ja VTT:n rikastuskokeiden "aineenkoetus-

Transkriptio

1 Q OUTOKUMPU OY 0 K MALMiNETCINTA J Lcrl~tiselta (01<l~ili/1ioi) saatujen Kuusamon Lemmonlaanen Cc+Cu-pitoisen - Fe-sulfidiesiintymiin (karttalehti ) nrialyysinkiytteiden (7 kpl) analyysituloksia ja pintahieitii ori tarkasteltu, sulfiriien kokoomusrniiiiritylcsia on annet-. tu, suliidien $5-painofraktiot ja Co:n jakaumat sulf idien kesken on laskettu.. Liihtötietoria Suomen Malmi Oy:n esiintymiia koskeva raportti (Airas, ) ja VTT:n rikastuskokeiden "aineenkoetus- selostusff (I~ukki & Hirvonen, ) on annettu liitteis- sa 1 ja 2. KTH:n alustavan rnalmiarvion mukaan esiintynii on ton keskipitoisuuksien ollessa Co = 0.25 $,. Cu = 0.41 $ ja Au = 0.37 g/ton (Sancialisto, ; arvio ennen 0hME:n kairauksia 1980). Tarkastellut analyysinaytteet ovat : Wyt e Anal.nro ~~-1/ LL-1/ OO LL-2/47* LL-11/ LL-11/ LL-11/33.OO ~~-20/$ (~iiyte UL-2/ , anal.nro on jiitetty pois ilmeisen analyysivirheen johdosta.) kiiyvat i l m i liitteestii 4. Sarkastetut pintihieet Kayttciden analyysit on annettu taulukossa 1. Seuraavia analyysimenettelyja on sovellettu: Cu, Ni, Co, Zn, Pb, hg, Fe: IIlJ0,-liuotus + AAS 2 Au: hunin~~i~vcsiliuotus + kac

2 Q OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTA Kokoonuspisteet kartoitettuna systeeniin Co-Pe-S (kts. liite 3) on plotattu kuvassa 1. Havaitaan, etta ei-aulf idista Fe:aa on 111:0-,-liuotuksessu liuennut mukaan. Lasketut sulf idiset Fe- I pitoisuudet (kts. liite 6), jotka lienevät lkihenpanii todellisia, on annettu taulukon 1 alaosassa. Analyysisummat osoittavat suliidien $-osuutta kivesta ja saatavan yliteisrikasteen liki- Iiorinalisoidun sulfidifaasin kokoomukset perustuen EIiJO 3-li~~- tettuun Fe-miiiiritykseen ja laskettuun sulfidiseen Fe-pitoisuuteen on laskettu taulukoissa 2 ja 3. Erot ovat varsin vaatinat- toniu, joten IiIiO -1iuotuksen (liuotusaika 0.5 tuntia) Pe:aa 3 voitaneen kiiyttiiii sulfidifuasin kokoomuksen 1ikinGLiriiiseer-i arvi- ointiin edellyttiien, ettii sivukivet ja harrnenineraalit eiviit muutu E'e-oksidi- jaltai -sililtaattirikkaammiksi. Yhdistetyn sulfidifahsin kokoonus antanee karkean kaaityksen saatavan yhteisrikasteen kokoo~~iul~sesta. Niiytteiden keskiniiariiiset sulfidiset metallipitoisuudet on aii- nettu taulukossa 4. liavaitaan, etta Co-pitoisuus (0.284) vas- taa likimain GIR: n arvion keskipitoisuutta (0.25), Cu-pitoisuuden (/J 0.25) ollessa alliaisemman kuin KTII:ri arviossa (0.41). liiiytteiden edustamasta nalmista saatavan yhteisrikasteen r~assa tulisi olemaan noin $ syötteesta sisaltiien noin : Co ja ehka : Cu. (Taulukoiden painotetuissa keskiarvoissa painotus on suoritettu niiytepituudella, koska niiytteiden tiheydet eiv5.t ole olleet kgytettaviss5.) Purkastetuissa pintahieissa (liite 4) havaitut sulfidit ovat pyrrotiitti, pyriitti, kuparikiisu, kobolttipentlandiitti ja troiliitti. Kobolttiliolidetta ei ko. niiytteissii havaittu. Pyriitti esiintyy kulitenu muunnoksena: pyriitti 1 ("priniiurinen pyriitti"), joka on hornogeeninen ja muodostaa omamuotoisia kitcitii, ja pyriitti 2 ("sekundiiiirinen pyriitti), joka on

3 Q OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTA huokoinen, ilneincn pyrrotiitin nuutturnistulos ja usein esiintyy pyrrotiitin raoissa. Co-yentlandiitti on tiiysin aksessorinen ja esiintyy yksinonoo.an noin alle 50 /ml:n suotauturnina pyrrotii- tissa. tissa. Troiliittia tavataan satunnaisina lanelleina yyrrotii- I;iiytteic?cri LL-1/30.00, LL-2/43.00 ja LL-11/34.10 analysoitujen sulfidien kokoorfiukset on annettu taulukossa 5. Mikroanalysaat- torim5iiritykuet on annettu liitteessii 5. ~avaitaan pyrrotiittien varsin korkea Co-pitoisuus (n. 0.3 $) ja selviit erot pyriitti 1:n ja pyriitti 2:n Co-pitoisuuksissa. " Zulfidien 5;-painofraktiot näytteissä on laskettu taulukossa 6. Laskentaperusteet ja -menettely on annettu liitteessä 6. iiavai- taari niiytteiden sulfidirikkaus (ri wt-$), pyrrotiittival- tuisuus j'a varsin korkeat pyriitin ja kuparikiisun suhteelliset kiajonnat. Istulukossa 7 on laskettu sulf idien 7:-painofrukt iot nori:ialisoidussa. sulfidifaasissa, joka antaa likiniiiiraisen arviori saatavan yhteisrikasteen faasikoostunuksesta. ErSiinii olennaisena probleemana Len:rnonlunrnen esiintyniiissä on Co:r: esiintyminen. Co:n jakautuniát sulfidien kesken on laskettu taulukossa 8 (kts. liite 6). Iiavaitaan, ettii pyrrotiitti kantaa noin 50 $ näytteiden Co-sisiillöstii, pyriitin osuuden ollessa. vain noin 25 $. Co:n esiintyminen miiiirii5. ajateltavissa olevien Co-rikasteiden laadun. Co-pentlandiitin erottaminen pyrrotiitista ei tule onnistumaan. Pyriitti - + kobolttiholidefraktion (vrt. liite 6) erottaciista pyrrotiitti + Co-pentlandiittifraktiosta voidaan periaatteessa harkita (liienolla jaukiatuksella, vaahdottmalla ja/tai r:iagneettisesti). Pyrrotiitti + Co-pentlandiitti- ja pyriitti + kobolttiholidefraktioiden 7:-painofraktiot niiytteissii, lil~in35raiset kokoornukset ja niiden sisiiltsnst $-osuudet nayt- teidc~i Co-sisiillöstii on laskettu taulukossa 9 (kts. liite 6). Vastaavat keskinrvot on annettu taulukossa 10. IIavaitaun, ettii pyrrotiitti + Co-pentlalldiittifrul.;tio on keski~;iiiiirin noin 40 :';

