Tervetula Hiihtmusen! Ohjeita musevierailua varten Oppilaat vat kk musevierailun ajan pettajan vastuulla. Musen avinnapithenkilökunnalta vi kysyä neuvja ja he pastavat timintasastn laitteiden käytössä. 1. Saapuessasi musen tulet musen sisääntulaulaan, jsta löytyy musen lipunmyynti ja infrmaatipiste. 2. Vaatteiden säilytystilat vat vastapäätä lipunmyyntipistettä. Sieltä löytyvät myös lukittavat lkert, jihin pitää jättää reput ja ismmat laukut musekäynnin ajaksi. 3. Musen WC-tilat löytyvät vaatteiden säilytystilan vierestä ikealta. 4. Sisääntulkerrksessa n käytettävissä tarpeen vaatiessa myös hissi yläkerran näyttelytilihin. Js tarvitset hissiä, kysy apua musen asiakaspalvelijilta lipunmyynnistä. 5. Sisääntulaulassa sijaitsee myös musekauppa. 6. Perusnäyttely-tilaan siirrytään timintasastlta vasemmalla levasta liukuvesta. 7. Timintasastlla n mäkihyppysimulaattri, lumipalln tarkkuusheittpiste, Mäki-Matti, ampumahiihdn laserammuntapiste sekä kuvauspiste (hiihtäjät vanhissa asuissa). 8. Musen tisessa kerrksessa sijaitsee vaihtuvan näyttelyn tila: parvi ja näyttelysali. Yläkerran näyttelytilaan siirrytään prtaita pitkin tai tarpeen vaatiessa hissillä. 9. Näyttelytilissa esineet vat sujassa lasiseinäisissä vitriineissä. Vitriinit eivät kestä njailua jten vältä sitä! Näyttelytilassa n myös khteita jita vi kkeilla. Timintasastlla pääset testaamaan laitteita! 10. Tehtäviä tehdessäsi jätä tilaa myös tisille ja tarkastele esinettä tai testa hieman kauempaa. Näyttelytiljen vitriinejä tai seiniä ei vi käyttää kirjitusalustina. Kirjitusalustja vit pyytää Hiihtmusen henkilökunnalta. 11. Liiku ryhmän mukana ja nudata pettajan hjeita. Siirry rauhallisesti paikasta tiseen, älä jukse. Näin humiit myös muut musekävijät. 12. Musessa ei tarvitse lla täysin hiljaa, vaan vit myös kysyä ja keskustella, kunhan nudatat annettuja hjeita. On khteliasta myös pitää kännykkä kiinni tai äänettömällä musevierailun ajan.
VIERAILUN AIKATAULUEHDOTUS ALAKERTA Salpausselkä elää mediates Perusnäyttelytila Hiihdn henkeä! Timintasast n. 10 min n. 25 min n. 25 min YLÄKERTA Erikisnäyttely Lahti kansainvälinen hiihtkaupunki ja parvitila YHTEENSÄ yht. 25 min 1 h 25 min Aikataulut vat hjeellisia. Niiden nudattaminen n sutavaa sillin, kun musessa n samaan aikaan tinen kuluryhmä. ALOITUS Katstaan kaikki yhdessä timintasastlla Salpausselkä elää -mediates (n. 8 min). Mediateksen katsmisen vi alittaa millin vain, mutta js halutaan katsa se järjestyksessä alusta lppuun, lpun tunnistaa iltulituksesta, minkä jälkeen se alkaa alusta. Lattialle mahtuu istumaan kaksikin lukkaa. Kiinnittäkää humita esim. seuraaviin asiihin: Urheilijiden asut ja varusteet eri aikina (esim. naisilla hiihtäessä hame päällä vanhissa videleikkeissä) Minkälaisissa lsuhteissa n hiihdetty ja hypätty mäkeä? Onk videissa sinulle tuttuja urheilijita? Js musessa n kaksi lukkaa yhtä aikaa, mediateksen katsmisen jälkeen tinen lukka jatkaa perusnäyttelyyn ja tinen jatkaa yläkertaan. 1. ryhmä: a) Mediates b) Perusnäyttely Hiihdn henkeä! c) Timintasast d) Lahti kansainvälinen hiihtkaupunki -näyttely yläkerrassa 2. ryhmä: a) Mediates b) Lahti kansainvälinen hiihtkaupunki näyttely yläkerrassa c) Perusnäyttely Hiihdn henkeä! d) Timintasast
