 2472140 2114 05 MR CC M 97 30128023MRP N97308826 M 97 30129023 6781600 2471400 2114 05 HK CC M 97 30129023HKP N97308827 M 97 30130020 6781390 2471620 2114 05 MR CC M 97 30130020MRP N97308828 M 97 30131012 6781390 2471900 2114 05 MR CC M 97 30131012MRP N97308829 M 97 30132065 6781170 2471920 2114 05 MR CC M 97 30132065MRP N97308830 M 97 30133060 6781280 2472770 2114 05 MR CC M 97 30133060MRP N97308831 M 97 30134043 6781360 2472650 2114 05 MR CC M 97 30134043MRP N97308832 M 97 30135023 6781140 2472420 2114 05 MR CC M 97 30135023MRP N97308833 M 97 30136013 6783340 2472640 2114 05 MR CC M 97 30136013MRP N97308834 M 97 30137067 6783590 2473130 2114 05 MR CC M 97 30137067MRP N97308835 M 97 30138003 6781920 2471620 2114 05 MR CC M 97 30138003MRP N97308836 M 97 30139018 6782090 2471650 2114 05 MR CC M 97 30139018MRP N97308837 M 97 30140037 6781850 2472130 2114 05 SI CC M 97 30140037SIP N97308838 M 97 30141037 6781820 2472350 2114 05 RM CC M 97 30141037RMP N97308839 M 97 30142155 6781860 2472600 2114 05 MR CC M 97 30142155MRP N97308840 M 97 30143048 6782120 2472600 2114 05 HK CC M 97 30143048HKP N97308841 M 97 30144051 6782110 2472390 2114 05 MR CC M 97 30144051MRP N97308842 M 97 30145023 6782100 2472150 2114 05 MR CC M 97 30145023MRP N97308843

Ruokosuo LIITE 3 Iskuporanäytteenotto, kalliomurskenäytteet (B-näyte) Urjala Ruokosuo, 2114 05A Moreeni (näytea) / KAMU-näytteenotto (näyte B) GM-50 Vuosi Pistenro Näyte Syvyys X Y Maalaji Maannos Näyte_nro Lab_nro Kenttä_nro dm 99 30262 A 24 6782200 2472000 MR C 9930262A L99313831 99 30262 B 24 99 30263 A 16 6782200 2472100 MR C 9930263A L99313832 99 30263 B 16 99 30264 A 13 6782200 2472200 HK C 9930264A L99313833 99 30264 B 13 99 30265 A 27 6782200 2472300 MR C 9930265A 99 30266 A 33 6782187 2472395 MR C 9930266A L99313834 99 30266 B 33 99 30267 A 43 6782200 2472500 MR C 9930267A L99313835 99 36267 B 43 99 30268 A 50 6782200 2472600 TU C 9930268A L99313836 99 30268 B 50 99 30269 A 27 6782200 2472650 TU C 9930269A L99313837 99 30269 B 27 99 30270 A 61 6782100 2472500 MR C 9930270A L99313838 99 30270 B 61 99 30271 A 33 6782100 2472400 MR C 9930271A L99313839 99 30271 B 33 99 30272 A 35 6782100 2472300 MR C 9930272A L99313840 99 30272 B 35 99 30273 A 33 6782100 2472200 MR C 9930273A L99313841 99 36273 B 33 99 30274 A 37 6782100 2472150 MR C 9930274A L99313842 99 30274 B 37 99 30275 A 15 6782100 2472100 MR C 9930275A L99313843 99 30275 B 15 99 30276 A 12 6782100 2472000 HK C 9930276A L99313844 99 30276 B 12 99 30277 A 30 6782000 2471900 MR C 9930277A L99313845 99 30277 B 30 99 30278 A 60 6782000 2472000 MR C 9930278A 99 30279 A 23 6782000 2472100 HK C 9930279A L99313846 99 30279 B 23 99 30280 A 55 6782000 2472200 MR C 9930280A L99313847 99 30280 B 55 99 30281 A 43 6781950 2472300 SA C 9930281A L99313848 99 30281 B 43 99 30282 A 115 6781950 2472350 HK C 9930282A L99313849 99 30282 B 115 99 30283 A 77 6781800 2472300 MR C 9930283A L99313850 99 30283 B 77 99 30284 A 41 6781800 2472400 MR C 9930284A L99313851 99 30284 B 41 99 30285 A 21 6781850 2472450 MR C 9930285A L99313852 99 30285 B 21 99 30286 A 20 6781700 2472600 MR C 9930286A 99 30287 A 15 6782100 2472800 MR C 9930287A L99313853 99 30287 B 15 99 30288 A 40 6781900 2472800 MR C 9930288A L99313854 99 30288 B 40 99 30289 A 29 6781750 2472830 MR C 9930289A L99313855 99 30289 B 29 99 30290 A 31 6781700 2472700 MR C 9930290A L99313856 99 30290 B 31 99 30291 A 35 6781900 2472450 MR C 9930291A L99313857 99 30291 B 35 99 30292 A 36 6781800 2472450 MR C 9930292A L99313858 99 30292 B 36 99 30293 A 22 6781800 2472500 MR C 9930293A L99313859 99 30293 B 22 99 30294 A 40 6781600 2472600 MR C 9930294A L99313860 99 30294 B 40 99 30295 A 16 6781550 2472500 MR C 9930295A L99313861 99 30295 B 16

