Uusikaarlepyy Opetussuunnitelma Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus (S2)

Samankaltaiset tiedostot
enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK

OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT TOINEN KOTIMAINEN KIELI

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI BENGALIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA

Kielen hyvän osaamisen taso on 6. luokan päättyessä taitotasokuvauksen mukaan:

Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI BENGALIN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA. Lanula

Eskon ja Allin ihmemaa Sivu 1 / 8

KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 2. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ

Kulttuuritaidot Oppilas oppii tuntemaan Ranskaa ja ranskankielisiä alueita ranskankielisille kulttuureille ominaisia tapoja ja kohteliaisuussääntöjä

RANSKAN KIELI B2 RANSKAN KIELI B2 8 LUOKKA

Kokemuksia varhaisesta kieltenopetuksesta Paula Keskinen Jyväskylän steinerkoulu

RANSKA VALINNAISAINE

Kulttuuritaidot Oppilas tutustuu ruotsinkieliseen ja pohjoismaiseen elämänmuotoon ja oppii arvostamaan omaa ja muiden kulttuuria

Ylöjärven opetussuunnitelma Valinnainen kieli (B2)

Kiinan kursseilla 1 2 painotetaan suullista kielitaitoa ja kurssista 3 alkaen lisätään vähitellen myös merkkien lukemista ja kirjoittamista.

RANSKA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2) Valtakunnalliset syventävät kurssit, B2

Vuosiluokkien 1 2 A1-kielen opetussuunnitelman perusteet

Kirjaimet. Jakso "Kirjaimiin ja äänteisiin tutustuminen" Jakso "Vokaalit ja konsonantit" Mäkiset harjoituslista

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KURDIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005

A-KIELET ENGLANTI JA SAKSA

Lukumummit ja -vaarit Sanavaraston kartuttamista kaunokirjallisuuden avulla

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ARABIAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ITALIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

Kiina, B3-kielen opetussuunnitelma (lukiossa alkava oppimäärä)

Suomen kielioppi: Harjoitukset - Harjoituslista. Aakkoset ja äänteet

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

SAARIJÄRVEN KAUPUNKI. Sivistyslautakunta liite 3 PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ARABIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KURDIN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA

Tässä jaksossa opetellaan tunnistamaan vokaaleja ja konsonantteja. Jaksossa harjoitellaan myös etuja takavokaalien tunnistamista sekä vokaalisointua.

T1 ohjata oppilasta vahvistamaan taitoaan toimia erilaisissa vuorovaikutustilanteissa

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

Kielioppi Harjoituskirja - suomi 3 - harjoituslista

KYSELYLOMAKE OPETTAJALLE JA ERITYISOPETTAJALLE

Kuopion kaupungin perusopetuksen saksan kielellä rikastetun opetuksen opetussuunnitelma

Oppilas keskustelee ryhmässä ja tuo esille mielipiteitään. Oppilas osallistuu luokan ja koulun ilmaisuesityksiin. Oppilas harjoittelee

A2- espanja. Yleiset tavoitteet vuosiluokille luokan keskeiset tavoitteet

SAKSA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2)

Äidinkielen ja kirjallisuuden vuosiluokaton opetussuunnitelma

Saamen kielten oppimistulokset vuosiluokilla 2015

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

LAUSEPANKKI luokkien lukuvuosiarviointiin

SAKSA VALINNAISAINE (A2)

KERHOPAKETIN OHJELMA JA TAVOITTEET ( ARABIAN KIELI )

Tavoitteet Sisällöt Arvioinnin kohteet oppiaineissa ja hyvän osaamisen kuvaus

ARVIOINTIKIRJA. Arviointikirja sisältää lukuvuoden aikana toteutettavia. arviointikeskusteluja ja väliarviointeja varten:

Lukutaidon kehitykseen yhteydessä olevia tekijöitä luokalla

9.2. Ruotsi B1 kielenä

9.2. Oppiaineiden ja aineryhmien / kurssien tavoitteet, sisällöt, työtavat ja arviointi

Sukupolvien välistä vuorovaikutusta

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PUOLAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KHMERIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PILIPINON KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

Suomen kielen oppija opetusryhmässäni OPH

OPISKELE KIELIÄ AIKUISLUKIOSSA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN OPETUSSUUNNITELMA

VIERAS KIELI/SAAMEN KIELI, A1-OPPIMÄÄRÄ

Oppilas esittää ajatuksiaan ja ilmaisee mielipiteensä parille tai ryhmälle. Oppilas osaa kuunnella toisia.

