Ifl Euroopan unioni Euroopan sosiaalirahasto LOPPURAPORTTI POHJOIS-POHJANMAAN REKI-HANKE 14.12.2011 Merja Heikkilä Projekti- ja kehityspäällikkö PP-REKI -hanke REKI Vipuvoimaa EUdta 2007 2013
LOPPIJRAPORTTI POHJOIS-POHJANMAAN REKI-HANKE SISÄLLYS 1. Perustiedot 2. Projektin lähtökohta, tavoitteet ja kohderyhmä 3. Projektin toteutus ja yhteistyö Suunnittelu- ja käynnistysvaihe Työn- ja vastuunjako yhteistyötahojen kesken Projektin keskeisten toimintojen toteutus a) Yhteistyö sosiaalisten yritysten ja puolustusvoimien kesken b) Yhteistyö sosiaalisten yritysten ja Millog Oy:n kanssa c) Muu yritys- ja työnantajayhteistyö d) Kansainvälinen yhteistyö 4. Julkisuus ja tiedottaminen 5. Projektin tulokset 6. Toiminnan jatkuvuus 7. Yhteenveto projektin toteutuksesta ja tuloksista LIlUE ET Liite 1 Raportti 2010, PP-REKIn selvitystyö Pohjois-Suomen joukko-osastojen avustavista tehtävistä ja palveluista Liite 2 Raportti 2010, PP-REKIn toteuttama pilotti Puolustushallinnon Rakennuslaitoksen Kajaanin yksikön kanssa
1. PROJEKTIN PERUSTIEDOT Pohjois-Pohjanmaan REKI-hanke (reilua kierrätystä ja työtä sosiaalisissa yrityksissä) Lyhentäen PP-REKI hanke tai PP-REKI. Manner-Suomen Euroopan sosiaalirahaston ohjelma, valtakunnallinen osio (Välityömarkkinoiden kehittäminen). Toimintalinja: Työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäiseminen. Projektipäätös 25.2.2009 vastuuviranomaiselta Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselta. Aloitus 1.12.2008 ja päättyminen 30.11.2011. PP-REKI -hankkeen hallinnoija ja päätoteuttaja oli Nuorten Ystävät Oy. Osatoteuttajina toimi Osuuskunta NetSer Suomi, Tervatulli Oy (maaliskuuhun 2009 saakka), Nuorten Ystävät palvelut Oy (vuoden 2010 alusta lähtien) ja Oulun yliopisto. Toteutuneet kustannukset 338 544 euroa. Rahoitus: ESA ja valtio 279 114 (82 %), Oulun kaupunki 50749 (15 %), Osuuskunta NetSer Suomi 500, Tervatulli Oy 200, Nuorten Ystävät ry 7759. 2. PROJEKTIN LÄHTÖKOHTA, TAVOITrEET JA KOHDERYHMÄ Pohjois-Pohjanmaan REKI-hankkeen (PP-REKI) taustalla oli tarve aikaansaada uudenlaista kumppanuutta ja yhteistoimintaa osatyökykyisten ja pitkäaikaistyöttömien työllistymiseen. Projektin keskeisenä tehtävänä oli kehittää ja aikaansaada yhteistyömalli sosiaalisten yritysten ja puolustusvoimien sekä sosiaalisten yritysten ja puolustusvoimille kunnossapitopalveluja tuottavan Millog Oy:n välille. Sosiaaliset yritykset toimivat samoilla markkinoilla ja samoilla ehdoilla kuin muutkin yritykset. Niiden henkilöstöstä vähintään 30 prosenttia on vammaisia, vajaakuntoisia tai pitkäaikaistyöttömiä. PP-REKlssä tehtiin Oulun alueella työtä myös muiden yrityskumppanuuksien käynnistämiseksi. Hanketöiden myötä oltiin yhteyksissä ja yhteistyössä eri puolilla Suomea työskentelevien välityömarkkinoiden kehittäjien ja toimijoiden kanssa. Kansainväliseen toimintaan sisältyi osallistuminen eurooppalaisen sosiaalisen yrittäjyyden ja kierrätyksen RREUSE-järjestön ja verkoston toimintaan ja vaikuttamistyöhön. Projektitoimintojen tavoitteena oli luoda uusia liiketoimintamahdollisuuksia sosiaalisiin yrityksiin, jolloin työpaikkoja tuli ja tulee tarjolle projektin varsinaiseen kohderyhmään kuuluville eli osatyökykyisille ja pitkäaikaistyöttömille. Painopisteenä hanketoiminnoissa oli yhteiskuntavastuullinen yritystoiminta ja kestävä kehitys. Välillisiä kohderyhmiä ja muita tahoja, joihin projektin toiminta kohdistui, olivat seuraavat: Nuorten Ystävät ry, Tervatulli Oy, Osuuskunta NetSer Suomi ja sen jäseninä olevat sosiaaliset yritykset omistajineen, puolustusvoimat, Millog Oy, Oulun yliopisto, rahoittajat (Oulun kaupunki, Pohjois-Pohjanmaan Ely-keskus, partneriyritykset), sosiaaliset yritykset, sosiaalisen työllistämisen toimijat ja ympäristö- ja kunnossapitoalalla toimivat yritykset.
3. PROJEKTIN TOTEUTUS JA YHTEISTYÖ Suunnittelu- ja käynnistysvaihe Reilua työtä ja kierrätystä sosiaalisissa yrityksissä hankkeen eli REKI-hankkeen suunnittelun ja ideoinnin käynnistivät syksyllä 2007 sellaiset yritykset ja organisaatiot, jotka olivat aiemmin tehneet kehittämisyhteistyötä Euroopan sosiaalirahaston Sytrim-projektissa vuosina 2004-2006. Näitä olivat sosiaaliset yritykset Bovallius Palvelut Oy, Neo-Act Oy, Ekokaarina ry, Tervatulli Oy sekä edellä lueteltujen yritysten muodostama yhteisyritys Osuuskunta NetSer Suomi, Nuorten Ystävät ryja Oulun yliopiston Koulutus- ja tutkimuspalvelut yksikkö. Suunnitteluvaiheessa käytiin neuvotteluja muiden potentiaalisten yhteistyötahojen kanssa. Tarkoituksena oli toteuttaa Euroopan sosiaalirahaston välityömarkkinoiden valtakunnalliseen kehittämisohjelmaan sisältyvä REKI-hanke, jossa tehdään osatyökykyisten työllistymistä edistävää kehittämistyötä kierrätyksen, kunnossapidon ja ympäristötoimialan yrityksissä sekä kartoitetaan sellaisia puolustusvoimien avustavia tehtäviä ja palveluita, joita olisi tarkoituksenmukaista ja mahdollista tehdä sosiaalisissa yrityksissä. Tavoitteena oli aikaansaada uudentyyppistä työllistämiskumppanuutta. Kehittämistyöhön sekä tehtävään avustavien työtehtävien kartoitukseen oli tarkoitus ottaa mukaan yhteistyökumppaneita eri puolilta Suomea. Rahoittajaviranomaisten linjausten mukaan yksi valtakunnallinen Reki-hanke ei ollut mahdollinen, vaan hanke tuli pilkkoa osahankkeiksi siten, että erilliset omat alueelliset Reki-hankehakemukset tehtiin Euroopan sosiaalirahaston välityömarkkinoiden kehittämistyöhön liittyneisiin hakuihin vuonna 2008 seuraaviin TE keskuksiin, sittemmin Ely-keskuksia: Varsinais-Suomi, Uusimaa, Häme, Etelä-Savo, Lappi ja Pohjois- Pohjanmaa. Näillä erillisillä hankkeilla oli tiettyjä omia erityistavoitteita ja -tehtäviä ja kaikkien erillishankkeiden osalta ko. alueella toimivat hankepartnerit kävivät neuvotteluja myös kunta- ja yritysrahoitusosuuksista. REKI-hanketta suunnitelleet toimijat päättivät, että Pohjois-Pohjanmaan REKI-hankkeen erityistehtävänä oli toteuttaa puolustusvoimien, Millog Oy:n ja sosiaalisten yritysten välisen yhteistyömallin kehittämiseen liittyvä selvitystyö Pohjois-Suomen osalta. Tässä työssä todettiin tehtävän kiinteää yhteistyötä muiden REKI osahankkeiden kanssa. Päätösprosessit ja aikataulut olivat erilaiset eri TE-keskuksissa. Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus teki myönteisen projektipäätöksen Pohjois-Pohjanmaan REKI-hankkeesta helmikuussa 2009. Muiden alueiden osalta rahoittajaviranomaisten päätökset tulivat myöhemmin ja lopulta muut päätökset olivat kielteisiä. PP REKIssä päästiin maaliskuussa 2009 hankkeen toteutusvaiheeseen. Työn- ja vastuunjako yhteistyötahojen kesken Nuorten Ystävät ry toimi PP-REKI -hankkeen hallinnoijana ja päätoteuttajana. Osatoteuttajia olivat Osuuskunta NetSer, Tervatulli Oy ja Oulun yliopisto. Kaikki edellä mainitut partnerit olivat osallistuneet hankesuunnitteluun. Niillä oli myös aiempaa kokemusta keskinäisestä yhteistyöstä. Partnerit toivat hankkeeseen soveltuvaa monipuolista osaamista ja kokemusta. Keskeisimpiä yhteistyötahoja hankkeen toteutusaikana olivat Maavoimien Esikunta ja Maavoimien Pohjois- Suomen yksiköt, Millog Oy ja kuntarahoitusta projektille myöntänyt Oulun kaupunki. PP-REKI:n v. 2009 ensimmäisten toimintakuukausien aikana työn- ja vastuunjakoon tuli varsin merkittäviä muutoksia, joista selvittiin yhteistyön joustavuuden myötä. Seuraavassa lyhyt kuvaus muutoksista. Maaliskuussa 2009 Nuorten Ystävät ry:n omistaman Oulussa toimivan sosiaalisen yrityksen Tervatulli Oy:n INketoiminta päättyi, kun sähkö- ja elektronhkkalaitteiden kierrätysliiketoiminnan taloudelliset ja tuotannolliset edellytykset heikentyivät voimakkaasti. Projektipartnerina toimivan Tervatullin projektivastuita siirtyi Nuorten Ystävät ry:lle. Projektisuunnitelmassa Nuorten Ystävät ry:n, Tervatulli Oy:n ja Netserin vastuulla oli toimintamallin kehittäminen puolustusvoimien, Millog Oy:n ja sosiaalisten yritysten välille. Nuorten Ystävät ry:n ja Tervatullin vetovastuulla oli selvittää linja-autojen purkutyömahdollisuutta. Tervatullin