4 Q OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTSI näytteiden massasta, sen Co-pitoisuus on noin $ Ja se sisiiltiiii noin 70 7: naytteiden Co-sisiillöstii. Vastaavat arvot pyriitti - + kobolttihotdefraktiolle ovat noin 6-7 $, 2 7: ja 30 7:. (Lasketun pyrrotiitti + Co-pentlandiittiiraktion kokoomus vastaa pyriitti 1:n kiteytynisen jiilkeen esiintyneen raonosulf idiki inteliliuoksen kokoorausta ennen Co-pentlandiitin suotauturnista alenevassrt 13ir:ipötilassa. ) Viite Samcialisto, J. ( ) Alustava ka.nnattavuuslasirelr,ia Lernmonli?~:ipi. Raportti 0(j0/4522/1~X"i'/ Pertti Zautala JAKELU Jarma Lahtinen OKME / Ro i Eero Rauhamaki Matti Saari ~ertti Hautala OKME/Arkisto KTR OKMT/Pori OKME/Olari

5

6 m ' wi a3'0 w m '3 Iri WovJ o o w ai ~ m r l 3 I * I 3.; cilmo WC= cilwco H 1 0 B E H W Pt n W 3 l 0 t r w m i2 z 7; 2./ H rl0'tr 30 rlori imloocroooowo zc; l *'l cil H dm:o ~3000o000a30 $ 4 dm,m I i 'i * alm rl m m m N m w 0.. mm rl m m P N a3 Q' 03 Iln I I gi i ; ~ ' -3' mt P i m o m I I mwmruwoo o 03~~~Nm~aYoooo!m do.rl!cndow 0 00 o m o 0Iw

7 O U T O K U M P U Oy Malminetsintä TAULUKKO 2. LEMMONLAMPI, KUUSAMO. J LAHTINEN NXYTTEIDEN LIKIMAARAISET NORMALISOIDUT SULFIDIFAASIN KOKOOMUKSET. LASKENTAPERUSTEENA HN03-LIUOTUS + AAS-ANALYYSIT (VRT. TAULUKKO 1). Wt.-%. Näyte LL- 1 LL-1 LL-2 LL-11 LL- 11 LL-11 LL-20 n:o Anal.n:o " < Anal. pit. (m) ' l cu -0:34o-- o ' 1-: :-1 o Ni Co Z n Pb Ag Au c L ~ C ~ Fe As c # 100 aiheutuu lukujen pyöristamisesta. ei sisällä lukuja Au <0.0000x.

8 O U T O K U M P U Oy Malminetsinta TAULUKKO 3. LEMMONLAMPI, KUUSAMO. J LAHTINEN NÄYTTEIDEN LIKIY~RÄISET KORJATUT NORMALISOIDUT SULFIDIFAASIN KOKOOMUKSET. LASKENTAPERUSTEENA LASKETUN SULFIDISEN Fe:N (VRT. LIITE6) SISÄLTAMAT HN03 + AAS-ANALYYSIT (VRT. TAULUKKO 1, ALAOSA). Näyte LL- 1 LL-1 LL-2 LL- 11 LL-11 LL-11 LL- 20 n:o Anal.n:o rj T4r Änal. pit. (m) 1.79' 4T92 X-9.S i.96 4:-20- T "OT3771-OT279"- -0: 7oo-Io o--. 'e Cu " 75 - Ni , Co Zn Pb Ag Au LO = LO L ,0005 L Fe (lask.) As # 100 aiheutuu lukujen pyöristämisestä. c ei sisällä lukuja Au < ~.

9 O U T O K U M P U Oy Malminetsinta TAULUKKO 4. LEMMONLAMPI, KUUSAMO. J LAHTINEN NAYTTEIDEN KESKIM&ÄRÄISET SULFI'DISET METALLIPITOISUUDET (Wt. -%) (n=7). Min Max Aritm. Stand. Painotettu i (Wi) (Wi) k-arvo dev. k-arvo Näytteissä: Sulfidifaasissa: Cu Ni Co Zn Pb Ag Au Fe (lask.) As Painotettu keskikrvo: painotus näytepituudella.

10 O U T O K U M P U Oy Malminetsinta TAULUKKO 5. LEMMONLAMPI, KUUSAMO. J LAHTINEN NAYTTEET LL-1/30.00, LL-2/43.00 JA LL-11/ SULFIDIEN KOKOOMUKSET (Wt.-%). Näyte n:o Pintahie n:o -- - LL-1/30.00 LL-2/43.00 LL-11/34-10 S S 508, dd P10748 S 469, P10747 CO-pentlandiitti Pyrrotiitti Pyriitti 1- Pyrrotiitti n= n=2 n= n=3 n=3 n=2 n=3 I Kaavan ionisisaltö:

11 0.044 O U T O K U M P U Oy Malminetsinta TAULUKKO 6. LEMMONLAMPI, KUUSAMO. J LAHTINEN NAYTTEIDEN LASKETUT LIKI~RÄISET SULFIDI- PITOISUUDET (Wt.-%). Näy ten : o Ana1.n: o Näyte Kalko- Koboltti- Koboltti- Pyrro- Pyriitti Zwk pit. (m) pyriitti pentlandiitti hohde tiitti LL-1/ LL-1/ C ' LL-2/ LL-11/ LL-11/ LL-11/ ' ' LL-20/ ~ C Aritrn. keskiarvo 2-.-' ' Stand. deviaatio p~~ Painotettu keskiarvo P.ainotettu keskiarvo : painotus näytepituudella.....

