TUTKIMUSSELOSTUS SISÄILMASTO JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS PORTAAN KOULU, TAMMELA

Transkriptio

1 TUTKIMUSSELOSTUS SISÄILMASTO JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS PORTAAN KOULU, TAMMELA

2 Sisältö 1 YLEISTIEDOT 3 KÄYTETYT MITTA- JA NÄYTTEENOTTOLAITTEET 3 3 YHTEENVETO JA TOIMENPIDESUOSITUKSET I-OSA, PÄÄRAKENNUS 5 ALAPOHJA JA RYÖMINTÄTILA 5.1 ILMATIIVEYSTUTKIMUKSET 5. PAINE-EROT 5.3 MUUT HAVAINNOT 5. JOHTOPÄÄTÖKSET 6.5 TOIMENPIDE-EHDOTUKSET 6 5 VÄLIPOHJAT ILMATIIVEYSTUTKIMUKSET 6 5. TOIMENPIDE-EHDOTUKSET 7 6 ILMANVAIHTOTUTKIMUKSET PAINE-EROT 7 6. ILMANVAIHDON ILMAVIRRAT JOHTOPÄÄTÖKSET 8 6. TOIMENPIDE-EHDOTUKSET 8 7 SISÄILMAN LAATU SISÄILMAN HAIHTUVAT ORGAANISET YHDISTEET 8 7. SISÄILMAN MIKROBIT SISÄILMAN HIILIDIOKSIDIPITOISUUS 9 7. HETKELLISET PAINESUHDEMITTAUKSET MUUT HAVAINNOT JOHTOPÄÄTÖKSET TOIMENPIDE-EHDOTUKSET 9 II-OSA, LIIKUNTASALIRAKENNUS HETKELLISET PAINE-EROMITTAUKSET MUUT HAVAINNOT TOIMENPIDE-EHDOTUKSET 10 8 LIITTEET 10 (10) TUTKIMUSSELOSTUS PORTAAN KOULU, TAMMELA SISÄILMASTO JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS

3 SISÄILMASTO JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS 1 YLEISTIEDOT Tutkimuskohde: Portaan koulu Suomaantie Porras Lähtötiedot: Koulun päärakennuksen vanhin osa on rakennettu 1898 ja sitä on laajennettu 1950-luvulla. Koulun päärakennus on peruskorjattu viimeksi 009. Ulkovuoraus on uusittu Päärakennuksessa on kaksi kerrosta ja osittainen kellarikerros. Sivurakennus on rakennettu 1898 ja sitä on kunnostettu 01. Sivurakennus on yksikerroksinen ja siinä on kylmä ullakko. Päärakennuksen 1. kerroksen päiväkodin nukkumatilassa ja koulun luokan opetustilassa on koettu sisäilmaan liitettävää oireilua. Päiväkodin vanhoissa WCtiloissa on havaittu tunkkaista hajua. Rakennusten ulkoseinät ovat hirsirunkoisia, yläpohjat puurakenteisia ja alapohjat tuulettuvia. Kellarin alapohja on maanvarainen ja välipohja betonia. Tilaaja: Mika Suontausta Tammelan kunta mika.suontausta@tammela.fi Tutkimusryhmä: Tutkimuksen tekijöinä olivat Heli Hurskainen ja Hanna Kuitunen. Tutkimukset kohteessa tehtiin Tutkimustavoite: Tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia sisäilman laatua sekä siihen vaikuttavia tekijöitä päärakennuksessa. Liikuntasalirakennuksessa sisäilman laatua tutkittiin aistinvaraisesti. KÄYTETYT MITTA- JA NÄYTTEENOTTOLAITTEET VOC pumppu SKC Model -3 Lämpötila- ja kosteusmittari Paine-eromittari Vaisala HM0, anturi HMP110 Pintakosteusilmaisin Gann hydrotest LG 1 TSI Airflow PVM610, Tinytag 5509 Dwyer-paineeromittari ja Tinytag-tiedonkeruujärjestelmä Sweco Asiantuntijapalvelut Oy Ilmalanportti FI-000 Helsinki, Finland TELEPHONE Reg.no:

