SISÄILMASTO- JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS

TUTKIMUSSELOSTUS SISÄILMASTO- JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS KARAMZININ KOULU, LAAJENNUSOSA (40810) KULLOONMÄENTIE 20, ESPOO 22500344-013 19.9.2017

YHTEENVETO Karamzinin koulun laajennusosa on rakennettu vuonna 2001. Laajennus liittyy vuonna 1986 rakennettuun vanhaan osaan kuvaamataidon luokan kohdalla, jossa luokan ja varastotilojen välinen seinä on vanha ulkoseinä. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tutkia sisäilman laatua ja laatuun vaikuttavia tekijöitä Karamzinin koulun laajennusosalla. Ulkoseinä- ja välipohjarakenteet olivat kuivia ja kunnossa. Ulkoseinärakenteessa havaittiin ilmavuotokohtia, joista mahdolliset epäpuhtaudet voivat siirtyä sisätiloihin. Välipohjarakenteissa ei havaittu merkittäviä ilmavuotoja. Väestösuojatiloissa havaittiin lattiarakenteessa paikoin kosteutta. Kosteus nousee rakenteeseen todennäköisesti maaperästä. Muissa tutkituissa tiloissa alapohjarakenteet olivat kuivia. Alapohjan rakenneliittymissä havaittiin ilmavuotokohtia, joiden kautta maaperässä olevat epäpuhtaudet voivat päästä sisäilmaan. Ryömintätilassa ei havaittu kosteuden aiheuttamia jälkiä tai poikkeavia hajuja. Sisätilat olivat keskimäärin alipaineisia ryömintätilaan nähden, jolloin epäpuhtaudet voivat siirtyä ilmavuotokohtien kautta sisäilmaan. Ryömintätilan koneellisen tuuletuksen sekä radonpoiston toiminta on puutteellista, koska kyseiset huippuimurit eivät toimi. Rakennuksen julkisivu on pääosin hyvässä kunnossa. Yhdyskäytävän sekä vanhan osan vesikatteen päällä oli paikoin sadevesi lammikoituneena. Laajennusosan katto oli hyväkuntoinen. Sisäilman laatu oli mikrobien, haihtuvien orgaanisten yhdisteiden ja mineraalivillakuitujen osalta normaali. Laajennusosaa palvelee kaksi tulo- ja poistoilmakonetta. 2. kerroksen opetustiloissa tilaan tuodaan koneellisesti tuloilmaa, mutta koneellista poistoilmaa ei ole. Tämä ilmanvaihtotapa ylipaineistaa opetustilat ovien ollessa kiinni, vaikka opetustilojen ja kirjaston välille on asennettu painesuhteita tasaavat siirtoilmakanavat. Sisäilma pyrkii virtaamaan ulkoilmaan päin, jolloin sisäilman kosteus siirtyy ilmavirran mukana rakenteeseen. 2. kerroksen mitatuissa tiloissa koneelliset tuloilmavirrat olivat vähintään suunnitteluarvojen suuruisia ilmanvaihdon toimiessa 100 % teholla. Sen sijaan tilojen ollessa vajaakäytöllä osassa tiloja tuloilmanvaihto ei ole riittävää suunnitteluarvoihin verrattuna. Monitoimitilan koneellista poistoilmavirtaa ei saatu lisättyä suunnitteluarvon tasalle CO2-anturin eri arvoilla. Osa tilakohtaisista CO2-antureista antoi virheellisiä lukemia valvomoon, mikä vaikuttaa ilmanvaihdon säätöihin. Mitatut tuloilmamäärät täyttivät kuitenkin kaikissa tiloissa Suomen Rakentamismääräyksissä annetut vähimmäisilmamäärävaatimukset. Jatko-toimenpiteet - Väestösuojissa suositellaan uusimaan lattiapinnoitteet. - 2. kerroksen rikkinäiset CO2-anturit tulee uusia. - Ryömintätilaa palvelevaa huippuimuri ja radonpoiston huippuimuri saatetaan toimintakuntoon. - Väliosan sekä vanhan osan kattokaivojen toiminta tarkastetaan ja kattokaivojen sihdit asetetaan paikoilleen. - Kattoikkunoiden kiinnitysruuvien päälle asennetaan suojatulpat, jotka paikoin puuttuvat. 1 (30) Sweco Asiantuntijapalvelut Oy Ilmalanportti 2 00240 Helsinki, Finland Reg.no:2635440-5 TELEPHONE +358 207 393 300 WWW.SWECO.FI

- Ikkunalista tilan 2016 ulko-oven vierustalla tulee uusia ja ulkoseinärakenteen kunto ko. kohdalla tarkastaa. - Suositellaan tiivistämään alapohja- ja ulkoseinärakenteissa havaitut ilmavuotokohdat (ulkoseinän ja lattian liittymät, ulkoseinissä olevat pistorasiat ja ikkunaliittymät) oleskelutiloissa. - Mikäli 2. kerroksessa koetaan tunkkaisuutta, suositellaan ilmanvaihtoa tehostettavaksi laskemalla nykyistä CO2-anturien ylempää asetusarvoa, jolloin ilmanvaihdon 100 % tehon toiminta-aika pitenee. - Suositellaan seuraamaan 2. kerroksen opetustiloissa sisäilman olosuhteita (lämpötila, suhteellista kosteus sekä hiilidioksidipitoisuus) pitkäaikaisesti, jotta nähdään mahdollinen poistoilmanvaihdon puuttumisen aiheuttama kosteus- ja hiilidioksidituotto opetustiloissa käytön aikana. 2 (30) TUTKIMUSSELOSTUS KARAMZININ KOULU KULLOONMÄENTIE 20, ESPOO SISÄILMASTO- JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS

Sisältö 1 YLEISTIEDOT 5 2 KÄYTETYT MITTA- JA NÄYTTEENOTTOLAITTEET 6 3 ALAPOHJAT 7 3.1 RAKENTEET 7 3.2 HAVAINNOT JA MITTAUSTULOKSET 8 3.2.1 RAKENTEIDEN KOSTEUS 8 3.2.2 RAKENTEIDEN ILMATIIVEYS 8 3.2.3 MUUT HAVAINNOT 9 3.3 JOHTOPÄÄTÖKSET 9 3.4 TOIMENPITEET 10 4 ULKOSEINÄT JA JULKISIVUT 10 4.1 RAKENTEET 10 4.2 HAVAINNOT JA MITTAUSTULOKSET 14 4.2.1 RAKENTEIDEN KOSTEUS 14 4.2.2 MATERIAALIEN MIKROBIOLOGINEN KUNTO 14 4.2.3 RAKENTEIDEN ILMATIIVEYS 15 4.2.4 MUUT HAVAINNOT 15 4.3 JOHTOPÄÄTÖKSET 19 4.4 TOIMENPITEET 19 5 VÄLIPOHJAT JA VÄLISEINÄT 19 5.1 RAKENTEET 19 5.2 HAVAINNOT JA MITTAUSTULOKSET 22 5.2.1 RAKENTEIDEN KOSTEUS 22 5.2.2 MATERIAALIEN MIKROBIOLOGINEN KUNTO 22 5.2.3 RAKENTEIDEN ILMATIIVEYS 22 5.3 JOHTOPÄÄTÖKSET 22 6 YLÄPOHJAT 22 6.1 RAKENNE 22 6.2 HAVAINNOT 24 6.3 JOHTOPÄÄTÖKSET 27 6.4 TOIMENPITEET 27 7 SISÄILMAN LAATU 27 3 (30) Sweco Asiantuntijapalvelut Oy Ilmalanportti 2 00240 Helsinki, Finland Reg.no:2635440-5 TELEPHONE +358 207 393 300 WWW.SWECO.FI

7.1 SISÄILMAN MIKROBIT 27 7.2 SISÄILMAN HAIHTUVAT ORGAANISET YHDISTEET 27 7.3 PINNOILLE LASKEUTUVAT MINERAALIVILLAKUIDUT 28 7.4 MUUT HAVAINNOT 28 7.5 JOHTOPÄÄTÖKSET 28 8 ILMANVAIHTO 28 8.1 PERUSTIEDOT 28 8.2 ERILLISPOISTOT 29 8.3 ILMANVAIHDON ILMAVIRRAT 29 8.4 PAINESUHTEIDEN SEURANTAMITTAUKSET 30 8.5 JOHTOPÄÄTÖKSET 30 8.6 TOIMENPITEET 31 9 KAIKKI TOIMENPITEET KIIREELLISYYSJÄRJESTYKSESSÄ 32 9.1 KORJAUSTOIMENPITEET, JOTKA VAATIVAT KORJAUSSUUNNITTELUA 32 9.2 ILMANVAIHTOJÄRJESTELMÄLLE TEHTÄVÄT TOIMENPITEET 32 9.3 HUOLTOTOIMENPITEIDEN YHTEYDESSÄ TEHTÄVÄT KORJAUSTOIMENPITEET 32 9.4 LISÄTUTKIMUSTARPEET 32 10 LIITTEET 33 4 (30) TUTKIMUSSELOSTUS KARAMZININ KOULU KULLOONMÄENTIE 20, ESPOO SISÄILMASTO- JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS

1 YLEISTIEDOT Tutkimuskohde: Karamzinin koulu, uusi puoli Kulloonmäentie 20, Espoo Lähtötiedot: Karamzinin koulun laajennusosa on rakennettu vuonna 2001. Laajennus liittyy vuonna 1986 rakennettuun vanhaan osaan kuvaamataidon luokan kohdalla, jossa luokan ja varastotilojen välinen seinä on vanha ulkoseinä. Vanhalla osalla on tehty rakenne- ja kosteustekninen kuntotutkimus (A-insinöörit 15.1.2017), jossa merkittävimmät sisäilman laatuun vaikuttavat tekijät olivat yläpohjarakenteessa havaitut kosteus- ja mikrobivauriot, ulkoseinä- ja alapohjarakenteissa havaitut epätiiviyskohdat sekä kellarikerroksessa ja paikalliset välipohjarakenteissa havaitut kosteusvauriot. Vanhalle osalle on suunnitteilla laajoja korjaustöitä 1.1.2018 alkaen, minkä seurauksena opetus siirtyy väistötiloihin. Laajennusosalla opetuksen on tarkoitus jatkua normaalisti. Rakennuksen laajennusosalla tehtiin ilmanvaihtokanavistojen puhdistus ja ilmamäärien säätö kesäkuussa 2017. Katselmuksessa 22.5.2017 havaittiin opetustilan 2010 sisäilma tunkkaiseksi, vaikka opetus tilassa oli jo päättynyt. Vanhaa osaa ja laajennusosaa palvelee erilliset ilmanvaihtokoneet. Laajennusosan 1. kerroksen tiloja palvelee tulo- ja poistoilmakone 20TK2/20PK2 ja 2. kerroksen tiloja palvelee tulo- ja poistoilmakone 20TK1/20PK1. 2. kerroksen alla on osin ryömintätila. Oppilaita on laajennusosalla noin 140. Tilaaja: Elisa Vene Espoon kaupunki, Tilakeskus-liikelaitos Tutkimusryhmä: Tutkimuksen tekijöinä olivat Milla Mattila, Jarkko Lesonen ja Sanna Pohjola. Tutkimukset kohteessa tehtiin 27.6. 18.9.2017. Tutkimustavoite: Tutkimuksen tarkoituksena on tutkia sisäilman laatua ja laatuun vaikuttavia tekijöitä Karamzinin koulun laajennusosalla. Muut käytössä olleet tutkimukset ja lähtötiedot: Sisäilmakatselmus, Espoon kaupunki 28.2.2012 Tarkastuskertomus, Espoon seudun ympäristöterveys 12.5.2017 Rakenne- ja kosteustekninen kuntotutkimus, A-insinöörit 15.1.2017 Sisäilman mikrobit, A-insinöörit 5.4.2017 5 (30) Sweco Asiantuntijapalvelut Oy Ilmalanportti 2 00240 Helsinki, Finland Reg.no:2635440-5 TELEPHONE +358 207 393 300 WWW.SWECO.FI