12 O U T O K U M P U Oy Malminetsintä TAULUKKO 7. LEMMONLAMPI, KUUSAMO. J LAHTINEN NAYTTEIDEN NORALISOIDUN SULFIDIFAASIN LIKIMÄÄRÄISET SULFIDIPITOISUUDET (wt. -%). Näy ten : o Anal.n:o Näyte Kalko- Koboltti- Koboltti- Pyrro- Pyriitti 2Wk pit. (m) pyriitti pentlandiitti hohde tiitti LL-1/ LL-1/ OO LL-2/ LL-li/ OOO LL-11/ OOO LL-11/ LL-20/ OI.S.~ L o O 0" 9 8.AOd89 -.., C Ari tm. keskiarvo ~00Ö Stand. deviaatio Painotettu keskiarvo 1.9' ,001 Painotettu keskiarvo.: painotus naytepituudella. *

13 O U T O K U M P U Oy Malminetsinta TAULUKKO 8. LEMMONLAMPI, KUUSAMO. J LAHTINEN ~~.~.~~~O.*NAYTTEIDEN SISÄLTAW CO:N SULFIDIEN KESKEN. %-JAKAUMA Nayten: o Näyte Pyrro- Koboltti- Pyriitti Kobolttipit. (m) tiitti pentlandiitti hohde C LL-20/ ,9_7?,PO C Aritm. keskiarvo Stand. deviaatio Painotettu keskiarvo ÖÖ-xfÖ Painotettu keskiarvo: painotus naytepituudella.

14 O U T O K U M P U Oy 4 Malminetsin ta TAULUKKO 9. LEMMONLAMPI, KUUSAMO. J LAHTINEN NÄYTTEIDEN PYRROTIITTI + CO-PENTLANDIITTI- JA PYRIITTI + KOBOLTTIHOHDEFRAKTIOIDEN %-PAINO-OSUUDET (m-%),liki~~iset KOKOOMUKSET (Wt.-%) JA Co:n %-OSUUDET (Co %-OSUUS). Näyte- LL-1 LL- 1 LL-2 LL-11 LL-11 LL-11 LL-20 n:o Fraktio pyrrotiitti + Co-pentlandiitti: Fraktio pyriitti i kobolttihohde:

15 1. Alkulause Lemmonla.mcn 'kii suesiintrnii 167 t;;i *monni 1960 i:si ratt zessa cco- fyoikaalisissa rni ttauksissa todetun hairiöri kohd.alla. Tutkinukce t Jatkuivat vuoteen 1362 (raportti ~.~.~aniilainen). Lemoi:- lmen esiintymysn kairattiin tanä aikana 15 reikäa yhteispituu- deltaan i 558,42 m. LShiympiiriatöön tehtiin lisakoi 7 reikää yhteen- eä 546,4-6 n. Silloisten tutkimusten pliaaiheena oli ecii.nfqman kul- topitoisuuden selvittely. Analyysit osoittivat kiven kuitenkin ni- aältsviin paikoin wös huomionel~oisin Co- ja Cu-rnääria. Outokurn~u Oytn aloitettua koboltin vrrlnistuksen Xokkolan tehtailla, kiinnit- ti. yhtion -i;oimitv.s;j o?ltcj a (muistio H.B-EI) huoii!iota Len- ~itonlurnncli caiinty!~iiri Co-pi t oisuuteen, j onkz tarlceman rniiari tykseil kertynicn tutkimi.i.inzl;cri~r?lin I)~rusteella sain teht5vslrseni. Xun Co r n ~~i.1ci1.i sernmctt ;?.na,lyy ni t e.ivlit sclvittsnee t kaip.kj.cn mie lerrkii n- toistc;~ ;::oliti.cn ~sl~:c::i.ui~ukeia, nuoritetti.i.n Icet;G.~l -66 uil:cr,cr uusin- i;aniiytl~.c?;~otto jii --:i.?lnlyaoln.t,i.

16 Lcmaonlamraen ~alrni on dolomiittiscssa granaatti-antofylliitti- kordieriittikivimuodoetuma~~~ kvart~iitin j s kiilleliuskeen kori- taktiosa Kouvervaaren VJ-rinteen juurella (lii ttce t 1 3 a 2). Sa- massa kontaktivyöhykkeessa on Lemmon1 wnmelta n. 2 km lounaaseen ApaJ alahden kul tamalrni, jo ta Lemmonlammen e aiintyma kivilaji- j a malmimineraslikoostumukseltaan muistuttaa. Kontaktiin liittyy ilneioesti ny6e liikuntovyöhyke, josta ovat osoituksena Lemmon- lammen malmin brekaioitunut rakenne ja Apajalahden tektonisoi tu- neet osat. Dolomiittinen granaatti-antofylliitti-kordieriittikivi- o siintyna on vaakaleikkauksel taan kaareva ja sukkulamainen. Se jatkuu o;.vyyssuunna.sca tunne tulta osa1 taan jokseenkin tasapaksunr. Paäesiintynän sivulla Ben kattopuolella~tavataan muutama erillinen gra-atclcrd-kivilinssi. Paapiirtcissaan eciintyma noudattaa alu- eellista liuskeisuutta. Kulku on HE-SV. Kaade on n. 50'~~ suuntau- tue= itiipuolella olevan kvartsiitip alle (liite 6d). Kvartsiitti on kontaktin 1iihel.syydeasä karbonaattipitoista. Kiilleliu~keen W-puolella tavataan Kitkan alueelle Luonteenomaista albiitticabroa. Seka gra-atf-krä-kivi että dolomiitti sisältävät pirotteena vihiin magneetti-, rikki- ja kuparikiisua sekä magnotiittia. Molemmissa kivilajeissa on tavattu hajanaisia esiin-tyniin yleisestti t~sosta kohoavia kultapitoisuuksia (suurin 12,G G/t, 2,45 m pitu-isossa niiytteessii R Cassa). Kullan l;onsentroit;uinista mäiiriittyihin esiin-) tyman osiin on havaittavissa. Sitä tavataan ympiiristöätin runoaam- min grn-atf-krd-kivessii kiilleliuskeen kontaktin tuntumasta. Rikas- tumista on havaittavissa myös lcyseietcu kivien oiscil.tiiman malmin 3.