Ruokosuo LIITE 4 Iskuporanäytteenotto, moreeninäytteet (A-näyte) Urjala Ruokosuo, 2114 05A Moreeni (näytea) / KAMU-näytteenotto (näyte B) GM-50 Vuosi Pistenro Näyte Syvyys X Y Maalaji Maannos Näyte_nro Lab_nro Kenttä_nro dm 99 30262 A 24 6782200 2472000 MR C 9930262A L99313862 9930262 A 24 99 30263 A 16 6782200 2472100 MR C 9930263A L99313863 9930263 A 16 99 30264 A 13 6782200 2472200 H K C 9930264A L99313864 9930264 A 13 99 30265 A 27 6782200 2472300 MR C 9930265A L99313865 9930265 A 27 99 30266 A 33 6782187 2472395 MR C 9930266A L99313866 9930266 A 33 99 30267 A 43 6782200 2472500 MR C 9930267A L99313867-69 - 30267 A 43 99 30268 A 61 6782100 2472500 MR C 9930270A L99313868 9930270 A 61 99 30269 A 33 6782100 2472400 MR C 9930271A L99313869 99 30271 A 33 99 30270 A 35 6782100 2472300 MR C 9930272A L99313870 99 30272 A 35 99 30271 A 33 6782100 2472200 MR C 9930273A L99313871 99 30273 A 33 99 30272 A 37 6782100 2472150 MR C 9930274A L99313872 99 30274 A 37 99 30273 A 15 6782100 2472100 MR C 9930275A L99313873 99 30275 A 15 99 30274 A 12 6782100 2472000 HK C 9930276A L99313874 9 6 1-30276 A 12 99 30275 A 30 6782000 2471900 MR C 9930277A E99313875 99 30277 A 30 99 30276 A 60 6782000 2472000 MR C 9930278A L99313876 99 30278 A 60 99 30277 A 23 6782000 2472100 HK C 9930279A L99313877 99 30279 A 23 99 30278 A 55 6782000 2472200 MR C 9930280A L99313878 99 30280 A 55 99 30279 A 43 6781950 2472300 SA C 9930281A L99313879 99 30281 A 43 99 30280 A 115 6781950 2472350 HK C 9930282A L99313880 99 30282 A 115 99 30281 A 77 6781800 2472300 MR C 9930283A L99313881 99 30283 A 77 99 30282 A 41 6781800 2472400 MR C 9930284A L99313882 99 30284 A 41 99 30283 A 21 6781850 2472450 MR C 9930285A L99313883 99 30285 A 21 99 30284 A 20 6781700 2472600 MR C 9930286A L99313884 99 30286 A 20 99 30285 A 15 6782100 2472800 MR C 9930287A L99313885 99 30287 A 15 99 30286 A 40 6781900 2472800 MR C 9930288A L99313886 99 30288 A 40 99 30287 A 29 6781750 2472830 MR C 9930289A L99313887 99 30289 A 29 99 30288 A 31 6781700 2472700 MR C 9930290A L99313888 99 30290 A 31 99 30289 A 35 6781900 2472450 MR C 9930291A L99313889 99 30291 A 35 99 30290 A 36 6781800 2472450 MR C 9930292A L99313890 99 30292 A 36 99 30291 A 22 6781800 2472500 MR C 9930293A L99313891 99 30293 A 22 99 30292 A 40 6781600 2472600 MR C 9930294A L99313892 99 30294 A 40 99 30293 A 16 6781550 2472500 MR C 9930295A L99313893 99 30295 A 16

