RAPORTTI 073/0TUS-RUOSTESUO/PT,PMS/1990 Päivämäärä P Toikkanen, P Sotka Finnmines Oy/OKME/L Pekkarinen (3 kpl) GAL/P Sotka Arkisto

Transkriptio

1 Ooufokumpu - GEOANALYYTTINEN LABORATORIO RAPORTTI 073/0TUS-RUOSTESUO/PT,PMS/1990 Päivämäärä P Toikkanen, P Sotka OTUKSEN LOHKARENÄYTTEEN MINERALOGINEN TUTKIMUS - JA RUOSTESUON MALMINÄYTTEIDEN TYYPPIVERTAILU LOHKAREEN Päivi Toikkanen Pentti Sotka 8 Geoanalyyttinen laboratorio _ "~~ 1 Veikko Palosaari Labor atoriopäällikkö JAKELU Finnmines Oy/OKME/L Pekkarinen (3 kpl) GAL/P Sotka Arkisto OUTOKUMPU MINING SERVICES The Outokumpu Metals & Resources Group Geoanalyyttinen laboratorio Osoite Karjalankatu 2 PL OUTOKUMPU Puhelin (973) 5561 Telelax Telex (973) outo sl

2 OUTOKUMPU 073/0TUS-RUOSTESUO/PT,PMS/1990 Geoanalyyttinen laboratorio P Toikkanen, P sotka OTUKSEN LOHKARENÄYTTEEN MINERALOGINEN TUTKIMUS - RUOSTESUON MALMINÄYTTEIDEN TYYPPIVERTAILU LOHKAREEN JA 1. JOHDANTO Ns. Otuksen lohkareen (liite 1) ja Ruostesuon malmion mahdollisen yhteyden selvittämiseksi saatiin tutkittavaksi yhteensä kolme näytettä Finnmines Oy/OKME:lta Lohkarenäytteen lisäksi tutkimukseen otettiin kaksi referenssinäytettä Ruostesuon malmiosta (sk-valtainen ja FEK-valtainen malmityyppi). Tutkimuksen tavoitteena on ollut selvittää otuksen lohkareen malmi- ja isäntäkivityyppi referenssinäytteisiin verrattuna. Vertailussa käytetään mm. seuraavia muuttujia: näytteiden kemiallinen koostumus, näytteiden mineraalikoostumus ja yksittäisten sulfidimineraalien koostumukset ja niiden vaihtelu. 2. TUTKIMUSMENETELMÄT Näytteistä preparoitiin pinta- ja ohuthieet mikroskooppista tarkastelua varten. Malmimineraalien esiintymistapaa on havainnollistettu valokuvin. Näytteet analysoitiin seuraavilla menetelmillä: HN03-liu.~AAS: cu,zn,ni,c~,pb,mn,cd,fe Br. met.-llu. +AAS: Cu,Zn,Nl,Co,Fe Leeo: S,C Fire assay: AU,Ag Resonik: Hg XRF (RRFPO): MP11 satmagan: magneettisen materiaalin p-% Pääsulfidien (pyriitti, magneettikiisu ja sinkkivälke) koostumukset analysoitiin mikroanalysaattorilla. Malminäytte issä olevien sulfidien prosentuaaliset painoo s uudet on arvioitu laskennallisesti käyttäen hyväksi n äyttei den kemi allis ia anal yyse ja ja mineraalien analysoituja ke s kiar vokoostumuks i a. 3. GEOKEMIA 3.1 Näytteiden kemiallinen koostumus Otuks e n lohkarenäytteen ja Ruoste suon malminäytteiden kokokivianalyysit esitetään taulukossa 1. Näytteet ovat hyvin sulfidirikkaita, silikaattikomponentteja on yhteensä vain 10 p-%:n suuruusluokkaa. Barium on yleinen alkuaine kaikissa kolmessa näytteessä.