17 kontaktin liiheic~ydesoii. Reskipit oic.dudet nmiss8 jhiivat kui tenki:? alle 1 ET/t, luku~~nottnrnatta kiilleliiickeen kontrzk7;ia R 22,..,, , ,- osnlta, joissa k-~lt+pitoj.suun on gra-rttf-krd-kive- 2 G/.t luokkrrv..,...-, ,... < < <...,.,. (.I..-,..., Kullan konaentroitumissa on voitu havaita myös viihrist8 hpnrin ri- ' Esiintymäii pciltg ntn irtoulaakerroo. Dolomilttisen granaatti-rntofylliitti-kordieriittikivilinssin kes-.kusta on breksioitunut ja siihen on tunkeutunut kiisuainesta. Brek- sinssa kiimt euiintyvat konpaktins massana, jossa on dolorfiiittisia murtolcappalcita, Brekeioituneen osan sivuotóilla esiintyy pikoin kapea vyöhyke'msasta kiisu9irotetta nisiilt~v~ Lolomiittia tai Breksian rrmr;aspirotteicino reunuksineen nisiiltöessa esiintysassa tavatun koboltln 'ja piiaosan kuparista, on täta osaa esiintyaästa nir11i.t etty mlrniks 1. tlalnin raja ympäris t öönsä on jyrkkä ja selvästi hamit tavio ss. 3.1, Ruoto ja koko Kalrauksella on malmi lavistetty ne1 Jassii leikkaustasossa (tasot II-V, liito 5). LeLkIclri~ksista saatujen tietojen perusteella malmi on esiinjcynh kaareriuotoa rnyötiiilovii lovy (liite 5), joka jatkuu v3lilla huoii1at tavaa tj. 1:avctcn n. 100 m tn syvyyteen maanpinnasta. i.lnli?iin pit!iii:: 220 m:n t-solla (ko~koildet ncrenpinnaotn) n. 30 mrn ayvyydes~ii on n. 00 YJ ja paksuus 7-8 m. Tehdyt kairau1r;sct ovat

18 .. rii t tg:zgc t önik mnl~?in, uuuruuden tar7:kaan iniiiiri t täiiiceen. Ainoastaan poikkil.ci.ld;aus IV (liite 6 d ) antaa yhtcntiiseri kuvan malmin lan juu- destn syvyys3uunnassa. 1,hlni-mro~cn suuruusluokan selvilleoaamisoksi on kuf tcnl:in laskettu arvio, jossa malmin on oletettu oi j,ai tsemn tasojen II gn V viili~zei. LSL~kuis~a on otettu huomioon liitteisaii. Gb - Gd rajatui: alueet. ILalmiksi lucttavsa kiven alarajana on pidetty viiliin.l;ej-n 0,15 $tn Co-pitoisuutta, riippumatta Cu-pitoisuuksista. Kuparin konuentroituina on hieman Co-rikastumaa laajempi. Em. tasojen Yht. Malmin nä:iraksi ~az ciaan näin 3,s x m tn. ' Pitoisuudet Kunkin kairauslilvistyksen keskimäiirtiincn metallipitoisuus ilmenee liittcissa 6 a - Gg. Koko malmin pitoisuudeksi on saatu kaikkien rnalnin kairauslëvistysten painollisens keskiarvona Jk~l-iqisoa trtvatncm magncot-ti-, rikki- js kupnrikiisua,, kobo1i;tilio.l dott;:~ seka cul.l;cia~ina magneetti1:iisussa -. & Co-pcntlandii t-tia. PKSaninl ".I.- <. 7-

19 lincn Corn krunta.,-jn licnea Co-hohde, jota tavnta~n omina cr$,ll.~sj.~ll ,-.- * rakcirra Cm_-~. se]~& sull:emina _... rll:kiki4sussa,... ^-.. IQös riklci1:ii su, joka uaeb C I esiintyy ~uurina ornamotoisina kiteina, on osittan Co-pitoi~ta _, -_ _ (CO-pitoisuna 1-2 $ in kertaluokkaa). Rikkikii surakeisca eaiintyy konsentrista vyöhyp&eellisyyttii. Kiisurakeiden Co- ja&?--pitoine:~ ,-.,- keha rakeiden ulkoreunalla on keskustaa tmcmpi. 'I2ilnmuusrajslls voi esiintya pieniä oilikaatti- tai kobolttihohde ja hparikiisuoulkeu-. mia (kaaviolruva alla). '( ~dentif ioinnin suorittanut nikroanalysaat- _ C_-.--. torilla rnaist, Siivola GTL:ssa. ), -. G.RYIo Co-pitoisesta FeS2-kitecsta. Verjostettu ulkoreuna Co- ja As-pitoista, keskusta puhdasta rikkikiisua. ~rnuusrajalla silikaatti-, Co-hohde ja Cu-kiisu sulkeumin Rikastuskoe Rlrn nahiiiivistykscn analyysijauheet ylldistettiin. IEin oaaciuata nmyttccsta on WTrllä tehty rikas.i;uskoe, jonka tu1ok:zot selvitivat 1iittecstt.l. 7. Koeniiyto ~i~alsi jauhect aydiimäytteiotä niot 3376, -77, -78, -BO, -81, -82, -04, -86, -87, -80, -89, -90. Sen leakctuk- ai pitoic~w.deksi cm, :inolyysien perusteella saadaan Au 0,4 g/t, Cu

20 Gcofysi1;naIiucn nit*yau!!sen ja kalxniriisen antamien tietojen porua- teolla ei ole cyytii olcttna m~lnln jatkuvan pituunsuunnasca. Kulta- pitoinen (2 &) gra-c-tf-lxd-kivi tosin saattaa jatkua koilllnsuvn- nassa, nilt.tr' Co:n cciintpaiaeri kannalta se on rnorkityknetöntii. Kun 1oil:lcausta::oissa 1, II ja II1 on lcussakin ainoaota.nn yksi reikei, on olenaasa niahdollisms, että rrialmir, on s~~vennilill2 tavattavissa liag (pakouimat milrnin l&vistyrsel tasoissa 11 ja 111). Nyt lasketiiilla nalzlivzroilla on siten mahdollisuus kaksinkcrtais tua. Corn esiintyaiseen Kouvervearan V-puoleisessa kiilleliuokovyöhyk- keescä antaa oman Xic2nsG nyt suoritettujen tutkimusten yhteydessä Kd L havaittu Co-pitoisuus Kallionieneen kairatussa Rltvsa. Reikä on yksinainen. Siinä on tavattu 8,95 m:n matkalla karkea, molko runsas FoSp-pirote. Tiintin osuuden kcskin5braisekai Co-pitoisoudcksi ori saatu 0,3 /j (0,i g/t Au, - g/t Ag). - Apajalahden Co-pitoisuudet ovat en sijaan täysin mcrkitykssttömia. kult-bin Kouvervoaran icvartsiittia llinsipuolclla rounustnvttlla kiilleliuske- Jakoolln on yhtiön suorittmista ja tulokoettomina keskeyttänistki tutkiuuksista huolimatta edelleen tietty nalninetsinnällinen mielen- kiintonsa. Apa j a7 alleen kult analmin ja Lemmonla~uien kii auesiintymän todettiin 1962 p53ttyneissii tutkimuksissa olevan liian pieniä ja motcïlipitoisuuksilt~an all-ia-isin taloudelliseen hyvä!csikäyttöör?. Nyt meri tettu Le~?norilanrrien jntkotutkirnus on tuonut joitain Lisa- piirtcitii tai ainakin tasmennyksili esi5ntpä.n netallisis9ltöä kos- kcwi.l.n Q;ictoiki.jn, rnutta r,ltgiin rrtkkaiccvasti uutta malnin kayt tö- Ercli~oiciluteen vniluitta~~m oi ole ilmonriyt.