Piirustukset: Laajennus ja muutos, Pohjakuvat ja leikkaukset, Arkkitehtitoimisto Suomalainen Ky 8/2001 Rakennetyypit, Structus Oy 10/2001 LVI-piirustukset, Insinööritoimisto Livair Oy 10/2001 2 KÄYTETYT MITTA- JA NÄYTTEENOTTOLAITTEET Mikrobipumppu VOC pumppu SKC Model 222-3 Lämpötila- ja kosteusmittari Paine-erologgeri Thomas VTE 10 ja Andersen 6-vaihekeräin Vaisala HM40, anturi HMP110 Pintakosteusilmaisin Gann hydrotest LG 1 Kosteusmittari Merkkiainelaitteisto Ilmamäärämittari Alipaineistaja TSI Airflow PVM610, Tinytag 550942 Dwyer-paineeromittari ja Tinytag-tiedonkeruujärjestelmä Vaisala HMP41 ja HM40, mittapäät HMP42 ja HMP44 WIKA Gir-10 SwemaFlow 125D Blowerdoor 6 (30) TUTKIMUSSELOSTUS KARAMZININ KOULU KULLOONMÄENTIE 20, ESPOO SISÄILMASTO- JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS

3 ALAPOHJAT 3.1 RAKENTEET Alapohjarakenteet ovat piirustusten mukaan ylhäältä alaspäin: AP01, 1. krs maavarainen alapohjarakenne yleensä pintamateriaali ja -käsittely huoneselostuksen mukaan 80 mm teräsbetonilaatta suodatinkangas 100 mm solupolystyreenilevyt EPS 100 15 mm tasaushiekka 250 mm tiivistetty sepeli suodatinkangas perusmaa AP02, 1. krs kosteat tilat lattialaatat ja kiinnityslaasti vedeneristys 60 mm teräsbetonilaatta suodatinkangas 100 mm solupolystyreenilevyt EPS 100 15 mm tasaushiekka 250 mm tiivistetty sora suodatinkangas perusmaa AP03, tuuletettu alapohjarakenne pintamateriaali ja -käsittely huoneselostuksen mukaan 80 mm teräsbetonilaatta suodatinkangas 50+125 mm solupolystyreenilevyt EPS 100 ontelolaatta rakennepiirustusten mukaan 800 mm tuuletettu alustatila 200 mm salaojituskerros, sepeli suodatinkangas perusmaa 7 (30) Sweco Asiantuntijapalvelut Oy Ilmalanportti 2 00240 Helsinki, Finland Reg.no:2635440-5 TELEPHONE +358 207 393 300 WWW.SWECO.FI

AP04, kantava alapohja VSS pintamateriaali ja -käsittely huoneselostuksen mukaan 60 mm tasausbetoni 250 mm kantava teräsbetonilaatta 50+50 mm solupolystyreenilevyt EPS100 200 mm salaojituskerros, sepeli perusmaa Alapohjarakenteisiin ei tehty rakenneavauksia. 3.2 HAVAINNOT JA MITTAUSTULOKSET 3.2.1 RAKENTEIDEN KOSTEUS Alapohjarakenteiden kosteus kartoitettiin pintakosteudenilmaisimella. Kosteuslukemat on merkitty pohjakuvaan liitteessä 3. Muovimaton alapuolinen kosteus tarkastettiin viiltokosteusmenetelmän avulla 5 tilasta, joissa oli maanvastainen alapohjarakenne. Mittauspisteistä arvioitiin aistinvaraisesti lattiapinnoitteiden alapuolista kuntoa. Tulokset on esitetty liitteessä 1, sivu 4. Väestönsuojatiloissa 1010b ja 1022 lattiapinnoitteen alapuolella havaittiin kohonnut ilman suhteellinen kosteus (89,8 90,7 %, lt 18,7 19,0 ºC). Mittauspisteissä havaittiin muovimattolattiapinnoitteen alla pistävää, liimamaista hajua. Tilassa 1009 havaittiin lattiapinnoitteen alla lievää hajua. Suhteellinen kosteus oli tässä tutkimuspisteessä 74,0 % (lt 20,1 ºC). Muissa tutkimuspisteissä ei havaittu lattiapinnoitteen alla poikkeavaa hajua. Suhteellinen kosteus vaihteli näissä tutkimuspisteissä välillä 57,3 59,5 (lt 19,6 25,1 ºC). Maanvastaisen alapohjarakenteen rakennekosteus tarkastettiin 2 tilassa eri rakennesyvyyksiltä porareikämittauksin. Tilassa 1009 rakenteen kosteus oli betonilaatan pintaosassa (50 mm) 73,5 % ja betonilaatan alla eristetilassa 89,3 %. Tilassa 1010b havaittiin alapohjalaatassa kohonnut kosteuspitoisuus. Betonin huokosilman suhteellinen kosteus oli pintaosassa (60 mm) 95,0 % sekä syvemmällä rakenteessa (250 mm) 97,2 %. Kosteus nousee rakenteeseen todennäköisesti maaperästä. 3.2.2 RAKENTEIDEN ILMATIIVEYS Maanvastaisen alapohjarakenteen (AP02) ilmatiiveyttä tutkittiin merkkiainekokeen avulla tilassa 1005 ja tuulettuvan alapohjan (AP05) ilmatiiveyttä tutkittiin tilassa 2016. Merkkikaasu laskettiin alapohjan eristetilaan lattiaan poratun reiän kautta ja kaasun leviämistä seurattiin analysaattorin avulla opetustiloissa. Ilmatiiveystutkimusten ajaksi tilat alipaineistettiin. Merkkiainekokeiden tulokset on esitetty tarkemmin liitteessä 4.1-4.2. Maanvastaisessa alapohjarakenteessa (AP02) havaittiin ilmavuotoja ulkoseinän ja lattianrajassa lattialistan (keraaminen laatta) yläreunan kohdalla sekä ulkoseinässä olevan pistorasian kohdalta (liite 4.1). Tuulettuvassa alapohjassa (AP05) havaittiin ilmavuotoja ulkoseinän ja lattian liittymästä (liite 4.2). 8 (30) TUTKIMUSSELOSTUS KARAMZININ KOULU KULLOONMÄENTIE 20, ESPOO SISÄILMASTO- JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS

3.2.3 MUUT HAVAINNOT Kuva 1. Ryömintätilassa ei havaittu kosteuden aiheuttamia jälkiä tai poikkeavia hajuja. Poistoilmakanavista havaittiin vain heikko ilmavirtaus. Kuva 2. Tilassa 2016 havaittiin lattiapinnoitteen saumakohdalla ulko-oven vieressä hieman kupruilua. Ko. kohdassa ei havaittu kohonneita arvoja pintakosteudenilmaisimella. 3.3 JOHTOPÄÄTÖKSET - Maanvastaisessa alapohjarakenteessa (AP04) havaittiin väestösuojatiloissa kohonneita kosteuslukemia. Kosteus nousee rakenteeseen todennäköisesti 9 (30) Sweco Asiantuntijapalvelut Oy Ilmalanportti 2 00240 Helsinki, Finland Reg.no:2635440-5 TELEPHONE +358 207 393 300 WWW.SWECO.FI

maaperästä. Muovimattolattiapinnoitteen alla havaittiin ko. tiloissa myös pistävää hajua, mikä on viite lattiapinnoitteen tai sen alapuolisten liima- tai tasoiteaineiden kemiallisesta vaurioitumisesta kosteuden vaikutuksesta. Muissa tutkituissa pisteissä alapohjarakenteet olivat kuivia. - Sekä tuulettuvan (AP05) että maanvastaisen (AP02) alapohjalaatan rakenneliittymissä (ulkoseinän ja lattian liittymät sekä ulkoseinässä olevat pistorasiat) havaittiin ilmavuotokohtia, joiden kautta maaperässä olevat epäpuhtaudet voivat päästä sisäilmaan. 3.4 TOIMENPITEET - Väestösuojissa suositellaan uusimaan lattiapinnoitteet. Tilalle suositellaan vesihöyryn läpäisevää pinnoitetta. Samalla poistetaan liima- ja tasoiteaineet betonilaatan puhtaaseen pintaan asti. Lattiapäällysteiden ja niiden liima-aineiden vaatimukset alustabetonin kosteudesta selvitetään materiaalivalmistajalta ja tarvittaessa lattiarakennetta kuivataan. Lattiarakenteen kosteus tarkastetaan arvostelusyvyydessä ennen uuden lattiapinnoitteiden asentamista. - Suositellaan tiivistämään alapohjarakenteissa havaitut ilmavuotokohdat (ulkoseinän ja lattian liittymät sekä ulkoseinissä olevat pistorasiat) oleskelutiloissa. 4 ULKOSEINÄT JA JULKISIVUT 4.1 RAKENTEET Ulkoseinärakenteeseen tehtiin tiloihin 1005, 2010 ja 2016 rakenneavaukset rakennusmateriaalien kosteusteknisen kunnon määrittämiseksi. Lisäksi tehtiin rakenneavaus vanhaan ulkoseinärakenteeseen tilassa 1003. Rakennepiirustusten ja rakenneavausten perusteella ulkoseinärakenne on ulkoa sisällepäin seuraava: US01, ikkunoiden yläpuolella pintakäsittely rakennusselostuksen mukaan 25 mm ulkoverhouslauta vaakaan 32 mm ilmarako, pystylaudoitus 50 mm tuulensuojamineraalivillalevy 125 mm mineraalivilla, pystykoolaus 50*125 höyrynsulku Euratex 13+13 mm kipsilevyt pintamateriaali- ja käsittely huoneselostuksen mukaan 10 (30) TUTKIMUSSELOSTUS KARAMZININ KOULU KULLOONMÄENTIE 20, ESPOO SISÄILMASTO- JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS

US02, RA3 tilassa 2010 ja RA4 tilassa 2016 130 mm julkisivumuuraus 30-60 mm ilmarako 50 mm tuulensuojamineraalivillalevy 125 mm mineraalivilla, pystykoolaus 50 mm vanerilevy seinän alaosassa höyrynsulku Euratex 13+13 mm kipsilevy maali Rakennepiirustuksen mukaan US02 rakenteessa on kipsilevyjen takana pystykoolaus ja mineraalivilla. Rakenneavauskohdassa havaittiin, että höyrynsulun takana oli seinän alaosassa painekyllästetty alaohjauspuu, jonka alla oli suodatinkangas ja bitumikermi. Alaohjauspuun yläpuolella oli seinän alaosassa noin 50 cm korkeudelle 50 mm vanerilevy. Kuva 3 Rakenneavaus RA3 ulkoseinärakenteeseen US02 opetustilassa 2010. Aistinvaraisesti arvioiden rakennusmateriaalit olivat kunnossa. Mineraalivillaeristeestä otettiin materiaalinäyte mikrobiviljelyä varten. 11 (30) Sweco Asiantuntijapalvelut Oy Ilmalanportti 2 00240 Helsinki, Finland Reg.no:2635440-5 TELEPHONE +358 207 393 300 WWW.SWECO.FI

Kuva 4. Rakenneavaus RA4 US2 tilassa 2016 tehtiin ulkoseinärakenteeseen ulkoapäin. Aistinvaraisesti arvioiden rakennusmateriaalit olivat kunnossa. Mineraalivillaeristeestä otettiin materiaalinäyte mikrobiviljelyä varten. US03, betoniulkoseinä 130 mm julkisivumuuraus 30 mm ilmarako 100 mm solupolyuretaani SPU-AL teräsbetoni rakennusselostuksen mukaan pintamateriaali- ja käsittely huoneselostuksen mukaan KS01, 1.krs maanvastainen ulkoseinä tiivistetty, routimaton soratäyttö 200 mm salaojituskerros 125 mm solupolystyreeni EPS100 kumibitumimatto-vedeneristys 300 mm maanpinnan yläpuolelle 200 mm teräsbetoni pintamateriaali ja -käsittely huoneselostuksen mukaan 12 (30) TUTKIMUSSELOSTUS KARAMZININ KOULU KULLOONMÄENTIE 20, ESPOO SISÄILMASTO- JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS

KS02, 1. krs ulkoseinärakenne maata ja ulkoilmaa vasten, RA2 tilassa 1005 tiivistetty routimaton soratäyttö 200 mm salaojituskerros perusmuurilevy tai vastaava kumibitumimatto-vedeneristys maanpinnan alapuolella 130 mm teräsbetoni 30 mm ilmarako 100 mm solupolyuretaani XPS 200 mm teräsbetoni 5 mm rappaus Rakenneavaus RA2 tehtiin sisäpuolta maanpinnan tason yläpuolelle. Kuva 5. Rakenneavaus RA2. KS02 ulkoseinärakenteen eristeenä on käytetty solupolyuretaania rakenneavauskohdassa tilassa 1005. Materiaalit olivat kunnossa Vanha US tilassa 1003, RA1 130 mm tiilimuuraus 150 mm mineraalivilla, 115 mm betonisokkeli seinän alaosassa 300mm korkeuteen, jonka päällä tervapaperi 130 mm tiilimuuraus sokkelin yläpuolella 13 (30) Sweco Asiantuntijapalvelut Oy Ilmalanportti 2 00240 Helsinki, Finland Reg.no:2635440-5 TELEPHONE +358 207 393 300 WWW.SWECO.FI

Kuva 6. RA1 Tilassa 1003 vanhaan ulkoseinärakenteeseen. Aistinvaraisesti materiaaleissa ei havaittu kosteuden aiheuttamia jälkiä tai poikkeavia hajuja. Mineraalivillasta ja tervapaperista otettiin materiaalinäytteet mikrobiviljelyyn. 4.2 HAVAINNOT JA MITTAUSTULOKSET 4.2.1 RAKENTEIDEN KOSTEUS Ulkoseinärakenteiden kosteus kartoitettiin pintakosteudenilmaisimella. Kosteuslukemat on merkitty pohjakuvaan liitteessä 3. Ulkoseinärakenteen kosteus tarkastettiin 5 tilasta (1003, 1010b, 1022, 2010 ja 2016) eri rakennesyvyyksiltä porareikämittauksin. Tulokset on esitetty liitteessä 1, sivu 4. Vanhan ulkoseinärakenteen (1003) suhteellinen kosteus oli betonin pintaosassa (50 mm) 38,5 % ja syvemmällä seinässä (90mm) 42,5 %. Maanvastaisten ulkoseinärakenteiden (1010b ja 1022) suhteellinen kosteus vaihteli seinän pintaosissa (40 50 mm) välillä 71,2 72,6 % (lt 16,9 18,0 C) sekä syvemmällä rakenteessa (80 120 mm) välillä 81,3 82,6 % (lt 17,4-17,9 C). Ulkoseinärakenteen eristetilan suhteellinen kosteus mitattiin 3 tilassa (1003, 2010 ja 2016). Eristetilan kosteus vaihteli välillä 36,3 44,7 % (lt 19,6-33,7 C). Ulkoseinärakenteiden kosteudet olivat tavanomaisella tasolla. 4.2.2 MATERIAALIEN MIKROBIOLOGINEN KUNTO Tilojen 1003, 2010 ja 2016 ulkoseinän mineraalivillaeristeestä otettiin materiaalinäytteet mikrobiviljelyä varten. Lisäksi materiaalinäyte otettiin tilan 1003 vanhan ulkoseinän pahvista. Näytteet analysoitiin laimennossarjamenetelmällä kolmelle eri kasvatusalustalle. Tulokset on esitetty liitteessä 1, sivu 3. 14 (30) TUTKIMUSSELOSTUS KARAMZININ KOULU KULLOONMÄENTIE 20, ESPOO SISÄILMASTO- JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS

Kaikissa ulkoseinän eristemateriaaleissa havaittiin vain vähäistä mikrobikasvua. Materiaalit ovat kunnossa. 4.2.3 RAKENTEIDEN ILMATIIVEYS Ulkoseinärakenteen US01/02 sisäkuoren ilmatiiveyttä tutkittiin merkkiainekokeen avulla tiloissa 2010 ja 2016 sekä KS02 ulkoseinärakenteen ilmatiiveyttä tilassa 1005. Lisäksi tutkittiin vanhan ulkoseinän ilmatiiveyttä. Merkkiainekaasu johdettiin ulkoseinän eristetilaan poratun reiän kautta. Tilat alipaineistettiin tutkimuksen ajaksi. Ilmatiiveyskokeiden tulokset on esitetty tarkemmin liitteessä 4.4-4.7. US01/US02 seinärakenteessa havaittiin ilmavuotoja ulkoseinän ja lattian liittymissä ja ikkunaliittymissä (liite 4.5-4.6). KS02 ulkoseinärakenteessa havaittiin ilmavuotoja ulkoseinän ja lattianrajassa lattialaatan yläreunan kohdalta sekä ulkoseinän ja ikkunanpenkin liittymässä (liite 4.3). Vanhassa ulkoseinässä havaittiin ilmavuotoja seinän molemmin puolin vanhan ulkoseinän ja lattian liittymissä (liite 4.7). 4.2.4 MUUT HAVAINNOT Rakennuksen sisä- ja ulkopinnat katselmoitiin aistinvaraisesti ja arvioitiin rakenteiden kuntoa. Havainnot on esitetty kuvateksteissä. Kuva 7. Tilassa 1002 havaittiin ikkunanpielissä halkeamia. 15 (30) Sweco Asiantuntijapalvelut Oy Ilmalanportti 2 00240 Helsinki, Finland Reg.no:2635440-5 TELEPHONE +358 207 393 300 WWW.SWECO.FI

Kuva 8. Vanhassa ulkoseinä kuvaamataidonluokan ja varastotilojen välillä. Seinän yläosassa halkeilua. Kuva 9. Rakennuksen vanhan osan puoleinen julkisivu (itään). 16 (30) TUTKIMUSSELOSTUS KARAMZININ KOULU KULLOONMÄENTIE 20, ESPOO SISÄILMASTO- JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS

Kuva 10. Rakennuksen etelänpuoleinen julkisivu. Tilan 2016 ulko-oven viereinen ikkunalista on irrallaan ja vesi pääsee esteettä rakenteeseen. Ikkunalista halkeillut. Ikkunan alapuolella sokkelissa halkeama. 17 (30) Sweco Asiantuntijapalvelut Oy Ilmalanportti 2 00240 Helsinki, Finland Reg.no:2635440-5 TELEPHONE +358 207 393 300 WWW.SWECO.FI

Kuva 11. Rakennuksen lännen- ja pohjoisenpuoleinen julkisivu. Julkisivut aistinvaraisesti arvioiden hyväkuntoisia. Sadevedet ohjataan syöksytorvista sadevesikaivoihin. Sokkelin ulkopuolella on laatoitus tai sepelöinti. Maanpinta viettää poispäin rakennuksesta. Kuva 12. Laajennusosan liitos rakennuksen vanhaan osaan kuvaamataidon luokan kohdalla. 18 (30) TUTKIMUSSELOSTUS KARAMZININ KOULU KULLOONMÄENTIE 20, ESPOO SISÄILMASTO- JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS

4.3 JOHTOPÄÄTÖKSET 4.4 TOIMENPITEET - Ulkoseinärakenteet olivat kuivia ja kunnossa - Ulkoseinärakenteessa havaittiin kaikissa tutkituissa tiloissa ilmavuotokohtia, joista epäpuhtaudet voivat siirtyä sisätiloihin. - Rakennuksen julkisivu on pääosin hyvässä kunnossa. Tilan 2016 ulko-oven viereinen ikkunalista on irrallaan, jolloin sadeveden on mahdollista päästä rakenteeseen. - Suositellaan tiivistämään havaitut ilmavuotokohdat (ulkoseinän ja lattian liittymät sekä ikkunaliittymät) oleskelutiloissa. - Ikkunalista tilan 2016 ulko-oven vierustalla tulee uusia. Samalla tulee tarkastaa rakenteen kunto ko. kohdalta. 5 VÄLIPOHJAT JA VÄLISEINÄT 5.1 RAKENTEET VP01, välipohjarakenne yleensä Pintamateriaali ja -käsittely huoneselostuksen mukaan 50-75 mm pintabetoni ontelolaatta rakennepiirustusten mukaan pintakäsittely tai -verhous Välipohjarakenteissa ei ole orgaanisia aineita. Rakenneavaus tehtiin 2. kerroksen tilaan 2006 ulkoilmanvastaiseen lattiarakenteeseen VP02 lattian alapuolelta. Rakenne piirustusten ja rakenneavauksen perusteella ylhäältä alaspäin: VP02, ulkokeosan lattia, RA5 tilassa 2006 Pintamateriaali ja -käsittely huoneselityksen mukaan 50-75 mm pintabetoni ontelolaatta rakennepiirustusten mukaan 125+125 mm mineraalivilla + ristiin koolaus 50x125 k600 30 mm tuulensuojamineraalivillalevy 50x125 mm Ilmaväli ja ristiin koolaus alakattoverhous (pelti) 19 (30) Sweco Asiantuntijapalvelut Oy Ilmalanportti 2 00240 Helsinki, Finland Reg.no:2635440-5 TELEPHONE +358 207 393 300 WWW.SWECO.FI

Kuva 13. VP02 ulkoverhouspellin yläpuolella oleva ilmaväli ja ristiin koolaus, jonka päällä on tuulensuojamineraalivillaa. Materiaaleissa ei ollut havaittavissa kosteuden aiheuttamia jälkiä. VP03, Väestösuojan katto Pintamateriaali ja -käsittely huoneseostuksen mukaan 80 mm betonilaatta suodatinkangas 50 mm solupolystyreenilevy EPS100 180 mm sepeli tai kevytsora 400 mm teräsbetonilaatta pintakäsittely huoneselityksen mukaan 20 (30) TUTKIMUSSELOSTUS KARAMZININ KOULU KULLOONMÄENTIE 20, ESPOO SISÄILMASTO- JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS

VS01/VS06, opetustilat Pintamateriaali ja -käsittely huoneselostuksen mukaan 2*13 mm kipsilevy 70/120 mm ilmaväli+mineraalivilla, teräsrankarunko/kerto väliseinätolpat 2*13 mm kipsilevy pintamateriaali ja -käsittely huoneselostuksen mukaan VS2, märät tilat pintamateriaali ja -käsittely huoneselityksen mukaan 85 mm Kahi-harkko ohutsaumamuuraus tai kalkkihiekkatiilimuuraus tasoite vedeneristys keraamiset laatat ja kiinnityslaasti VS03, kantava betoniseinä pintamateriaali- ja käsittely huoneselostuksen mukaan 200 mm teräsbetoni rakennepiirustusten mukaan pintamateriaali ja -käsittely huoneselostuksen mukaan VS04, kantava betoniseinä VSS pintamateriaali ja -käsittely huoneselostuksen mukaan 400 mm teräsbetoni pintamateriaali ja -käsittely huoneselostuksen mukaan VS05, lämmönjakohuone pintamateriaali ja -käsittely huoneselostuksen mukaan 85 mm kahi-harkko-ohutsaumamuuraus tai kalkkihiekkatiilimuuraus pintamateriaali ja -käsittely huoneselostuksen mukaan Kuva 14. Väliseinien rakennepiirustukset. Vasemmalta VS01/06, VS02, VS03/04 ja VS05 21 (30) Sweco Asiantuntijapalvelut Oy Ilmalanportti 2 00240 Helsinki, Finland Reg.no:2635440-5 TELEPHONE +358 207 393 300 WWW.SWECO.FI