toteutusosuuteen kuului, että hanketoiminta aikaansaa tavoitteena olevat 23 uutta työpaikkaa. Alkuvuonna 2009 Tervatulli oli sille kuuluvana tehtävänä järjestänyt hankkeelle työhuoneen Tervatullin toimitilojen yhteyteen Oulun Toppilan kaupunginosaan. [-lanketöiden ollessa laajimmillaan työhuoneessa oli kolmen projektityöntekijän työpiste (projektipäällikkö, projektikoordinaattori ja selvityshenkilö). Hankkeen käytettävissä olivat työhuoneen läheisyydessä sijaitsevat Ystävät ry:n työllistymiskeskuksen kokous- ja koulutustilat, kopiokone sekä kahvila- ja aulapalvelut. Alkuvuonna 2009 NetSer toivoi sille kuuluneen selvityshenkilön palkkaamisen siirtämistä Nuorten Ystävät ry:n tehtäväksi. Tämän esityksen mukaisesti suunnitelmaa muutettiin ja NetSerin vastuulle jäi hankkeen kansainvälinen toiminta vuosina 2009-2010. Lisäksi NetSer-verkostoa todettiin voitavan hyödyntää sosiaalisen työllistämisen eri toiminnoissa. NetSerin jäsenyritys Bovallius Palvelut Oy:llä oli operathvista johtovastuuta puolustusvoima- ja Millog Oy yhteistyömallin kehittämistyössä. Näin hankkeen toteutuksen käynnistyttyä keväällä 2009 olivat Nuorten Ystävät ry:n työt ja vastuut lisääntyneet oleellisesti verrattuna alkuperäiseen työnjakoon. Nuorten Ystävät ry:n pääsihteeri Marja lrjala toimi hankkeen vastuuhenkilönä. Yhdistys palkkasi projektihenkilöstöä seuraavasti: projekti- ja kehityspäällikkö Merja Heikkilä (kokoaikainen tammikuu 2009 maaliskuu 2010, minkä jälkeen osa aikaisena marraskuun 201 loppuun), selvityshenkilö ja projektikoordinaattori Leo Vaaran (kokoaikainen marraskuu 2009-joulukuu 2010, minkä ja jälkeen osa-aikaisesti elokuun 2011 loppuun asti) ja projektikoordinaattori Seppo Lääveri (marraskuu 2009 joulukuu 2010). Järjestökonserniin kuuluvan Nuorten Ystävät palvelut Oy:n vastuisiin sisältyi talous- ja projektisihteeritöitä sekä hankehallinnointiin kuuluvia tehtäviä. Näitä työtehtäviä teki pääosin taloussihteeri Anne Lusikka. Oulun yliopistossa hanketöitä tehtiin hallinnoijan toimeksiantojen mukaisesti. Vuonna 2008 yliopiston Koulutus- ja tutkimuspalvelut yksikössä Merja Heikkilä teki hankesuunnittelu- ja valmistelutöitä. Vuoden 2009-2011 työt yksikössä liittyivät pääasiassa hankearviointiin, -seurantaan, -viestintään ja talousasioihin. Töitä oli kuukausittain muutama päivä ja niistä vastasi pääasiallisesti projektisihteeri Elvi Hiltunen. Yliopiston ympäristö- ja prosessiteknnkan osaston professori Jouko NNnimäki ja taloustieteiden tiedekunnan yliopisto opettaja Sauli Pajari välittivät hankkeelle asiantuntemustaan ja osallistuivat ohjausryhmätyöskentelyyn. Ohjausryhmän muodosti kaikkien hankekumppaneiden sekä puolustusvoimien ja kuntarahoittajan nimeämät edustajat. Ohjausryhmän kokouksia oli keskimäärin neljän kuukauden välein. Hankkeella oli useita eri toteuttajaorganisaatioita. Saatujen kokemusten myötä suosituksena on, että hankkeen toimeenpanon yhtenäistämiseksi tämäntyyppiselle hankkeelle tulee eri toteuttajatahojen perustaa yhteinen organisaatio. Sen tehtävänä on mm. seurata hankkeen edistymistä tarkastella saatuja tuloksia. Projektin keskeisten toimintojen toteutus Seuraavassa kuvataan PP-REKln keskeisimpien kehittämistöiden toteutusta. a) Yhteistyö sosiaalisten yritysten ja puolustusvoimien kesken Neuvottelut ja valmistelut Vuonna 2008 Bovallius Palvelut Oy:n toimitusjohtaja Mauri Korhonen kävi hankevalmisteluun liittyviä keskusteluja sosiaalisten yritysten ja puolustusvoimien välisestä yhteistyöstä puolustusministeriön neuvottelevan virkamiehen Pentti J. Miettisen kanssa. Maaliskuun 2009 lopussa oli keskeinen neuvottelu puolustusministeriössä. Ministeriön edustajina neuvottelussa oli Pentti J. Miettisen seuraaja, neuvotteleva virkamies Olli Suonio sekä asiantuntija Tommi Nordberg. Hyötyö Oy:stä mukana oli asiantuntija Urpo Mäenpää, Bovallius Palvelut Oy:stä toimitusjohtaja Mauri Korhonen ja PP-REKlstä projekti- ja kehityspäällikkö Merja Heikkilä. Neuvottelussa päätettiin, että Nuorten Ystävät ry tekee puolustusministeriölle esityksen PP-REKlssä tehtävästä puolustusvoimayhteistyöhön liittyvästä selvityksestä. Samalla todettiin, että kunnossapidon kokonaispalveluyhtiön, puolustusvoimien strategisen kumppanin Millog Oy:n osalta projekti on suoraan tähän yritykseen yhteydessä eikä siten Millog-yhteistyötoiveisNn liittyviä asioita sisällytetä puolustusministeriölle tehtävään esitykseen.
P-REKIn hallinnoija ja päätoteuttaja Nuorten Ystävät ry teki huhtikuussa 2009 puolustusministeriölle esityksen, jossa pyydetään mahdollisuutta kartoittaa Pohjois-Suomen alueen osalta sellaisia puolustusvoimien avustavia tehtäviä ja palveluita, jotka olisi tarkoituksenmukaista ja mahdollista teettää sosiaalisissa yrityksissä. Esityksessä kuvattiin konkreettisella tavalla suunnitelma kartoitustyön toteuttamiseksi. Lisäksi esityksessä toivottiin nimettävän puolustusvoimista yhdyshenkilöitä kartoituksen kohteena oleviin Pohjois-Suomen yksiköihin. Kevään loppupuolella puolustusministeriön hallitussihteeri Timo Tuovinen toimitti esityksen lausuntokierrokselle puolustusministeriön sekä puolustusvoimien keskeisiin yksiköihin. Merja Heikkilä oli säännöllisesti yhteyksissä kevään ja kesän aikana puolustusministeriössä toimivaan PP REKIn yhdyshenkilöön Tommi Nordbegun. Näin saatiin tietoa esityksen etenemisestä ja Norbergille välittyi projektin ajankohtaisia asioita. Lausunnot saatiin kesän aikana ja niiden pohjalta puolustusministeriö antoi elokuun lopussa päätöksen, jossa todettiin puolustusministeriön ja puolustusvoimien myönteinen suhtautuminen. ~Jatkotoimenpiteiden osalta pyydettiin olemaan yhteydessä Maavoimien Esikuntaan. Esikunta nimesi yhdyshenkilöt sekä edustajansa PP-REKIn ohjausryhmään. Näin voitiin tarkentaa tehtyä työsuunnitelmaa ja käynnistää tarvittavat rekrytoinnit. Tätä työtä teki projekti- ja kehityspäällikkö Merja Heikkilä yhdessä hallinnoijan sekä osatoteuttajaorganisaatioiden edustajien kanssa. Hankkeen toimintamallnn liittyvän selvitystyön käynnistyminen viivästyi suunnitellusta aikataulusta useamman kuukauden ajan. Tähän oli osattu varautua ja muutos voitiin huomioida mm. rekrytointiaikataulussa. Kesällä 2009 oli parin kuukauden tauko hanketöissä. Selvitystyön valmistelu ja toteutus Sanomalehti Kalevassa sekä mol.fi sivustolla syyskuussa 2009 olleen selvityshenkilön työnhakuilmoitusten kautta saatiin runsaasti hakijoita. Selvitystyöhön valittiin hakemusten ja haastattelujen perusteella Pohjois- Suomen Johtamisjärjestelmäkeskuksen Oulun yksikön päällikkö, kapteeni Leo Vaara. Hän jäi edellisestä työstään eläkkeelle joulukuussa 2009, mutta vuosilomat antoivat mahdollisuuden aloittaa PP-REKIn selvityshenkilön työtehtävät marraskuussa. Leo Vaaran monipuolinen työkokemus puolustusvoimista antoi hänelle hyvän pohjan selvitystyölle. Selvitystyön valmisteluun saatiin evästystä puolustusministeriön, puolustusvoimien sekä hankepartneriyritysten edustajilta. Valmisteluvaiheeseen sisältyi tutustuminen puolustusvoimien kumppanuusohjelmaan sisältyneistä hankkeista saatuihin tuloksiin ja kokemukshn. Selvityshenkilön työn tueksi ja Millog Oy:n yhteistyön kehittämistehtäviin sekä muihin projektitehtävhn palkattun marraskuussa projektikoordinaattoriksi Seppo Lääveri. Selvitys toteutettfln seuraavissa Pohjois-Suomen Maavoimien yksikössä: Pohjois-Suomen Sotilasläänin Esikunta (Oulu), Pohjois-Suomen Huoltorykmentin Esikunta (Oulu), Kainuun Prikaati (Kajaani), Lapin Ilmatorjuntayksikkö (Rovaniemi) ja Jääkäriprikaati (Sodankylä). Kaikissa näissä joukko-osastoissa Leo Vaara järjesti joulukuussa tiedotustilaisuuden, johon osallistui joukko-osastoiden johtoa sekä selvitystyön yhdyshenkilö. Tilaisuuksissa esiteltiin PP-REKIn ja selvitystyön tavoitteet sekä sovittiin henkilöhaastattelujen toteutuksesta. Osa haastatteluista toteutui joulukuussa ja pääosa tammikuussa 2010. Muutama haastattelu toteutui myös varuskunnissa toimivissa organisaatioissa, joita olivat Puolustushallinnon Rakennuslaitos, Maanpuolustuskoulutus ry Oulussa sekä Comforta Oy:n pesula Sodankylässä. Haastatteluja kertyi yhteensä 60. Haastattelujen annin pohjalta valmistui helmikuussa 2010 raporttiluonnos, joka meni kommentoitavaksi haastatelluille. Samoihin aikoihin Leo Vaara ja Merja Heikkilä raportoivat selvitystyön etenemisestä puolustusministeriön neuvottelevaa virkamiestä Olli Suoniota sekä ministeriön asiantuntijaa Tommi Nordbergiä sekä Maavoimien Esikunnan hankintapäällikkö Leila Terästä sekä sosiaalipäällikkö Hannu Maijasta. Heille esiteltiin myös hahmotelma pv-yhteistyömallista. Raportin esitysten työstäminen jatkui saatujen palautteiden ja kommenttien pohjalta.