ALAKERTA PERUSNÄYTTELY HIIHDON HENKEÄ! Tutustutaan yhdessä ppilaiden kanssa perusnäyttelyyn Hiihdn henkeä. Näyttelyn kiertsuunta n liukuvista myötäpäivään! Perusnäyttelystä n nstettu esiin yhdeksän päätsikka: Suksien ja sauvjen histriaa Hiihtäminen kulussa Armeija suksilla Nykyajan hiihtäjän varusteet Kilpahiihdn eri vaiheet Kisamuistja Mäkihyppyä tyylillä! Kultaa ja kunniaa Ampumahiiht ja alppilajit Suksien ja sauvjen histriaa Sumessa n pitkä ja luminen talvi, jnka aikana tiettömässä maastssa n llut vaikea kulkea jalkaisin. Talviseen metsästämiseen ja paikasta tiseen siirtymiseen tarvittiin kulkuvälineitä. Suksi spi tähän tarkitukseen mainisti. Vertaillaan, miten muinaissuksi eraa nykyajan suksesta. Hum! eripariset sukset (lyly ja kalhu) ja tasapitkät sukset. Sauvat: Hiihdettäessä n käytetty kahta tai yhtä sauvaa riippuen siitä nk llut paljn muuta kannettavaa ja matkan tarkituksesta. (Esim. yhdistetty keihäs-sauva jlla n metsästetty). Hiihtäminen kulussa Vitriinissä n lasten hiihtvarusteita 1950-luvulta. Vertaillaan varusteita tämän päivän varusteisiin. Keskustellaan esim. Osallistuvatk ppilaat kulussa tai vapaa-ajalla hiihtkilpailuihin? Käyvätkö ppilaat talvisin perheen kanssa hiihtämässä? Armeija suksilla Vitriinissä istuu armeijan stilas taulla. Stilaalla n lumipuku päällään, jtta hän hiihtäessä erttuisi mahdllisimman vähän lumisessa maastssa. Armeijan lentjukt käyttivät kkntaitettavaa suksea, se mahtui paremmin lentkneeseen kuin tavallinen pitkä suksi.
Nykyajan hiihtäjän varusteet Vitriinissä n nykyajan urheilijan tai aktiiviharrastajan käyttöön suunniteltu tekninen asu, jka lukee urheilusurituksen aikana kehssa tapahtuvia muutksia, jtka tallentuvat älylaitteelle. Tekniset asut vat myös miellyttäviä päällä, kska ne hengittävät ja pitävät ihn kuivana. Vidaan vertailla varusteita mediateksessa nähtyihin tai läheisessä vitriinissä leviin vanhempiin hiihtvarusteisiin ja niiden materiaaleihin. Kilpahiihdn eri vaiheet Ensimmäiset hiihtkilpailut Sumessa käytiin tasamailla kuten pellilla, järven- tai merenjäillä. Tasamaahiihdssa susittiin kapeaa ja pitkää suksimallia, jlla tähdättiin hyvään vauhtiin! Murtmaakilpailuja n järjestetty Salpausselällä j miltei sadan vuden ajan. Kisamuistja Vitriinin kisamuistesineet n numeritu ja selitykset löytyvät vitriinilasissa levasta luettelsta. Esimerkiksi tässä khdassa vi helpsti harjitella, miten museissa löytää tieta esillä levista esineistä. Kisamuistt vat tärkeitä muualta tulleille kisakävijöille. Keskustelua kisamaskteista esim. Millaisia kisamuistesineitä vitriinissä n? Onk ppilailla ktna jstakin urheilukisista peräisin leva kisamasktti? Onk jku vitriinissä levista esineistä tuttu? Mäkihyppyä tyylillä! Lahden Hiihtseura (LHS) n tunnettu menestyneistä mäkihyppääjistään. Mäkihyppy li erityisesti lahtelaisten urheilulaji. 1950- ja 1960-luvulla lahtelaiset mäkihyppääjät esiintyivät viininpunaisissa pipissa ja paidissa, jista tuli nimitys punapaidat. (Villapaita esillä vitriinissä). 1970-luvulta 2000-luvulle huippunimiä lahtelaisessa mäkihypyssä vat lleet mm. Jari Puikknen, Tni Nieminen ja Janne Ahnen. Vertaillaan vitriinissä levia varusteita tämän päivän varusteisiin. Valkuvista vi humata, että vanhemmissa kisissa hyppääjät eivät käyttäneet kypärää. Hyppyrimäestä n hypätty Sumessa eri aikina klmella erilaisella tyylillä: Alkuvusina hypättiin pystymäkihyppytyylillä ja kädet edessä hyppytyylillä. Ilmalennssa laskijan asent li pystysura ja sukset sittivat ylöspäin. Tasapaina pidettiin yllä pyöritämällä käsiä.