5.2 HAVAINNOT JA MITTAUSTULOKSET 5.2.1 RAKENTEIDEN KOSTEUS Välipohjarakenteiden kosteus kartoitettiin pintakosteudenilmaisimella. Kosteuslukemat on merkitty pohjakuvaan liitteessä 3. Kohonneita kosteuslukemia ei havaittu. 5.2.2 MATERIAALIEN MIKROBIOLOGINEN KUNTO Tilan 2006 ulkoilmanvastaisen välipohjarakenteen tuulensuojamineraalivillaeristeestä otettiin materiaalinäyte mikrobiviljelyä varten. Näytteet analysoitiin laimennossarjamenetelmällä kolmelle eri kasvatusalustalle. Tulokset on esitetty liitteessä 1. Tuulensuojamineraalivillassa kasvoi vain vähäisiä määriä mikrobeja. Materiaali on kunnossa. 5.2.3 RAKENTEIDEN ILMATIIVEYS Välipohjan VP02 ilmatiiveyttä tutkittiin tilassa 2010. Merkkikaasu laskettiin välipohjan eristetilaan lattiaan poratun reiän kautta ja kaasun leviämistä seurattiin analysaattorin avulla opetustiloissa. Ilmatiiveystutkimusten ajaksi tilat alipaineistettiin. Merkkiainekokeiden tulokset on esitetty tarkemmin liitteessä 4.3. Ulkoilmanvastaisen välipohjan VP02 eristetilasta havaittiin vähäisiä ilmavuotoja ulkoseinän ja lattianrajassa (liite 4.3). 5.3 JOHTOPÄÄTÖKSET - Välipohjarakenteet olivat kuivia ja kunnossa. Välipohjarakenteissa ei havaittu merkittäviä ilmavuotoja. 6 YLÄPOHJAT 6.1 RAKENNE Rakenne ylhäältä alaspäin piirustusten mukaan: YP01, yläpohja yleensä vedeneristys, kumibitumikermit 23 mm raakaponttilaudoitus 100-150 mm tuuletettu ilmatila, koolaus 50*100 kattokannattajat, liimapuupalkit rakennepiirustusten mukaan 50 mm mineraalivillalevy 200 mm mineraalivillalevy 0,2 mm höyrynsulku, Euratex 13 mm kipsilevy 22 (30) TUTKIMUSSELOSTUS KARAMZININ KOULU KULLOONMÄENTIE 20, ESPOO SISÄILMASTO- JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS

50 mm koolaus 50*50 13 mm kipsilevy pintakäsittely huoneselostuksen mukaan YP02, yhdyskäytävän yläpohja vedeneristys, kumibitumikermit 40 mm tasausbetoni suodatinkangas 100-180 mm kevytsora 100 mm polyuretaani polyeteenikalvot 150 mm ontelolaatat pintakäsittely huoneselostuksen mukaan Kuva 15. Ylempänä ilmakuva laajennusosan vesikatosta (googlemaps.fi). Katolla on 4 kattoikkunaa, 4 huippuimuria ja 2 viemärintuuletusputkea. Kattoluukkuja ei ole ja yläpohjan tuuletusväleistä ei ole mahdollista havainnoida yläpohjan kuntoa. 23 (30) Sweco Asiantuntijapalvelut Oy Ilmalanportti 2 00240 Helsinki, Finland Reg.no:2635440-5 TELEPHONE +358 207 393 300 WWW.SWECO.FI

6.2 HAVAINNOT Kuva 16. YP01. Kokonaisuutena laajennusosan bitumikermi ja kattoikkunat ovat ikäisessään kunnossa. Näkyviä vesivuotokohtia ei todettu. Kattoikkunat ovat läpinäkyvää muovia. Ikkunoiden kiinnitysruuvien suojatulppia puuttuu paikoin. Ikkunoiden reunoissa on paikoin levää. Ikkunoiden kohdalla sisätilojen puolella ei havaittu vesivalumajälkiä. Kuva 17. YP01. Kattoikkunoiden kohdalla bitumikermi on nostettu ylös. 24 (30) TUTKIMUSSELOSTUS KARAMZININ KOULU KULLOONMÄENTIE 20, ESPOO SISÄILMASTO- JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS

. Kuva 18. YP01. Vesi ei jää seisomaan katolle katon kaltevuuden ansiosta. Huippuimureiden kohdalla bitumikermi on nostettu ylös. Kattotikkaiden yläosaa ei ole ruuvattu kiinni kattoon, jotta bitumikermiin ei tulisi reikiä sen sijaan tikkaiden ja kermin välissä on kumivaimentimet. 25 (30) Sweco Asiantuntijapalvelut Oy Ilmalanportti 2 00240 Helsinki, Finland Reg.no:2635440-5 TELEPHONE +358 207 393 300 WWW.SWECO.FI

Kuva 19. Yhdyskäytävällä (YP02) bitumikermi on ikäisessään kunnossa. Vesi on paikoin lammikoitunut. Mm. kuvaamataidon luokan kohdalla vesi seisoo kattokaivojen ympärillä. Kattokaivot on syytä tarkastaa. Kattokaivojen sihtejä oli irrotettu. 26 (30) TUTKIMUSSELOSTUS KARAMZININ KOULU KULLOONMÄENTIE 20, ESPOO SISÄILMASTO- JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS

6.3 JOHTOPÄÄTÖKSET - Laajennusosan (YP01) vesikatteessa ja kattoikkunoissa ei havaittu puutteita lukuunottamatta muutamien kattoikkunoiden kiinnitysruuvien suojatulppien puuttumista. Kattoluukkuja ei ole, joten yläpohjan sisäpuolista tarkastusta ei voitu tehdä. - Yhdyskäytävän (YP02) sekä vanhan osan vesikatteen päällä oli paikoin sadevesi lammikoituneena. 6.4 TOIMENPITEET - Laajennusosan (YP01) kattoikkunoiden kiinnitysruuvien päälle suositellaan asennettaviksi suojatulpat, jotka paikoin puuttuvat. - Yhdyskäytävän (YP02) sekä vanhan osan kattokaivojen toiminta tarkastetaan ja kattokaivojen sihdit asetetaan paikoilleen. 7 SISÄILMAN LAATU 7.1 SISÄILMAN MIKROBIT Sisäilman mikrobinäytteet otettiin opetustiloista 2016, 2019, 2010 ja 2012. Lisäksi ulkoilmasta otettiin vertailunäyte, johon sisäilmanäytteiden tuloksia verrataan. Näytteet otettiin Asumisterveysasetuksen (STM 434/2015) ja sen soveltamisohjeen mukaisesti ja tulosten arvioinnissa käytetään Asumisterveysasetuksen soveltamisohjeen (Valvira 8/2016) tulkintaohjeita. Mikrobeja kasvatettiin kolmella eri kasvatusalustalla (M2 ja DG18 sieni-itiöille, THG bakteereille ja aktinomykeeteille). Tutkimukset suoritettiin kaksi kertaa kahtena eri päivänä. Tulokset on esitetty liitteessä 1, sivu 1. Koulurakennusten sisäilman sieni-itiöpitoisuudet ovat yleensä alle 50 kpl/m 3. Kaikissa sisäilmasta otetuissa näytteissä sieni-itiöpitoisuudet olivat normaalit (4-49 kpl/m 3 ) ja alittivat selvästi ulkoilman vertailunäytteen pitoisuudet. Monitoimitilasta 2016 27.6. otetussa näytteessä analysoitiin vähäisiä määriä normaalista sisäilmasta poikkeavaa mikrobia (Aspergillus fumigatus). Muista tiloista otetuissa näytteissä ei analysoitu normaali sisäilmasta poikkeavia sieni-itiöitä. Näytteistä ei löydetty aktinomykeettejä ja tilojen bakteeripitoisuudet olivat alhaiset. 7.2 SISÄILMAN HAIHTUVAT ORGAANISET YHDISTEET Sisäilman haihtuvien orgaanisten yhdisteiden näytteet otettiin monitoimitilasta 2016 ja opetustilasta 2010. Tulokset on esitetty liitteessä 1, sivu 5. Sisäilman haihtuvien orgaanisten yhdisteiden kokonaispitoisuudet, ns. TVOC -arvot olivat tavanomaisella tasolla (7 39 µg/m 3 ). Kaikkien yksittäisten yhdisteiden pitoisuudet alittivat Asumisterveysasetuksen toimenpiderajat. 27 (30) Sweco Asiantuntijapalvelut Oy Ilmalanportti 2 00240 Helsinki, Finland Reg.no:2635440-5 TELEPHONE +358 207 393 300 WWW.SWECO.FI

7.3 PINNOILLE LASKEUTUVAT MINERAALIVILLAKUIDUT Pinnoille kahden viikon aikana laskeutuvien mineraalikuitujen pitoisuuksia selvitettiin tasopinnoille asennettujen keräysalustojen avulla opetustiloissa 2009 ja 2017. Tiloista otettiin kahdet rinnakkaiset näytteet. Tulokset on esitetty liitteessä 1, sivu 6. Tutkituissa tiloissa mineraalikuitupitoisuudet vaihtelivat välillä alle 0,07 0,07 kpl/cm 2. Pitoisuudet alittavat Asumisterveysasetuksen toimenpiderajan (0,2 kpl/cm 2 ). 7.4 MUUT HAVAINNOT Koulun ilmanvaihdon säädöt saatiin valmiiksi kesäkuussa juuri ennen sisäilmatutkimusten alkua. Tutkimuskäynneillä 27.-30.6 opetustilojen ilma tuntui aistinvaraisesti arvioituna raikkaalta. Tutkimuskäynnillä 14.7. erityisesti opetustilan 2010 ilma tuntui selvästi tunkkaiselta 7.5 JOHTOPÄÄTÖKSET - Sisäilman laatu oli mittaushetkellä mikrobien, haihtuvien orgaanisten yhdisteiden ja mineraalivillakuitujen osalta normaali. 8 ILMANVAIHTO 8.1 PERUSTIEDOT 28 (30) 1.kerroksen tiloja palvelee tulo- ja poistoilmakone 20TK2/20PK2, joka sijaitsee 1. kerroksen IV-konehuoneessa 1009. Koneellista tuloilmaa johdetaan aulaan ja vaatesäilytykseen poistoilmaventtiilit ovat wc-tiloissa ja siivoushuoneessa sekä vanhan puolen entisen ulkoseinän viereen tehdyissä tiloissa 1002 ja 1003. Tilojen 1002 ja 1003 ulkoseinässä on korvausilmaventtiilit. 2. kerroksen tiloja palvelee tulo- ja poistoilmakone 20TK1/20PK1, joka sijaitsee 1. kerroksen IV-konehuoneessa 1009. Koneen palvelualueena on koko 2. kerros (opetustilat, kirjasto, opettajien ja koulupsykologin tilat, monistus). Kone on toiminnassa joka päivä 24 h. Opetustiloissa 2009-2012, 2014-2015 ja 2017-2019 (9 tilaa) tiloihin tulee koneellista tuloilmaa, mutta tiloissa ei ole koneellista poistoilmaa. Sen sijaan em. tiloista ilmaa menee peltikanavien kautta siirtoilmana 2. kerroksen keskellä olevaan kirjastoon. Lisäksi kirjastoon tulee koneellista tuloilmaa. Kirjastossa poistoilma menee säleiköiden kautta poistoilmakanaviin. Opetustiloissa 2003 ja 2006, monitoimitilassa 2016 sekä opettajien ja koulupsykologin tiloissa ja monistuksessa on koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto. Opetustiloissa 2003, 2009-2012, 2014-2015 ja 2017-2019, monitoimitilassa 2016 sekä kirjastossa on tilakohtaiset CO2-anturit, joiden mittausarvojen perusteella ilmanvaihtoa säädetään. 28.6.2017 valvomosta saadun tiedon mukaan opetustilojen ja monitoimitilan ilmanvaihto toimii 60 % teholla CO2-pitoisuuden TUTKIMUSSELOSTUS KARAMZININ KOULU KULLOONMÄENTIE 20, ESPOO SISÄILMASTO- JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS

ollessa 300 ppm (alempi asetusarvo) ja 100 % teholla CO2-pitoisuuden ollessa vähintään 600 ppm (ylempi asetusarvo). Kirjaston ilmanvaihdon ilmoitettiin toimivan 60 % teholla CO2-pitoisuuden ollessa 1000 ppm (alempi asetusarvo) ja 100 % teholla CO2-pitoisuuden ollessa vähintään 2000 ppm (ylempi asetusarvo). Lisäksi kerrottiin, että osa opetustilojen CO2-antureista on rikki, koska ne valvomosta katsottuna näyttivät liian pieniä lukemia (alle 50 ppm). 8.2 ERILLISPOISTOT Ryömintätila on tuuletettu koneellisesti. Tuuletus on toteutettu huippuimurilla 20PK5-PF1 ja sokkelissa olevien tuuletusaukkojen avulla. Ryömintätilan poistoilmakanavaan liitetyn poistoilmakartion kohdalla todettiin savulla avulla, että poistoilmakanavaan menevän ilman määrä oli vähäinen. Vesikatolla käynnin yhteydessä todettiin, että ryömintätilan huippuimuri 20PK5-PF1 ei toimi (siipipyörä ei pyöri). Kiinteistönhoitaja sai asiasta tiedon paikan päällä. Lisäksi 1. kerroksen tiloihin liittyviä erillispoistoja ovat lämmönjakohuoneen poisto 20PK1-PF1, väestönsuojan 1022 poisto 20PK2-PF1, varaston 1010a poisto 20PK3-PF1 sekä radonpoiston huippuimuri 20PK4-PF1. Vesikatolla käynnin yhteydessä todettiin, että radonpoiston huippuimuri 20PK4-PF1 ei toimi (siipipyörä ei pyöri). Kiinteistönhoitaja sai asiasta tiedon paikan päällä. 8.3 ILMANVAIHDON ILMAVIRRAT Tiloissa 2010, 2012, 2016 ja 2018 mitattiin koneellisen ilmanvaihdon ilmavirrat. Tilojen ilmanvaihtoa säädetään tilakohtaisesti CO2-anturin mittausarvon perusteella. Mittaukset tehtiin tutkimuksen aikaisissa olosuhteissa normaalilla ilmanvaihdolla tyhjässä rakennuksessa sekä olosuhteissa, joissa ilmanvaihto oli säädetty maksimiin valvomosta CO2-anturin mittausarvoa muuttamalla. Tulokset on esitetty liitteessä 1, sivu 7. Tiloissa 2010 ja 2012 mitattu tuloilmavirta oli tasolla +208 +265 dm 3 /s CO2- anturin eri mittausarvoilla. Tulosten mukaan tilojen 2010 ja 2012 tuloilmavirrat ovat vähintään suunnitteluarvon +200 dm 3 /s suuruisia tilojen CO2-pitoisuudesta riippumatta. Tilassa 2016 tutkimuksen aikaisissa olosuhteissa mitattu tuloilmavirta +148 dm 3 /s oli pienempi kuin suunnitteluarvo +200 dm 3 /s. Mitattu tuloilmavirta nousi suunnitteluarvon tasalle (+198 dm 3 /s), kun tilan ilmanvaihto säädettiin maksimiin CO2-anturin mittausarvoa muuttamalla. Sen sijaan mitattu poistoilmavirta pysyi tasolla -111-116 dm 3 /s CO2-anturin eri mittausarvoilla, vaikka suunniteltu arvo on -200 dm 3 /s. Tilassa 2018 tutkimuksen aikaisissa olosuhteissa mitattu tuloilmavirta +167 dm 3 /s oli pienempi kuin suunnitteluarvo +200 dm 3 /s. Mitattu tuloilmavirta nousi suunnitteluarvoa suuremmaksi (+347 dm 3 /s), kun tilan ilmanvaihto säädettiin maksimiin CO2-anturin mittausarvoa muuttamalla. Lisäksi jokaisessa mitatussa tilassa mitattu tuloilmavirta oli vähintään D2-ohjearvon suuruinen. 29 (30) Sweco Asiantuntijapalvelut Oy Ilmalanportti 2 00240 Helsinki, Finland Reg.no:2635440-5 TELEPHONE +358 207 393 300 WWW.SWECO.FI

8.4 PAINESUHTEIDEN SEURANTAMITTAUKSET Sisä- ja ulkoilman välisiä painesuhteita seurattiin tallentavien mittalaitteiden avulla noin kahden viikon ajan. Paine-eroihin vaikuttavat ilmanvaihdon lisäksi sääolosuhteet (mm. tuuli) ja tilojen käyttö. Tavoitteellinen paine-ero sisä- ja ulkoilman välillä koneellisessa ilmanvaihdossa on 0-2 Pa (Asumisterveysopas 2009). Seurantamittauksista tehdyt kuvaajat on esitetty liitteissä 5.2-5.5. 1. kerroksessa sisä- ja ulkoilman välistä paine-eroa seurattiin varastossa 1010a. Tila oli pääosin 0-5 Pa alipaineinen ulkoilmaan verrattuna. Keskimäärin varasto oli -1,1 Pa alipaineinen ulkoilmaan verrattuna (vaihteluväli -11,2 Pa 1,5 Pa). Seurantajakson aikana varaston ja aulan välinen ovi oli auki, jolloin mittauspiste edustaa myös aulan ja vaatesäilytyksen olosuhteita (Liite 5.2). Erityisopetustilassa 2006 painesuhteet vaihtelivat enimmäkseen -5 Pa alipaineisuudesta 5 Pa ylipaineisuuteen ulkoilmaan verrattuna keskimäärin tila oli 0,7 Pa ylipaineinen (vaihteluväli -9,2 5,3 Pa). Mittausten aikana tilan ja kirjaston välinen ovi oli auki, jolloin mittauspiste edustaa myös kirjaston olosuhteita (Liite 5.3) Opetustila 2011 oli enimmäkseen 2 7 Pa ylipaineinen ulkoilmaan verrattuna keskimäärin tila oli 4,7 Pa ylipaineinen. Kokonaisuutena painesuhteet vaihtelivat - 9,8 Pa alipaineisuudesta 8,8 Pa ylipaineisuuteen ulkoilmaan verrattuna. Mittausten aikana tilan ja kirjaston välinen ovi oli kiinni (Liite 5.4). Opetustilassa 2015 vallitsi enimmäkseen 5 10 Pa ylipaineisuus ulkoilmaan verrattuna keskimäärin tila oli 7 Pa ylipaineinen. Kokonaisuutena painesuhteiden vaihteluväli oli -0,7 Pa 14,1 Pa. Mittausten aikana tilan ja kirjaston välinen ovi oli kiinni (Liite 5.5). Siivoustilassa 1011 seurattiin sisätilan ja ryömintätilan välistä paine-eroa. Painesuhteet vaihtelivat pääosin -2 Pa alipaineisuudesta 2 Pa ylipaineisuuteen ryömintätilaan verrattuna. Keskimäärin siivoushuone oli -0,5 Pa alipaineinen ryömintätilaan verrattuna (vaihteluväli -5,3 Pa 3,2 Pa), jolloin epäpuhtaudet pääsevät siirtymään ryömintätilasta sisätiloihin päin. Seurantajakson aikana siivoushuoneen ja aulan välinen ovi oli ajoittain auki, jolloin mittauspiste on ajoittain edustanut myös aulan ja vaatesäilytyksen olosuhteita (Liite 5.1) 8.5 JOHTOPÄÄTÖKSET - Ryömintätilan koneellinen tuuletus oli puutteellista, koska ryömintätilan huippuimuri ei toiminut ja ilman kulkeutuminen poistoilmakanavaan oli vähäistä. Sisätilat olivat keskimäärin alipaineisia ryömintätilaan nähden, jolloin epäpuhtaudet voivat siirtyä ilmavuotokohtien kautta sisäilmaan. Ryömintätilojen alipaineistus on nykyisellään riittämätöntä. Lisäksi radonpoiston toiminta on puutteellista toimimattoman huippuimurin takia. - 1. kerroksen varaston 1010a ja 2. kerroksen erityisopetuksen 2006 painesuhteiden seurantamittausten perusteella laajennusosalla ei 30 (30) TUTKIMUSSELOSTUS KARAMZININ KOULU KULLOONMÄENTIE 20, ESPOO SISÄILMASTO- JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS

kokonaisuutena katsota olevan tulo- ja poistoilman määrän suhteeseen liittyvää säätötarvetta, koska tilojen ja ulkoilman välinen paine-ero oli pienehkö. - 2. kerroksen opetustiloissa (normaalit luokkatilat) tilaan tuodaan koneellisesti tuloilmaa, mutta koneellista poistoilmaa ei ole. Tämä ilmanvaihtotapa ylipaineistaa opetustilat tilojen ovien ollessa kiinni, vaikka opetustilojen ja kirjaston välille on asennettu painesuhteita tasaavat siirtoilmakanavat. Ylipaineisuuden seurauksena sisäilman kosteus pyrkii kulkeutumaan rakenteisiin päin. - 2. kerroksen opetustiloissa ja monitoimitilassa pidetään tilojen käytön aikana melko sopivana ilmoitettua CO2-anturien ylempää asetusarvoa 600 ppm, jonka ylittyessä tuloilmanvaihto toimii 100 % teholla. Ylempää asetusarvoa alentamalla voidaan pidentää ilmanvaihdon 100 % tehon toiminta-aikaa. - 2. kerroksen mitatuissa tiloissa (4 kpl) koneelliset tuloilmavirrat ovat vähintään suunnitteluarvojen suuruisia ilmanvaihdon toimiessa 100 % teholla. Sen sijaan tilojen ollessa vajaakäytöllä osassa tiloja tuloilmanvaihto ei ole riittävää suunnitteluarvoihin verrattuna, koska CO2-pitoisuus on pienempi kuin ylempi asetusarvo 600 ppm. Lisäksi monitoimitilan koneellista poistoilmavirtaa ei saatu lisättyä suunnitteluarvon tasalle CO2-anturin eri arvoilla. Osan tilakohtaisista CO2- antureista kerrottiin antavan virheellisiä lukemia valvomoon, mikä voi vaikuttaa ilmanvaihdon säätöihin. - 2. kerroksen mitatuissa tiloissa (4 kpl) koneelliset tuloilmavirrat ovat vähintään vuoden 1987 D2-ohjearvojen suuruisia ilmanvaihdon eri toimintatehoilla. D2- ohjearvot ovat ns. vähimmäisilmanvaihdon ohjearvoja. 8.6 TOIMENPITEET - Ryömintätilaa palvelevaa huippuimuri ja radonpoiston huippuimuri saatetaan toimintakuntoon. Kyseiset huippuimurit asetetaan toimimaan jatkuvasti. - Mikäli 2. kerroksessa koetaan tunkkaisuutta, suositellaan ilmanvaihtoa tehostettavaksi laskemalla nykyistä CO2-anturien ylempää asetusarvoa, jolloin ilmanvaihdon 100 % tehon toiminta-aika pitenee. - 2. kerroksen rikkinäiset CO2-anturit tulee uusia. - Suositellaan seuraamaan 2. kerroksen opetustiloissa sisätilan lämpötilaa ja suhteellista kosteutta sekä hiilidioksidipitoisuutta pitkäaikaisesti, jotta nähdään mahdollinen poistoilmanvaihdon puuttumisen aiheuttama kosteus- ja hiilidioksidituotto opetustiloissa käytön aikana. 31 (30) Sweco Asiantuntijapalvelut Oy Ilmalanportti 2 00240 Helsinki, Finland Reg.no:2635440-5 TELEPHONE +358 207 393 300 WWW.SWECO.FI