3 OUTOKUMPU 073jOTUS-RUOSTESUOjPT,PMSj1990 Geoanalyyttinen laboratorio P Toikkanen, P Sotka Sulfidien sisältämät alkuaine et Näytteiden AAS-analyysit ja jalometallipitoisuudet esitetään taulukossa 2. Metallien analysoinnissa on käytetty sekä typpihappo- että bromimetanoliliuotusta. Ruostesuon SK-malmi on näytej o ukosta sulfidirikkain, se sis ältää 41.7 % S. Lisäksi n äytteissä vallitsevat metallit ovat Fe, Zn j a e u, j o i s ta jälkimmäinen selvästi a l haisempin a pito i s uuks ina. Huomionarvoista on myös Ruoste suon SK-malmin korkea Zn-pitoisuus (9.1 % Zn). Jalometallipitoisuudet vaihtelevat kullan osalta Otuksen lohkarenäytteestä Ruostesuon malminäytteisiin välillä gjt. Ag-pitoisuus on Otuksen lohkarenäytteessä selvästi korkeampi (8.9 gjt Ag) kuin referenssinäytteissä (Ruostesuon SK-malmi 0.3 gjt ja FEK-malmi 0.8 gjt Ag). Hg-pitoisuudet ovat näytteissä välillä gjt. Taulukossa 6 esitetään näytteiden normalisoitu sulfidifaasin koostumus, joka on saatu käyttäen hyväksi samassa taulukossa laskettuja sulfidien määräsuhteita ja malmimineraalien koostumuksia (taulukot 3-5 ja liitteet 2-4) Ruostesuon SK-malmin sulfidifaasi sisältää % Zn, mikä on huomattavasti korkeampi kuin lohkareen ja toisen referenssinäytteen Zn-pitoisuus (molemmissa n. 2.9 % Zn). Lohkarenäytteen sulfidifaasi on puolestaa vähän eu-rikkaampi kuin referenssinäytteiden sulfidifaasi. 4. NÄYTTEIDEN PETROGRAFIA 4.1 Yleistä 4.2 Otus-lohkare Otuksen lohkareen ja Ruostesuon SK- ja FEK-malmien ohuthieistä (hieet L195 25, L ja L19527) tutkittiin silikaatit mahdollisten vastaavuuksien toteamiseksi. Yleispiirteenä voidaan todeta, että lohkare ja Ruostesuon SK-malminäyte ovat petrografialtaan toistensa kaltaisia, kun taas Ruostesuon FEK-malmi poikkeaa kahdesta ensin mainitusta. Yleisesti ottaen silikaatit ~siintyvät melko hajanaisina rakeina sulfidien seassa. Silikaattifaasi koostuu pääasiassa kahdesta mineraalista: klinoamfibolista ja kiilteestä, joista jälkimmäinen on lähinnä aksessori. Silikaattien lisäksi esiintyy yleisesti Fe-pigmenttiä ja baryyttiä.

4 OUTOKUMPU 073/0TUS-RUOSTESUO/PT,PMS/1990 Geoanalyyttinen laboratorio P Toikkanen, P Sotka Klinoamfiboli on väritöntä j a raekooltaan n. 1-3 mm, raemuoto on usein prismamainen, mutta paikoin myös vierasmuotoisen laattamainen. Fe-pigmentti esiintyy amfibolin raoissa verkkomaisesti. Kiille (kloriitti) esiintyy värittöminä suomuina lähinnä amfibolin yhteydessä. Baryytti on ohuthieessä väritöntä ja omamuotoista, raekoko n. 1-2 mm. Se esiintyy pääasiassa erillisinä rakeina, mutta joskus myös amfibolin yhteydessä. 4.3 Ruostesuon pyriittimalmi Harmemineraalit ovat samoja kuin Otuksen näytteessä, eli kiille, klinoamfiboli, baryytti, Fe-pigmentti ja muutama rae karbonaattia. Kiille esiintyy värittöminä suomukimppuina, joissa yksittäiset suomut ovat kooltaan n. 1 mm. Kiille on pääosin kloriittia, mutta paikoin esiintyy myös muskoviittia. Kiillettä on määrällisesti enemmän kuin otuksen näytteessä. Klinoamfiboli esiintyy tässäkin lähes värittöminä, n. 2 mm pitkinä prismoina, JOlssa on verkkomaisesti Fe-pigmenttiä. Amfiboli liittyy kiilteen yhteyteen. Baryytti esiintyy tavallis e s ti silikaattien yhteydessä ja s e on yle i sempi kuin Otuks e n näytteessä. Karbonaatti esiintyy satunnaisesti lähes omamuotoisina ja värittöminä r a keina. 4.4 Ruostesuon magneettikiisumalmi Näyte poikkeaa petrografialtaan kahdesta edellä kuvatusta näytteestä. Näytteen silikaattifaasi koostuu pääasiassa kvartsista ja amfibolista. Lisäksi esiintyy aksessorina vähän kiillettä. Kvartsi muodostaa anhedraalisia, n. 1 mm kokoisia rakeita, jotka ovat yhteenkasvettuneet värittömän amfibolin kanssa. Kvartsi esiintyy sulkeumarakeina vierasmuotoisen amfibol i n sisässä. Amfiboli esiintyy yleisesti myös runsaina neulasmaisina - prismamaisina sulkeumarakeina sulfideissa (kuvat 7 ja 8). Mineraalin raekoko vaihtelee n. 1-3 mm. Kiille on koostumukseltaan sekä vaalean ruskeaa biotiittia että väritöntä kloriittia. Hieessä ei tavattu baryyttia melko korkeasta Ba-pitoisuudesta huolimatta (taulukko 1). 5. MALMIMINERALOGIA 5.1 Malmimikroskooppiset havainnot Otus-lohkare Otuksen lohkarenäyte on suhteellisen karkearakeista, massiivista sulfidimalmityyppiä, jossa pyriitti ja monokliininen magneettikiisu ovat hallitsevat malmimineraalit. Fe-kiisu-