21 Naini ttiia kil11cliufik~~yöhylce ttii voi dnnn pitiiii Itmalmikrii tilli r;?nä", Apajal-ahden ja Lcmtnonlacirncn malmin ii~iiksi ciinti on ICallionierncn yksi~iiii~es~ii kairaufiliit~iutyksessii todettu Co-pitoinen dolomii t ti- kivi. Todonniiköioesti rsaraar-lsa jaksossa ovat yhtiön HyvZnicnien kiir- jeasa, Posiolla tutkimat vähiiiset Au-pitoisct kliouuntuxnt. Jakso jatkunee ilyvaniemen S-laitaa IIaatajaan, joosa yhtiö on suorittanut geofysikaalisia mittauksia. Näiden työkohteiden välillä on pitliiii pei t teisyyden vuoksi miltei tu-1;kinat tomia alueita, htyöskaan Lemmon- lammesta pohjoiseen olevia alueita ei ole sanottavasti tutkittu. Lenmonlamen malmin koon miiaraaminen kaipaa lisiikaira~ksia. Kallioniemen nalmiaiheen selvittely onnistuu myös vain kairaamalla, Ngiden kahden minerali soi tuman suuruuden inventoinnin tulisi kuitenkin liittyä laajempaan alueelliseen prospektaukseen, jolloin olisi nahdollisuus selvitt5ii en. hypoteettisen liuskejakson ja siinä mahdollisten uusien malniaiheideri olemassaolo. Tamii edellyttiiisi ensiei jaisesti perua teelli sta geofysikaalis ta mittausohjelmaa koko "krii tiilisen" vyöhykkeen alueella ja geokemi alli sia tutkimuksia mittaustulosten viitoittamissa erilliskohtcissa. Otaniemessä Kari Aira~ Jakelu t johtokunnan puheenjohtaja toimitusjohtaja tutkimus j oh ta j a alueen ~eologi - arkisto

22 Lii ttcel;: 1. Kartta Vanaraperiista 2. Geologinen kartta Ilouvervaara~ta 3. Nagneottinen kartta Reikien ja magneettisen hiiiriön sijaintia kuvaava kartta Lenmonlammel ta 5. Geologinen skit sikartta Lermionlarnmen nslmistn (taso 220 m) 6, Profiilikartat ( a-g ) 7. VTTan o.ineenkoetusselostus Yhtiön arltistossar Raportti: Tutkimukset Lemmonlanmen kiicunalniaiheella Alueen &eofysikatlisc t kartat Ja kairauesclosteet

23 Vuoritcl~nilliilen AINEENICOETUSSEIOSTUS Sivu 1 sivuja yht Tilaaja: Suoineii Malmi Oy, Alvarinaukio 1, Otaniemi 1 Aihe: Puhcliiikeskustclu ~ikkola/l-~uklci l 1 Näyte: Lemmonlammin malminayte 1 Tehtävä: Alustavan rikastuskolceen suorittaminen Vuoriteknilliselle laboratoriolle toimitettiin tilaajan toimesta erä Lemmon- lammin malminäytetta alustavaa rikastustutlcimusta varten. Tarkoitus oli vaah- dottamalla tutkia kupari-, koboltti- ja magnecttikiisurikasteiden aikaansaamista. Lis3ksi tehtiin magneettinen erotuskoe. Koe 1: Näytteesta vaahdotettiin aluksi Cu-Co yhteisrikaste, joka jaettiin vaahdottamalla Cu-rilcasteeksi ja Co -rikasteeksi. Yhteisvaahdotus - 1 jätteestä erotettiin magneettikiisurikaste samoin vaahdottamalla. ' 1 Koe 2: Cu-rikaste ja Co-rikaste vaahdotettiin selektiivisesti 1 l 1 perakkäin ja jättee stä magneettikiisurikaste. 1 Koe 3: Cu-kiisu, Co-mineraalit ja magneeftikiisu vaahdotettiin yhteisrikasteena, joka jaettiin erillisiksi rikasteiksi. 1 Koe 4: Suoritettiin heikko- ja vahvamagneettiset erotukset alku- I I 1 perzisest3 rnalminäytteestä. I Vaahdotuskokeiden tuloksista voidaan sanoa seuraavaa: - Jäte on kaikissa kokeissa erittäin puhdas. - Kokeet osoittavat kaikkien rikasteiden sisält2ivsn kobolttia. Cu-Co yhteisrikast sisältä3 kuparin ohella suurimman osan malmin koboltista. I - Varsinaisen Cu-rikasteen kobolttipitoisuus on verraten korkea, joten Cu-Co erotus ei ole vielä onnistunut. - Co -rikasteiden kobolttipitoisuudet jäävät melko alhaisiksi, vaikka sisältävätkin suurimman osan malmin lcoboltista. Co-rikasteet ovat verraten puhtaita kuparista. - Magneettikiisurikasteet sisalta~at huomattavasti kobolttia, mutta ovat sainoin 1 verraten puhtaita kuparista. Magneettiset erotuksot: - Heikkomagneel;tiileil rikaste sisaltaa magneettilciisun lisäksi ilmeisesti.mag- 1 neettilciisua seuraavan koboltin. I ' I -.- Tom~" <r~lortulsen osittuirioo julkoilr.mi;icn on sallittu vnii, Voltion trtlriillisestii tutkimusloitok~csto suadun kirjallisen luvan pcrusteclla.

24 r- VALTION TEKN II.LII.IEN TUTKllrtUSLAITOS --l N:O A 4716/66 - Vahvnmagncettinen jste sisaltaä vie13 huorrinttavan koholttipitoisuuden; se voi olla ylitcydessa kuparikiisun ril~astumisecn tahän jatteeseen. Kokeiden analyysitulokset ovat oheisessa liittee s sa. 'Otariicmessa marraskuun 22 paivanä 1966 VALTION TEKNILJLINEN TUTKIMUSLAITOS Vuoritelcnillinen laboratorio Johtaja Vt. tutkim. Hirvonen TOmän sclartuksr.n orittninen jitlkoisrmi~icn on r<illi~iu vciiri Voltion.l<-k~iillircilä lutkiniviloiloarrrlo soudun kirjollircn luvan petuiteella..

