1 Suomen Keskusta rp. Apollonkatu 11 a 00100 HELSINKI LAUSUNTO Valtiovarainministeriö/Kunta- ja aluehallinto-osasto Valtiovarainministeriön lausuntopyyntö 17.2.2012 VM024:00/2011 LAUSUNTO Pyydettynä lausuntonaan Kunnallishallinnon rakenne työryhmän selvityksestä sekä kuntauudistukseen liittyvistä muista uudistuksista Suomen Keskusta rp esittää seuraavaa: 1. Selvitysosasta Keskusta yhtyy pääosin työryhmän näkemykseen kuntatalouden ja kuntien palvelutuotannon vakavista haasteista ja pitää kunta- ja palvelurakenteisiin kohdistuvia uudistuksia välttämättöminä. Uudistustyötä on viime vuosina ohjannut ns. Parashanke, jonka hallitus keskeytti. Uudistukset kunnissa ovat nyt pysähtyneet. Keskusta ei yhdy selvityksen kuntakohtaiseen analyysiin yksittäisten kuntien talouden tulevaisuuskuvasta 2020-luvulla. Selvityksessä käytetty laskentamenetelmä on epätarkka ja ennusteen aikaväli on liian pitkä. Olettamina on käytetty muun muassa kuntien toteutunutta voimakasta menokasvua, joka on johtunut lakisääteisten tehtävien merkittävästä lisäyksestä. Pienillä muutosoletuksilla laskentapohjissa ylös - tai alaspäin saadaan aikaan huomattavia muutoksia vuosien päähän. Keskusta luottaa kuntien kykyyn vastata haasteisiin omilla toimillaan ja yhteistyössä kuntalaistensa, eri järjestöjen, yritysten sekä muiden kuntien kanssa. Tästä on maassamme lukuisia erinomaisia esimerkkejä. Tulevaisuudessa kuntien elinvoimaisuuden kannalta tärkeintä on onnistunut elinkeinopolitiikka, johon kaavaillut suurkunnat eivät tuo lisäarvoa. Maailmanlaajuinen kysyntä on kasvussa muun muassa kaivannaisluonnonvaroissa, ruuassa, puhtaassa vedessä ja biotaloudessa. Tulevaisuuden talouskasvun eväitä löytyy erityisesti maaseudulla. Suurkunnissa nämä mahdollisuudet voivat jäädä hyödyntämättä. Kuntien elinvoiman kannalta ratkaiseva merkitys on myös valtiovallan harjoittamalla kuntapolitiikalla sekä kuntien omilla toimenpiteillä.
2 2. Aluekohtaisesta tarkastelusta Yksiviivainen ja suurkuntien muodostamiseen tähtäävä hanke on asumisen ja palvelujen keskittämiseen tähtäävää valta- ja keskittämispolitiikkaa, jota Keskusta ei hyväksy. Työryhmä ei esityksessään ole huomioinut lainkaan jo Paras-hankkeessa parlamentaarisesti sovittuja ja varsin samalla tavoin hallitusohjelmaan kirjattuja kuntien erilaisia olosuhdetekijöitä, kuten kasvukeskusten erityispiirteet, harva asutus, pitkät etäisyydet, saaristoisuus ja kielelliset olosuhteet. Esitys sisältää jopa maakunnan kokoisia kuntia olosuhteista ja etäisyyksistä piittaamatta. Keskusta ei hyväksy pyrkimystä kieltää kuntien välinen yhteistyö ja sen kehittäminen. Selvityksessä ei esitetä hallitusohjelmaan kirjattuja vaihtoehtoisia rakenteellisia tapoja uudistuksille: ns. vastuukuntamalli sekä sosiaali- ja terveydenhuollon alueet. Työryhmä ei ole ottanut esityksessään huomioon kunnissa jo tehtyjä uudistuksia eikä arvioinut niiden toimivuutta kaavailtuun suurkuntamalliin. Kuntien Parashankkeen yhteydessä tekemä työ on jopa pyritty purkamaan. Hallituksen taholta on pikemminkin kehotettu kuntia jättämään noudattamatta voimassa olevan Paraspuitelain säädöksiä. Suurkuntien muodostamiseen keskittyvä kuntauudistuslinja, pyrkimys puhtaaseen kuntaperusteiseen palvelujärjestelmään sekä kahteen hallinnolliseen tasoon (valtio ja kunnat) ovat ideologisia ja kuntakentän todellisuudelle vieraita tavoitteita. Tarve kuntien väliselle yhteistyölle ja yhteistyörakenteille ei lakkaa. Vaikka kuntajaotus toteutuisi työryhmän esittämässä muodossa 66-69 kunnan mallilla, olisi 2/3 kunnista asukaspohjaltaan yhä alle 50 000 asukkaan kuntia. Se on liian vähän sosiaali- ja terveydenhuollon sekä toisen asteen koulutuksen näkökulmasta kyseisten palvelujen järjestämiseksi kuntien toimesta ilman niiden keskinäistä yhteistyötä. 