4 Kosteusmittari Merkkiainelaitteisto Alipaineistaja Ilmamäärämittari Vaisala HMP1, mittapäät HMP Wika GIR-10 Blowerdoor SwemaFlow 15D 3 YHTEENVETO JA TOIMENPIDESUOSITUKSET Tutkimuksen tavoitteena on ollut arvioida kouluun kuuluvan kahden rakennuksen rakenteiden ilmavuotoja, selvittää ilmanvaihdon tasapainoa ja tarkastaa sisäilman laatua. Tehtyjen tutkimusten perusteella havaittiin, että päärakennuksen alapohjan rakenneliittymissä ja läpivientien kohdilla oli ilmavuotokohtia. Nukkumatilan havaittiin olevan ajoittain alipaineinen ryömintätilaan verrattuna, jolloin ryömintätilan epäpuhtaampaa ilmaa pääsee kulkeutumaan sisäilmaan ilmavuotokohtien kautta. Päärakennuksen ullakon ja luokkatilan välisessä välipohjassa havaittiin ilmavuotokohtia välipohjan rakenneliittymissä ja läpivientien kohdilla. Hetkellisten paine-eromittausten mukaan arvioiden ullakko- ja kellaritilat olivat ylipaineisia viereisiin tiloihin verrattuna, jolloin ilmavirtaukset kulkeutuvat epäpuhtaammista tiloista sisäilman suuntaan. Tutkitut tilat olivat pääosin ulkoilmaan verrattuna lievästi alipaineisia. Tutkituissa tiloissa tulo- ja poistoilmavirrat eivät olleet tasapainossa. Päärakennuksen sisäilman laatu oli sisäilman mikrobien, haihtuvien orgaanisten yhdisteiden sekä hiilidioksidipitoisuuden osalta tutkituissa tiloissa normaali. Liikuntasalirakennus oli hetkellisten paine-eromittausten mukaan arvioiden lievästi alipaineinen. Liikuntasalissa havaittiin vesivuodon aiheuttamia vauriojälkiä viemärin tuuletusputken kohdalla. Kohteessa suositellaan ensi sijaisesti ilmavaihdon suunnittelua siten, että epäpuhtaammat (kellari, alapohja, ullakko) tilat saadaan alipaineisiksi verrattuna huonetiloihin. Toissijaisesti ehdotetaan ilmavuotokohtien tiivistämistä epäpuhtaampien ja huonetilojen välisissä rakenteissa. Ilmavaihdolle suositellaan tasapainottamista. Liikuntasalirakennuksessa suositellaan paikallisten kosteusvauriojälkien korjaamista ja todennäköisen vuotolähteen korjaamista. (10) TUTKIMUSSELOSTUS PORTAAN KOULU, TAMMELA SISÄILMASTO JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS

5 I-OSA, PÄÄRAKENNUS ALAPOHJA JA RYÖMINTÄTILA.1 ILMATIIVEYSTUTKIMUKSET. PAINE-EROT Alapohjan ilmatiiveyttä tutkittiin 1. kerroksen 3.-. luokkatilassa, varastossa, nukkumatilassa sekä WC-tilassa merkkiainekaasun ja kaasuanalysaattorin avulla. Nukkumatila oli ulkoilmaan nähden noin 0 Pascalia alipaineinen ja 3.-. luokkatila oli ulkoilmaan nähden Pascalia alipaineinen. Ilmatiiveystutkimukset on esitetty tarkemmin liitteessä 5. Ilmavuotokohtia havaittiin ulkoseinän ja alapohjan liittymissä, väliseinän ja alapohjan liittymissä, oven karmin ja alapohjan liittymissä, putkiläpivienneissä sekä pilarien liittymissä alapohjaan. Ryömintätilan ja sisäilman välistä paine-eroa seurattiin jatkuvatoimisella seurantamittalaitteella nukkumatilassa noin kahden viikon ajan. Mittaustulokset on esitetty graafisesti liitteessä 3.. Nukkumatila oli alapohjaan verrattuna seurantamittausten aikana keskimäärin 0,3 Pascalia ylipaineinen, paine-ero vaihteli 6,8 Pascalin alipaineisuudesta 13, Pascalin ylipaineisuuteen. Kun tila on alipaineinen, ryömintätilasta kulkeutuu epäpuhtaampaa ilmaa tiloihin päin..3 MUUT HAVAINNOT Ryömintätilassa ei havaittu poikkeavia hajuja eikä orgaanista materiaalia. Ryömintätilan laudoitukset olivat hyvässä kunnossa ja niissä ei havaittu kosteuden aiheuttamia jälkiä. Kuva 1. Ryömintätilassa ei havaittu orgaanista materiaalia. Sweco Asiantuntijapalvelut Oy Ilmalanportti FI-000 Helsinki, Finland TELEPHONE Reg.no:

6 Kuva. Ryömintätilan laudoitukset olivat hyvässä kunnossa ja niissä ei havaittu kosteuden aiheuttamia jälkiä.. JOHTOPÄÄTÖKSET - Ilmavuotokohtia havaittiin alapohjassa rakenteiden liittymissä sekä putkiläpivienneissä. - Paine-eromittausten perusteella nukkumatila oli välillä alipaineinen ryömintätilaan verrattuna, jolloin epäpuhtaampaa ilmaa kulkeutuu huonetiloihin päin..5 TOIMENPIDE-EHDOTUKSET - Ensisijaisesti ryömintätila suositellaan alipaineistettavaksi huonetilaan verrattuna, jolloin epäpuhtaampaa ilmaa ei kulkeudu ryömintätiloista huonetiloihin. - Sen jälkeen ilmavuotokohdat suositellaan tiivistämään rakennesuunnittelijan ohjeiden mukaan. 5 VÄLIPOHJAT 5.1 ILMATIIVEYSTUTKIMUKSET Ullakon ja 3.-.-luokkatilan välisen välipohjan ilmatiiveyttä tutkittiin merkkiainekaasun ja kaasuanalysaattorin avulla. Tutkittava tila oli ulkoilmaan verrattuna noin 3 Pascalia alipaineinen, jolloin ilmavuotokohtia ei havaittu. Tila alipaineistettiin alipaineistajan avulla ulkoilmaan verrattuna noin 10 Pascalin alipaineeseen. Ilmavuotokohtia havaittiin alipaineistetuissa olosuhteissa ulkoseinän ja välipohjan liittymissä, väliseinän ja välipohjan liittymissä, läpivienneissä sekä pilarien liittymissä välipohjaan. Ilmatiiveystutkimukset on esitetty tarkemmin liitteessä 5. 6 (10) TUTKIMUSSELOSTUS PORTAAN KOULU, TAMMELA SISÄILMASTO JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS

7 5. TOIMENPIDE-EHDOTUKSET - Ensisijaisesti ullakkotilat suositellaan alipaineistettavaksi huonetilaan verrattuna, jolloin epäpuhtaampaa ilmaa ei kulkeudu ullakolta huonetiloihin. - Sen jälkeen ilmavuotokohdat suositellaan tiivistämään rakennesuunnittelijan ohjeiden mukaan koko rakennuksessa. 6 ILMANVAIHTOTUTKIMUKSET 6.1 PAINE-EROT Sisä- ja ulkoilman välistä paines-eroa seurattiin jatkuvatoimisilla seurantamittalaitteilla noin kahden viikon ajan. Mittaustulokset on esitetty graafisesti liitteessä luokkatila oli ulkoilmaan verrattuna seurantamittausten aikana keskimäärin 1,5 Pascalia ylipaineinen, paine-ero vaihteli 0, Pascalin alipaineisuudesta 6, Pascalin ylipaineisuuteen. 3.. luokkatila oli ulkoilmaan nähden keskimäärin 1,6 Pascalia alipaineinen, paine-ero vaihteli 17,8 Pascalin alipaineisuudesta,5 Pascalin ylipaineisuuteen. Iltapäiväkerho oli ulkoilmaan nähden keskimäärin,6 Pascalia alipaineinen, paine-ero vaihteli 0,1 Pascalin alipaineisuudesta 1,9 Pascalin ylipaineisuuteen. (liite 3.1). Paine-erojen mittauskäyrissä ei ole havaittavissa selviä päivä- ja yöaikaisia ilmanvaihdon käyntiaikoja. Tilojen ylipaineisuus ulkoilmaan verrattuna lisää rakenteiden kosteusrasitusta. Tilojen alipaineisuus ulkoilmaan verrattuna lisää rakenteissa olevien epäpuhtauksien kulkeutumista sisäilmaan. 6. ILMANVAIHDON ILMAVIRRAT Rakennuksessa on kuusi hiilidioksiohjattua iv-konetta, joista yksi palvelee iltapäiväkerhon tiloja, yksi päiväkohdin tiloja, kolme 1. kerroksen luokkatiloja ja yksi. kerroksen esikoulun tiloja. Kellarikerroksessa on painovoimainen ilmanvaihto. Ilmanvaihdon ilmavirtoja tutkittiin kolmessa eri tilassa. Tulokset on esitetty liitteessä 1. Suomen rakentamismääräyskokoelman (D 01) mukaan luokkatilojen tuloilmavirta tulee olla 3 dm 3 /s neliötä kohden ja 6 dm 3 /s ihmistä kohden. Nukkumatilojen ilmavirta tulee olla,5 dm 3 /s neliötä kohden ja 6 dm 3 /s ihmistä kohden. Tuloilmavirrat eivät täyttäneet Suomen rakentamismääräyskokoelman D ohjearvoja missään tutkitussa tilassa neliömäärään verrattuna. Nukkumatilassa saisi olla noin 6 ihmistä ja esikoulun tilassa noin 8 ihmistä. Nukkumatilan tuloilmamäärä oli noin 39 prosenttia poistoilmamäärää suurempi, 1.-.luokkatilan tuloilmavirta oli 8 prosenttia poistoilmavirtaa pienempi ja esikoulun tilan tuloilmavirta oli noin % suurempi kuin poistoilmavirta. Ilmavirrat eivät ole tasapainossa. Sweco Asiantuntijapalvelut Oy Ilmalanportti FI-000 Helsinki, Finland TELEPHONE Reg.no:

8 6.3 JOHTOPÄÄTÖKSET - Lähes kaikki tutkitut tilat olivat jatkuvatoimisen paine-eroseurannan perusteella ulkoilmaan nähden keskimäärin lievästi alipaineisia. - Tulo- ja poistoilmamäärät eivät ole tasapainossa. - Luokkatiloissa on käytössä tilakohtaiset hiilidioksidiohjatut iv-laitteet. Ne säätävät automaattisesti ilmanvaihtoa tilassa oleskelevien ihmisten määrän mukaan. Hiilidioksidiohjauksen ongelmana on, että se reagoi hitaasti tilassa oleskelevien määrän muutoksiin, jolloin käyttäjät voivat ajoittain kokea ilmanvaihtoon liittyviä puutteita tilassa. 6. TOIMENPIDE-EHDOTUKSET - Ilmanvaihto suositellaan tasapainotettavaksi. 7 SISÄILMAN LAATU 7.1 SISÄILMAN HAIHTUVAT ORGAANISET YHDISTEET Sisäilman haihtuvien orgaanisten yhdisteiden näytteet otettiin 1. kerroksessa tiloista nukkumatila ja iltapäiväkerhon tila sekä. kerroksen luokkatilassa Tulokset on esitetty liitteessä 1. Sisäilman haihtuvien orgaanisten yhdisteiden kokonaispitoisuudet, ns. TVOC -arvot olivat tiloissa µg/m 3. Pitoisuudet ovat alhaisia ja alittavat Asumisterveysasetuksen (015) mukaisen toimenpiderajan. Työterveyslaitoksen (016) ehdottamiin viitearvoihin verrattuna kohonneita pitoisuuksia havaittiin yksittäisissä yhdisteissä nukkumatilassa tolueenia (,9 µg/m 3 ), heksanaalia (16,3 µg/m 3 ) sekä nonanaalia (9, µg/m 3 ), iltapäiväkerhon tilassa heksanaalia (9,1 µg/m 3 ) sekä 1.-.luokkatilassa. kerroksessa heksanaalia (1,0 µg/m 3 ) ja nonanaalia (9,3 µg/m 3 ). Heksanaalin lähteenä voivat toimia linoleum ja pellavansiemenpölymaalit, tolueenin lähteenä voi toimia liikenteen epäpuhtaudet ja nonanaalin lähteenä voi toimia linoleum. 7. SISÄILMAN MIKROBIT Sisäilman mikrobeja tutkittiin kolmesta tilasta, 1. kerroksessa tiloista nukkumatila, iltapäiväkerhon tila sekä. kerroksen luokkatilasta kahden eri näytteenottokerran aikana. Vertailunäytteet otettiin ulkoilmasta. Tutkimustuloksia verrataan Asumisterveysohjeen ohjearvoihin. Ulkoilmapitoisuuksiin verrattuina sisäilman sieni-itiöpitoisuudet olivat alhaisia ja sieni-itiölajistot olivat ulkoilman kaltaisia. Aktinomykeettipitoisuudet alittivat Asumisterveysohjeen ohjearvot. Sisäilman bakteeripitoisuudet olivat ohjearvoihin nähden alhaisia. 8 (10) TUTKIMUSSELOSTUS PORTAAN KOULU, TAMMELA SISÄILMASTO JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS

9 7.3 SISÄILMAN HIILIDIOKSIDIPITOISUUS Sisäilman hiilidioksidipitoisuutta tutkittiin kahden viikon ajan jatkuvatoimisten mittalaitteiden avulla kahdessa tilassa 1. kerroksessa, 3.. luokkatilassa sekä nukkumatilassa. Asumisterveysasetuksen (015) mukaan sisäilman hiilidioksidipitoisuuden toimenpideraja ylittyy, jos hiilidioksidipitoisuus on 1150 ppm ulkoilmapitoisuutta suurempi. Ulkoilman hiilidioksidipitoisuus on noin 00 ppm. Nukkumatilan hiilidioksidipitoisuus vaihteli välillä ppm ja 3.-. luokkatilan hiilidioksidipitoisuus vaihteli välillä ppm. Molempien tilojen hiilidioksidipitoisuudet alittivat Asumisterveysasetuksen toimenpiderajan. 7. HETKELLISET PAINESUHDEMITTAUKSET Huonetilojen välisiä hetkellisiä painesuhteita mitattiin eri puolilla rakennusta. Luokkatilojen hetkelliset painesuhteet käytävään nähden vaihtelivat lievästä ylipaineesta lievään alipaineeseen. Ullakko tilan olivat tiloihin ja käytäviin nähden hetkellisesti ylipaineisia, jolloin epäpuhtaampaa ilmaa kulkeutuu luokkatiloihin ja käytäviin nähden. Kellarikerros oli porrashuoneeseen nähden ylipaineinen, jolloin kellarista voi kulkeutua epäpuhtaampaa ilmaa huonetiloihin päin. Tilojen väliset painesuhteet on esitetty tarkemmin liitteessä. 7.5 MUUT HAVAINNOT Nukkumatilan läheisyydessä varastossa, siivouskomerossa ja wc-tiloissa havaittiin maakellarin hajua.. kerroksen oppilashuollon lähellä olevassa siivouskomerossa havaittiin voimakasta viemärin hajua. 7.6 JOHTOPÄÄTÖKSET - Sisäilman laatu oli sisäilman mikrobien, haihtuvien orgaanisten yhdisteiden sekä hiilidioksidipitoisuuden osalta tiloissa normaali. - Hetkellisten painesuhdemittausten perusteella ullakoilta ja kellarista kulkeutuu ilmaa huonetiloihin päin. 7.7 TOIMENPIDE-EHDOTUKSET - Ilmanvaihto suositellaan suunniteltavan niin, ettei kellarista ja ullakoilta kulkeudu ilmaa huonetiloihin päin. Sweco Asiantuntijapalvelut Oy Ilmalanportti FI-000 Helsinki, Finland TELEPHONE Reg.no:

10 II-OSA, LIIKUNTASALIRAKENNUS 7.8 HETKELLISET PAINE-EROMITTAUKSET Liikuntasalirakennuksessa on painovoimainen ilmanvaihto. Sisä- ja ulkoilman sekä huonetilojen välisiä paine-eroja mitattiin eri puolilla rakennusta. Rakennus oli ulkoilmaan verrattuna lievästi alipaineinen. Liikuntasali oli eteiseen verrattuna lievästi alipaineinen. Hetkelliset paine-erot on esitetty tarkemmin liitteessä. 7.9 MUUT HAVAINNOT Eteisessä havaittiin betonisessa väliseinässä maalipinnan hilseilyä ja samassa kohdassa katossa havaittiin vesivauriojälki viemärin tuuletusputken läpiviennin kohdalla. Tuuletusputkessa ei ollut lämmöneristystä kylmän ullakkotilan kohdalla, jolloin sen pintaan on tiivistynyt kosteutta ja valunut putkea pitkin alaspäin. Kuvat 3 ja. Väliseinässä havaittiin kosteuden aiheuttamaa betonipinnan hilseilyä sekä katossa vesivauriojälki TOIMENPIDE-EHDOTUKSET - Suositellaan tuuletusputken lämmöneristämistä ullakkotilan kohdalla. Samalla tarkastetaan vesikatto mahdollisten vesivuotokohtien varalta. Putken ylä- ja alaosan rakenteissa havaitut kosteusvaurioituneet materiaalit suositellaan vaihtamaan tai puhdistamaan. Helsingissä, Sweco Asiantuntijapalvelut Oy 8 LIITTEET Heli Hurskainen Hanna Kuitunen DI, Projektipäällikkö Ins, Sisäilmatutkija Liite 1 Liite Liite 3 Liite Liite 5 Mittaustulokset Mittauspisteet pohjakuvissa Painesuhteiden seurantakuvaajat Sisäilman hiilidioksidikuvaajat Ilmatiiveystutkimukset 10 (10) TUTKIMUSSELOSTUS PORTAAN KOULU, TAMMELA SISÄILMASTO JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS

11 MITTAUSTULOKSET Portaan koulu, Porras Liite Sisäilman mikrobit Näytteet otettiin kuusivaihekeräimellä elatusalustoille, jotka olivat % mallasuuteagar homesienille ja tryptoni-hiivauute-glukoosiagar bakteereille ja sädesienille eli aktinomykeeteille. Mikrobit tunnistettiin valomikroskooppisesti. Pitoisuudet on esitetty käyttäen yksikköä cfu/m 3 eli pesäkkeen muodostavien yksiköiden määrää kuutiometrissä ilmaa. Tulokset olivat seuraavat: Näytteenottopiste Näytteenottopisteen kuvaus Pvm Sieni-itiöt, pitoisuus, cfu/m 3 Bakteerit, pitoisuus, cfu/m 3 Aktinomykeetit, pitoisuus, cfu/m 3 M1 Nukkumatila Yhteensä Penicillium sp. Geotrichum sp. steriilit Yhteensä Cladosporium sp. Penicillium sp. steriilit hiivat M Iltapäiväkerho Yhteensä Penicillium sp. steriilit Yhteensä Penicillium spp. steriilit M3 OT3, 1. ja.luokka Yhteensä Penicillium spp. Geotrichum sp. Cladosporium sp. steriilit hiivat Yhteensä Penicillium sp. Cladosporium sp. Geotrichum sp. steriilit M Ulkoilma Yhteensä Cladosporium sp. Geotrichum sp. Penicillium sp. steriilit % 8 % 77 % 7 17 % 17 % 16 % 50 % 31 1 % 86 % 80 % 0 % 75 3 % 1 % 6 % 53 % 6 % 60 % 0 % 10 % 10 % % 13 % 10 % 6 % Yhteensä Cladosporium sp. Geotrichum sp. steriilit 6 11 % 78 % 11 % Sisä- ja ulkoilman olosuhteet mittausten aikana olivat seuraavat: Pvm Sisäilman lämpötila, C Sisäilman suhteellinen kosteus, % Ulkoilman lämpötila, C Ulkoilman suhteellinen kosteus, % ,3, 5 8, ,1,3 3 5,0 Mikrobitulosten arviointiperusteet ovat sosiaali- ja terveysministeriön ohjeiden (Asumisterveysohje 003, Asumisterveysopas 008, Kansanterveyslaitoksen Koulujen kosteus- ja homevauriot opas 008, Työterveyslaitos 011) mukaan: Sweco Asiantuntijapalvelut Oy