9 KAIKKI TOIMENPITEET KIIREELLISYYSJÄRJESTYKSESSÄ 9.1 KORJAUSTOIMENPITEET, JOTKA VAATIVAT KORJAUSSUUNNITTELUA - Väestösuojien lattiapinnoitteiden uusiminen. - Alapohja- ja ulkoseinärakenteissa havaittujen ilmavuotokohdat (ulkoseinän ja lattian liittymät, ulkoseinissä olevat pistorasiat ja ikkunaliittymät) tiivistäminen oleskelutiloissa. 9.2 ILMANVAIHTOJÄRJESTELMÄLLE TEHTÄVÄT TOIMENPITEET - 2. kerroksen rikkinäiset CO2-anturit tulee uusia. - Ryömintätilaa palvelevaa huippuimuri ja radonpoiston huippuimuri saatetaan toimintakuntoon. Kyseiset huippuimurit asetetaan toimimaan jatkuvasti. - Mikäli 2. kerroksessa ilmenee tunkkaisuutta, suositellaan ilmanvaihtoa tehostettavaksi laskemalla nykyistä CO2-anturien ylempää asetusarvoa, jolloin ilmanvaihdon 100 % tehon toiminta-aika pitenee. 9.3 HUOLTOTOIMENPITEIDEN YHTEYDESSÄ TEHTÄVÄT KORJAUSTOIMENPITEET - Ikkunalista tilan 2016 ulko-oven vierustalla tulee uusia. - Laajennusosan kattoikkunoiden kiinnitysruuvien päälle tulee asentaa suojatulpat, jotka paikoin puuttuvat. - Yhdyskäytävän (YP02) sekä vanhan osan kattokaivojen toiminta tarkastetaan ja kattokaivojen sihdit asetetaan paikoilleen 9.4 LISÄTUTKIMUSTARPEET - Tilan 2016 ulkoseinärakenteen kunnon tarkastaminen ulko-oven vierustalta - Suositellaan seuraamaan 2. kerroksen opetustiloissa sisäilman olosuhteita (lämpötila ja suhteellinen kosteus sekä hiilidioksidipitoisuus) pitkäaikaisesti, jotta nähdään mahdollinen poistoilmanvaihdon puuttumisen aiheuttama kosteus- ja hiilidioksidituotto opetustiloissa niiden käytön aikana. Helsingissä, 19.9.2017 Sweco Asiantuntijapalvelut Oy Sanna Pohjola MML, rakennusterveysasiantuntija Ilkka Jerkku DI, tulosyksikön johtaja 32 (30) TUTKIMUSSELOSTUS KARAMZININ KOULU KULLOONMÄENTIE 20, ESPOO SISÄILMASTO- JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS

10 LIITTEET Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Liite 5 Mittaustulokset Mittauspisteet pohjakuvissa Kosteusmittaukset pohjakuvissa Merkkiainekoetulokset Painesuhteiden seurantakuvaajat 33 (30) Sweco Asiantuntijapalvelut Oy Ilmalanportti 2 00240 Helsinki, Finland Reg.no:2635440-5 TELEPHONE +358 207 393 300 WWW.SWECO.FI

MITTAUSTULOKSET Karamzinin koulu, Espoo Liite 1 22500344-013 1 Sisäilman mikrobit Näytteet otettiin kuusivaihekeräimellä elatusalustoille, jotka olivat 2 % mallasuuteagar (M2) ja DG 18 agar homesienille sekä tryptoni-hiivauute-glukoosiagar (THG) bakteereille ja sädesienille eli aktinomykeeteille. Mikrobit tunnistettiin valomikroskooppisesti. Pitoisuudet on esitetty käyttäen yksikköä cfu/m 3 eli pesäkkeen muodostavien yksiköiden määrää kuutiometrissä ilmaa. Tulokset olivat seuraavat: Näytteenottopiste Tila Näytteenottopisteen kuvaus Pvm Sieni-itiöt, pitoisuus, cfu/m 3 M2 Sieni-itiöt, pitoisuus, cfu/m 3 DG18 Bakteerit, pitoisuus, cfu/m 3 Aktinomykeetit, pitoisuus, cfu/m 3 M1 2016 Monitoimitila 27.6.17 Yhteensä steriilit 49 100 % Yhteensä steriilit 40 100 % 0 0 28.6.17 Yhteensä Cladosporium sp. Geotrichum sp. steriilit 35 13 % 13 % 74 % Yhteensä steriilit 9 100 % 0 0 M2 2019 Opetustila 27.6.17 Yhteensä Aspergillus fumigatus Aureobasidium sp. Geotrichum sp. Penicillium sp. steriilit 22 20 % 20 % 20 % 20 % 20 % Yhteensä Cladosporium sp. Penicillium sp. steriilit 22 20 % 20 % 60 % 4 0 28.6.17 Yhteensä Cladosporium sp. Geotrichum sp. Penicillium sp. steriilit 31 29 % 14 % 14 % 43 % Yhteensä Penicillium sp. steriilit 27 17 % 83 % 0 0 M3 2010 Opetustila 27.6.17 Yhteensä Cladosporium sp. steriilit 22 60 % 40 % Yhteensä steriilit 27 100 % 0 0 28.6.17 Yhteensä Geotrichum sp. steriilit 22 40 % 60 % Yhteensä Cladosporium sp. steriilit 13 67 % 33 % 0 0 M4 2012 Opetustila 27.6.17 Yhteensä Geotrichum sp. steriilit 27 50 % 50 % Yhteensä steriilit 22 100 % 0 0 28.6.17 Yhteensä Geotrichum sp. Cladosporium sp. steriilit 27 33 % 17 % 50 % Yhteensä steriilit 4 100 % 0 0 M5 Ulkoilma 27.6.17 28.6.17 Yhteensä Cladosporium spp. Geotrichum sp. Aureobasidium sp. Botrytis sp. steriilit Yhteensä Cladosporium spp. Geotrichum sp. Aureobasidium sp. Aspergillus fumigatus Botrytis sp. Penicillium sp. steriilit 1500 63 % 7 % 1 % 1 % 28 % 830 66 % 7 % 2 % 1 % 1 % 1 % 22 % Yhteensä Cladosporium spp. Aureobasidium sp. Botrytis sp. Geotrichum sp. hiivat steriilit Yhteensä Cladosporium spp. Geotrichum sp. Botrytis sp. Penicillium sp. hiivat steriilit 1400 54 % 1 % 1 % 1 % 1 % 42 % 890 59 % 3 % 2 % 1 % 1 % 34 % 85 71 0 0 Sweco Asiantuntijapalvelut Oy

MITTAUSTULOKSET Karamzinin koulu, Espoo Liite 1 22500344-013 2 Sisä- ja ulkoilman olosuhteet mittausten aikana olivat seuraavat: Pvm Sisäilman lämpötila, C Sisäilman suhteellinen kosteus, % Ulkoilman lämpötila, C Ulkoilman suhteellinen kosteus, % 27.6.17 20,5 21,4 45,5 47,5 17,2 62,0 28.6.17 20,3 20,6 34,3 40,3 18,2 39,8 Mikrobitulosten arviointiperusteet ovat Asumisterveysasetuksen soveltamisohjeen 8/2016 ja Kansanterveyslaitoksen Koulujen kosteus- ja homevauriot opas 2008 mukaan: Sieni-itiöt - taajamassa sijaitsevien asuntojen sieni-itiöpitoisuus 100 500 cfu/m 3 talviaikana on poikkeavan suuri. Jos myös näytteen mikrobisuvusto on tavanomaisesta poikkeava, mikrobikasvun esiintyminen on todennäköistä, - alle 100 cfu/m 3 :n mikrobipitoisuus voi viitata mikrobikasvustoon asunnossa talviaikana, mikäli näytteen lajistossa esiintyy kosteusvaurioon viittaavia mikrobeja eli ns. kosteusvaurioindikaattoreita, - taajamassa sijaitsevan asunnon talviaikainen sieni-itiöpitoisuus yli 500 cfu/m 3 on mikrobikasvustoon viittaava, - kivirakenteisten koulurakennusten pitoisuustaso talviaikana on yleensä alle 50 cfu/m 3. Vauriotiloissa talviaikaiset pitoisuudet ovat usein 50-100 cfu/m 3, - toimistotyyppisten työtilojen ehdotettu talviaikainen ohjearvo (Työterveyslaitos) on 50 cfu/m 3, - sulan maan aikana vertailuarvona käytetään samanaikaista ulkoilmapitoisuutta ja selvitetään sisä- ja ulkoilman mikrobilajistoissa olevia eroja. Mikäli sisäilman mikrobipitoisuus on suurempi kuin ulkoilman, voi tämä viitata epätavanomaiseen mikrobilähteeseen sisällä. Mikrobilähteeseen viittaa myös se, että sisäilmassa esiintyy mikrobilajeja, joita ei esiinny ulkoilmassa. Bakteerit - pitoisuustaso yli 4 500 cfu/m 3 asunnoissa ja koulujen luokkatiloissa on kohonnut ja viittaa riittämättömään ilmanvaihtoon tilan käyttöön nähden, - toimistotyyppisten työtilojen ehdotettu ohjearvo (Työterveyslaitos) on 600 cfu/m 3 ja viittaa riittämättömään ilmanvaihtoon tai sisäilman epätavanomaiseen mikrobilähteeseen. Aktinomykeetit (Sädesienet) - aktinomykeettien eli sädesienien esiintymistä talviaikana taajama-asunnoissa pidetään ns. kosteusvaurioindikaattoreina, - toimistotyyppisten työtilojen ehdotettu talviaikainen ohjearvo (Työterveyslaitos) on 5 cfu/m 3, - sulan maan aikana vertailuarvona käytetään samanaikaista ulkoilmapitoisuutta. Sweco Asiantuntijapalvelut Oy

MITTAUSTULOKSET Karamzinin koulu, Espoo Liite 1 22500344-013 3 Rakennusmateriaalien mikrobit, laimennossarjamenetelmä Rakennusmateriaalien mikrobipitoisuudet määritettiin sosiaali- ja terveysministeriön Asumisterveysohjeen 2003 mukaan ns. laimennossarjamenetelmällä. Näytteet toimitettiin MetropoliLab Oy:n laboratorioon Helsinkiin laimennossarjakäsittelyä ja viljelyä varten. Tulokset on esitetty yksikössä kpl /g: Näytteenottopiste Tila Näytteenottopisteen kuvaus Pvm Homesienet, kpl/g M2 Bakteerit, kpl/g Aktinomykeetit, kpl/g MR1 1003 RA1, vanha ulkoseinä, mineraalivilla 30.6.17 300 *Aspergillus versicolor Penicillium sp. 100 alle 100 MR2 1003 RA1, vanha ulkoseinä, tervapaperi 30.6.17 alle 100 suoramikroskopointi ei todettu 600 alle 100 MR3 2010 RA3, US02 mineraalivilla 30.6.17 alle 100 500 alle 100 MR4 2016 RA4, US02 mineraalivilla 30.6.17 1 400 *Aspergillus versicolor Penicillium spp. MR5 2006 RA5, VP02 mineraalivilla 14.7.17 1 300 Cladosporium spp. * kosteusvaurioindikaattori 10 000 alle 100 alle 100 alle 100 Asumisterveysasetuksen soveltamisohjeen 8/2016 mukaan näytteessä on - mikrobikasvustoa, jos näytteen home- ja hiivasienten pitoisuus on suurempi kuin 10 000 kpl/g tai aktinomykeettien (sädesienien) pitoisuus on yli 3000 kpl/g, - mikrobikasvustoa, jos näytteen home- ja hiivasienten pitoisuus on 5000 10 000 kpl/g ja näytteessä havaitaan ns. kosteusvaurioindikaattoreita tai sienisuvusto on epätavallisen yksipuolinen (1-2 lajia/sukua). Aktinomykeettien esiintymistä alle 3000 kpl/g:n pitoisuuksissa arvioidaan niiden indikaattorimerkityksen avulla koko näytteessä (homesienipitoisuus on 5 000 10 000 kpl/g, näytteessä on kosteusvaurioindikaattoreita, yksittäisten kosteusvauriomikrobien esiintyminen on kuitenkin normaalia), - bakteerikasvustoa, jos näytteen bakteeripitoisuus on suurempi kuin 100 000 kpl/g. Ainoastaan bakteeripitoisuuden perusteella ei kuitenkaan voida tehdä johtopäätöstä materiaalin vaurioitumisesta. Jos rakennusmateriaalinäytteen sienipitoisuus on alle määritysrajan tai näytteessä havaitaan vain yksittäisiä pesäkkeitä, kyseessä voi olla vaurioitumaton näyte tai kuiva kasvusto. Tällöin materiaaleille tehdään suoramikroskopointi esimerkiksi ns. teippinäytteestä. Mikäli suoramikroskopoinnissa nähdään sienirihmastoa, tämä voi viitata homekasvustoon tai lahovaurioon näytteessä. Pelkkien itiöiden havaitseminen voi viitata kontaminaatioon muusta lähteestä. Suoramikroskopointi ei sovellu bakteerikasvustojen havainnointiin. Rakenteiden kosteudet, porareikämenetelmä Rakenteisiin, joissa todettiin vertailuarvoon nähden kohonnutta kosteutta kosteudenilmaisimella tai joissa oli muuten epäiltävissä poikkeavaa kosteutta, porattiin rakenteiden suhteellisen ja absoluuttisen kosteuden määrittämiseksi reiät (16 mm). Reiät puhdistettiin ja tulpattiin. Suhteellinen ja absoluuttinen kosteus sekä lämpötila mitattiin olosuhteiltaan tasaantuneissa rei issä. Mittalaitteina olivat Vaisalan HM40- ja HMI41-näyttölaitteet sekä HMP40S- ja HMP44-mittapäät. Mittaustulokset on esitetty oheisessa taulukossa. Sweco Asiantuntijapalvelut Oy