Selvityshenkilön esitykset Raportti puolustusvoimien Pohjois-Suomen joukko-osastoissa tehdystä selvitystyöstä valmistui maaliskuussa 2010 (liite 1). Huhtikuussa Leo Vaara sekä Merja Heikkilä kävivät luovuttamassa raportin Maavoimien Esikunnan johdolle. Raportti toimitettiin myös puolustusministeriöön. Maavoimien Esikunta lähetti toukokuussa Pääesikunnalle lausunnon raportista ja sen sisältämistä selvityshenkilön esityksistä. Raportissa todetaan kaikissa Pohjois-Suomen joukko-osastoissa olevan sellaisia välttämättömiä avustavia työsuoritteita, jotka on mahdollista toteuttaa ostopalveluina. Tällaisia tehtäviä ovat mm: kopiointi-, paperipostinkäsittely- ja lähettipalvelut, khnteistösopimusten ulkopuolisten kohteiden siivoustyöt, käsilumityöt, materiaalin ja ajoneuvojen puhdistus, hylsyjen lajittelu ja pakkaus, ampumataulukehikoiden valmistus ja lukuntavälineiden kunnostus. Nämä työt tarjoaisivat sosiaalisille yrityksille yhteistyö- ja INketoimintamahdollisuuksia Puolustusvoimien kanssa. Selvitystyössä esille tulleista avustavista työsuoritteista on koottu kuusi erilaista palvelukoria. Raportin lopussa on selvityshenkilön esitykset. Ensimmäisenä niistä esitetään, että puolustusvoimien joukko osastot muodostaisivat avustavista työsuoritteista laajoja kokonaisuuksia, palvelukoreja. Näitä koreja joukkoosastojen todetaan voivan hyödyntää, kun ne valmistelevat ja suunnittelevat palveluhankintojaan. Palvelukorien pohjalta voi joukko-osasto tarkentaa ja täsmentää tarvitsemiaan avustavia tehtäviä. Näin palvelukorien sisältöjä voi räätälöidä tilaajan tarpeiden mukaisiksi ja palvelukoiista voi tarvittaessa poimia vain yksittäisen työsuoritteen. Tämä selvityshenkilön esitys on saanut myönteistä palautetta puolustusvoimien ulkopuolelta ja vastaavan mallin mukaisesti voidaan menetellä myös muissa organisaatioissa ja yrityksissä avustavien työtehtävien kartoittamisessa. Toiseksi raportissa esitetään, että maavoimien ja sen hallintoyksiköiden toimintasuunnitelmhn lisättäisiin mainita siitä, että hankintoja kilpailutettaessa huomioitaishn sosiaaliset yritykset ja sosiaaliset kriteerit. Maavoimien Esikunnan antamassa lausunnossa todetaan, ettei toimintasuunnitelmhn ole tarkoituksenmukaista tällaista mainintaa lisätä, mutta puolustusvoimien ja hallintoyksiköiden hankintaohjeissa tämä voidaan toki mainita. Hankintoja kilpailutettaessa toivotaan huomioitavan sosiaaliset yritykset. Tähän liittyy selvityshenkilön sosiaalisille yrityksille suunnattu ehdotus, jossa sosiaalisten yritysten toivotaan tekevän yhteistyötä sosiaalisen yritystoiminnan tunnettuuden lisäämiseksi puolustusvoimissa. Pienemmissä, kansalliset kynnysarvot alittavissa hankinnoissa on tunnettuudella merkitystä. Lausunnossa todetaan, että sosiaaliset yritykset voivat Maavoimien Esikunnan näkemyksen mukaan tehdä yhteistyötä ja tarjota palveluitaan hankintalain ja hankintaohjeiden mukaisesti muuallakin maavoimissa kuin pelkästään Pohjois-Suomen alueella. Tämä lausunnon osuus on kannustava ja yhteistyömyönteisyyttä osoittava. Yksi selvityshenkilön esityksistä liittyi joukko-osastoiden hylättävään ja poistuvaan materiaaliin, josta vastaa pääosin Millog Oy. Selvityshenkilö esitti, että tulevaisuudessa Pohjois-Suomen joukko-osastojen osalta Millog Oy voisi teettää tämän materiaalin lajittelu-, kierrätys- ja kunnossapitotyötä alihankintana Pohjois- Suomen sosiaalisissa yrityksissä. Toiveena oli, että Puolustushallinto ja Millog Oy käynnistäisivät asiaa koskevat neuvottelut. Maavoimien Esikunta totesi lausunnossaan, ettei se ota kantaa Millog Oy:n ja sosiaalisten yritysten väliseen yhteistyöhön. Selvityshenkilö esitti toiveen laajentaa selvitystyötä koskemaan Materiaalilaitoksen Esikunnan alaisia yksiköitä eri puolilla Suomea. Näin muodostuisi kokonaisvaltaisempi käsitys sosiaalisten yritysten ja puolustusvoimien välisistä yhteistyömahdollisuuksista. Lausunnossaan Maavoimien Esikunta suhtautui esitykseen myönteisesti. Kartoitustyö tuli kuitenkin edelleen toteuttaa siten, että se tapahtuu sitoumuksetta eikä aiheuta kustannuksia puolustusvoimille. Selvitystyön pohjalta tehty hanketyö Selvityshenkilö Leo Vaara palkattnn huhtikuussa 2010 PP-REKIn osa-aikaiseksi projektikoordinaattoriksi. Hänen tehtävänään oli puolustusvoimayhteistyön konkretisointi ja siihen liittyen selvitystyön raportin esitysten jatkotyöstäminen Maavoimien Esikunnan antamien palautteiden pohjalta. Lisäksi Leo Vaaran projektikoordinaattorin työ sisälsi mm. yritysyhteistyön edistämistä Millog Oy:n sekä muiden yritysten kanssa. Leo Vaaran toisena työnantajana toimi hankepartneri, sosiaalinen yritys Bovallius Palvelut Oy. Tämän yhtiön
MEET-hankkeen Reki-osion myötä Leo Vaara toteutti PP-REKIn ja MEET-hankkeen yhteistyönä jatkokartoitustyön avustavista tehtävistä Materiaalilaitoksen Esikunnan alaisissa hallintoyksiköissä Itä-, Länsi- ja Etelä-Suomessa. Tämän kartoitustyön rinnalla Leo Vaara piti yllä yhteyksiä Maavoimien Pohjois- Suomen hallintoyksiköihin. Molempien mainittujen töiden tuloksena oli työtilauksia. Puolustushallinnon Rakennuslaitoksen Kajaanin yksikön kanssa hanke toteutti vuonna 2010 pilotin, jossa yksikkö osti avustavun työtehtäviin seitsemän kuukauden ajaksi yhden osatyökykyisen työntekijän työpanoksen verran palveluja Nuorten Ystävät ry:ltä. Vaikka pilotti koski vain yhden henkilön työllistymistä, saatiin pilotissa kokeiltua ja testattua hankkeen selvitystyössä esille tuotuja kehittämisehdotuksia (mm. palvelukorit). Raportti pilotista (liite 2) julkaistiin hankkeen nettisivuilla. Yhtenä osana selvitystyön jalkautusta tehtiin vuosina 201 0-2011 julkisten hankintojen Hilma-järjestelmään tulevien puolustusvoimien tarjouspyyntöjen seurantaa. Tarkoituksenmukaisiksi ja soveltuviksi havaituista tarjouspyynnöistä tiedotettiin hankepartnereita ja Pohjois-Pohjanmaan alueen sosiaalisia yrityksiä, jotka tekivät osaan näistä tarjouspyynnöistä tarjouksia. Tarjousten valmisteluun, hinnoitteluun jne. yritykset saivat tarvittaessa PP-REKIn kautta ohjausta ja neuvontaa. Esimerkiksi kesällä 2010 tehty tarjous johti myönteiseen tulokseen ja sosiaalinen yritys sai näin työtilauksen puolustusvoimilta. Muutamassa kilpailutuksessa pääsivät yritykset mitalisijoille. Partnereille ja sosiaalisille yrityksille tuli lisää kokemusta ja osaamista hankintalaista sekä puolustusvoimien hankintamenettelyihin ja hankintoihin liittyvistä asioista. PP-REKIn ohjausryhmässä mukana olevat Maavoimien Esikunnan edustajat hankintapäällikkö Leila Teräs ja sosiaalipäällikkö Hannu Maijanen kannustivat yrityksiä ja hankepartnereita lisäämään ko. osaamistaan sekä osallistumaan hankintojen kilpailutuksiin. Projekti toteutti Oulussa 17.11.2010 iltapäivätilaisuuden Avustavat tehtävät puolustusvoimissa - yhteistyömahdollisuuksista sosiaalisten yritysten kanssa. Tässä tilaisuudessa puolustusvoimien, Puolustushallinnon Rakennuslaitoksen, Millog Oy:n sekä sosiaalisten yritysten edustajat kertoivat tehdystä yhteistyöstä saatuja kokemuksia ja tuloksia. Näistä tarkemmin loppuraportin kohdassa, jossa käsitellään saatuja tuloksia. b) Yhteistyö sosiaalisten yritysten ja Millog Oy:n kanssa Kevään ja kesän 2009 aikana välitettiin