5 OUTOKUMPU 0 73jOTUS-RUOSTESUO j PT,PMSjI990 Geoanalyyttinen laboratorio P Toikkanen, P Sotka jen lisäksi sinkkivälke ja magnetiitti ovat yleisiä malmimineraaleja. Kuparikiisua tavataan satunnaisemmin. Pyriitti esii ntyy 1-5 mm : n rake ina, joidenka välitilat ovat magneetti kiisun ja s ilikaattiharmeen täyttämiä (kuvat 1-4). Magneettikiisus s a h a v aita an yle i s esti supergeenistä muuttumista pyri i tiksi j a vesikiis uksi. Kuparikiisun esiintyminen liittyy usein sinkkivälkkeen yhteyteen (kuva 2). Magnetiitti esiintyy kookkaina rakeina sekä sulfidien että silikaatin yhteydessä Ruostesuon pyriittimalmi Ruostesuon referenssinäyte edustaa karkearakeista pyriittimalmia, jossa pyriittirakeiden välitilat ovat sinkkivälkkeen ja silikaattiaineksen täyttämiä (kuvat 5-6). Pyriittirakeiden läpimitta vaihtelee yleisimmin alueella 1-8 mm. Magneettikiisua esiintyy paikoittain ja se on osittain muuttunut pyriitiksi kuten lohkarenäytteessä. Kuparikiisu tavataan yleensä sinkkivälkkeen yhteydestä ja se sijoittuu sinkkivälkkeen ja sen kontaktimineraalien rajapinnalle (kuva 6). Sinkkivälkkeessä tavataan myös hyvin satunnaisia lyijyhohderakeita. Magnetiitti esiintyy sulfidien yhteydessä rakeina kuten lohkarenäytteessäkin Ruostesuon magneettikiisumalmi Ruostesuon toinen referenssinäyte koostuu valtaosin monokliinisesta magneettikiisusta, jossa on runsaasti neulasmaisia silikaattirakeita sulkeumina (kuvat 7-8). pyriittiä tavataan aivan satunnaisina rakeina magneettikiisussa. Muina aksessorisina sulfideina on tavattu sinkkivälke, kuparikiisu ja lyijyhohde. Kuparikiisu esiintyy satunnaisina, pieninä sulkeumina magneettikiisussa. Muutamat lyijyhohderakeet ovat puolestaan sijoittuneet sinkkivälkkeen yhteyteen. Näytteessä tavataan magnetiittirakeita kuten pyriittivaltaisissa näytteissäkin. 5.2 Malmimineraalien koostumus pyriitiu, magneettikiisun ja sinkkivälkkeen koostumus määritettiin mikroanalysaattorilla. Analyysiaineisto on esitetty taulukoissa 3-5 ja liitteissä 2-7.