LIITE 5 Ruokosuon kairanreiät Kohde Ktl Rnro X Y Korkeus Suunta Kaltevuus Maaporaus Loppusyvyys Ruokosuo 2114 05 R349 6781880 2472400 120 180 60 6.50 134.10 Ruokosuo 2114 05 R350 6781925 2472400 117 180 60 5.70 147.00 Ruokosuo 2114 05 R351 6781980 2472405 117 180 60 10.25 138.70 Ruokosuo 2114 05 R352 6782025 2472405 117 180 60 7.80 30.10 Ruokosuo 2114 05 R353 6782007 2472400 117 180 60 13.60 154.65 Ruokosuo 2114 05 R354 6781820 2472200 121 180 60 7.70 62.90 Ruokosuo 2114 05 R355 6781858 2472330 120 180 60 5.00 68.20 Yhteensä 735.65

LIITE 6 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Markku Tiainen SYVÄKAIRAUSRAPORTTI M 52/2114/99/R349 04.08.00 Kunta/Kohde URJALA / Ruokosuo Karttalehti 2114 05A x : 6781.880 y : 2472.400 z : 0.000 Aika 5/1999 Suunta 180.00 o Lähtökaltevuus 60.00 KALTEVUUSTIEDOT 0.00 m 60.00 o 134.10 m 60.00 o Alasyvyys m Kivilajiseloste -6.50 MAATA -9.00 PYROKSENIITTI, vihertävä, keski-/karkearakeinen Tumma, oliviinipitoinen (pienet tummat täplät). -10.55 PYROKSENIITTI, vaalea, keski-/karkearakeinen FeK-rakeita. -12.00 PYROKSENIITTI, vihertävä, karkearakeinen Pienitäpläistä oliviinia. -13.10 PYROKSENIITTI, vaalea Hieman ruhjeinen. -17.50 PYROKSENIITTI, vihertävä Tummia ja vaaleahkoja osueita. Pienirakeista, tummatäpläistä oliviinia. Paikoin lähes peridotiittia. FeK-läiskiä ja -rakeita. -27.90 PERIDOTIITTI, hyvin tumma Karkeita pyrokseeneja. 1-2 mm mustia täpliä (serpentiiniytynyt oliviini). Lopussa vaaleatäpläinen. FeK-rakeita, paikoin heikko pirote. -31.40 PYROKSENIITTI, vaalea Muuttunut. Paikoin ruhjeinen. -37.70 PERIDOTIITTI, tumma, vihertävä Vaalealaikkuinen. Paikoin heikko FeK-pirote. -45.40 PYROKSENIITTI, vaalea Paikoin ruhjeinen. Tummien, serpentiiniytyneiden oliviinirakeiden määrä kasvaa 43.50 -> 46.40. -49.40 PERIDOTIITTI, keski-/karkearakeinen Oliviinin raekoko noin 2-3 mm. Tummatäpläinen.

-52.65 PERIDOTIITTI, karkearakeinen Oliviinin raekoko noin 5 mm, pyrokseenin noin 1 cm. Tummatäpläinen. -56.45 PYROKSENIITTI, vaalea -134.10 GRAUVAKKALIUSKE Hiekkaiset kerrokset 10-15 m. Peliittiset kerrokset l-3 m. Isokliinisesti poimuttunut, mm. TOP:n suunta vaihtelee. Reikä R349 loppu 134.10 m Raportoinut Markku Tiainen <

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Markku Tiainen SYVÄKAIRAUSRAPORTTI M 52/2114/99/R350 09.06.00 Kunta/Kohde URJALA / Ruokosuo Karttalehti 2114 05A x : 6781.925 y : 2472.400 z : 0.000 Aika 5/1999 Suunta 180.00 o Lähtökaltevuus 60.00 KALTEVUUSTIEDOT 0.00 m 60.00 o 147.00 m 60.00 o o Alasyvyys m Kivilajiseloste -5.70 MAATA -19.75 PYROKSENIITTI, vaalea Paikoin ruhjeinen. Harvakseen tummia serpentiini(?)täpliä. -23.50 PYROKSENIITTI, vaalea Homogeeninen. -33.10 PYROKSENIITTI, vihertävä, karkearakeinen Oliviinitäpliä. -34.70 PYROKSENIITTI, vaalea Homogeeninen. Ruhjeinen. -55.15 PERIDOTIITTI, tumma, vihertävä Tummenee -> 55.15 m. FeK-rakeita. -56.95 PYROKSENIITTI, vaalea Homogeeninen. -61.40 PERIDOTIITTI, tumma, vihertävä FeK-rakeita. -65.00 PYROKSENIITTI, vaalea Paikoin homogeeninen. Paikoin runsaasti oliviinirakeita (61.40-62.60). -76.45 PERIDOTIITTI, tummahko, vihertävä, keski-/karkearakeinen FeK-rakeita. -84.60 PYROKSENIITTI, karkea/keskirakeinen Paikoin lähes peridotiittia. Karkearakeinen. Muuttuu noin 1 m kontaktista keskirakeiseksi. FeK-rakeita, paikoin heikko pirote. -147.00 GRAUVAKKALIUSKE Hiekkavaltainen. 103.50-104.50 karsi- ja granaattipitoinen horisontti. 96.60 TOP -> reiän alku. Reikä R350 loppu 147.00 m Raportoinut Markku Tiainen