12 MITTAUSTULOKSET Portaan koulu, Porras Liite Sieni-itiöt - pitoisuustaso cfu/m 3 on osoituksena kohonneesta pitoisuudesta asuinhuoneistossa talviaikana, mikäli näytteen mikrobilajisto on tavanomaisesta poikkeava, - pitoisuustaso yli 500 cfu/m 3 talviaikana asuinhuoneistossa on kohonnut, - kivirakenteisten koulurakennusten pitoisuustaso talviaikana on yleensä alle 50 cfu/m 3, - toimistotyyppisten työtilojen ehdotettu talviaikainen ohjearvo (Työterveyslaitos) on 50 cfu/m 3, - sulan maan aikana vertailuarvona käytetään samanaikaista ulkoilmapitoisuutta ja selvitetään sisä- ja ulkoilman mikrobilajistoissa olevia eroja. Bakteerit - pitoisuustaso yli 500 cfu/m 3 on kohonnut, - toimistotyyppisten työtilojen ehdotettu ohjearvo (Työterveyslaitos) on 600 cfu/m 3, Aktinomykeetit (Sädesienet) - pitoisuustaso yli 10 cfu/m 3 talviaikana on kohonnut, - toimistotyyppisten työtilojen ehdotettu talviaikainen ohjearvo (Työterveyslaitos) on 5 cfu/m 3, - sulan maan aikana vertailuarvona käytetään samanaikaista ulkoilmapitoisuutta (mikäli yli 5 tai 10 cfu/m 3 ). Sisäilman haihtuvat orgaaniset yhdisteet Haihtuvien orgaanisten yhdisteiden (VOC -yhdisteiden) ilmanäytteet kerättiin pumpuilla Tenax -putkiin, jotka analysoitiin kaasukromatografisesti MetropoliLab Oy:n laboratoriossa Helsingissä. Tulokset on esitetty yksikössä µg/m 3. Tulokset olivat seuraavat: Näytteenottopiste Näytteenottopisteen kuvaus Pvm Haihtuvien orgaanisten yhdisteiden kokonaispitoisuus (TVOC), µg/m 3 V1 Nukkumatila V Iltapäiväkerho V5 1. ja. luokka,. krs Edellä mainittujen näytteiden tärkeimmät yksittäiset yhdisteet olivat: Yhdiste Näytteenottopiste/ Pitoisuus, µg/m 3 V1 V V3 Alkoholit: -Etyyli-1-heksanoli 1,5 1,, Butanoli 1, 0,8 1, Fenoli 1,5,0 Alkoholit yhteensä,9 3,7 5,6 Aromaattiset yhdisteet: Bentseeni Tolueeni,9 1,5 Etyylibentseeni 0,5 0,3 1,-Ksyleeni 0,9 0, 0,6 Sweco Asiantuntijapalvelut Oy

13 MITTAUSTULOKSET Portaan koulu, Porras Liite Yhdiste Näytteenottopiste/ Pitoisuus, µg/m 3 V1 V V3 Styreeni 1,8 1,-Ksyleeni 0, 1,3,5-Trimetyylibentseeni 0, Aromaattiset yhdisteet yhteensä 8,7 1,9 0,9 Esterit Etyyliasetaatti 0, 0, 1,6 Butyyliasetaatti 0,3 0,3 Esterit yhteensä 0,5 0, 1,9 Glykolieetterit ja niiden asetaatit Dietyleeniglykoli-monobutyylieetteri (-(-Butoksietoksi)etanoli) 1,3 0,5,,-Trimetyyli-1,3-pentaanidiolidi-isobutyraatti (TXIB) 3, 1,3 Dietyleeniglykoli-monobutyylieetteri asetaatti 3,6* Glykolieetterit ja niiden asetaatit yhteensä,9 3,9 1,3 Karbonyylit: Heksanaali 16,3 9,1 1,0 -Furankarboksialdehydi (furfuraali) Bentsaldehydi,,1,9 Oktanaali,1 1,6, Nonanaali 9, 6,7 9,3 Asetofenoni 1,0* Karbonyylejä muita 3,5* 1,5* Karbonyylit yhteensä 33,5 3,0 9,6 Orgaaniset hapot: Etikkahappo,*,3* 3,* Orgaaniset hapot yhteensä,,3 3, Terpeenit: Pineeni 6,3 1,7 3,5 delta-3-kareeni,8 0,7 1,6 Terpeenit yhteensä 9,1, 5,1 Muut yhdisteet: Dekametyylisyklopentasiloksaani 10,1*,3* 1,9* Muut yhdisteet yhteensä 10,1,3 1,9 Tunnistettuja yhdisteitä yhteensä, µg/m 3 7,1 1,9 9,7 * Määritetty tolueenina. Sweco Asiantuntijapalvelut Oy