Aerdynaaminen tyyli kehitettiin1950-luvulla. Ilmalennssa laskija li rhkeassa etunjassa, täysin liikkumattmassa asennssa, kädet takana husunsaumassa tai jskus myös edessä. Tällä tyylillä n hypännyt mm. Matti Nykänen. V-tyyli syntyi vusien 1989 ja 1992 välillä. Ilmalennssa laskija levittää jalat v-asentn. Tällä tyylillä hyppyjen pituudet kasvivat ratkaisevasti, vaikka tyyliä pidettiin aluksi virheenä ja asenta rumana. Tällä tyylillä n hypännyt Tni Nieminen. Vidaan kkeilla eri hyppyasentja. Kultaa ja kunniaa Palkintvitriinissä n esillä hyvin erilaisia palkintja, jilla urheilijita n palkittu kautta aikjen. esimerkkejä vat mm. kell, rukiinjyvät, appelsiineja, lamppu, rahaa, pkaalit Keskustellaan esim. siitä, millaisia palkintja nykyään jaetaan. Ampumahiiht ja alppilajit Ampumahiihtvitriinissä n ampujahiihtäjä Mari Laukkasen hiihtasu, sukset ja numerliivi. Esillä n myös Marin ja Kaisa Mäkäräisen nimmarikrtteja ja tutteita. Alppilajivitriinissä n esillä Peetu Piirisen lumilauta sekä matekinen Sumen ja Eurpan ensimmäinen lumilauta! TOIMINTAOSASTO Timintasastlla tutustumiskhteena n mäkihyppysimulaattri. Laitteessa hypätään Lahden suurmäessä. Simulaattrissa kkeillaan, mistä asiista kstuu nnistunut mäkihyppytuls. Kukin ppilas hyppää kaksi hyppyä peräkkäin. Musen asiakaspalvelun henkilökunta avustaa ryhmää mäkihyppysimulaattrilla tarvittaessa. Timinta-sastlla vi kkeilla myös lumipalln tarkkuusheitta ja Mäki-Mattia (hyppyrimäen pienismalli). Miten hypätään mäkeä? Mäkihypyssä n erityisen tärkeää ikea ajitus ja pnnistusvima. Hyppy suritetaan juuri ennen hyppyrin nkkaa hypäten hyppyalustalta ja hypäten ylöspäin vimakkaasti.
YLÄKERTA ERIKOINÄYTTELY LAHTI KANSAINVÄLINEN HIIHTOKAUPUNKI Näyttelytilassa n valkuvatauluja Lahden MM-kisista kautta aikjen. Kuvia n kmmentitu nykyajan tyyliin hastageilla. Oppilaat vivat ryhmissä tutustua valkuvatauluihin ja phtia niihin liittyviä kysymyksiä. Kysymykset vat saatavissa tehtäväkrtteina kuvatauluittain. Valkuvataulut Mitä tykkäsit Lahesta? Valkuvataulussa n paljn kuvia eri ajilta. Kisaturisti kuvaa asiita eri näkökulmista kuin paikallinen asukas, jka tuntee asuinpaikkansa. Mistä tunnistat, että kyseessä n uusi tai vanha kuva? Kisihin liittyy yleisön kannalta usein muutakin kuin kilpailujen seuraamista. Etsikää kuvista: faneja masktteja kisamakkaraa kaakata iltulitus palkintjenjak Kisat Lahdessa Lahti kisissa Tällaisilla kuvilla n esitelty Lahtea vieraileville kisaturisteille. Etsikää kuvista: tri Lahden kaupungintal hiihtmuse kisajuna kisatytöt erilaisia katunäkymiä kaupan näyteikkuna iltulitus Js itse esittelisitte Lahtea vieraille, mitä asiita tai paikkja kuvissa pitäisi sinun mielestäsi lla? Miettikää ainakin klme asiaa ja kertkaa pettajalle.
Kansainväliset urheilijat MM-kisat vat lleet kansainväliset kisat, jissa n llut urheilijita ympäri maailmaa. Kuvissa n urheilijita ainakin seitsemästä maasta. Nykyään tetaan urheilijan kanssa selfieitä. Mitä aikaisemmin kerättiin muistksi urheilijasta? Mitkä kuvista liittyvät: itse kilpailuun kisjen avajaisiin palkintjen jakn Pidä hulta Kisissa urheilijista hulehtii is jukk ihmisiä eri tehtävissä. Etsikää seuraaviin tehtäviin liittyvät kuvat taulusta: rukailu majitus kuluissa majitus ktna jukkueiden avustajat eli attaseat Mitkä edellä lleista tehtävistä kiinnstaisi sinua? Mäkihyppääjä Matti Nykäsen ja hiihtäjä Eer Mäntyrannan palkintkaapit Matti Nykänen ja Eer Mäntyranta vat lajeissansa Sumen menestyneimpiä urheilijita. Verratkaa, kuinka mnta lympiamitalia ja FIS:n MM-lumihiutalemitalia mlemmat urheilijat vat saaneet? Matti Nykänen: 5 lympiamitalia ja 14 MM-mitalia Eer Mäntyranta; 7 lympiamitalia ja 12 MM-mitalia Kumpi urheilija sinusta n menestyneempi ja millä perusteella? Parvitila Oppilaat vivat värittää pöydällä levia väritystehtäviä. Käytettävissä n värikyniä ja paperia. Valmiit työt vi ttaa mukaan. Parvella vi myös kkeilla jääkiekkpeliä. Parvelta vi katsella uudestaan Salpausselkä elää mediateksen.