MITTAUSTULOKSET Karamzinin koulu, Espoo Liite 1 22500344-013 4 Tila Rakenneosa Mittauspisteen sijainti Reiän syvyys, mm Pvm Mittauspiste Suhteellinen kosteus, % Absoluuttinen kosteus, g/m 3 Lämpötila, C K1 1003 seinä 5 cm ovenkarmista, 13 cm lattiasta 19 cm ovenkarmista, 14 cm lattiasta 13 cm ovenkarmista, 29 cm lattiasta 50 90 eriste 30.6.17 38,5 42,5 40,1 7,22 7,91 7,48 21,4 21,2 21,3 K2 1022 seinä 242 cm oviseinästä, 20 cm lattiasta 229 cm oviseinästä, 21 cm lattiasta 50 120 30.6.17 72,6 81,3 11,18 12,48 18,0 17,9 K3 1009 lattia 140 cm oviseinästä, 402 cm päätyseinästä 129 cm oviseinästä, 404 cm päätyseinästä 50 eriste 30.6.17 73,5 89,3 12,15 11,92 19,2 15,6 K4 1010b lattia 17 cm ovenvast. seinästä, 156 cm puuhäkistä 16 cm ovenvast. seinästä, 170 cm puuhäkistä 60 250 30.6.17 95,0 97,2 13,53 13,04 16,7 15,7 K5 1010b seinä 178 cm puuhäkistä, 15 cm lattiasta 167 cm puuhäkistä, 16 cm lattiasta 40 80 30.6.17 71,2 82,6 10,25 12,26 16,9 17,4 K6 2016 seinä Ulkoseinän eristetila (Vaisala HMP42) 28.6.17 36,3 13,49 33,7 K7 2010 seinä Ulkoseinän eristetila (Vaisala HMP42) 28.6.17 44,7 7,56 19,6 Sisä- ja ulkoilman olosuhteet mittausten aikana olivat seuraavat: Pvm Sisäilma Ulkoilma Suhteellinen kosteus, % Absoluuttinen kosteus, g/m 3 Lämpötila, C Suhteellinen kosteus, % Lämpötila, C 28.6.17 37,7 41,4 7,00 8,19 19,6 24,0 39,8 18,2 Rakenteiden kosteudet, viiltomittausmenetelmä Rakenteisiin, joissa todettiin vertailuarvoon nähden kohonnutta kosteutta kosteudenilmaisimella tai joissa oli muuten epäiltävissä poikkeavaa kosteutta, viillettiin lattiapäällysteeseen reiät suhteellisen kosteuden määrittämiseksi lattiapäällysteen alta. Suhteellinen kosteus mitattiin tasaantuneissa olosuhteissa. Mittalaitteina olivat Vaisalan HMI41- näyttölaitteet ja HMP42-mittapäät. Tulokset, rakenteen ilmatilan suhteellinen kosteus (%) ja lämpötila ( C) on esitetty oheisessa taulukossa. Tila Mittauspiste Rakenneosa Mittauspisteen sijainti Pvm Suhteellinen kosteus, % Lämpötila, C VM1 1022 lattia 100 cm ulkoseinästä, 140 cm väliseinästä 27.6.17 89,8 18,7 VM2 1009 lattia 134 cm oviseinästä, 384 cm päätyseinästä 27.6.17 74,0 20,1 VM3 1010b lattia 121 cm oviseinästä, 191 cm päätyseinästä 27.6.17 90,7 19,0 VM4 1003 lattia 73 cm pitkästä ulkoseinästä, 170 cm lyhyestä ulkoseinästä VM5 1010a lattia 121 cm ulkoseinästä, 173 cm tilan 1009 väliseinästä 28.6.17 57,3 25,1 28.6.17 59,5 19,6 Sisä- ja ulkoilman olosuhteet mittausten aikana olivat seuraavat: Pvm Sisäilma Ulkoilma Suhteellinen kosteus, % Absoluuttinen kosteus, g/m 3 Lämpötila, C Suhteellinen kosteus, % Lämpötila, C 27.6.17 50,5 54,3 8,41 8,65 18,5 19,7 62,0 17,2 28.6.17 37,7 41,4 7,00 8,19 19,6 24,0 39,8 18,2 Sweco Asiantuntijapalvelut Oy

MITTAUSTULOKSET Karamzinin koulu, Espoo Liite 1 22500344-013 Sisäilman haihtuvat orgaaniset yhdisteet 5 Haihtuvien orgaanisten yhdisteiden (VOC -yhdisteiden) ilmanäytteet kerättiin pumpuilla Tenax -putkiin, jotka analysoitiin kaasukromatografisesti MetropoliLab Oy:n laboratoriossa Helsingissä. Tulokset on esitetty yksikössä µg/m 3. Laboratorioanalyysin mittausepävarmuus on 30 %. Haihtuvien orgaanisten yhdisteiden kokonaispitoisuudet (TVOC) olivat seuraavat: Näytteenottopiste Tila Näytteenottopisteen kuvaus Pvm Haihtuvien orgaanisten yhdisteiden kokonaispitoisuus (TVOC), µg/m 3 V1 2016 Monitoimitila 27.6.17 39 V2 2010 Opetustila 27.6.17 7 Edellä mainittujen näytteiden tärkeimmät yksittäiset yhdisteet olivat seuraavat. Yhdisteet on esitetty aineen omalla vasteella ja tolueenivasteella määritettyinä (oma vaste / tolueenivaste). Omalla vasteella saadun tuloksen puuttuessa merkintä on muotoa - / tolueenivaste: Yhdiste Näytteenottopiste/ Pitoisuus, µg/m 3 V1 V2 Alkoholit: 2-Etyyli-1-heksanoli 2,9 / 2,9 1,3 / 1,3 Butanoli 2,2 / 0,9 - / - Fenoli 2,7 / 2,5 - / - Alkoholit yhteensä 7,8 / 6,3 1,3 / 1,3 Aromaattiset yhdisteet: Bentseeni 1,0 / 1,1 Etyylibentseeni 3,4 / 3,1 0,5 / - 1,4-Ksyleeni 10,4 / 10,4 1,6 / 1,6 1,2-Ksyleeni 4,9 / 4,4 0,7 / - Aromaattiset yhdisteet yhteensä 19,7 / 19,0 2,8 / 1,6 Glykolieetterit ja niiden asetaatit Dietyleeniglykoli-monoetyylieetteri (2-(2-Etoksietoksi)etanoli) 2,7 / 1,3 - / - Dietyleeniglykoli-monobutyylieetteri (2-(2-Butoksietoksi)etanoli) 0,8 / - - / - 2,2,4-Trimetyyli-1,3-pentaanidiolidi-isobutyraatti (TXIB) 1,1 / 0,8 - / - Glykolieetterit ja niiden asetaatit yhteensä 4,6 / 2,1 - / - Karbonyylit: Bentsaldehydi 5,3 / 2,1 1,8 / 0,7 Oktanaali 1,4 / 0,7 - / - Karbonyylit yhteensä 6,7 / 2,8 1,8 / 0,7 Orgaaniset hapot: Etikkahappo - / 1,6 - / - Orgaaniset hapot yhteensä - / 1,6 - / - Sweco Asiantuntijapalvelut Oy

MITTAUSTULOKSET Karamzinin koulu, Espoo Liite 1 22500344-013 6 Yhdiste Näytteenottopiste/ Pitoisuus, µg/m 3 V1 V2 Terpeenit: Pineeni 1,3 / 0,9 0,3 / - delta-3-kareeni 0,5 / - 0,1 / - Terpeenit yhteensä 1,8 / 0,9 0,4 / - Tunnistettuja yhdisteitä yhteensä, µg/m 3 40,6 / 32,7 6,3 / 3,6 Tunnistettujen yhdisteiden pitoisuudet määritetään puhtaiden vertailuaineiden avulla (aineen omalla vasteella) ja / tai tolueeniekvivalenttina. TVOC -arvo määritetään tolueeniekvivalenttina. Tunnistettujen yhdisteiden joukossa voi olla myös TVOC -alueen ulkopuolisia yhdisteitä. Em. syistä tunnistettujen yhdisteiden yhteenlaskettu kokonaispitoisuus ja TVOC -arvo eivät usein ole yhtä suuret. Työterveyslaitoksen ehdotuksen mukaan (2016) toimistoympäristöjen sisäilman TVOC pitoisuuden viitearvona, jonka alapuolella 90 %:ssa mittauskohteita pitoisuus on ollut, on 100 µg/m 3. Yksittäisille yhdisteille on annettu viitearvoja, jotka vaihtelevat ainekohtaisesti välillä 1 12 µg/m 3. Yksittäisten yhdisteiden viitearvot on annettu käyttäen aineiden omaa vastetta. 15.5.2015 voimaan astuneen Asumisterveysasetuksen (545/2015) mukaan asunnon ja muun oleskelutilan haihtuvien orgaanisten yhdisteiden tolueenivasteella lasketun kokonaispitoisuuden toimenpideraja huoneilmassa on 400 µg/m 3. Tällä ei kuitenkaan tarkoiteta sitä, että jos kokonaispitoisuus jää alle 400 µg/m 3, haihtuvista orgaanisista yhdisteistä ei voisi aiheutua terveyshaittaa. Kokonaispitoisuuden toimenpiderajan ylittyminen edellyttää yksittäisten yhdisteiden merkityksen selvittämistä. Yksittäisen haihtuvan orgaanisen yhdisteen tolueenivasteella lasketun pitoisuuden toimenpideraja huoneilmassa on 50 µg/m 3 lukuun ottamatta seuraavia yksittäisiä yhdisteitä, joiden toimenpiderajat ovat: TXIB 10 µg/m 3, 2-etyyli-1-heksanoli 10 µg/m 3, naftaleeni 10 µg/m 3 (hajua ei saa esiintyä) ja styreeni 40 µg/m 3. Pinnoille laskeutuvat mineraalikuidut Pinnoille laskeutuvia mineraalikuituja kerättiin tiloihin kahden viikon ajaksi asennettujen geeliteippilevyjen avulla. Näytteet tutkittiin valomikroskooppisesti laboratoriossa. Pinnoilla todettiin mineraalikuituja neliösenttimetriä kohden (yli 20 mikrometrin pituiset kuidut) seuraavasti: Näytteenottopiste Tila Näytteenottopisteen kuvaus Keräysaika Mineraalikuidut, kpl/cm 2 PPK1 2017 Opetustila 30.6. 14.7.17 alle 0,07 30.6. 14.7.17 0,07 PPK2 2009 Opetustila 30.6. 14.7.17 0,07 30.6. 14.7.17 alle 0,07 Tasopinnoille kahden viikon aikana laskeutuvien mineraalikuitujen viitearvo toimistoympäristöissä (säännöllisesti siivottavat pinnat) on 0,2 kpl/cm 2 (Työterveyslaitos 2016). Tämä on myös 15.5.2015 voimaan astuneen Asumisterveysasetuksen mukainen teollisten mineraalikuitujen toimenpideraja kahden viikon aikana pinnoille laskeutuneessa pölyssä. Sweco Asiantuntijapalvelut Oy