6 OUTOKUMPU 073/0TUS-RUOSTESUO/PT,PMS/1990 Geoanalyyttinen laboratorio P Toikkanen, P sotka Pyriitin koostumustiedot esitetään taulukossa 3 ja analyysipisteittäin liitteessä 2. Sekä lohkarenäytteessä että referenssinäytteissä pyriitti on varsin puhdasta, hivenaineista (Ni, Co, As) vapaata tyyppiä. Magneettikiisun Fe/S-suhteen perusteella kaikissa näytteissä on monokliininen (magneettinen) magneettikiisu hallitseva (taulukko 4, liitteet 3 ja 5). Etenkin Ruostesuon FEKmalminäytteessä on magneettikiisun koostumuksessa runsaiten vaihtelua. Kuten pyriittikin, magneettikiisu on hivenalkuaineiden (Ni, Co, As) suhteen köyhää. Otuksen lohkarenäytteen sinkkivälke on keskimäärin vähän Zn-rikkaampi (58.93 % Zn) ja Fe-köyhempi (7.00 % Fe) kuin Ruostesuon referenssinäytteiden sinkkivälke (taulukko 5 ja liitteet 4 ja 6). Liitteen 7 Mn/Cd-diagrammi osoittaa, että Ruostesuon malmion eri malmityyppien kesken on sinkkivälkkeen koostumuksessa melkoista vaihtelua. FEK-malmin sinkkivälke on selvästi Mn-rikkaampi (keskimäärin 1.03 % Mn) kuin SK-malmin ja lohkarenäytteen sinkkivälkkeet. Yleisesti voidaan todeta, että lohkarenäytteen sinkkivälke muistuttaa koostumukseltaan lähinnä Ruostesuon SK-malmityypin sinkkivälkettä. 5.3 Näytteiden mineraalikoostumus Tärkeimpien malmimineraalien prosentuaaliset paino-osuudet on arvioitu laskennallisesti käyttäen hyväksi näytteiden kemiallisia analyysitietoja ja sulfidien keskimääräisiä koostumuksia. Näytteiden sulfidikoostumukset esitetään taulukossa 6. Sekä lohkarenäyte että Ruostesuon malmireferenssit sisältävät noin 80 p-% sulfideja, 2-4 p-% magnetiittia ja loput silikaateja ja baryyttia. Lohkarenäyte on pyriittivaltainen malmityyppi, SK/FEK-suhteen ollessa noin 2/1. Ruostesuon SK-malmi on täysin pyriittivaltainen malmityyppi, magneettikiisua esiintyy vain aksessorisena (< 1 p-%) mineraalina. FEK-malminäytteessä SK/FEK-suhde on noin 1/10. Ruostesuon SK-malmissa on sinkkivälkkeen osuus huomattava (15.6 p-%). 6. JOHTOPÄÄTÖKSET JA YHTEENVETO Sekä Otuksen lohkarenäyte että Ruostesuon referenssinäytteet edustavat kaikki sulfidirikkaita massiivisia malmityyppejä. Arvometallisuhteiden vaihtelu tässä hyvin pienessä näytejoukossa on lähinnä luonnollista. Kaikki näytteet ovat barium-pitoisia. Jalometallipitoisuudet ovat alhaisia} tosin lohkarenäytteen Ag-pitoisuus (8.9 g/t) nousee referenssinäytteiden Ag-pitoisuutta korkeammaksi. Sekä petrografisilta että malmimineralogisilta piirteiltään Otuksen lohkare muistuttaa läheisesti Ruostesuon pyriitti-

7 OUTOKUMPU 073jOTUS-RUOSTESUOjPT,PMSj1990 Geoanalyyttinen laboratorio P Toikkanen, P Sotka malminäytteen ominaisuuksia. Silikaattiseurue muodostuu molemmissa näytteissä klinoamfibolista ja kloriitista. Amfiboleissa tavataan verkkomaisesti sekundääristä Fe-pigmenttiä. Myös baryytin esiintyminen molemmissa näytteissä on selkeä. Tyypillinen sulfidiseurue on ko. näytteissä pyriitti+magneettikiisu+sinkkivälke+kuparikiisu. sulfidien määräsuhteet vaihtelevat runsaasti, mutta niiden koostumukset lohkareessa ja referenssissä ovat pienehkön vaihtelurajan sisällä,. Magnetiittia tavataan rakeina sulfidien ja sili kaatin yhteydessä. Ruostesuon magneettikiisumalminäyte poikkeaa sekä silikaatti- että sulfidifaasiltaan selkeästi pyriittivaltaisista näytteistä. Yhteenvetona voitaneen todeta, että Otuksen lohkarenäytteen kemialliset, petr ografiset ja mineralogiset piirteet asettuvat niihin vaihtelurajoihin, joita Ruostesuon malmiossa kahden referenssinäytteen pohjalta on odotettavissa.