3. Selvityksen vaikutuksista ja sen olennaisista puutteista Suurkuntien muodostamiseen tähtäävä linja on määritelty hallitusohjelmassa, hallituksen iltakouluissa sekä kuntaministerin työryhmälle antamassa toimeksiannossa ilman asiantuntijakuulemisia. Se on enemmän poliittis-ideologinen palvelujen, asumisen ja päätöksenteon keskittävä hanke kuin kuntauudistus. Sitä on lähdetty toteuttamaan ilman uudistusta ohjaavaa lainsäädäntöä. Suurkuntahankkeessa ei ole lainkaan huomioitu tehtyjä tutkimuksia, tilastoja eikä kunnallisalan professoreiden ja muiden asiantuntijoiden yksimielisiä ja vakavia varoituksia suurkuntien riskeistä kuntien taloudelle, lähipalveluille ja kunnalliselle demokratialle. Asiantuntijat ovat hyvin yksimielisesti arvioineet, ettei suurkuntiin tähtäävällä uudistuksella saada aikaan säästöjä, vaikka hallitus ajaa uudistusta juuri säästöihin vedoten. Kunnallisen itsehallinnon ja kansanvallan kannalta voidaan pitää outona sitä, että kuntien luottamushenkilöiden määrän vähentäminen nähdään jopa tavoitteena. Se väistämättä lisää tarvetta kasvattaa kuntien hallintobyrokratiaa.
3 Suurkuntahankkeessa ei ole arvioitu kuntien mahdollisuuksia toteuttaa siihen liittyvää valtavaa urakkaa. Kunnissa on turhautumista ja muutosväsymystä keskeytetyn Paras-hankkeen ja sen aikana tehdyn työn purkamisen johdosta. Normaalien tehtävien lisäksi kunnilta ollaan vaatimassa monikuntaliitosten, valtiovallan määräämien uusien tehtävien ja monia muita palvelujärjestelmään kohdistuvien rakenteellisten uudistusten toteuttamista samalla, kun valtiovalta leikkaa tuntuvasti kuntien rahoitusta. Kaikki tämä on tarkoitus tehdä aivan liian lyhyen määräajan puitteissa, jolloin uudistuksia ei kyetä valmistelemaan huolella ja varmistamaan niiden toimivuutta ja keskeisten toimijoiden sitoutumista niihin. Työryhmän tekemän selvityksen päämääränä on selkeästi pelotella kuntia hätäisiin ratkaisuihin vaikeutuvalla taloudella ja huoltosuhteella pohtimatta sitä, turvaavatko suurkunnat kuntien talouden ja kuntapalvelut. Selvityksessä ja kuulemiskierroksilla on epäasiallisesti perusteltu kunnille muutoksen välttämättömyyttä valtionosuusriippuvaisuudella. Ns. rahoitusvastuun periaatteen mukaan valtiovalta on velvollinen osallistumaan lakisääteisten kunnille määräämien tehtävien rahoittamiseen. Valtionosuusjärjestelmän tavoitteena on ollut ja pitää myös jatkossa olla olosuhdeja palvelutarve- sekä tulopohjaeroja tasoittamalla huolehtia kunnallisten palvelujen tehokkaasta järjestämisestä koko maassa kohtuullisella vero ja maksurasituksella. Muun muassa muissa Pohjoismaissa pyritään valtionosuusjärjestelmällä kutakuinkin samoihin tavoitteisiin. Hallitus on nyt kyseenalaistamassa tämän periaatteen. Yksikään kunta ei saa valtionosuutta pienuutensa takia, vaan sen takia, että sen toimintaolosuhteet, ikärakenne ja tulopohja poikkeavat maan keskiarvosta heikompaan suuntaan. Työryhmä perustelee esitystään nykyistä vahvemmalla kuntataloudella sekä entistä turvatuimmilla palveluilla. Niitä voidaan pitää vain mielipidetasoisina arviointeina, koska selvityksestä puuttuvat kokonaan hankkeen vaikuttavuusarvioinnit muun muassa kuntien talouden, kunnallisen demokratian, asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien, lähipalveluiden, elinkeinopolitiikan, alueiden