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Markku Tiainen Kunta/Kohde URJALA / Ruokosuo SYVÄKAIRAUSRAPORTTI M 52/2114/99/R351 04.08.00 Karttalehti 211405A x : 6781.980 y : 2472.405 z : 0.000 Aika 5/1999 Suunta 180.00 o Lähtökaltevuus 60.00 KALTEVUUSTIEDOT 0.00 m 60.00 o 138.70 m 60.00 o Alasyvyys m Kivilajiseloste -10.25 MAATA -15.00 PYROKSENIITTI, vihertävä Oliviinipitoinen. -18.50 PYROKSENIITTI, vaalea, karkearakeinen Kumulaatti. -20.35 PYROKSENIITTI Ruhjeinen. -27.30 PYROKSENIITTI, vaalea, karkearakeinen Paikoin pienirakeista oliviinia. -29.35 PYROKSENIITTI, vaalea Pienirakeisen oliviinin määrä kasvaa. FeK-rakeita. -37.50 PERIDOTIITTI (- Oliviinipitoinen pyrokseniitti.) -40.85 PYROKSENIITTI, vaalea, karkearakeinen Hyvin karkearakeinen (2-3 cm). Harvakseen tummia pyrokseeniläiskiä. -43.75 PERIDOTIITTI FeK-rakeita. -44.20 PYROKSENIITTI, vaalea -51.00 PERIDOTIITTI FeK-rakeita. -56.65 PERIDOTIITTI Tummia 2-3 cm pyrokseenirakeita. -60.20 PYROKSENIITTI

-83.35 PERIDOTIITTI, tumma -87.85 PERIDOTIITTI, tumma, vihertävä Muuttunut? FeK-rakeita. -114.30 PERIDOTIITTI, tumma Lopussa karkea pyrokseenikumulaatti. -118.20 PERIDOTIITTI, keskirakeinen Oliviinin raekoko 3-5 mm. Mustapilkkuinen. -121.00 PYROKSENIITTI, vaaleahko, hieno/keskirakeinen Kontaktikivi. -138.70 GRAUVAKKALIUSKE Reikä R351 loppu 138.70 m Raportoinut Markku Tiainen 0<

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Markku Tiainen Kunta/Kohde URJALA / Ruokosuo SYVÄKAIRAUSRAPORTTI M 52/2114/99/R352 09.06.00 Karttalehti 211405A x : 6782.025 y : 2472.405 z : 0.000 Aika 5/1999 Suunta 180.00 o Lähtökaltevuus 60.00 KALTEVUUSTIEDOT 0.00 m 60.00 o 30.10 m 60.00 o Alasyvyys m Kivilajiseloste -7.80 MAATA -18.40 GRAUVAKKALIUSKE Hiekkainen. -22.20 GRAUVAKKALIUSKE Migmatiittinen. (Peliitti.) -28.65 GRAUVAKKALIUSKE Migmatiittinen, hiekkainen - peliittinen, ruhjeinen. -30.10 APLIITTIGRANIITTI, vaalea, punertava Reikä R352 loppu 30.10 m Ruhjeinen kivi, ei päässyt läpi. Raportoinut Markku Tiainen 9=