8 TA {,f L f.a /LU-O..1.. OUTOKUMPU OY, MINING SERVICES, GEOANALYYTTINEN LABORATORIO XAF-ANALYYSITULOKSIA TILAAJA: P. SOTKA/GAL LASK. P: OPEA: ALUE: OTUS KARTTAL. :.JAKELU: MLM 388 L. PEKKAAINE % % % ' TI ;AL CA V ' FEO MNO )MGO /CAO RB SRO BAO 2.0? NA K O.OO? ZA P20S O.OOS C ? OKSUM CU Nl CO 0.01? ZN 2.2S PB AG AS 0 O.OOOS 0 SB BI TE Y NB MO SN W PT CL BR TH U CS LA CE PA NO SM EU GO TB OY HO ER TM YB LU HF TA LOI

9 Taulukko 2. Otus-Ruostesuo. AAS-anal yysit, 5, C, jalometallit ja Satmagan. Cu (%1 Ni m Co (X) Zn (%) HN03 BM HN03 BM H~j03 BM HN03 BM Otus-lohkare RUDst esuo/sk-mal ro i Ruostesuo/FeK-malmi Fe m Pb (%) Mn (X) Cd m sm c m HN03 BM HN03 HN03 HN03 XRF Leeo Leeo Otus -lohkar e Ruost esuo /Sk -malmi RUDst esuo/fek-malmi Au (gft) Ag (gft) Hg (gft) Satmagan m t. f. HN03 Otus-lohkare RUD stesuo fsk-mal mi RuostesuofFeK-malmi Fire assay

10 Taulukko 3. Otus - Ruostesuo. Pyriitin koostumus (wt-%). Näyte Fe Co Ni As S tot Kaava Fe Co Ni As S kat Otus-lohkare (analyysimäärä n 5) 2. Ruostesuo/Sk-malmi (n = 5) 3. Ruostesuo/Fek-malmi (n = 6)

11 Taulukko 4. Otus - Ruostesuo. Magneettikiisun koostumus (wt-%). Näyte Fe Ni Co As S tot Kaava Fe Ni Co As S kat Otus-lohkare (analyysimäärä n 5) 2. Ruostesuo/Sk-malmi (n = 5) 3. Ruostesuo/Fek-malmi (n = 7)

12 Taulukko 5. Otus - Ruostesuo. Sinkkivälkkeen koostumus (wt-%). Näyte Zn Fe Mn Cd Cu S tot Kaava Zn Fe Mn Cd Cu S kat Otus-lohkare (analyysimäärä n 7) 2. Ruostesuo/Sk-malmi (n = 8) 3. Ruostesuo/Fek-malmi (n = 11)

13 Taulukko 6. Otus-Ruostesuo. Sulfidien ja magnetiitin mä ärät sekä sulfidifaasin koostu mu s. Sulfidimäärät (\.Jt - ~ 1 Sk Fek ZnS Cuk PbS tot Fem Otus-lohkare RUDstesuD /Sk-malmi RUDstesuD/Fek-malmi Sulfidifaasin kods tumus (wt-il Fe Zn Cu Ni Pb s tot Otus-lohkare Ruo stesuo/sk -mal mi Ruostesuo/Fek-malmi

14

15

16

17

18 \) ~ (<1' \j ;..., ~.~ ~ ~..s i ::> ~ :~

19 L /~ + e... ~. Otus Ruostesuo. Pyriitin koostumus (wt %). OTUS lohkare RUOSTESUO j Sk malmi Anal.p, B ka Anal. p, ka fe ,29 46,7B 46,91 47,1 B 46,B4 Fe 46, Bl 47,65 47, ,31 47,23 Co 0,04 0,00 0,03 0,00 0,04 0,02 Co 0, , ,01 Ui 0,01 0, ,0 0 0,03 0,01 Ni 0,00 0,00 0, ,~s 0,03 0, ,00 0,02 0,01 As 0,00 0,02 0,09 O.OB ,04 S 53,71 53,23 53,91 53,76 53,7B 53.6B BB ,76 tot 100.B , tot 100, kaava kaava Fe 1, B Fe B Co 0, ,000 Co ,000 0,000 0,000 Ni 0,000 0,000 0, ,000 Ni ,000 As 0,000 0,000 0,000 As 0,000 S 2, ,000 2,000 S 2,000 2, , y,ationit ,999 0, B kationit 0,99B B 1,009 RUOSTESUOjFeK malmi Anal.p ka Fe , , ,12 Co 0,00 0, ,00 0, Ili 0,01 0,01 0, , As ,01 0,04 0, ,3B 53,41 53,62 53,B3 53, tot 100,50 100,B3 100,51 100,92 100, ,7B kaava Fe Co 0,000 0,000 0,000 Ni 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 As 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 S , kationit 0, , ,009