elinvoimaisuuden ja ympäristön kannalta. Keskusta pitää välttämättömänä, että kuntia kuullaan aidosti ja että uudistus rakennetaan kunnallisen itsehallinnon, vapaaehtoisuuden sekä kuntien ja kuntalaisten todellisten vaikutusmahdollisuuksien pohjalle. Hankkeen tärkeimmäksi päämääräksi on kuitenkin muodostumassa aikataulussa pysyminen seurauksista piittaamatta. Vaikka työryhmän esitys viivästyi, ei kuntien vastausaikaa pidennetty. Kunnat joutuvat muodostamaan kantansa muutamassa viikossa ilman, että niillä on tietoa kannanmuodostamisen kannalta olennaisista asioista: sosiaali- ja terveydenhuollon ja toisen asteen koulutuksen järjestämisalueista sekä kuntien tehtävistä, joista päätetään vasta myöhemmin. Kunnille lähetetyt kysymykset ovat johdattelevia ja pelkästään monikuntaliitoksiin keskittyviä. Kysymysten kautta kunnille ei anneta aitoa mahdollisuutta kertoa omia näkemyksiään ja vaihtoehtojaan.
4 Käydyn kuntien kuulemiskierroksen perusteella on selvää, ettei hallituksen ajama suurkuntauudistus toteudu ilman kuntien pakkoliitoksia. Keskusta ei niitä hyväksy, koska pakkoliitokset loukkaavat kunnallista itsehallintoa, aiheuttavat vakavan särön kunta-valtio -suhteeseen ja antavat mahdollisimman huonot lähtökohdat kuntien, niiden palveluiden ja laajemminkin alueiden kehittämiselle. Keskusta ei hyväksy erityisen kuntajakoselvittäjän asettamista valtiovarainministeriön määräämänä. Kuntajakoselvittäjä voidaan asettaa vain, jos kunnat tekevät aloitteen erityisestä selvitysmenettelystä. 4. Käynnissä oleva suurkuntahanke on keskeytettävä ja linjattava uudelleen Keskustan mielestä käynnissä olevalla suurkuntahankkeella puuttuvat kaikki onnistumisen edellytykset. Hallitus ja työryhmä selvityksessään eivät ole pystyneet osoittamaan, että suurkuntien muodostamiseen perustuvalla hankkeella kyettäisiin turvaamaan kuntien talous ja asukkaiden tarvitsemat palvelut. Varmaa on, että lähipalvelut ja kunnallinen demokratia kärsisivät, jolloin ihmisten eriarvoistuminen puolestaan lisääntyisi. Hankkeella puuttuu myös kuntien tuki. Se on käynyt ilmi alueellisissa kuulemistilaisuuksissa. Myös eri kyselyjen mukaan enemmistö kuntapäättäjistä ja kuntien asukkaista vastustaa käynnissä olevaa hanketta. Kuntarakenneuudistus hallituksen tarkoittamassa laajuudessa voi onnistua vain pakolla, josta myös hallituspuolueet ovat kuitenkin sanoutuneet irti. Kuntia koskevia uudistuksia vaivaa sekavuus. Kuntarakenneuudistuksen ohella ovat käynnissä myös sosiaali- ja terveydenhuollon, toisen asteen koulutuksen, kuntalain sekä valtionosuuslain uudistukset. Näin mittavien uudistusten onnistuneen toteuttamisen kannalta olisi tärkeää, että niitä toteutettaisiin selkeästi määritellyssä aikataulussa, oikeassa järjestyksessä ja perusteellisella valmistelulla. Edellä olevin perustein Keskusta vaatii, että käynnissä oleva hanke tulee keskeyttää ja se on linjattava uudelleen. 5. Kuntia koskevat uudistukset on linjattava parlamentaarisesti Keskusta muistuttaa, että yhteiskunnallisesti merkittäviä ja kauaskantoisia uudistuksia on aina toteutettu parlamentaarisella valmistelulla ja kuntakenttää kuullen. Silloin erilaiset perustellut mielipiteet ja alueelliset näkökulmat tulevat huomioiduiksi. Lopputuloksena on yhteinen näkemys, johon valmisteluun osallistuneet voivat sitoutua. Keskustan tavoitteena on määrätietoisesti ja vaiheittain etenevä uudistus 2020-luvun kuntamalliksi, jossa uudistusten painopiste on palvelujen entistä tehokkaammissa järjestämisja tuottamistavoissa jokaisen kuntalaisen palvelut turvaten.