25 TUTKlhjUShAITOS Vuoritc:Icnillinen AINEENKOETUSSELOSTUS Liite sivuja yli Cu Co P S Syöte ' Koe 1, jäte "-, FeSR , "-, COSR II-,' CuR Koe 2, CoSR , ' -Ii-, CUR II-, FeSR II-, jate Koe 3, CoSR ' II-, CuR, "-', PeSR ' , jate Koe 4, V-magn. erot. rikaste , "- jate H-11- -"- rikaste Tön\än iclos~uk~cn oriltoincn iulkoisrinincn on sallittu voin Vollion ~ektiilliscs~a ~u~kinluslailokserto roodun kirjolliten Iuvon perutlccllo. 0. n:o!'.?/1.?$.ui.?oooi) t S.66

26 Koe 4 Syöfe ( L FeS- rikos fe Cu-rikos fe 1. Qc; Co-rikaste Koe Q C'o-rikosfe korie FeS- rikos je I Koe 3.Syöte O.33 Fesri- 62

27 Koe 4 r jafe FeS- rikaste 0 /

28 K\%t;f rn n~c\ia *.. 00%-0 M ~1 ~n n TyOztC> a a e o o c o o

29 OUTOKUMPU Oy Malminetsinta LIITE (2) LEMMONLAMPI, KUUSAMO. J LAHTINEN HNO -LIUOTUS + AAS- ANALYYSIEN TARKASTELU. KARTOITUS (Cu, Co, Fe, S? L) (Co, Fe, S). Näytteiden sulfidifaasia voidaan tarkastella systeemissa Cu-Co-Fe-S. Cu:n kantajana on kuparikiisu ja määrät ovat suoraan verrannolliset. Korjaamalla sulfidiliuotusanalyysit kuparikiisun kantaman Fe :n ja S :n suhteen voidaan sulfidifaasin kokoomusta tarkastella systeemissa Co-Fe-S, ts. kartoitetaan systeemi 3-ulotteisesta konsentraatioavaruudesta 2-ulotteiseen. Merkitään Wi = komponentin i %-painofraktio (OL~~k100) k wk = faasin k %-painofraktio (OLW L100) wik = komponentin i painofraktio faasissa k (0&wik41) 'ik = komponentin i %-painofraktio, joka sisältyy faasiin k (0LwikLwi) i = Cu, Fe, S k = cp (kuparikiisu) Kuparikiisun kokoomukseksi oletetaan CuFeS2. Seuaaavat suhteet ovat voimassa '* Korjatut Fe- ja S-pitoisuudet (WFe Co-Fe-S ovat? ja wsf ) systeemissä * - '~e - 'Fe - W ~e, cp WC" = ws - Ws 1 cp Sijoittamalla (2), (3) ja ao. wicp-arvot saadaan

30 Raportin taulukossa 1 annetut kokoomukset korjatcuna kuparikiisun suhteen on plotattu raportin kuvassa 1.

31 O U T O K U M P U Oy Malminetsinta LIITE 4 LEMMONLAMPI, KUUSAMO. J LAHTINEN JA LL-20 PINTAHIEISSA TODETUT FAASIT. REIKIEN LL-1, LL-2, LL-11 Raportin analyysit edustavat reikiä LL-1, LL-2, LL-11 ja LL-20. Ko. reitistä on tarkastettu alla luetellut pintahieet. Käytetyt lyhenteet ovat po = pyrrotiitti, pyl = pyriitti 1 (homogeeninen, omamuo tois ina ];iteinä), py2 = pyriitti 2 (huokoinen muunnos, pyrrotiitin muuttumistuote), cop = Co-pentlandiitti, cp = kuparikiisu, tr = troiliitti, mag = magnetiitti, ilm = ilmeniitti ja got = götiitti. (s) = esiintyy suotaumina pyrrotiitissa. Subjektiivisesti päamineraaleina luokitellut faasit on alleviivattu. Alleviivatut hieet sisältyvät raportin näytteiden analyysivälille. (*) : 11a merkityt osoittavat näytteitä, joista on määrätty sulfidien kokoomuksia mikroanalysaattorilla (vrt. liite 5). : po, cp, cop(s) : Pot CP, pyl LL-2/43.00 (S508)(*) CPt PY~I PY~I tr - LL-2/48.50 (S504 : po, cp, cop(s), ilm ~~:-(~533) : p, CPt cop(s), mag, ilni LL-2/51.90 (S467) : EI wt CP LL-2/75.50 (S517) : E t cpt PY~I ilm : EI : po, py2, : po, py2, : p01 py2,

32 Q OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTA Liite 5 LIITE 5. Lemmonlampi, Kuusamo/J Lahtinen Näytteet LL-1/30.00 ( 5502), LL-2/43.00 (S508, P 10748) ja LL-11/34.10 (S469, L10747). Sulfidien kokoomusmäaritykset 0KME:n Geoscan Mark 1 mikroanalysaattorilla. Jännite:.25 kv Naytevirta: 50 na Laskenta: piikin integrointi ( A2% = 3', At =, 4s).. Kiteet: LiF : FeK*, NiK p<, COKH Kvartsi: SK4 Standardit: FeK, : pyriitti (Fe = 46.7 %) NiKa : Ni-pentlandiitti (Ni = 37.9 %) COK,: met. CO -(Co = 99.8 %) SK, : pyriitti (S = 53.3 %) Intensiteettikorjaukset on suoritettu ohjelmalla EMPADR VII (Rucklidge & Gasparrini, 1969).

33 O U T O K U M P U Oy Malminetsinta TAULUKKO 5-1. KUUSAMO, LEMMONLAMPI. J LAHTINEN NAYTE LL-1/30.00 (pintahie n:o S502). CO-PENTLANDIITIN, PYRROTIITIN JA PYRIITTI 1:N MIKROANALYSAATTORI~RITYKSET. 1 ;o-pentlandiitti Pyrrotiitti 2 K-arvo K-arvo 1 Pyriitti 1 2 K-arvo Kaavan ionisisaltö kat

34 O U T O K U M P U Oy Malminetsinta TAULUKKO 5-2. KUUSAMO, LEMMONLAMPI. J LAHTINEN NAYTE LL-2/43.00 (PINTAHIE N:O P10748, S508). PYRROTIITIN, PYRIITTI l:n JA PYRIITTI 2:N MIKROANALYSAATTORI~RITYKSET. Kaavan ionisisaltö Fe Ni Co S kat