Bovallius Palvelut Oy:n vetämän MEET-projektin kokemuksia Millog Oy:n kanssa käydystä yhteistyöstä PP-REKIIIe. Alkusyksyn 2009 aikana nämä kaksi projektia käynnistivät yhteistyöneuvottelut Millog Oy:n edustajien kanssa. Puolustusvoimilta Millogille siirtyneen Kuopion varikon toimintoja (puutyöverstas ja nahkajaos) ulkoistetthn v. 2009 alussa Bovallius Palvelut Oy:lle. Näin Bovalliukselle tuli Pieksämäen yksikön rinnalle uusi toimipaikka Kuopioon. Molemmissa yksiköissä on puolustusvoima- ja Millog-yhteistyöhön soveltuvaa liiketoimintaa. PP-REKIn projektikoordinaattori Seppo Lääveri käynnisti marraskuussa 2009 Millog Oy:n edustajien kanssa neuvottelut yhteistyömahdollisuuksista Oulussa. Yhteiseksi teemaksi tuli puolustusvoimilta poistuvan materiaalin käsittely ja myynti. Toiveena oli saada Ouluun Millog Oy:n SA-myymälä, mikä aikaansaisi uusia työpaikkoja myös hankkeen kohderyhmään kuuluville. Myymälän läheisyyteen kaavailtiin toimitiloja myös Nuorten Ystävien ylläpitämälle kierrätysloketoiminnalla, mikä mahdollistaisi erilaista työllistämisyhteistyötä Millog Oy:n kanssa. Seppo Lääverin khnteistöalan asiantuntemusta käytettiin etsittäessä Oulusta soveltuvia toimitiloja SA-myymälälle. Hänen ehdotustensa pohjalta toimitilat löytyivätkin ja Millog Oy avasi Oulun LimingantullNn SA-myymälän syyskuussa 2010. Millog Oy:n ja Nuorten Ystävät ry:n kesken tehtiin syksyllä 2010 palvelusopimuksia, joiden myötä yhdistyksen palkkaamat henkilöt tekivät avustavia tehtäviä Millog Oy:n Tervolan varikolla ja Oulun SA myymälässä. Nämä työtehtävät olivat varsin lyhyitä ja määräaikaisia, ruuhkahuipuissa tehtäviä töitä. Mutta myös näin saadulla työkokemuksella on merkitystä. Tulevaisuuden näkymänä on se, että puolustusvoimilta poistuvan materiaalin käsittely ja myynti tuo lisää työpaikkoja myös Ouluun. Kuten puolustusvoimayhteistyön osalta myös Millog Oy:n kanssa Oulussa tehtävässä yhteistyössä hanketöihin osallistuivat kaikki PP-REKIn kehittämistöitä tekevät eli projekti- ja kehityspäällikkö Merja Heikkilä, selvityshenkilö ja projektikoordinaattori Leo Vaara sekä projektikoordinaattori Seppo Lääveri. Merkittävää tukea hanketyölle saatiin hankepai-tnereilta.
Vuoden 2010 lopussa puolustusvoimien Materiaalilaitoksen Esikunnan, Millog Oy:n ja PP-REKIn keskeisten edustajien kesken pidettiin tärkeä kokous, joka lisäsi toiveikkuutta shhen, että puolustusvoimien avustavista tehtävistä syntyy uusia Ihketoimintoja ja työpaikkoja. Alkuvuonna 2011 käynnistyivät Millog Oy:n ja Bovallius palvelut Oy:n väliset neuvottelut useampivuotisen puitesopimuksen aikaansaamiseksi. PP-REKIn projektikoordinaattori Leo Vaara on osallistunut sopimukseen liittyvhn valmistelevhn töihin sekä siihen liittyvnn katselmointeihin ja työsuunnitteluun. Valmisteltava sopimus kattaa laajasti sosiaalisen yrityksen tarjoamia palveluja Millog Oy:lle ja puolustusvoimille. Sopimus luo mahdollisuuksia alihankintoihin sosiaalisissa yrityksissä. c) Muu yritys- ja työnantajayhteistyö Keväällä ja kesällä 2009 PP-REKI:ssä selvitettiin mahdollisuuksia käynnistää Bovallius Palvelut Oy:n Pieksämäen yksikössä toteuttaman mallin mukaisesti linja-autojen purkutyötä Oulussa. Kartoituksessa todettiin purkutyön käynnistymisen olevan sekä taloudellisesti että toiminnallisesti epärealistista, mutta osatyökykyisiä työllistävää purkutyötä ja siitä saatavia kokemuksia päätettiin edelleen seurata. Purkutyön sijasta ohjausryhmä toivoi hanketoimintaa suunnattavan yritys- ja työnantajayhteistyöhön. Tämän myötä hanke käynnisti syksyllä 2009 Toppilan kierrätyskeskusta koskevan kartoituksen sekä käynnisti yhteydenotot Oulussa toimiviin kaupan, kiinteistöpalvelualan sekä logistiikan alan yrityksiin. Syksyllä 2009 Oulun Jätehuollon johtaja Markku Illikainen teki Nuorten Ystävät ry:lle esityksen siitä, voisiko Nuorten Ystävät ry olla jatkossa kierrätyskeskuksen ylläpitäjä ja omistaja. Ylläpitäjän tuli Illikaisen mukaan olla yleishyödyllinen yhteisö ja kierrätyskeskustoiminnan todettiin soveltuvan erinomaisesti syrjäytymisvaarassa olevien nuorten toiminnaksi. Tarvittavan kartoitustyön tekeminen soveltui hyvin kohderyhmän ja työllistymistavoitteiden osalta PP-REKIn tehtäväksi. Projektikoordinaattori Seppo Lääverin keskeisenä hanketyönä oli toimia kierrätyskeskuskartoituksen vetäjänä. Projektiryhmä (jätehuollon edustajat sekä Nuorten Ystävien kehittämistoimen päällikkö Jaakko Seppänen) osallistui kartoitustyöhön sekä liiketoimintasuunnitelman ja toimintakonseptin tekoon. Nuorten Ystävien työhönvalmennuksen ja kierrätysliiketoiminnan osaamista voitiin hyödyntää. Seppo Lääveri teki kustannus- ja henkilöresurssilaskelmia sekä vertailua muihin Suomessa oleviin kierrätyskeskukshn. Valmistelutiimi vieraili Helsingin ja Kaarinan kierrätyskeskuksessa. PP-REKIn ohjausryhmän puheenjohtajan, NetSerin ja Ekokaarinan toimitusjohtajan Pentti Kallion kierrätysliiketoimintaosaamista saatiin käyttöön. Yhteistyömahdollisuuksia Oulun työpajatoiminnan kanssa kartoitettiin. Uusia toimitiloja keskukselle etsittiin mm. Oulun vanhalta kasarmialueelta ja Oulun Limingantullista. Toimitilayhteistyötä sekä muita mahdollisia synergiaetuja Millog Oy:n kanssa pohdittiin. PP-REKlssä tehtiin usean kuukauden ajan kartoitukseen liittyviä töitä. Nuorten Ystävien johto teki keväällä 2010 Oulun kaupungin apulaiskaupunginjohtajalle esityksen kierrätyskeskuksen siirtämisestä yhdistyksen ylläpidettäväksi. Esitykseen sisältyi kahdelle ensimmäiselle toimintavuodelle tarvittava kaupungin avustus. Esitykseen tuli kielteinen vastaus ja hanketyöt tältä osin päättyivät. Lokakuussa 2011 Oulun kaupunki teki päätöksen kierrätyskeskuksen sortämisestä Oulun kaupungin sosiaali- ja terveystoimen alaisuuteen. Keskuksen yhteyteen tulee mm. kuntouttavaa työtoimintaa ja se muuttaa Oulun vanhalla kasarmialueella oleviin tiloihin. Yhteydenotot oululaisnn yrityksiin työllistymisyhteistyön aikaansaamiseksi olivat aktnvisimmillaan syksystä 2010 alkuvuoteen 2011 saakka. Keväällä ja alkukesällä 2011 hankkeen henkilöresurssit olivat oleellisesti pienemmät kuin vuonna 2010. Yritysyhteistyön tueksi saatiin keväällä muutamaksi viikoksi työhönvalmennuksen asiantuntemusta Nuorten Ystävät ry:ssä työskentelevältä Lea Nikulalta. Projektikoordinaattorit Seppo Lääveri ja Leo Vaara ottivat puhelimitse yhteyttä etenkin kaupan ja knnteistöpalvelualan yritykson. Osa yhteydenotoista johti jatkoneuvotteluihin yritysten kanssa. Valitettavasti useimmissa tapauksissa työllistymiskustannukset tulivat esteeksi työllistymisten käynnistämiselle. Työharjoittelupaikkoja ei hankkeessa etsitty vaan osa-aikaista ja kokoaikaista työtä hankkeen kohderyhmään kuuluville työnhakijoille. S-ryhmän Osuuskauppa Arinassa tehtiin elokuussa 2011 myönteinen päätös työllistymisyhteistyön aloittamisesta Nuorten Ystävät ry:n kanssa. Hankkeessa tähän päätökseen liittyviä valmistelevia tapaamisia oli ollut jo vuoden 2010 loppupuolella. Hankkeesta saatujen kokemusten viitoittamana toteutettiin loppukeväästä 2011 Nuorten Ystävien Oulun ja Muhoksen toimipaikoissa avustavien työtehtävien kartoitus. Avustaville töille oli tarvetta ja niihin tullaan palkkaamaan osatyökykyisiä työntekijöitä.