5 Keskusta haluaa toteuttaa kunta- ja palvelurakennetta, kuntalakia sekä sosiaali- ja terveydenhuoltoa koskevat uudistukset seuraavalla tavalla: Tulevaisuuden haasteiden kartoittaminen: selvitetään riittävällä aikataululla ja asiantuntemukseen nojaten kuntien todelliset haasteet talouden, väestörakenteen muutoksen, palvelutarpeiden kasvun, työvoiman tarjonnan ja muiden vastaavien tekijöiden osalta. Todellisen kuulemiskierroksen toteuttaminen: kuullaan aidosti ja riittävän ajan kanssa kuntapäättäjiä ja kuntalaisia alueellisissa tilaisuuksissa. Lähdetään liikkeelle valtiovarainministeriön karttojen ja keskittämissuunnitelmien sijasta kuntien ja alueiden omista lähtökohdista ja olosuhteista. Vain näin saadaan aikaan realistinen kuva kuntien tilanteista, niiden näkemykset uudistamisvaihtoehdoista sekä kuntien ja valtion yhteinen tahtotila uudistamisessa. Parlamentaarisen kuntakomitean asettaminen: nimetään hallitus- ja oppositiopuolueiden edustajista komitea, joka käy läpi kuntien tehtävät ja vaihtoehdot 2020-luvun kunnallishallinnon rakenteille. Kuntalain kokonaisuudistuksen valmistelu ja toteuttaminen: Selvitetään uudistustarpeet ja toteutetaan ne muun muassa seuraavissa asiakokonaisuuksissa: kuntien hallinto ja päätöksenteko, kuntien talous ja sen ohjaus, asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet, kuntien hankintatoimen kehittäminen, tietoteknologian hyödyntäminen ja yhteispalvelut. Muu lainsäädännön uudistaminen: uudistetaan valtionosuusjärjestelmä ottamalla vahvasti huomioon kuntien erot olosuhde-, palvelutarve- ja verotulotekijöissä ja varmistetaan jatkossakin, että kunnalliset palvelut voidaan järjestää tehokkaasti kohtuullisella, vero- ja maksurasituksella koko maassa ja turvata näin kansalaisten yhdenvertaisuuden toteutuminen. Uudistetaan myös sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmä ja rahoitus. Vaihtoehtoisten kuntahallinnon rakenteiden salliminen: annetaan kunnille mahdollisuus tehdä niiden omista tilanteista ja olosuhteista lähteviä kuntahallinnon rakenneratkaisuja. Pakkoliitoksille ja yhden totuuden malleille on Keskustan mielestä useita vaihtoehtoja: o Vahventuvat peruskunnat vapaaehtoisten kuntaliitosten pohjalta o Nykymuotoinen kuntien yhteistyö sitä kehittäen ja tiivistäen o Alue- tai maakuntamallin mukaiset ratkaisut kuntien omiin päätöksiin perustuen. Tällöin määritellään lähipalvelut, joista huolehtivat nykyiset kunnat, mutta laajaa väestöpohjaa vaativat järjestetään palvelut (esim. sosiaali- ja terveydenhuolto, toisen asteen koulutus) järjestetään maakuntakuntayhtymässä, johon luottamushenkilöt voitaisiin tarvittaessa valita suorilla kansanvaaleilla o Pääkaupunkiseudun metropolialueelle tehdään oma hallintoratkaisu, missä itsenäiset kunnat kehittävät yhteistyötään ja jossa parannetaan kansalaisten arjen sujuvuutta parantamalla kuntalaisten lähivaikuttamista, palvelujen saa-
6 tavuutta joustavasti yli kuntarajojen sekä edistämällä kaavoitusta, joukkoliikennettä sekä energia- ja jätehuoltoa alueella yli kuntarajojen. Helsingissä 3.4.2012 Timo Laaninen puoluesihteeri Suomen Keskusta rp