MITTAUSTULOKSET Karamzinin koulu, Espoo Liite 1 22500344-013 7 Ilmanvaihdon ilmavirtojen mittaukset Huonetilojen ilmavirtoja määritettiin TSI Airflow PVM610 -paine-eromittarilla ja mittaamalla venttiileiden asentoja. Mitattuja ilmavirtoja verrataan vuoden 2001 ilmanvaihtosuunnitelmien arvoihin sekä suunnittelun aikana voimassa olleisiin vuoden 1987 Suomen rakentamismääräyskokoelman osan D2 ohjearvoihin. Mittausten kokonaismittausvirhe (mittausepävarmuus) on ±10 %. Ilmavirrat olivat seuraavat: Mittauspiste Pvm IV-kone Tila Tuloilmavirta, dm 3 /s Poistoilmavirta, dm 3 /s Mitattu Suunniteltu v. 2001 D2-ohjearvo v. 1987 Mitattu Suunniteltu v. 2001 D2-ohjearvo v. 1987 I1 27.6.17 20TK1 2010, opetustila 265 1) 248 2) 200 150 3) Ei poistoilmaa 4) Ei suunniteltu Ei ole I2 27.6.17 20TK1 2012, opetustila 215 1) 208 2) 200 132 3) Ei poistoilmaa 4) Ei suunniteltu Ei ole I3 27.6.17 20TK1 2016, monitoimitila 148 1) 198 2) 200 150 3) 111 1) 116 2) 200 Ei ole I4 27.6.17 20TK1 2018, opetustila 167 1) 347 2) 200 120 3) Ei poistoilmaa 4) Ei suunniteltu Ei ole 1) Mitattu tutkimuksen aikaisissa olosuhteissa normaalilla ilmanvaihdolla (rakennuksessa ei käyttäjiä). 2) Valvomosta asetettu käsin tilan CO2 -anturin mittausarvo suureksi, jolloin ilmanvaihdon tulisi olla maksimissa. 3) Perustuu tilan käyttäjämäärään (pulpettien lukumäärä + opettaja), ohjearvo oli 6 dm 3 /s henkilöä kohden. Ohjearvo on sama vuoden 2012 D2:ssa, joka koskee uutta rakennusta. 4) Tilassa ei ole koneellista poistoilmaa. Siirtoilmalaitteen kautta tilasta menee ilmaa kirjastoon. Sweco Asiantuntijapalvelut Oy

Karamzinin koulu Kulloonmäentie 20, Espoo 1. krs 22500344-013 29.6.2017 LIITE 2.1

Karamzinin koulu 1. krs 22500344 013 Kulloonmäentie 20, Espoo 29.6.2017 LIITE 3.1

Karamzinin koulu 2. krs 22500344 013 Kulloonmäentie 20, Espoo 29.6.2017 LIITE 3.2

ALAPOHJAN (AP02) MERKKIAINEKOE TILASSA 1005 28.6.2017 Merkkiainekoe on tehty rikkiheksafluoridikaasulla ja WIKA Gir-10 -analysaattorilaitteella. Tilat alipaineistettiin Blowerdoorpuhaltimella tutkimuksen ajaksi, jolloin tilat olivat -5-6 Pa alipaineisia alapohjan eristetilaan verrattuna. Aula NUOLIEN SELITYKSET: MERKKIAINEKAASU ALAPOHJAN ERISTETILAAN MERKKIAINEKAASUHAVAINNOT: 1 yli 50 ppm 2 yli 50 ppm 1 2 ULKOSEINÄN JA ULKOSEINÄN ALAOSAN LAATAN VÄLINEN RAKO PISTORASIA ULKOSEINÄSSÄ ILMAVUODON LAAJUUS Merkkiainepitoisuuden tulkinta, kun kaasuanalysaattorin osoittama pitoisuus (ppm) on tasolla: - 0,0 1,0 ppm - pitoisuus vähäinen, - 1,1 10,0 ppm - pitoisuus melko vähäinen, - 10,1 50,0 ppm - pitoisuus suuri, - yli 50,0 ppm - pitoisuus hyvin suuri. Karamzinin koulu Kulloonmäentie 20, Espoo 1. krs 22500344-013 24.7.2017 LIITE 4. 1

ALAPOHJAN (AP03) MERKKIAINEKOE TILASSA 2016 28.6.2017 Merkkiainekoe on tehty rikkiheksafluoridikaasulla ja WIKA Gir-10 -analysaattorilaitteella. Tila alipaineistettiin Blowerdoorpuhaltimella tutkimuksen ajaksi, jolloin tila oli -5 Pa alipaineinen alapohjan eristetilaan verrattuna. Tila 2016 NUOLIEN SELITYKSET: yli 50 ppm 1 MERKKIAINEKAASU ALAPOHJAN ERISTETILAAN MERKKIAINEKAASUHAVAINNOT: 1 ULKOSEINÄN JA LATTIAN LIITTYMÄ ILMAVUODON LAAJUUS Merkkiainepitoisuuden tulkinta, kun kaasuanalysaattorin osoittama pitoisuus (ppm) on tasolla: - 0,0 1,0 ppm - pitoisuus vähäinen, - 1,1 10,0 ppm - pitoisuus melko vähäinen, - 10,1 50,0 ppm - pitoisuus suuri, - yli 50,0 ppm - pitoisuus hyvin suuri. Karamzinin koulu Kulloonmäentie 20, Espoo 2. krs 22500344-013 24.7.2017 LIITE 4. 2

VÄLIPOHJAN (VP02) MERKKIAINEKOE TILASSA 2010 28.6.2017 Merkkiainekoe on tehty rikkiheksafluoridikaasulla ja WIKA Gir-10 -analysaattorilaitteella. Tila alipaineistettiin Blowerdoorpuhaltimella tutkimuksen ajaksi, jolloin tila oli -9 Pa alipaineinen alapohjan eristetilaan verrattuna. Tila 2010 NUOLIEN SELITYKSET: MERKKIAINEKAASU ALAPOHJAN ERISTETILAAN MERKKIAINEKAASUHAVAINNOT: 1 ULKOSEINÄN JA LATTIAN LIITTYMÄ ILMAVUODON LAAJUUS Merkkiainepitoisuuden tulkinta, kun kaasuanalysaattorin osoittama pitoisuus (ppm) on tasolla: - 0,0 1,0 ppm - pitoisuus vähäinen, - 1,1 10,0 ppm - pitoisuus melko vähäinen, - 10,1 50,0 ppm - pitoisuus suuri, - yli 50,0 ppm - pitoisuus hyvin suuri. 10 35 ppm 1 (lyhytkestoisia havaintoja) Karamzinin koulu Kulloonmäentie 20, Espoo 2. krs 22500344-013 24.7.2017 LIITE 4. 3

ULKOSEINÄN (KS02) MERKKIAINEKOE TILASSA 1005 28.6.2017 Merkkiainekoe on tehty rikkiheksafluoridikaasulla ja WIKA Gir-10 -analysaattorilaitteella. Tilat alipaineistettiin Blowerdoorpuhaltimella tutkimuksen ajaksi, jolloin tilat olivat -6-8 Pa alipaineisia ulkoseinän eristetilaan verrattuna. Aula 1 yli 50 ppm 2 yli 50 ppm NUOLIEN SELITYKSET: MERKKIAINEKAASU ULKOSEINÄN ERISTETILAAN MERKKIAINEKAASUHAVAINNOT: 1 yli 50 ppm 1 2 ULKOSEINÄN JA ULKOSEINÄN ALAOSAN LAATAN VÄLINEN RAKO ULKOSEINÄN JA IKKUNAPENKIN LIITTYMÄ ILMAVUODON LAAJUUS Merkkiainepitoisuuden tulkinta, kun kaasuanalysaattorin osoittama pitoisuus (ppm) on tasolla: - 0,0 1,0 ppm - pitoisuus vähäinen, - 1,1 10,0 ppm - pitoisuus melko vähäinen, - 10,1 50,0 ppm - pitoisuus suuri, - yli 50,0 ppm - pitoisuus hyvin suuri. Karamzinin koulu Kulloonmäentie 20, Espoo 1. krs 22500344-013 24.7.2017 LIITE 4. 4

ULKOSEINÄN (US01/02) MERKKIAINEKOE TILASSA 2010 28.6.2017 Merkkiainekoe on tehty rikkiheksafluoridikaasulla ja WIKA Gir-10 -analysaattorilaitteella. Tila alipaineistettiin Blowerdoorpuhaltimella tutkimuksen ajaksi, jolloin tila oli -9-10 Pa alipaineinen ulkoseinän eristetilaan verrattuna. Tila 2010 2 15 yli 50 ppm NUOLIEN SELITYKSET: yli 50 ppm 1 MERKKIAINEKAASU ULKOSEINÄN ERISTETILAAN MERKKIAINEKAASUHAVAINNOT: 1 ULKOSEINÄN JA LATTIAN LIITTYMÄ 2 IKKUNAKARMIN JA IKKUNAPENKIN LIITTYMÄ ILMAVUODON LAAJUUS Merkkiainepitoisuuden tulkinta, kun kaasuanalysaattorin osoittama pitoisuus (ppm) on tasolla: - 0,0 1,0 ppm - pitoisuus vähäinen, - 1,1 10,0 ppm - pitoisuus melko vähäinen, - 10,1 50,0 ppm - pitoisuus suuri, - yli 50,0 ppm - pitoisuus hyvin suuri. Karamzinin koulu Kulloonmäentie 20, Espoo 2. krs 22500344-013 24.7.2017 LIITE 4. 5

ULKOSEINÄN (US01/02) MERKKIAINEKOE TILASSA 2016 28.6.2017 Merkkiainekoe on tehty rikkiheksafluoridikaasulla ja WIKA Gir-10 -analysaattorilaitteella. Tila alipaineistettiin Blowerdoorpuhaltimella tutkimuksen ajaksi, jolloin tila oli -9 Pa alipaineinen ulkoseinän eristetilaan verrattuna. Tila 2016 yli 50 ppm 2 NUOLIEN SELITYKSET: MERKKIAINEKAASU ULKOSEINÄN ERISTETILAAN yli 50 ppm 1 MERKKIAINEKAASUHAVAINNOT: 1 ULKOSEINÄN JA LATTIAN LIITTYMÄ 2 IKKUNAKARMIN JA IKKUNAPENKIN LIITTYMÄ ILMAVUODON LAAJUUS Merkkiainepitoisuuden tulkinta, kun kaasuanalysaattorin osoittama pitoisuus (ppm) on tasolla: - 0,0 1,0 ppm - pitoisuus vähäinen, - 1,1 10,0 ppm - pitoisuus melko vähäinen, - 10,1 50,0 ppm - pitoisuus suuri, - yli 50,0 ppm - pitoisuus hyvin suuri. Karamzinin koulu Kulloonmäentie 20, Espoo 2. krs 22500344-013 24.7.2017 LIITE 4. 6

VANHAN ULKOSEINÄN MERKKIAINEKOE 28.6.2017 Merkkiainekoe on tehty rikkiheksafluoridikaasulla ja WIKA Gir-10 -analysaattorilaitteella. Tilat alipaineistettiin Blowerdoorpuhaltimella tutkimuksen ajaksi, jolloin tilat olivat -6 Pa alipaineisia entisen ulkoseinän eristetilaan verrattuna. Tila 1003 1 yli 50 ppm NUOLIEN SELITYKSET: MERKKIAINEKAASU ENTISEN ULKOSEINÄN ERISTETILAAN MERKKIAINEKAASUHAVAINNOT: 1 VANHAN ULKOSEINÄN JA LATTIAN LIITTYMÄ ILMAVUODON LAAJUUS Merkkiainepitoisuuden tulkinta, kun kaasuanalysaattorin osoittama pitoisuus (ppm) on tasolla: - 0,0 1,0 ppm - pitoisuus vähäinen, - 1,1 10,0 ppm - pitoisuus melko vähäinen, - 10,1 50,0 ppm - pitoisuus suuri, - yli 50,0 ppm - pitoisuus hyvin suuri. Karamzinin koulu Kulloonmäentie 20, Espoo 1. krs 22500344-013 24.7.2017 LIITE 4. 7