14 MITTAUSTULOKSET Portaan koulu, Porras Liite Tunnistettujen yhdisteiden pitoisuudet määritetään puhtaiden vertailuaineiden avulla (aineen omalla vasteella) tai tolueeniekvivalenttina. TVOC -arvo määritetään tolueeniekvivalenttina. Tunnistettujen yhdisteiden joukossa voi olla myös TVOC -alueen ulkopuolisia yhdisteitä. Em. syistä tunnistettujen yhdisteiden yhteenlaskettu kokonaispitoisuus ja TVOC - arvo eivät usein ole yhtä suuret. Työterveyslaitoksen ehdotuksen mukaan (011) toimistotyötilojen sisäilman TVOC - pitoisuuden kohonneena arvona pidetään yli 50 µg/m 3 :n pitoisuutta. Yksittäisen yhdisteen kohonneena arvona pidetään yhdisteestä riippuen yli 5 tai yli 10 µg/m 3 :n pitoisuutta. Yli 10 µg/m 3 :n tasoa sovelletaan mm. seuraaville yhdisteille / yhdisteryhmille: glykolit / glykolieetterit, piiyhdisteet, orgaaniset hapot voimaan astuneen Asumisterveysasetuksen mukaan asunnon ja muun oleskelutilan haihtuvien orgaanisten yhdisteiden tolueenivasteella lasketun kokonaispitoisuuden toimenpideraja huoneilmassa on 00 µg/m 3. Yksittäisen haihtuvan orgaanisen yhdisteen tolueenivasteella lasketun pitoisuuden toimenpideraja huoneilmassa on 50 µg/m 3 lukuun ottamatta seuraavia yksittäisiä yhdisteitä, joiden toimenpiderajat ovat: TXIB 10 µg/m 3 (vastaa tasoa 16 µg/m 3 aineen omalla vasteella mitattuna), -etyyli-1-heksanoli 10 µg/m 3 (vastaa tasoa 15 µg/m 3 aineen omalla vasteella mitattuna), naftaleeni 10 µg/m 3 (hajua ei saa esiintyä) ja styreeni 0 µg/m 3. Sisäilman hiilidioksidin seurantamittaukset Tutkittavissa tiloissa seurattiin sisäilman hiilidioksidipitoisuutta, lämpötilaa ja suhteellista kosteutta. Mittaukset tehtiin Tinytag:n sisäilman laatuanalysaattoreilla. Tulokset olivat seuraavat: Mittauspiste Mittauspisteen kuvaus Seuranta-aika CO-pitoisuus, ppm H1 Nukkumatila H 3. ja. luokan opetustila Ulkoilman hiilidioksidipitoisuus vaihtelee normaalisti välillä ppm. Julkaisun Sisäilmastoluokitus 008 hiilidioksidipitoisuuden tavoitearvot ovat: - S1 750 ppm - S 900 ppm - S ppm voimaan astuneen Asumisterveysasetuksen mukaan asunnon ja muun oleskelutilan sisäilman hiilidioksidipitoisuuden toimenpideraja ylittyy, jos pitoisuus on 100 mg/m 3 (1150 ppm) suurempi kuin ulkoilman hiilidioksidipitoisuus. Huoneilman lämpötilojen tulee täyttää asetuksen liitteessä 1 olevan taulukon 1 mukaiset toimenpiderajat. Ilmanvaihdon ilmavirtojen mittaukset Huonetilojen ilmavirtoja määritettiin SwemaFlow 15D-ilmavirtamittarilla, DP-Calc 5815 paine-eromittarilla ja mittaamalla venttiileiden asentoja sekä Velocicalc 9535 termoanemometrilla ja ilmavirtojen mittapäällä. Mitattuja ilmavirtoja verrataan vuoden 01 Suomen rakentamismääräyskokoelman osan D ohjearvoihin, jotka koskevat uuden rakennuksen ilmanvaihtoa. Mittausten kokonaismittausvirhe on korkeintaan ± 10 %. Ilmavirrat olivat seuraavat: Sweco Asiantuntijapalvelut Oy

15 MITTAUSTULOKSET Portaan koulu, Porras Liite Mittauspiste Pvm Tila Mitattu tuloilmavirta, dm 3 /s Ohjearvo (D), ulkoilmavirta, dm 3 /s Mitattu poistoilmavirta, dm 3 /s Ohjearvo (D), poistoilmavirta, dm 3 /s I Nukkumatila, 1. krs 3,9 60,6 (0, m ) 9,1 1, yht. 1,3 - I ja. luokan opetustila,. krs 3,6,7,7 yht. 71,0 I Esikoulu,. krs,0 7, yht. 9, 1,6 6,3 9,1 yht. 77,0 8,9 (8, m ) 0,6 16,6 yht. 37, - Sweco Asiantuntijapalvelut Oy

16 PS PS H M1 V1 I1 H1 1- Pa 1- Pa 1- Pa M V PS MERKINTÖJEN SELITYKSET: M SISÄILMAN MIKROBIT PAINE-ERO JA ILMAVIRTAUKSEN SUUNTA (kertamittaus) V SISÄILMAN HAIHTUVAT ORGAANISET YHDISTEET PS PAINESUHTEIDEN SEURANTAMITTAUKSET H SISÄILMAN HIILIDIOKSIDIPITOISUUS I ILMANVAIHDON ILMAVIRRAT Portaan koulu, päärakennus Suomaantie 8, Porras 1. krs LIITE.1

17 1- Pa Pa 1- Pa I3 I M3 V3 PS MERKINTÖJEN SELITYKSET: M SISÄILMAN MIKROBIT PAINE-ERO JA ILMAVIRTAUKSEN SUUNTA (kertamittaus) V SISÄILMAN HAIHTUVAT ORGAANISET YHDISTEET PS PAINESUHTEIDEN SEURANTAMITTAUKSET H SISÄILMAN HIILIDIOKSIDIPITOISUUS I ILMANVAIHDON ILMAVIRRAT Portaan koulu, päärakennus Suomaantie 8, Porras. krs LIITE.