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Markku Tiainen Kunta/Kohde URJALA / Ruokosuo SYVÄKAIRAUSRAPORTTI M 52/2114/99/R353 09.06.00 Karttalehti 2114 05A x : 6782.007 y : 2472.400 z : 0.000 Aika 5/1999 Suunta 180.00 o Lähtökaltevuus 60.00 KALTEVUUSTIEDOT 0.00 m 60.00 o 154.65 m 60.00 o Alasyvyys m Kivilajiseloste -13.60 MAATA -26.50 GRAUVAKKALIUSKE -30.75 PYROKSENIITTI Kontaktikivi. Muuttunut, liuskeinen, ruhjeinen. -32.25 APLIITTIGRANIITTI -38.10 PYROKSENIIITTI Muuttunut, liuskeinen, ruhjeinen. -42.45 PYROKSENIITTI, vihertävä, keski-/karkearakeinen Oliviinipitoinen. Vaihettuu vaaleaksi, karkearakeiseksi pyrokseniitiksi. -48.40 PYROKSENIITTI, vaalea, karkearakeinen -51.10 KVARTSI-MAASÄLPÄPEGMATIITTI Ruhjeinen. -55.80 PYROKSENIITTI, vaalea, karkearakeinen Heikko FeK-pirote. -60.85 PERIDOTIITTI, vihertävä, keski-/karkearakeinen (- Oliviinipitoinen pyrokseniitti.) FeK-rakeita. -62.70 SERPENTINIITTI, vaalea->tummanvihreä Ruhjeinen. -64.65 PYROKSENIITTI, vaaleanvihertävä Oliviinipitoinen. FeK-rakeita. -72.10 PERIDOTIITTI, tumma Vaaleahkoja osueita. FeK-rakeita. -136.00 PERIDOTIITTI, tumma FeK-rakeita.

-141.00 PYROKSENIITTI, karkearakeinen Hyvin karkearakeinen (2-3 cm). FeK-rakeita. -141.90 PERIDOTIITTI, tumma FeK-rakeita. -145.55 PYROKSENIITTI Oliviinipitoinen pyrokseniitti. -146.00 PERIDOTIITTI -149.95 PYROKSENIITTI -150.55 GRAUVAKKALIUSKE -153.55 PYROKSENIITTI Oliviinipitoinen pyrokseniitti - peridotiitti. -154.65 GRAUVAKKALIUSKE Reikä R353 loppu 154.65 m Raportoinut Markku Tiainen 1<

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Markku Tiainen SYVÄKAIRAUSRAPORTTI M 52/2114/99/R354 09.06.00 Kunta/Kohde URJALA / Ruokosuo Karttalehti 2114 05A x : 6781.820 y : 2472.200 z : 0.000 Aika 5/1999 Suunta 180.00 o Lähtökaltevuus 60.00 o KALTEVUUSTIEDOT 0.00 m 60.00 o 62.90 m 60.00 o Alasyvyys m Kivilajiseloste -7.70 MAATA -24.60 GRAUVAKKALIUSKE Hiekkavaltaista. Peliittinen horisontti 9.15-10.45. -30.65 KIILLEGNEISSI Migmatiittiutunut grauvakkaliuske. -32.60 GRAUVAKKALIUSKE Hiekkainen. Kvartsi-maasälpäjuoni 30.90-31.40. -37.10 GRAUVAKKALIUSKE Hiekka - peliitti. Migmatiittiutunut. -38.00 APLIITTIGRANIITTI -59.45 GRAUVAKKALIUSKE Hiekkainen. -62.90 DIORIITTI, hienorakeinen Reikä R354 loppu 62.90 m Raportoinut Markku Tiainen <

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Markku Tiainen SYVÄKAIRAUSRAPORTTI M 52/2114/99/R355 09.06.00 Kunta/Kohde URJALA / Ruokosuo Karttalehti 2114 05A x : 6781.858 y : 2472.330 z : 0.000 Aika 5/1999 Suunta 180.00 o Lähtökaltevuus 60.00 o KALTEVUUSTIEDOT 0.00 m 60.00 o 68.20 m 60.00 o Alasyvyys m Kivilajiseloste -5.00 MAATA -9.90 PERIDOTIITTI, tumma, vihertävä, keski-/karkearakeinen FeK-rakeita. -12.05 PYROKSENIITTI, vaalea Apliittijuoni 10.45-11.20. -40.75 PERIDOTIITTI, tumma Vihertäviä, vaaleita täpliä. FeK-rakeita. -44.45 PYROKSENIITTI, vaalea, karkearakeinen Tummat täplät muuttuneita. -60.10 PERIDOTIITTI, keski-/karkearakeinen Tummatäpläinen. Karkeaa oliviinia 1-5 mm. -63.55 PYROKSENIITTI, keski-/karkearakeinen -68.20 GRAUVAKKALIUSKE Reikä R355 loppu 68.20 m Reikä aloitettu uudestaan. 19.00-68.20 uudesta reiästä. Raportoinut Markku Tiainen