Tutkimustiedosta päätöksentekoon Nina Tynkkynen Tutkijatohtori Johtamiskorkeakoulu, Tampereen yliopisto nina.tynkkynen@uta.fi
Näkökulma tutkimustietoon/tieteelliseen tietoon: Tieto tuotetaan sosio-materiaalisissa käytännöissä ( co-production ) Tutkimuskohteen valinta ja luonne Tutkimusasetelma ja kysymykset Tutkimusmenetelmät Tutkimuksen käytännöt ja välineet Ym. Tieto on rajoittunutta, ristiriitaista, sitoutunutta, epävarmaa, ehdollista, dynaamista
Tiedon politiikka, politisoituminen: erilaiset tulkinnat siitä, mitä faktat ovat ja mitä niiden tulisi olla
Tieteen vaikutus päätöksentekoon Arild Underdahl: vaikutus suurin konsensustilanteessa (samanmielisyys ongelman luonteesta ja ratkaisuista; ei poliit. konfliktia) TAI kun (uudentyyppinen) ongelma ilmaantuu äkillisesti ja yllättäen Esim. Itämeren suojeluregiimi (?) Eräät muut tutkijat: vaikutus suuri silloin, kun poliittinen erimielisyys (osapuolet kaipaavat tukea argumenteilleen)
Tieteen ja politiikan välisen vuorovaikutuksen kompastuskiviä Tapaus: Itämeren suojeluregiimi (mm. Pihlajamäki & Tynkkynen AMBIO 40: 191-199, 2011)
1) Epävarmuus + skeptisyys tutkimuksen kehityksen perustana Tutkijat eivät halua ottaa kantaa Lisätutkimuksen tarve ennen kuin voidaan sanoa Myös päättäjien on helppo piiloutua epävarmuuden taakse Artikuloidaan vaihtoehdot; ongelma: vaihtoehdot jäävät elämään, vaikka tieteellinen näkemys jo kehittyisi
2) Tiedon heterogeenisyys Epäily ja vallitsevan tiedon kyseenalaistaminen on tieteen keskeinen tehtävä tieteen ääni harvoin yksi Tieto ja tulkinta: samat tulokset voidaan tulkita ja kääntää käytännön kysymyksiksi eri tavoin omaa argumenttia tukeva tulkinta Tarvitaanko tutkijayhteisön yhteinen ääni (kuten esim. ilmastopolitiikassa IPCC)? Jos kyllä, niin millainen vaikutus tieteen ja tutkimuksen kehitykseen?
3) Yhteiskunnallinen ja poliittinen tilaus/ohjaus Suuntaa tutkimusta esim. rahoituksen kautta politiikka tutkimus politiikka... = itseään uusintava kehä Miten tämä tilaus määrittyy? Tulevatko oikeat asiat tutkituksi? Perustutkimus vs. soveltava tutkimus politiikka tarvitsee molempia!!! (varautuminen siihen, mitä ei tiedetä)
4) Sattumanvaraisuus Millainen tieto päätyy päätöksenteon tueksi? (esim. median rooli!) Mutta: Yksinkertaist ukset ja yleistykset voivat vääristää asioita ja kumuloituessa an niillä voi olla paljon väärää vaikutusta
5) Tiedon tuotannon, prosessoinnin ja kommunikaation riippuvaisuus organisaatioiden ja yksilöiden ominaisuuksista Millaista tutkimusta tuotetaan ja millaisin menetelmin? Tutkijoiden väliset verkostot ja kommunikaatio Tutkijoiden ja päättäjien väliset verkostot ja kommunikaatio Henkilökohtaiset ominaisuudet ja suhteet/verkostot korostuvat
6) Luonnon prosessien mittakaavat tieteen mittakaavat politiikan/yhteiskunnan mittakaavat Erityisesti ajan ja tilan mittakaavat Politiikan/yhteiskunnan mittakaavat eivät koske vain hallinnollisia rajoja, vaan esim. harmia aiheuttavien toimintojen mittakaavoja
MUTTA Tieteen vaikutus päätöksentekoon tuloksekas politiikka!!! Kuva lähde: cyberfret.com
Politiikka/ poliittinen päätöksenteko ei ole yhteisten asioiden hoitoa vaan riitelyä siitä, mitä yhteiset asiat ovat Tuloksekas politiikka edellyttää kansalaisten & intressiryhmien osallistumista ongelman- ja ratkaisuvaihtoehtojen määrittelyyn Erilaiset tietomuodot yhteen! Kehitetään käytäntöjä (esim. työryhmät ja työpajat), jotka tuovat eri tietotyyppejä yhteen; myös ns. boundary spanners, henkilöt, jotka kykenevät sukkuloimaan eri tietotyyppien välillä Source : negotiationboard.com