18 Portaan koulu, päärakennus Suomaantie 8, Porras Kellari LIITE.3

19 1- Pa 1- Pa VÄLISEINÄSSÄ HAVAITTIIN BETONIPINNAN HILSEILYÄ SEKÄ KATOSSA KOSTEUSVAURIOJÄLKI. MERKINTÖJEN SELITYKSET: PAINE-ERO JA ILMAVIRTAUKSEN SUUNTA (kertamittaus) Portaan koulu, liikuntasalirakennus Suomaantie 8, Porras 1. krs LIITE.

20 5,0 Pa 0,0 Pa 15,0 Pa Tila on ylipaineinen, kun paine-ero on positiivinen. Sisä- ja ulkoilman väliset paine-erot Kymmenen minuutin keskiarvo Iltapäiväkerho 1. ja. luokka,. krs 3. ja. luokka, 1. krs 10,0 Pa 5,0 Pa Paine-ero [Pa] 0,0 Pa -5,0 Pa -10,0 Pa -15,0 Pa -0,0 Pa Tila on alipaineinen, kun paine-ero on negatiivinen. -5,0 Pa Aika Portaan koulu, päärakennus Suomaantie 8, Porras LIITE 3.1

21 15,0 Pa Sisäilman ja ryömintätilan välinen paine-ero Kymmenen minuutin keskiarvo Tila on ylipaineinen, kun paine-ero on positiivinen. 10,0 Pa 5,0 Pa Paine-ero [Pa] 0,0 Pa -5,0 Pa -10,0 Pa Tila on alipaineinen, kun paine-ero on negatiivinen. -15,0 Pa Aika Portaan koulu, päärakennus Suomaantie 8, Porras LIITE 3.

22 1 600 Sisäilman hiilidioksidipitoisuus, Nukkumatila ja. luokka, 1. krs 1 00 Hiilidioksidipitoisuus, ppm] Aika Portaan koulu, päärakennus Suomaantie 8, Porras LIITE

23 ALAPOHJAN MERKKIAINEKOE, MERKINTÖJEN SELITYKSET: 3 MERKKIAINEKAASU RYÖMINTÄTILAAN ILMAVUODON LAAJUUS MERKITTÄVÄT MERKKIAINEKAASUHAVAINNOT: 1 ALAPOHJAN JA ULKOSEINÄN LIITTYMÄ 3 ALAPOHJAN JA VÄLISEINÄN LIITTYMÄ OVEN KARMIN JA ALAPOHJAN LIITTYMÄ LÄPIVIENTI 0 Merkkiainekoe on tehty rikkiheksafluoridikaasulla ja -analysaattorilaitteella. Paine-ero oli 0- Pa alipaineinen ja se mitattiin ikkunasta. Portaan koulu, päärakennus Suomaantie 8, Porras 1. krs LIITE 5.1

24 ALAPOHJAN MERKKIAINEKOE, MERKINTÖJEN SELITYKSET: MERKKIAINEKAASU RYÖMINTÄTILAAN ILMAVUODON LAAJUUS MERKITTÄVÄT MERKKIAINEKAASUHAVAINNOT: 1 ALAPOHJAN JA ULKOSEINÄN LIITTYMÄ 3 ALAPOHJAN JA VÄLISEINÄN LIITTYMÄ LÄPIVIENTI 3 5 PILARIN LIITTYMÄT ALAPOHJAAN PISTORASIA SEINÄSSÄ 0 Merkkiainekoe on tehty rikkiheksafluoridikaasulla ja -analysaattorilaitteella. Paine-ero oli Pa alipaineinen ja se mitattiin ikkunasta. Portaan koulu, päärakennus Suomaantie 8, Porras 1. krs LIITE 5.

25 VÄLIPOHJAN MERKKIAINEKOE, MERKINTÖJEN SELITYKSET: MERKKIAINEKAASU ULLAKON ILMATILAAN 3 3 ILMAVUODON LAAJUUS 3 MERKITTÄVÄT MERKKIAINEKAASUHAVAINNOT: 1 VÄLIPOHJAN JA ULKOSEINÄN LIITTYMÄ VÄLIPOHJAN JA VÄLISEINÄN LIITTYMÄ 3 3 LÄPIVIENNIT VÄLIPOHJAAN PILARIN LIITTYMÄT VÄLIPOHJAAN 0 Merkkiainekoe on tehty rikkiheksafluoridikaasulla ja -analysaattorilaitteella. Tila alipaineistettiin 10 Pascalin alipaineeseen ulkoilmaan nähden alipaineistajan avulla, koska normaaleissa painesuhteissa ilmavuotokohtia ei havaittu. Paine-ero oli normaaliolosuhteissa 3 Pa alipaineinen ja se mitattiin ikkunasta. Portaan koulu, päärakennus Suomaantie 8, Porras 1. krs LIITE 5.3