20 L;:~ L J. Otus-Ruostesuo. Kagneettikiisun koostumus Iwt-%). OTUS -lohhre RUOSTESUO/Sk-malmi Anal.p. Fe Ni Co As 5 tot ka Anal.p. Fe Ni Co As 5 tot ka kaava kaav a Fe Ni Co.~s S kationit o Fe Ni Co AS S kationit RUOST8SUO/FeK -!almi An al.p ka Fe Ni Co As S tot kaava Fe Ni Co As S kationit O. B

21 L;:-f~ 1. otus-ruostesuo. Sinkki välkkeen koostumus IWH ). OTUS-lohkare RUOSTESUO/Sk-mahi Anal. p. Zn fe Hn Cd Cu S tot ,19 7, ,00 33, ,84 7,14 0,44 0,1 S 0,01 33,16 99,7S , ,13 0, 04 33,26 100, J,21 0,4J ,03 32.BB 99, ,06 6,64 0,44 0,15 0, , ,79 0,38 0,16 0,00 33,06 99,67 ka 58,93 7,00 0,46 0,15 0,02 33,05 99,61 Anal.p, Zn Fe Hn Cd Cu S tot 58, ,43 7, ,56 0,61 0,11 0, ,03 0,01 0,02 33,26 33,57 33, ,27 100,00 59, ,55 0,07 0,00 33, ,11 7,78 0,63 0,14 0,12 32,93 100,71 58,08 7,54 0,68 0,20 0,09 33,08 99,66 57,54 58,11 7,60 7, ,54 0, 20 0,23 0,09 0,00 33,11 32,98 99,20 99,36 ka 58,37 7,53 0,61 0,16 0,04 33,24 99,96 kaava kaava Zn Fe Hn Co Cu kationit ,868 0, ,000 U , U70 0,126 0,009 U07 0.8i O,OOS ,000 1,000 1.Ol! 0, i O, OOS 0, ,879 0,11S 0,007 0, ,874 0,122 0,008 0, Zn Fe Hn Cd Cu kationit 0,864 0,852 0,128 0,130 0, ,000 0, ,994 0,845 0,128 0,011 0,002 0,0 00 0,9S6 0,873 0, , ,880 0,861 0,136 0,131 0,011 0, , ,852 0,132 0,012 0,002 0,999 0,864 0, ,0 02 0, ,861 0,130 0, RUOSTESUO!FeK -malli Anal. p, Zn Fe Hn Cd Cu S tot , , ,91 0,02 0,12 O.!! , , ,11 0, Dl JJ, S,4S , , , ,16 0,15 33,39 99, i , 16 0,05 33, 51 99, , i 0,05 0,11 33,22 99, , , , ,18 0,00 33, ,91 6, ,16 0,01 32,88 98,97 ka D3 0,13 0,04 33,29 99,79 kaava Zn fe Hn Cd Cu kationit ,863 0, ,131 0, ,014 0,016 0,016 0,017 0, ,000 0,000 0, OCO 0, 850 0,127 0, ,995 0,838 0,135 0,0 19 0,002 0,996 0,83 5 0,133 0, ,989 0,845 0,128 0,021 0,000 0,002 0,996 0,845 0, S49 0,131 0,122 0,020 0,021 0,002 0, ,994 0,864 0,121 0, , ,852 0,

22 625 Magneettikiisu Otus-Ruostesuo ~ 61 I... ~ rf <II 60.5 ~ A ~ I ~.. - ~ Otus -lohkare ~1 ~2 ~3 ~4 ~5 ~6 ~7 ~8 ~9 S wt-% Ruostesuo;Sk-malmi A- R uostesuo/f ek - malmi