d) Kansainvälinen yhteistyö PP-REKI:n kansainväliseen toimintaan on kuulunut NetSerin nimeämän edustajan osallistuminen viiteen eurooppalaisen sosiaalisen yrittäjyyden ja kierrätyksen RREUSE-verkoston yleiskokoukseen ja työpajaan vuosina 2009-2010. Yhtä kokousta lukuun ottamatta mainittuna edustajana on toiminut Harri Niukkanen. Näiden tilaisuuksien annista NetSerin edustaja teki yleiskokousten kirjallisen raportin projektitoimijoille. Kesällä 2009 RREUSEn yleiskokous ja työpajat pidettiin Pieksämäellä. Kansainvälisille vieraille esiteltiin Bovalliuksen pesulaa, linja-autojen purkutyötä, biokompostorilaitosta, klapituotantoa sekä muita osatyökykyisiä työllistäviä toimintoja. Kansainväliseen toimintaan käytettävissä oleva rahoitus oli pieni. Hankkeen itsearvioinnissa lähes puolet hanketoimijoista kuitenkin arvioi kansainvälistymisen edenneen RREUSE-verkostotoiminnan myötä. 4. JULKISUUS JA TIEDOTTAMINEN Viestinnässä noudatettiin hallinnoijan Nuorten Ystävät ry:n viestintäohjetta ja tiedotusta ja viestintää on toteutettu projektisuunnitelman mukaisesti. Tiedotuksen keskeisimpänä kohderyhmänä olivat hankkeeseen osallistuvat partnerit ja yhteistyötahot sekä rahoittajat ja välityömarkkinatoimijat, joiden kautta tietoa hankkeesta todettiin välittyvän varsinaisille kohderyhmille, osatyökykyisille, pitkäaikaistyöttömille ja henkilöille, joiden työttömyys uhkaa pitkittyä. PP-REKIn logo ja www-sivut julkaistiin huhtikuussa 2009. Sivut olivat ulkoisen ja sisäisen tiedottamisen keskeisin väline ja niitä on päivitetty säännöllisesti. Sivut ovat käytettävissä noin vuoden hankkeen päättymien jälkeen. Hankepartnereiden omilta nettisivuilta oli linkitys hankesivustolle. Loppuvuonna 2009 valmistui PP-REKIn yleisesite, jota päivitettiin keväällä 2010. Esitteitä oli jaossa kokouksissa, tilaisuuksissa ja seminaareissa. Hankkeen projektihenkilöstölle tehtiin käyntikortit. Hanketoimijoiden välinen tiedotus hoidettiin sähköpostitse. Ohjausryhmän kokouksissa intormoitiin edellisten toimintakuukausien keskeisistä asioista ja käsiteltiin tulevien kuukausien toimintasuunnitelma. Ohjausryhmän jäsenet välittivät tietoa omiin organisaatioihinsa. Selvityshenkilön hakuprosessissa käytettiin lehtimainontaa, TE-toimiston palveluja sekä mol.ti -sivustoa. Joulukuussa 2009 toteutui selvitystyöhön liittyvät intormaatiotilaisuudet kaikissa viidessä selvitystyössä mukana olevassa puolustusvoimien Pohjois-Suomen yksikössä. Nuorten Ystävät -lehdessä (levikki 3000) oli kaksi hankkeesta kertovaa lehtijuttua. RREUSE-verkoston yleiskokouksissa on Harri Niukkanen välittänyt kansainvälisille yhteistyökumppaneille tietoa PP-REKlstä ja sen tuloksista. Projekti toteutti Oulussa 17.11.2010 iltapäivätilaisuuden Avustavat tehtävät puolustusvoimissa - yhteistyömahdollisuuksista sosiaalisten yritysten kanssa. Tässä tilaisuudessa puolustusvoimien, Puolustushallinnon Rakennuslaitoksen, Millog Oy:n sekä sosiaalisten yritysten edustajat kertoivat tehdystä yhteistyöstä saatuja kokemuksia ja tuloksia. Osallistujia oli 41 ja näytteilleasettajia oli kahdeksan. Tilaisuutta markkinoitiin laajasti. Markkinoinnissa hyödynnettiin myös projektin ja hankepartnereiden omia nettisivuja. Työ- ja elinkeinoministeriön välityömarkkinahankkeiden koordinointihanke ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen välityömarkkinoiden kehittämishanke välittivät tietoa jakelulistojensa kautta. Sähköpostitse ja puhelimitse tehdyn suoramarkkinoinnin kohteena olivat puolustusvoimayhteistyön kehittämiseen osallistuneet, yhteistyötahojen edustajat, tilaisuuden kohderyhmään kuuluvat avaintoimijat jne. Näin välittyi laajalta tietoa sekä tilaisuudesta että PP-REKlstä ja sen toiminnasta. Hankkeen www-sivujen kävijämärät lisääntyivät oleellisesti näiden markkinointitoimintojen myötä. Vastaavanlaista markkinointi- ja viestintätyötä tehtiin Oulussa 1 2-1 3.5.2011 pidettävään Yhteiskunnallinen yritys NYT! seminaarin kohdalla. PP-REKI toteutti seminaarin yhdessä usean muun alan toimijan ja hankkeen kanssa. Seminaarissa oli reilut 150 osallistujaa. Tiedottamisen ja viestinnän osalta tehtiin työn-ja vastuunjakoa. Seminaarin alustajiin kuului Nuorten Ystävien pääsihteeri Marja Irjala, joka viestitti
yhteiskunnallisen yrittäjyyden keskeistä roolia osatyökykyisten työllistämisessä. Alustuksessa hän toi esille tehdyn hankeyhteistyön ja puolustusvoimien edelläkävijyyden yhteiskuntavastuullisuudessa. Sekä marraskuun 2010 tilaisuuden että toukokuun 2011 seminaarin yhteydessä oli näyttelytila, jossa hankkeella oli oma esittelypöytä. Näyttelyssä tuotiin esille hankkeen toimintaa ja tuloksia sekä esiteltiin hankepartnereiden toimintaa. Hyvien käytäntöjen levittämistyössä hyödynnettiin projektin www-sivustoa ja tehtyjä markkinointimateriaaleja. Sivustolle kerrottiin hankkeen toiminnasta ja siellä on mm. tehdyt raportit. Sivustoa pidetään yllä vuoden 2012 loppuun saakka. 5. PROJEKTIN TULOKSET Pohjois-Pohjanmaan REKI-hankkeessa on kehitetty varsin harvinaista yhteistyötä suuren julkisen organisaation puolustusvoimien ja sosiaalisten yritysten sekä sosiaali- ja terveysalan asiantuntija- ja vaikuttajajärjestö Nuorten Ystävät ry:n välillä. Osatyökykyisten ja työtä vailla olevien suuri joukko maassamme odottaa nimenomaan tällaisia ratkaisuja. Heille on annettava inhimillinen osallisuus yhteiskunnassa ja työelämässä. Hankkeessa on saatu vastauksia siihen, miten tulevasta työvoimatarpeesta pystytään huolehtimaan. Projektin tuloksena on Puolustusvoimän päin lisätty yhteiskunnallisen ja sosiaalisen yritystoiminnan tunnettuutta. Hankepartnereille tuli lisää kokemusta ja osaamista hankintalaista sekä puolustusvoimien hankintamenettelyihin ja hankintoihin liittyvistä asioista. Projektissa tehdyn selvitystyöraportin sekä muiden toimintojen tuloksena hankepartneri NetSerin jäsen, sosiaalinen yritys Bovallius Palvelut Oy kykeni konkretisoimaan yhteistyömallin Puolustusvoimien sekä Millog Oy:n kanssa, minkä myötä yritys on saanut työtilauksia. Nämä ovat varmistaneet usean työntekijän työsuhteen jatkumisen sekä luoneet uusia työpaikkoja osatyökykyisille ja pitkään työttömänä olleille. Yhteistyömalli antaa mahdollisuuden Bovalliuksen ja muiden sosiaalisten yritysten väliselle alihankintatoiminnalle ja verkostoitumiselle. Näin vaikutukset ovat laajempia eivätkä koske vain yhtä toimijaa tai toimialaa. Puolustushallinnon Rakennuslaitoksen Kajaanin yksikön kanssa vuonna 2010 toteutetun pilotin jälkeen yksikkö kilpailutti Hilma-järjestelmässä avustavien työtehtävien palvelut vuodelle 2011 ja optiona vuodet 2012-2013. Kilpailutettavana olevaan palvelukokonaisuuteen edellytettiin palvelutarjoajan palkkaavan osatyökykyinen työntekijän. Kilpailutuksen voitti sosiaalinen yritys Bovallius Palvelut Oy, joka palkkasi työhön pilotissa työllistyneen henkilön. Työllistymisyhteistyö ja muu yhteistyö Kainuun Prikaatissa jatkuu projektin päätyttyäkin. PP-REKI lanseerasi avustavista työsuoritteista kootut laajat kokonaisuudet, palvelukorit. Näitä koreja voivat yritykset ja muut työnantajatahot hyödyntää, kun ne valmistelevat ja suunnittelevat palveluhankintojaan tai rekrytointejaan. Palvelukorien pohjalta on mahdollista tarkentaa ja täsmentää tarvittavia avustavia tehtäviä. Näin palvelukorien sisältöjä voi räätälöidä ja palvelukorista voi tarvittaessa poimia vain yksittäisen työsuoritteen. S-ryhmän Osuuskauppa Anna päätti elokuussa 2011 aloittaa työllistymisyhteistyön Nuorten Ystävät ry:n kanssa. Ensimmäisiä rekrytointeja on alkamassa vuoden 2012 alussa. PP-REKlssä tämän yhteistyön valmistelevia tapaamisia oli jo vuonna 2010. Hankkeesta saatujen kokemusten vätoittamana käynnistyi loppukeväällä 2011 Nuorten Ystävien Oulun ja Muhoksen toimipaikoissa avustavien työtehtävien kartoitus. Avustaville töille oli tarvetta ja niihin päätettiin palkata vuoden 202 alussa neljä osatyökykyistä työntekijää. Hanke osallistui kahden valtakunnallisen tapahtuman toteutukseen. Molemmissa yhteiskunnallisten yritysten ja niihin kuuluvien sosiaalisten yritysten tunnettuutta lisättiin ja tuotiin esille hankkeesta saatuja kokemuksia ja tuloksia.
