OUTOKUMPU $2 OY 0 K MALMINETSINTK RAPORTTI NAYTE 10-JH/2431 04/78. KOBALTIITIN JA ARSEENIKIISUN KOKOOMUS --:?--!.: p 3 Qk ;.,,, r 4 x 4 i ALE Näytteen 10-~~/2'431 04/78 (pintahie no C282) mikroskooppisessa tarkastelussa havaittiin. kaksi ar.senosulfidispesiestä, joiden optinen identifiointi jäi tulkinnanvaraiseksi. Identifioinnin varmistamiseksi mineraalien kokoomukset on määrätty mikroana- lysaattorilla. Ko. arsenosulfidit ovat kobaltiitti ja arseeni- kiisu. - Tarkemmat tiedot näytteestä on annettu raportissa P Hautala (24.11.1978) Näyte 10-JH/2431 04/78 (070/2431/PEH/78) Naytteen malmimineraaliseurue on kalkosiitti (idjurleiitti?) + digeniitti + pyriitti + borniitti + hematiitti + kobaltiitti + arseenikiisu. Kobaltiitti esiintyy satunnaisina läpimitaltaan alle 150 pm:n omamuotoisina kiteinä kalkosiitissa. Arseeni- kiisu on tavattu sulkeumana (läpimitta 60 pm) yhden kobaltiitti- kiteen (kide 1, taulukko 1) keskustassa. Kobaltiitin ja arseenikiisun kokoomukset ja ionisisällöt on annettu taulukossa 1. Mikroanalysaattorin analyysimenettely on osoitettu liitteessä 1. Metallisen As:n käyttö standardina antanee todellisuutta korkeammat As-pitoisuudet (vrt. Kretschnar & Scott, 1976, s. 384). Kuvassa 1 kobaltiitin ja arseenikiisun kokoomukset on plotattu pseudoternäariseen kolmioon FeAsS-CoAsS-NiAsS (Xlemm, 1965, Abb. 7, s. 222).. Havaitaan, että kokoomukset sijoittuvat noin 450 c:een isotermille. Arseenikiisun kokoomuksessa kiinnittää huomiota suhteellisen korkea Co-pitoisuus (4.02 wt.-%, "danaiitti") ja korkea As- pitoisuus (34.957 at.-% S). - Systeemissä Fe-As-S (jota näyte ei kylltikään vastaa) on todettu, että arseenikiisujen kokoomukset usein osoittavat hyvin alkuperaisia kiteytymis- lämpötiloja ja voidaan käyttää lämpötilan (T) ja rikkiaktivi- teeti-n (a (S2) ) indikaattorina: kun T kasvaa (a(s~) = vakio)
9 OUTOKUMPU OY 0 # MALMIMETCIN'TK ja/tai a (S ) pienenee (T = vakio) arseenikiisun at.-% As 2 kasvaa (kts. Kretschmgr & Scott, 1976. Oletettavasti paineen vaikutus on vähäinen arseenikiisun kokoomukseen. Mikäli paineella on jotain vaikutusta, tulee arseenikiisun As/S- suhteen pienentyä paineen kasvaessa; vrt. Clark, 1960). Pyriitin kanssa koexistentin arseenikiisun maksimi As-pitoisuus on noin 33.0 at.-% As invariantissa pisteessä arseenikiisu + - pyriitti + pyrrotiitti + liquid + vapor (T = 491 c, log a(s2) - 4.6) ja vastaa varsin hyvin luonnosta pareissa pyriitti + arseenikiisu tavattua arseenikiisun maksimi As-pitoisuutta 33.3 at.-% As (Kretschmar & Scott, 1976. s. 381). - Vaikka ko. tapauksessa 1) arseenikiisu ja pyriitti esiintyvät, mutta eivat ole kontaktissa ja siten eivat myöskään tiukasti koexis- tentteja, 2) systeemi on Cu-Fe-Co-Ni-As-S ja Co,Ni,Cu:n vaiku- tusta arseenikiisun As/S-suhteeseen ei tunneta, ja 3) määrätyt AS-pitoisuudet lienevät jossain määrin todellisuutta korkeam- mat, voitaneen kvalitatiivisesti päätellä, että a) arseenikiisun As-pitoisuus viittaa varsin korkeaan muodostumislämpötilaan ja b) parageneesi kalkosiitti + digeniitti i- pyriitti + borniitti + hematiitti osoittaa suhteellisen korkeata a(s2) ja a(02) kiteytymisen aikana. Cu-sulfidit ovat oletettavasti. tasapainottuneet alhaisiin lämpötiloihin..- VIITTEET Clark, L.A. (1960) The Fe-As-S system. Variations of arsenopyrite composition as a function of T and P. Carnegie Inst. Wash. Yearb. 59, 127-130. Klemm, D.D. (1965) Synthesen und Analysen in den Dreiecksdiagrammen FeAsS-CoAsS-NiAsS und F.eS -CoS2-NiS2. Neues Jahrb. Mineral. Abh. 103, 2051355. Kretschmar, U. & Scott, S.D. (1976) Phase relations involving arsenopyrite in the system Fe-As-S and their. application. Canadian Mineralogist 14, 364-386. Olari 7.12.1978 Pertti Hautala JAKELU 1 M Isohanni 1 P Hautala 1 Arkisto
TAULUKKO 1.. NAYTE 10-JH/2431 04/78. KOBALTIITIN JA ARSEENIKIISUN KOKOOMUKSET. MIKROANALYSAATTORIMXARITYKSIA (23.11.1978),. Kobaltiitti: 1- Kide 1! Kide 2 1 Keskiarvo! Kaava : ('0. 70gFe0. 136Ni0. 142CU0.034) 1. 021AS0. 998s1.002 Arseenikiisu: 1 Piste 1 1 Piste 2 : Keskiarvo I I 1 I i C 1100.25 I ' 99.80 100.04 1.8105, 1 100.002 l Kaava : (FeO. 888'00. 114Ni0.0~9CU0.012 1 1.023~~1.057~0.943 (Kaavat on laskettu normalisoimalla As + S = 2)
0 rrtscrt. COPYRIGI3T SCHLEICk1ER & CCI--1CLL GMLiH. 3352 EINRECK Bea!cl-Nr. 667 751, Nr. 315!; unir IN tiii<un~
9 '. 0 K OUTOKUMPU 0I MALMINETSINTA 070/2431 04/PEH/7 LIITE 1 LIITE 1. NAYTE 10-JH/2431 04/78. MIKROANALYSAATTORIN ~YTTÖOLOSUHTEET JA KÄYTETYT STANDARDIT Janni te : 25 kv Naytevirta: 0.06!JA Laskenta-aika: 10 s. Kiteet LiF: Fe, Co, Ni, Cu, As Kvartsi: S Standardit: FeKa : pentlandiitti, Fe = 28.87 % CoKa : 11- I Co = 0.60 % NiKa : - 11- I Ni = 37.09 % SKa : _ 11- I S = 32.97 % CuKa : met. Cu I Cu = 99.9 '% AsKa : met. As I As = 99.9 % Korjauslaskut on suoritettu ohjelmalla EMPADR VII (Rucklidge & Gasparrini, 1969)