35 O U T O K U M P U Oy Malminetsinta TAULUKKO 5-3. KUUSAMO, LEMMONLAMPI. J LAHTINEN NAYTE LL-11/34.10 (PINTAHIE N:O P10747, S469). PYRROTIITIN MIKROANALYSAATTORIMAARITYKSET. Kaavan ionisisaltö C kat

36 Q OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTA Liite 6-1 Liite 6. LerLic;onlampi, kuu sano/^ Lahtinen Sulf idien painofrakt ioidcn ja sulf idisten alkuaineiden jakautuman sulfidien kesken laskeminen. Pierki tuan Ei = sulfidiscn alkuaineen i $-painofraktio niiytteiasii (0 ' ui 4 100) \ik = faasin k $-painofrabtio niiytteesnä (0 4 \ik 4 100) k Wi 'ik *ik = alkuaineen i painofraktio faasissa k (0 d U: C 1) = komponentin i 7:-painofraktio niiytteesski, joka sisaltyy faasiin k (0 4 Iiik 4 Iii) = faasin k sisiiltkimii $-osuus alkuaineesta i Anulysoiduille alkuaineille i ovat voimassa caasataseyhtalöt jotka matriisinuodossa ovat Kun konsentraatiornatriisi (iit) on neliönatriisi ja. ei-singulanrinen (ts. det ht) f0), yksi ratkaisu on ole- massa. k Kertomalla (li.):n kiiiinteisrnatriisilla (N:)-~ oaadnaii 1 ratkaisuksi - 1. miss5 \J i on inverssimatriisin elementti, sulfidien 7:-2ainofraktioiden laskemiseksi.

37 Q OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTA Kun sulf idien $-pninofrakt iot Uk ja sulf idien kokoomukset tunnetaan, voidaan sulf idien sisiiltiiniit alkuaineideri 1 2:-painofrakt iot niiytteissii jh netullien jaknuriiat sulf idien kesken helposti laskea tarkastelemalla yhtiilöiden (1) yksittiiisiii termejii. Sulfidin k sisiilttim2i alkuaineen i $-painofraktio niiytteessii on ja ehdot ovat voimassa. Sulfidin k sisiiltiinii " IJ-osuus metallista i on Vastaavasti tietyn sulfidifraktion (sisaltaa useanaan kuin yhden sulfidin) sis2iltiinat alkuaineiden $-painofrakt iot ja sen sisiiltiimiit metallien $-osuudet saadaan summaamalla yhtiilöiden (1) ao. termit yhteen. Sulfidifraktion q sisiiltarnii alkuaineen i $-painofraktio n%ytteec-o:' ood. on ja fraktion sislltiinii $-osuus metallista i on

38 9 OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTA Sulfidifraktion 5-painoiráktiokoi niiytteessii saadaan ja alkuaineen i painofrakti.oksi ko. sulfidifraktiossa q seuraa. (0 4 ~9 4 1 ), tiiyttiien ehdon 1 Fraktion q alkuaineiden nornalisoidut $-painofraktiot ( 1 = 100) ovat = 100 i/s LEMIIOI;LAl.iPI : Idiiyt teiden havaittu sulf idi seurue on pyrrotiitt i (po) + pyriitti (py) + Co-pentlandiitti (cop)(+_ troiliitti) (vrt. liite 4). Pyriitti esiintyy kahtena, erilaisen kokoomuksen omaavana muunnoksena: pyriitti 1 (hom~~eeninen, omanuotoi- sina kiteinii) ja pyriitti 2 (huokoinen, pyrrotiitin muuttumis- tuote). Kobolttihohteen tiedetaiin ja on havaittu esiintyvan. Mikiili se on lasnii analyysiniiyttcisski, alhaiset ks-pitoisuudet (vrt. raportin taulukko 1) osoittavat maiiriin olevan vaati~atto- man. Bsiintynan kobolttihohteen kokoomusta éi ole analysoitu. ja paljastumaniiytteen l-~l:/ (P10037; sijainti noin 1 km Lemmonlammen esiintymiistii; parageneesi pyrrotiitti + pyri itti + koboltt iliofide + kuparikiisu) koboltt ihohteen kokoo- muksen on oletettu likimain vastaavan Lemrnonlamnien esiintymiin kobolttihohdetta. Oheisissa laskuissa kaytetyt sulfidien keskimaaraiset normalisoidut kokoornukset on annettu taulukossa :olcoomukset ja siten mygs laskelnat ovat havaintojen niukkuuden ja puutteellisuuden johdosta likirniiiiraisiii. Suurimpana epavarmuutena on pyriitin (py = keskiniiariiinen pyriitti) keskingiiriiisen kokooriiuksen luotettava arviointi. Pyriitin As-pitoisuutta ei ole miiiiratty ja on oletettu olevan = 0. Gn odotettavissa, ettg

39 Q OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTA osa niiytteidcn As:sta sissltyy pyriittiin. kantajaksi on oletettu kobolttihohde. Laskelrf~issa As- Analysoitujen alkuaineiden suliteen on todettava, ettu. IiIJ0,- 2' liuotuksen E'e :ua ei ol-ieisissa luslrelrnissa ole voitu hyödyntiiii, vaan on jouduttu turvautumaan varsin alhaisiin 1Ji-pitoisuus- arvoihin, jolloin mahdolliset pienet analyysie~~aturkkuudet vai- kuttzvat. 111j(i3- liuotukaessa on i11;ieisesti liuennut ei-sulfi- dista (so. silikaattista, oksidiuta) Fe:au mukaan, sill2i nayt- teiden ~cokoomus~~isteet si juitsevat fausisinpleksin ulkopuolella (kts, raportin kuva 1; vrt. liite 3). Yhtalöissii (1) - (14) ovat i = Cu, Ui, Co, As, S Ja k = cp (kuparikiisu), cop (CO-pntlandiitti), cob (kobolttihohde), 110 (pyrrotiitti), py (pyriitti). IIuoriiioiden taulukossa G-1 yhtalot (1) ovat annetut sulfidien kokoornukset ! cob = 'IIAs (18) Konsentraatiomatriisin '

40 inverssimatriisiksi saadaan ja ratkaisuksi seuraa Huomioimalla raportin taulukossa 1 annetut sulfidiset metallipitoisuudet sulfidien %-painofraktiot näytteissä on laskettu raportin taulukossa 6. Sulfidisen Fe:n massataseyhtälö on ja lasketut arvot (Fe(1ask)) on annettu raportin taulukon 1 alaosassa.' Yhtälöiden (15) - (19) ja (27) yksittäiset termit eli eri sulfidien sisältämät alkuaineiden %-painofra.ktiot näytteissä (Wik; vrt. yhtälö (5)) ja %-jakaumat sulf'idien kesken (Pik; vrt. yhtälö (8)) eri näytteissa on laskettu taulukossa 6-2(1-7). Co:n %-jakauma sulfidien kesken on esitetty raportin taulukossa 8. Havaitaan pyrrotiitin hallitseva osuils Co:n kantajana.