Hankkeen ensimmäisten toteutuskuukausien aikana taantuma syveni, minkä myötä projektin toimintaympäristö tuli haasteellisemmaksi kuin oli ollut hankkeen valmistelun käynnistyessä. Myös puolustusvoimien taloudelliset raamit osoittautuivat ennakoituakin tiukemmiksi. Asetettuja työllistymistavoitteita ei saavutettu toivotulla tavalla. Tavoitteeksi asetettiin 23 uuden työpaikan syntyminen osatyökykyisille tai pitkään työttömänä olleille. Projektin tuloksena syntyi kahdeksan uutta työpaikkaa. Hankkeen tavoitteena oli yhden uuden yrityksen perustaminen. Tämä tavoite ei toteutunut. Tarvetta mm. uuden palveluyrityksen perustamiselle ei tullut esille. Välillisesti hankkeen aikaansaamana syntyi muutama uusi työpaikka Ouluun perustetun Millog Oy:n SA-myymälän myötä. 6. TOIMINNAN JATKUVUUS Projektin kehittämistyön tuloksia sekä hankkeessa saatua osaamista hyödyntävät ja juurruttavat hanketta toteuttaneet tahot sekä keskeiset yhteistyötahot. Näistä keskeisimpiä ovat: Puolustusvoimat, Millog Oy, Nuorten Ystävät ry, Osuuskunta NetSer Suomen jäsenyritykset Ekokaarina ja Bovallius Palvelut Oy. Hankkeen kehittämistyötä tehnyt projektikoordinaattori Leo Vaara aloitti syyskuussa 2011 päätoimisen toimialajohtajan työn Bovallius Palvelut Oy:n Kuopion yksikössä. Toisena Leo Vaaran työnteon paikkana on Oulu. Näin Bovalliuksella on toimipiste myös Oulussa. Yrityksen Kuopion yksikön keskeisimpiä asiakkaita ovat puolustusvoimat ja MiIIog Oy. Oulussa toteutunutta yritysyhteistyötä jatkaa Nuorten Ystävät ry. kansainvälisen toiminnan jatkamisen RREUSE-verkostossa. NetSer on ottanut vastuulleen 7. YHTEEN VETO POHJOIS-POHJANMAAN REKI -HANKKEEN TOTEUTUKSESTA JA TULOKSISTA REKI VETI TÖITÄ ESIIN Kuinka saada aikaan uudenlaista kumppanuutta ja yhteistoimintaa osatyökykyisten ja pitkäaikaistyöttömien työllistymiseen? Siinä tausta Pohjois-Pohjanmaan REKI-hankkeelle (PP-REKI). Marraskuussa 2011 päättyneen hankkeen päätoteuttaja oli valtakunnallisesti toimiva asiatuntija- ja vaikuttajajärjestö Nuorten Ystävät ry. Muina partnereina toimivat sosiaalisten yritysten muodostama yhteisyritys NetSer sekä Oulun yliopisto. Hankkeen keskeisenä tehtävänä oli kehittää ja aikaansaada yhteistyömalli sosiaalisten yritysten ja puolustusvoimien sekä sosiaalisten yritysten ja puolustusvoimille kunnossapitopalveluja tuottavan MiIIog Oy:n välille. PP-REKI toteutti selvitystyön, jossa kartoitettiin viiden Pohjois-Suomen Maavoimien joukko-osastojen osalta sellaisia Puolustusvoimien avustavia tehtäviä ja palveluita, jotka olisi tarkoituksenmukaista ja mahdollista teettää sosiaalisissa yrityksissä. Työn valmisteluun saatiin evästystä puolustusministeriön, puolustusvoimien sekä partneriyritysten edustajilta ja se toteutettiin Maavoimien Esikunnan päätöksen mukaisesti. Keväällä 2010 valmistuneessa raportissa todetaan kaikissa kartoituksen kohteena olleissa joukko-osastoissa olevan sellaisia välttämättömiä avustavia työsuoritteita, jotka on mahdollista toteuttaa ostopalveluina. Näistä työsuoritteista koottiin raporttiin kuusi erilaista palvelukoria. Raportissa oli myös muita ehdotuksia sosiaalisten yritysten ja puolustusvoimien välisen työllistymisyhteistyön edistämisestä. Maavoimien Esikunta toteaa raportissa antamassaan lausunnossa sosiaalisten yritysten voivan tehdä yhteistyötä ja tarjota palveluitaan hankintalain ja hankintaohjeiden mukaisesti muuallakin maavoimissa kuin pelkästään Pohjois-Suomen alueella. Lisäksi todetaan olevan mahdollista laittaa puolustusvoimien ja sen hallintoyksiköiden hankintaohjeisnn mainita sosiaalisten kriteerien sekä sosiaalisten yritysten huomioimisesta hankintoja kilpailutettaessa. Puolustushallinnon Rakennuslaitoksen Kajaanin yksikön kanssa hanke toteutti vuonna 2010 pilotin, jossa yksikkö osti avustaviin työtehtäviin yhden osatyökykyisen työntekijän työpanoksen verran palveluja Nuorten
Ystävät ry:ltä. Noin vuoden ajan kestäneessä pilotissa saatiin kokeiltua ja testattua selvitystyössä esille tuotuja kehittämisehdotuksia. Pilotin raportti julkaistiin hankkeen nettisivuilla. Pilotin jälkeen vastaavasta avustavien töiden palvelusta oli hankintakilpailutus, jossa palvelutuottajan edellytettiin palkkaavan työhön osatyökykyisen työntekijän. Kilpailutuksen voitti sosiaalinen yritys. Pohjois-Pohjanmaan REKI-hankkeessa on kehitetty varsin harvinaista yhteistyötä suuren julkisen organisaation Puolustusvoimien ja sosiaalisten yritysten sekä Nuorten Ystävät ry:n välillä. Hankkeen pohjalta NetSerin jäsenyritys Bovallius Palvelut Oy konkretisoi yhteistyömallin sosiaalisen yrityksen, puolustusvoimien ja Milllog Oy:n välille. Tämän myötä yritys on saanut työtilauksia, jotka ovat varmistaneet usean työsuhteen jatkumisen sekä luoneet uusia työpaikkoja. Yhteistyö antaa mahdollisuuden Bovalliuksen ja muiden sosiaalisten yritysten väliselle alihankintatoiminnalle ja verkostoitumiselle. Näin vaikutukset ovat laajempia eivätkä koske vain yhtä toimijaa tai toimialaa. Myös Oulussa Millog Oy:n kanssa tehdyn yhteistyön kautta on päästy kiinni muun muassa joukko-osastoilta poistuvan matedaalin käsittelyn työtilauksnn. Välillisesti hankkeen aikaansaamana syntyi muutama uusi työpaikka Ouluun perustetun Millog Oy:n SA-myymälän myötä. Puolustusvoimhn päin lisättiin yhteiskunnallisen ja sosiaalisen yritystoiminnan tunnettuutta. Hankepartnereille tuli lisää kokemusta ja osaamista hankintalaista sekä puolustusvoimien hankintamenettelyihin ja hankintoihin liittyvistä asioista. PP-REKlssä tehtiin työtä myös muiden yrityskumppanuuksien käynnistämiseksi. Yhteyksiä otettiin oululaisun, pääosin kaupan ja knnteistöpalvelualan yrityksnn. Hyvänä tuloksena oli 5-ryhmän Osuuskauppa Annan elokuussa 2011 tekemä myönteinen päätös työllistymisyhteistyön aloittamisesta Nuorten Ystävät ry:n kanssa. Hankkeesta saatujen kokemusten vntoittamana käynnistyi loppukeväästä 2011 Nuorten Ystävien Oulun ja Muhoksen toimipaikoissa avustavien työtehtävien kartoitus. Avustaville töille ilmeni tarvetta ja näihin töihin päätettiin palkata vuoden 2012 alussa neljä osatyökykyistä työntekijää. Kansainväliseen toimintaan sisältyi osallistuminen eurooppalaisen sosiaalisen yrittäjyyden ja kierrätyksen RREUSE-järjestön ja verkoston toimintaan ja vaikuttamistyöhön. Hanke osallistui kahden valtakunnallisen tapahtuman toteutukseen. Molemmissa yhteiskunnallisten yritysten ja niihin kuuluvien sosiaalisten yritysten tunnettuutta lisättiin ja tuotiin esille hankkeesta saatuja kokemuksia ja tuloksia. Aivan kaikki ei silti sujunut suunnitelmien mukaan. Hanke alkoi samaan aikaan kun talouden taantuma syveni, mikä vaikeutti etenemistä. Myös puolustusvoimien taloudelliset raamit osoittautuivat ennakoituakin tiukemmiksi. Tavoitteena oli 23 uuden työpaikan syntyminen osatyökykyisille tai pitkään työttömänä olleille. Projektin tuloksena syntyi kahdeksan uutta työpaikkaa. Lisäksi hankkeen myötä työllistyi useita henkilöitä lyhytkestoishn työtehtäviin. LIITTEET Liite 1: Raportti 2010, PP-REKln selvitystyö Pohjois-Suomen joukko-osastojen avustavista tehtävistä ja palveluista Liite 2: Raportti 2010, PP-REKIn toteuttama pilotti Puolustushallinnon Rakennuslaitoksen Kajaanin yksikön kanssa
LIITE 1 REKI PP-REKI SELVITYSTYÖ POHJOIS-SUOMEN JOUKKO-OSASTOJEN AVUSTAVISTA PALVELUISTA JA TEHTÄVISTÄ RAPORTTI 31.3.2010 Leo Vaara Selvityshenkilö PP-REKI hanke Nuorten Ystävät ry Ys Mv Ouiu F 1 N 1 A N D Netser OULUN YLIOPISTO UNIVERSITY oioulu Elinkeino-, liikenne- ja wnpaiistökeskus Euroopan unioni Euroopan sosiaalirahasto Vipuvoimaa EU:I.ta no? io,~
Sisällysluettelo.9 9 9 9
JOHDANTO Pohjois-Pohjanmaan REKI- hankkeen tavoitteena on luoda uusia työpaikkoja osatyökykyisille sekä henkilöille, joiden työttömyys uhkaa pitkittyä. PP-REKI -hankkeen tavoitteena on myös lisätä osaamista ja uusia liiketoimintoja erityisesti sosiaalisiin yrityksiin. PP-REKI keskeinen päämäärä on luoda yhteistoimintamalli sosiaalisten yritysten ja Puolustus voimien sekä sosiaalisten yritysten ja Millog Oy:n välillä. Sosiaalinen yritys toimii kuin mikä tahansa yritys. Sen henkilökunnasta vähintään 30 % on vajaakuntoisia tai vajaakuntoisia ja pitkäaikaistyöttömiä. Sosiaalisilla yrityksillä on erityisosaamista palkkatuetusta työstä ja siihen liittyvistä palvelutoiminnoista. PP-REKI-projektin päätoteuttajana toimii Nuorten Ystävät ry, projektipartnereina ovat Terva tulli Oy, sosiaalisten yritysten yhdessä omistama osuuskunta NetSer Suomi ja Oulun Yliopisto. Hanke saa rahoituksensa Euroopan sosiaalirahastolta, Oulun kaupungilta ja yrityksiltä, rahoi tusviranomaisena on Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Maaliskuussa 2009 käynnistyivät neuvottelut Puolustusministeriön ja PP-REKI:n edustajien välillä projektiin liittyvän selvitystyön toteuttamiseksi. Neuvottelujen pohjalta Nuorten Ystävät ry teki esityksen puolustusministeriöön, joka johti sii hen, että Maavoimien Esikunta nimesi yhdyshenkilöt sekä selvitystyön hallintoyksiköt. Näitä hallintoyksiköitä ovat Pohjois-Suomen Sotilasläänin Esikunta ja Pohjois-Suomen Huoltoryk mentti Oulusta, Jääkäriprikaati Sodankylästä, Lapin Ilmatorjuntarykmentti Rovaniemeltä sekä Kainuun Prikaati Kajaanista. PP-REKI:n hallinnoija Nuorten Ystävät ry palkkasi selvitystyön tekijäksi kapteeni evp. Leo Vaa ran Oulusta. Selityshenkilö määritteli yhdessä joukko-osastojen yhdyshenkilöiden kanssa haas tateltavat henkilöt. Leo Vaara teki henkilöhaastattelut joulukuun 2009 ja maaliskuun 2010 aikana. Selvitystyön edetessä selvityshenkilö raportoi yhdyshenkilöille ja hankekumppaneille. Haastattelut toteutettiin myös varuskunnissa toimivissa organisaatioissa, joita olivat Puolus tushallinnon Rakennuslaitos ja Maanpuolustuskoulutus ry Oulussa sekä Comforta Oy:n pesula Sodankylässä. TOTEUTUNEET HAASTATTELUT JOUKKO-OSASTOITTAIN YLEISTÄ Selvitystyö toteutettiin henkilöhaastatteluina joukko-osastojen nimeämille tehtävänhoitajille. Henkilöhaastattelut noudattivat teemakysymyksiä joiden avulla pyrittiin selvittämään työtehtä vien prosessit siten, että esille nousevat tehtävissä esiintyvät häiriötekijät. Samoin kirjattfln ylös ne avustavat työsuoritteet, jotka ovat joukko-osaston kannalta välttämättömiä ja joissa työn toteuttajana voisivat olla sosiaaliset yritykset. Henkilöhaastatteluja tehtiin ja epävirallisia keskusteluja käytiin noin 60 kappaletta. Osa haas tatteluista nauhoitettiin ja kaikista keskusteluista tehtiin muistiinpanot. POHJOIS-SUOMEN SOTILÄSLAA NIN ESIKUNTA Pohjois-Suomen Sotilasläänin Esikunnassa (PSSLE) joukko-osaston yhteyshenkilönä toimi kap teeni Jouko Moilanen, joka määritteli yhdessä joukko-osaston johdon kanssa haastateltavat
henkilöt. Pohjois-Suomen Sotilasläänin Esikuntaan kuuluu Pohjan Sotilassoittokunta, jonka soittotoimialue on Oulun lääni. Henkilöhaastatteluja tehtiin yhteensä yhdelle henkilölle. Haastateltavat henkilöt olivat: kaptee ni Kari Broström, yliluutnantti Jyrki Kuusirati, sihteeri Katariina Kujasalo, toimistosihteeri Merja Penttilä ja majuri Timo Koljonen. Haastattelut suoritettiin joukko-osastossa joulukuussa 2009 ja tammikuussa 2010. Puolustushallinnon Rakennuslaitoksesta (PhRakL) Oulun toimipisteessä haastateltavina olivat kiinteistöpalvelupäällikkö Reijo Mikkonen ja työpäällikkö Esko Tuohino sekä Kajaanissa siivous työnjohtaja Jenny Mara. Maanpuolustuskoulutus ry:stä haastateltavana oli piiripäällikkö Timo Kesäläinen. PSSLE on operatuvinen esikunta, jonka toiminta keskittyy puolustusvoimien ydinprosesseihin. Joukko-osastossa työskentelee sekä sotilas- että siviilihenkilöstöä. Työ painottuu esikuntateh tävien lisäksi toimistopalveluihin, joissa käytetään puolustusvoimien tietojärjestelmiä, joten näihin tehtäviin ei voi sijoittaa ulkopuolisia henkilöitä. Haastattelujen perusteella PSSLE:ssä oli seuraavia avustavia töitä, joita voitaisiin teettää sosi aalisella yrityksellä: kopiointipalvelut, paperipostin käsittely, kirja- ja karttavaraston avustavat tehtävät, asiakkaiden vastaanotto. Näiden PSSLE:n avustavien töiden rinnalle olisi mahdollista koota Pohjan Sotilassoittokunnan, Maanpuolustuskoulutus ry:n sekä Puolustushallinnon Rakennuslaitoksen edustajien haastatte luissa esille tuomia avustavia tehtäviä. Näitä ovat seuraavat: julisteiden ja konserttiohjelmien valmistamisessa avustaminen, materiaalin sflrto ja vastaanotto, khinteistösopimusten ulkopuo listen kohteiden siivous ja käsilumitöiden teko, lipun nosto ja lasku päivittäin, pääsylippujen, esiintymisohjelmien ja levyjen myyntitöitä konserttipaikoilla. POHJOIS-SUOMEN HUOLTORYKMENTTI Pohjois-Suomen Huoltorykmentti (PSHR) on Maavoimien Materiaalilaitoksen johtajan alainen hallintoyksikkö, joka vastaa maavoimien huoltojärjestelmän suunnittelusta ja toimivuudesta Pohjois-Suomessa. Huoltorykmentti tukee alueellaan toimivia merivoimien, ilmavoimien sekä Rajavartiolaitoksen joukkoja huollossa. Joukko-osaston yhteyshenkilönä toimi kapteeni Tapani Leppänen, joka määritteli yhdessä oman joukko-osaston johdon sekä PP-REKI:n selvityshenkilön Leo Vaaran kanssa haastatelta vat henkilöt. Haastateltavina olivat majuri Tapio Alajoki, kapteeni Tapani Leppänen, kapteeni Eero Korhonen, yliluutnantti Mika Mäkinen, varastonhoitaja Jarmo Hyypiö, varastonhoitaja Arto Yliraudanjoki ja varastonhoitaja Vesa Jäntti. 1-laastattelut toteutettiin joulukuussa 2009 ja tammikuussa 2010, sekä tarkentavat haastattelut maaliskuussa 2010. Joukko-osastoon kuuluvia varasto-osastoja toimii usealla paikkakunnalla, joten henkilöhaastat telut laajennettiin Oulun lisäksi Rovajärven Misin varastoalueelle. Joukko-osastossa avustavia tehtäviä tekee joukko-osaston oma henkilöstö omien ydintehtävi ensä ohessa. Osa avustavista työsuoritteista on kausiluontoisia ja ne painottuvat koulutuksen ruuhkahuippuihin. Etenkin Rovajärven ampumakenttäalueella on ruuhkahuippujen aikaan tarve avustaville töille. Seuraavia Oulussa toimivan varasto-osaston avustavia työsuoritteita voisi teettää sosiaalisilla yrityksillä: materiaalin huoltoa, kaluston ja ajoneuvojen puhdistusta, varastoalueen ja ampu maradan palokuorman poistoa sekä ampumaradalla avustavia tehtäviä, esimerkiksi hylsyjen keräystä. 4