41 9 OUTOKUMPU OY 0 D( MALMINETSINTK Co-pentlandiitti esiintyy läpimitaltaan alle 50 pm:a suotau-! mina pyrrotiitissa ja sen fys'ikaalinen erottaminen pyrrotii-. tista ei tule onnistumaan. Kobolttihohteen esiintyminen näytteissä on hieman kyseenalaista ja liittynee esiintymiseltään pyriittiin joko omana faasina tai kiinteänä liuoksena. Co:a sisältävien fraktioiden pyrrotiitti + Co-pentlandiitti ja pyriitti-kobolttihohde erottamista voitaneen periaatteessa harkita. Yhtälöistä (15)-(lg), (27) ja (11)-(13) on laskettu fraktioiden pyrrotiitti + Co-pentlandiitti (q = potcop; m po, cop, i = Ni, Co, Fe, S) ja pyriitti + kobolttihohde (q = py + cob, m = py, cob, i = Ni, Co, Fe, As, S) %-painofraktiot näytteissä (wq), normalisoidut kokoomukset (100~:; Lw~ = 1) ja niiden sisältämät Co:n %-osuudet (PCo,4, = P ~,potcop o ' Pco,pytcob 100) raportin taulukossa-9. Keskiarvot on annettu taulukossa 10. Fraktion pyrrotiitti + Copentlandiitti kokoomus vastannee pyriitti 1:n kiteytymisen jälkeen esiintyneen monosulfidi-kiinteäliuoksen kokoomusta ennen Co-pentlandiitin suotautumista alenevassa lämpötilassa. Sikäli kun lisää sulfidien kokoomusmäärityksiä ei ole käytettävissä ja analyysit on tehty HNO 3-1iuotus + AAS-menetelmällä, voitaneen yhtälöitä (22)-(26), (15)-(19) ja (27) käyttää arvioimaan sulfidien %-painofraktioita ja metallijakautumia Lemmonlammen esiintymässä tyydyttävällä tarkkuudella. Arviointien varmistamiseksi ja/tai parantamiseksi joidenkin tyyppinäytteiden analysointi Br-metanoliliuotus + AAS-menetelmallä (ja rikin analysointi liuotusjätteestä) HNO 3 +AAS -menete1 män ohella puolustanee paikkaansa. Huomattava kuitenkin on, että yhtälöt (15)-(27) eivät tällöin ole sovellettavissa, vaan yhtälöissä (1)-(4) tulee huomioida pyriitin liukenevuus Brmetanoliliuotuksessa (7 %, 'kun liuotusaika on 1 tunti).

42 O U T O K U M P U Oy Malminetsinta - P ~autala/aps TAULUKKO 6-1: LEMMONLAMPI, KUUSAMO/J LAHTINEN KESKIMÄÄRÄISET KOKOOMUKSET SULFIDIEN APPROXIMOIDUT Kalko- Co-pentlan- Pyrro- Pyriitti 1 Pyriitti 2 Pyriitti Kobaltiitti pyriitti diitti tiitti (cp (cop) ( po (PY 1) (PY 2) (PY (cob) Normalisoidut kokoomukset

43 OUTOKUMPU Oy Malminetsinta TAULUKKO 6-1 (2) Kaavat : Kalkopyriittti Cu Fe S2 Co-pentlandiitti Fe1.396 C Ni0.308 '8 Pyrrotiitti FeO. 896 C S Pyriitti 1 Fe0.956 C '2 Pyriitti 2 Fe1.024 C NiO.OO1 '2 Pyriitti Fe0.989 C NiO.OO1 '2 Kobaltiitti 'O0.917 Fe0.065 Ni0.002 ASO -881 '1.119 Co-pentlandiitti: näyte LL-1/30.00(S502) Pyrrotiitti: näytteiden LL-1/30.00 (S502), LL-2/43.00 (S508) ja LL-11/34.10(S469) aritm.keskiarvo Pyriitti 1: nayt.teiden LL-1/30.00 (S502) ja LL-2/43.00 (S508) aritm.keskiarvo Pyriitti 2: näyte LL-2/43.00 (S508) Pyriitti: "keskiarvopyriitti" = pyriitti 1:n ja pyriitti 2:n aritm. keskiarvo Kobaltiitti: paljastumanäyte 1-RE/ (P 10097); kl , X = , Y = 46.60; sijainti noin 1 km Lemmonlammen esiintymästä, parageneesi pyrrotiitti + pyriitti + kobolttihohde + kuparikiisu

44 O U T O K U M P U Oy Malminetsinta TAULUKKO 6-2: LEMMONLAMPI, KUUSAMO/J LAHTINEN SULFIDIEN SISALTAmT ALKUAINEIDEN %-PAINO- FRAKTIOT NAYTTEISSÄ (W. ) JA SULFIDISTEN ALKUAINEIDEN %- JAKAUTU&T SULFIDIEN KESKEN (Pik). Näyte LL-1/ ( ). cob cob

45 O U T O I ~ U M P U Oy Malminetsinta TAULUKKO 6-2 (2) Näyte LL-1/ ( ) %-painof raktiot (Wik) : & CP COP cob PO PY I=Wi %- jakautumat (pik) : 8 CP c OP CO^ PO PY c=wi

46 O U T O K U M P U Oy Malminetsinta P Hautala/APS TAULUKKO 6-2 ( 3 ) Näyte LL-2/ ( ) *%-painofraktiot (Wik): CP COP cob PO PY C=Wi %- jakaumat (Pik) : cob

47 O U T O K U M P U Oy Malminetsinta TAULUKKO 6-2(4) Näyte LL-11/ ( ) cob %- jakaurnat (Pik) : cob

48 O U T O K U M P U Oy Malminetsinta TAULUKKO 6-2 ( 5 ) Näyte LL-11/ ( ) %-painof raktiot (Wik) : C C P CQP cob PO PY C=Wi cob

49 O U T O K U M P U Oy, Malminetsinta TAULUKKO 6-2 (6) Näyte LL-11/ ( ) %-painof raktiot (Wik) : CP COP cob PO PY cob

50 O U T O K U M P U Oy Malminetsinta TAULUKKO 6-2 ( 7 ) Näyte LL-20/ '( ) % cp COP cob PO PY C =Wi %- jakaumat (Pik) COP cob PO PY C