Misin varasto-alueen osalta haastattelussa tuli esille seuraavia avustavia palveluja ja työsuoritteita, joita voisi teettää sosiaalisessa yrityksessä/yrityksissä: O materiaalin puhdistusta ja huoltoa O palokuormien poistoa varastojen ja rakennusten ympäriltä O tyhjien ammuslaatikoiden tarkastusta ja kunnostusta O käsilumitöitä O ajoneuvojen puhdistusta O lähettiajoa O ampumapaikkojen ja ampumasektorien raivausta O siivouspalvelua alueella oleviin kiinteistöihin, jotka eivät ole kiinteistösopimuksen piirissä O kenttämuonituskaluston puhdistus Misin varasto-alueella avustavien työtehtävien kohdentaminen ulkopuoliselle toimijalle vapaut taisi myös Jääkäriprikaatin ampumatoimiston henkilöstöä keskittymään omiin päätehtäviinsä. JAAKÅRIPRIKAATI Jääkäriprikaati (JPR) on Keski-Lapissa Sodankylässä sijaitseva arktiseen koulutukseen erikois tunut Puolustusvoimien pohjoisin joukko-osasto. Jääkäriprikaati kouluttaa sodan ajan operatii visen prikaatin joukkoja sekä Pohjois-Suomen vaativiin olosuhteisiin tarkoitettuja alueelliseen taisteluun erikoistuneita yksiköitä. PP-REKI:n selvitystyön osalta joukko-osaston yhteyshenkilö oli kapteeni Jari Tuomisto. Joukkoosaston haastateltavina olivat majuri Jari Ristola, kapteeni Jari Tuomisto, insinöörimajuri Martti Aikio, kapteeni Arto Jokelainen, kapteeni Pekka Kustula, kapteeni Markku Hautaniemi, varas tomestari Jarmo Alatalo, varastomies Timo Luusua, majuri Jouni Huhtinen ja yliluutnantti Jari Sarajärvi. Henkilöhaastattelut toteutuivat tammikuussa 2010. 1-laastattelujen yhteydessä järjestyi selvityshenkilö Leo Vaaran ja Comforta Oy:n johtajan Eero Gall~nin tapaaminen. Jääkäriprikaatin osalta haastattelussa tuli esille seuraavia avustavia palveluja ja työ suoritteita, joita voisi teettää sosiaalisissa yrityksissä: O aulapalvelua, kopiointipalvelua ja avustavia toimistotöitä O postin käsittelyä ja lähettipalvelua varuskunta-alueella O ajoneuvojen puhdistusta O autohallin siivousta ja hallin ja varastojen ympärillä käsilumitöitä O suksien niputusta ja pienimuotoista korjaustoimintaa liikuntavälineille O pyykin lajittelua ja jakolinjastotyötä O materiaalin puhdistusta ja huoltoa O palokuormien poistoa varastojen ja rakennusten ympäriltä O siivouspalvelua alueen kiinteistöihin, jotka eivät sisälly kiinteistösopimukseen O hylsyjen keräystä, lajittelua ja pakkausta O narukelojen ja aitanarujen tarkastusta ja huoltoa O varastoissa varastojärjestelyyn liittyviä töitä O taulukehikoiden valmistusta ja kunnostusta. Varusmiesten palvelukseen astumisen ja kotiuttamisen yhteydessä on selkeät ruuhkahuiput, jolloin tehdään useita edellä mainittuja töitä. LAPIN ILMATORJUNTARYKMENTTI Lapin Ilmatorjuntarykmentin tehtävänä on kouluttaa kaikki Pohjois-Suomen sodan aikana tar vitsemat ilmatorjuntajoukot. Tämän lisäksi Lapin Ilmatorjuntarykmenttiin kuuluva Lapin Soti lassoittokunta vastaa koko Lapin läänin sotilasmusiikkitoiminnasta. 5
PP-REKI n selvitystyön osalta joukko-osaston yhteyshenkilönä toimi sosiaalikuraattori Sirkka Vaarala. Joukko-osaston käskyn mukaisesti haastateltaviksi nimettiin majuri Juhani Lehtinen, majuri Tero Marttinen, kapteeni Juhani Lukkarinen, musiikkimajuri Juha Tiensuu ja varastomestari Jani Tuohimaa. Henkilöhaastattelut toteutuivat tammikuussa 2010 sekä tarkentava haastattelu maaliskuussa 2010. Joukko-osaston ydintoiminta on samankaltaista kuin Jääkäriprikaatissa. Joukko-osaston va rusmieskoulutukseen liittyviä avustavia tehtäviä tai avustavia työsuoritteita ei voi sosiaalisissa yrityksissä teettää. Lapin Ilmatorjuntarykmentin osalta haastattelussa tuli esille seuraavia avustavia palveluja ja työsuoritteita, joita voisi teettää sosiaalisessa yrityksessä/yrityksissä: O aulapalvelua, kopiointipalvelua O postin käsittelyä ja lähettipalvelua varuskunta-alueella O tupakointipaikkojen siistimistä ja käsilumitöitä O luentosalien ja kokoustilojen tarkastusta ja kunnossapitoa O pyykin lajittelua sekä ruuhka aikoina jakolinjastotyötä O palokuormien poistoa varastojen ja rakennusten ympäriltä O hylsyjen keräystä, lajittelua ja pakkausta O varastoissa varastojärjestelyyn liittyviä töitä O nuotistossa tapahtuvaa avustavaa varastointityötä O konserttipaikoilla pääsylippujen, konserttiohjelmien ja levyjen myyntiä O taulukehikoiden valmistusta. KAINUUN PRIK.&4T1 Kainuun Prikaatin päätehtävänä on kouluttaa sodan ajan joukkoja Suomen puolustusvoimille. Kainuun Prikaati kouluttaa varusmiehistä ja reserviläisistä Pohjois-Suomen Sotilasläänin puo lustamiseen tarkoitettuja Pohjois-Suomen erityisoloja hallitsevia joukkoja. Kainuun Prikaatin tehtävänä on myös huolehtia puolustusvalmiuden ylläpitämisestä ja kehittämisestä Kainuussa. Kainuun Prikaati on varusmiesmäärältään Suomen suurimpia joukko-osastoja ja se on Maavoimien valmiusyhtymä Kajaanissa. Prikaatin alueella toimii kunnossapitokeskus, joka toimi ennen 2010 vuoden alkua Kainuun Prikaatin korjaamona. PP-REKI: n selvitystyön osalta joukko-osaston yhteyshenkilönä toimi majuri Pekka Korhonen. Henkilöhaastattelut toteutuivat helmikuussa 2010 ja tarkentavat haastattelut helmimaaliskuussa 2010. Joukko-osaston käskyssä haastateltaviksi nimettiin seuraavat: O Materiaalikeskuksesta kapteeni Petri Mäkinen, yliluutnantti Kari Orava ja yliluutnantti Ari Kuvaja O Kuljetuskeskuksesta yliluutnantti Kari Halonen, varastonhoitaja Risto Karppinen ja va rastonhoitaja Keijo Haataja O Koulutusalalta kapteeni Juha Toivo, yliluutnantti Jouni Jääskeläinen ja luutnantti Jari Valtanen O Kunnossapitokeskuksesta yliluutnantti Juha Koskinen ja tuotantopäällikkö Pekka Mar jamaa O Huoltokeskuksesta kapteeni Lasse Väyrynen O Henkilöosastosta henkilöstösuunnittelija Eija Virkkala Haastattelujen lisäksi selvityshenkilö Leo Vaara keskusteli epävirallisesti Puolustushallinnon Rakennuslaitoksen Kajaanin toimipisteen aluejohtajan Sakari Hukkasen ja siivoustyönjohtajan Jenny Maran kanssa. 6
Haastattelujen perusteella joukko-osaston avustavia työsuoritteita on materiaalikeskuksessa, koulutusosastossa, kuljetuskeskuksessa sekä huoltokeskuksessa. Kainuun Prikaatin osalta haastattelussa tuli esille seuraavia avustavia palveluja ja työsuoritteita, joita voisi teettää sosiaalisissa yrityksissä: O äänentoistolaitteiden asennusta ja ylläpitoa KAIPR:n järjestämissä tilaisuuksissa O voimakoneiden A-tason huoltotyötä O kuivaamoon tulevien telttojen vastaanottoa ja käsittelyä O pyykin lajittelua O pakkien pesua O kuulosuojaimien tarkastusta ja kunnostusta O telttalyhtyjen puhdistusta, tarkastusta ja kunnostusta O polkupyörien korjausta O suksien, siteiden, sauvojen kunnostusta O materiaalin lajittelua ja avustavia varastopalveluja O leiritilausten valmistelua ja materiaalin lajittelua O ampumaradan käyttäjien asiakaspalvelua O taulukehikojden valmistusta O hylsyjen lajittelua ja pakkausta O latu-unen raivausta, merkitsemistä, latupohjien kunnostusta, latu-unen tekoa O esteradan huoltoa ja kunnossapitoa O ampumaratojen ja harjoitusalueiden pensaikon raivausta O käsilumityötä ampumaradalla ja lastauslaitureilla O lukuntahallin ja hallin ympäristön kunnossapitotehtävät. Edellä luetelluista avustavista työsuoritteista kaikkein tärkeimmiksi ja kiireellisimmiksi osoit tautuivat telttojen vastaanotto ja käsittely, ampumaradan asiakaspalvelu, taulukehikoiden valmistus ja hylsyjen lajittelu ja pakkaaminen. YHTEENVETO HENKILÖHAASTATTELUISTA Kainuun Prikaatin kunnossapitokeskuksen haastateltavat toivat esille, että osan avustavista työsuonitteista voisi siirtää keskitetysti Millog Oy:n kautta kolmannelle osapuolelle. Tällaisia työsuoritteita voisivat haastateltavien mukaan olla varusmiehille jaettavien vaneristen nimilap pujen valmistus, pöytälevyjen ja sänkyjen kunnostus, varusmiesjakkaroiden kansien vaihto, erilaisten varustelaatikoiden kunnostus ja valmistus, sekä mahdollisesti pioneenivälineiden te roitus ja kunnostus. Joukko-osastoiden varasto-osastoissa ruuhkahuiput muodostuvat varusmiesten palvelukseen astumisesta ja kotiuttamisesta. Varastoissa tapahtuvaan materiaalijakoon ei oma henkilöstö riitä. Mikäli mahdollista, joukko-osastot käyttivät tämän ruuhkahuipun purkamiseen pidempään pal velleiden varusmiesten työpanosta. Työllisyysvaroin palkattuja henkilöitä ei ollut mainituissa tehtävissä muualla kuin Kainuun Prikaatissa. Haastatteluissa esille tulleista avustavista työsuoritteista on koottu seitsemän erilaista palvelu koria. Nämä palvelukorit on esitetty raportin liitteessä. Palvelukorissa olevia työsuoritteita joukko-osasto tilaisi etukäteisesti helpottamaan ruuhkahuippuja. Tällä tavoin vapautettaisiin joukko-osaston omien henkilöiden keskittymistä ydinteh täviin myös ruuhkahuippujen aikana. Palvelukorien pohjalta joukko-osasto voi tarkentaa ja täsmentää tarvitsemiaan avustavia teh täviä.