Miten opetan suomea? luento CIMO:ssa Comenius-apulaisopettajiksi lähteville Emmi Pollari

Espoon kaksikielisen opetuksen opetussuunnitelma. Jalavapuiston koulu

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI SOMALIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

Kielet sähköistävät. Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta

Oppimisen tukena koulussa ja kotona

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KREIKAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA

Musiikkipäiväkirjani: Soitetaan rytmissä omaa ääntä käyttämällä (RV1) Juhlitaan kaikkia tunnettuja kielen ääniä.

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ITALIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA

UURAISTEN ESIOPETUKSEN VUOSISUUNNITELMA

JUVAN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Hyväksytty sivistyslautakunnassa:

T3 ohjata oppilasta havaitsemaan kieliä yhdistäviä ja erottavia ilmiöitä sekä tukea oppilaan kielellisen uteliaisuuden ja päättelykyvyn kehittymistä

Uudet kielten opetussuunnitelmat käytäntöön :

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI JAPANIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA

harjoitellaan keskittyvää kuuntelemista opetellaan ulkoa runoja ja loruja luetaan ääneen harjoitellaan oikeinkirjoitusta

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KREIKAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI JAPANIN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA

ROMANIKIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA

Oppilaan arvioinnilla ohjataan ja kannustetaan opiskelua sekä kehitetään oppilaan kykyä itsearviointiin.

Työjärjestys

Kilterin koulussa ruotsin kielen osittainen kielikylpyopetus on tarkoitettu Uomarinteen alakoulussa ruotsin

Englanti A1 kieli vuosiluokilla 7 9

FM, laaja-alainen erityisopettaja. Tiina Muukka Oulu

RANSKA/SAKSA. Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A) Pakolliset kurssit. RAA1 / SAA1 Nuori ja hänen maailmansa

5.5.6 Vieraat kielet, Aasian ja Afrikan kielet, B3-oppimäärä

Horisontti

Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2), Saksa

ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS

1. jakso / Kartta ja matkustaminen

Perusopetuslaki ja -asetus, valtioneuvoston asetukset. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014

Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus vuosiluokat 1-2

Vieraan kielen B1-oppimäärän opetuksen tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokalla 6

KUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa

Eiran aikuislukiossa voi toisena kotimaisena kielenä opiskella ruotsia. Opiskelija valitsee joko pitkän tai keskipitkän oppimäärän.

Kieliohjelma Atalan koulussa

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI VENÄJÄN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA

Go for it! ja OPS 2016

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI VENÄJÄN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen.

Transkriptio:

Uusikaarlepyy Opetussuunnitelma 2016 Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus (S2) Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus on oppimäärä, joka on erityisesti tarkoitettu niille oppilaille, joilla on jokin muu äidinkieli kuin suomi, ruotsi tai saamenkieli. On tärkeää painottaa sitä seikkaa, että S2 -opetus ei ole tuki- tai erityisopetusta, vaan ihan oma oppimäärä, jolla on eri lähtökohdat ja tavoitteet kuin oppiaineella suomenkieli ja kirjallisuus. Kunkin oppilaan tarpeen suomi toisena kielenä -oppimäärään määrittävät oppilasta opettavat opettajat yhdessä rehtorin kanssa. Kun päätös siitä, minkä oppimäärän mukaan oppilas alkaa opiskella on tehty, tulee arvioida onko oppilaalla puutteita yhdellä tai useammalla suomenkielen osa-alueella (kommunikointi, luetun ymmärtäminen, kirjoittaminen, kuullun ymmärtäminen, kirjallisuus ja kulttuuri). Mikäli suomenkielen taidot ovat puutteellisia, tulee oppilaan opiskella S2 -oppimäärää. S2 -oppimäärän mukaan opiskeleva oppilas voidaan integroida ryhmään suomenkieli ja kirjallisuus, mutta arviointi tapahtuu aina S2 -oppimäärän mukaisesti. Alemmilla vuosiluokilla 1-2 voi S2 -oppilas olla integroituneena suomenkieli ja kirjallisuus -ryhmään, mutta tällöin hän voi tarvita lisätukea esim. kulttuurin ymmärtämisessä ja kielenkäytön osa-alueilla kaikessa oppimisessa. Kielenkäyttö toimii kaiken oppimisen tukena. Oppilaat, jotka käyvät luokkia 3-9, saavat todennäköisesti lähes kaikki tai ainakin osan S2 -tunneistaan pienemmissä opetusryhmissä tai erillisissä suomi toisena kielenä opetusryhmissä. Mikäli S2 -oppilas aloittaa koulunkäyntinsä myöhemmin(5 lk tai myöhemmin), on luokanopettajan, erityisopettajan, rehtorin ja mahdollisen S2 -opettajan määriteltävä minkä vuosikurssin mukaan oppilas aloittaa suomi toisena kielenä opiskelun. Vuosiluokat 7-9 on jaettu eritasoisiin ryhmiin, jotta myöhemmin tulleet oppilaat voisivat parhaalla mahdollisella tavalla paneutua suomi toisena kielenä -oppimäärän opiskeluun. Suomenkieli ja kirjallisuus ja S2 -oppimäärän tavoitteet ovat muutoin samat, mutta suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärässä kaikki oppiminen tapahtuu monipuolisessa työskentelyssä kielen avulla. Mikäli oppilas integroidaan suomenkieli ja kirjallisuus -ryhmään, tulee luokanopettajan, tuntiopettajan, erityisopettajan, mahdollisen S2 -opettajan ja rehtorin määrätietoisesti työskennellä sen puolesta, että suomenkieli ja kirjallisuus -ryhmään integroinnista huolimatta oppilas saavuttaa S2 -oppimäärälle asetetut tavoitteet. Menetelmien ja työtapojen on oltava sellaisia, että oppilas kehittyy kielellisesti ja oppii käyttämään kieltä kaiken oppimisen tukena. Mikäli oppilas arvioidaan suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärän mukaan, tulee kaikkien oppilasta opettavien opettajien olla asiaan perehtyneitä ja käyttää opetuksessaan kielenkehitystä tukevia opetusmenetelmiä.

Kommunikointi Jos oppilas aloittaa opiskelun 1 tai 2 luokan aikana, opiskellaan alla olevien kahden tason mukaisesti ja jatketaan myöhemmin luokilla 7-9 opiskelua tason 4 mukaisesti. Taso 1 lk 1-2 erilaisia puhumisen ja vuorovaikutuksen harjoituksia ja teatterileikkejä käsitellään lastenkirjallisuutta, satuja, kertomuksia, tietotekstejä, mediatekstejä ja pelejä käydään keskusteluja tehdään kysymyksiä harjoitellaan ääntämistä riimejä ja loruja spontaania kerrontaa ryhmissä harjoitellaan mielipiteiden ja tunteiden ilmaisua ja johtopäätösten tekoa kertomusten ja luetun kuuntelu kertomusten ja kuullun toistaminen kertominen annetusta, tutusta aiheesta esineiden, asioiden ja henkilöiden kuvailu haastatteleminen ohjeiden antaminen omien mielipiteiden esittämisen harjoittelu kertominen avainlauseiden avulla selkeän puheen harjoittelu sekä sanojen ja lauseiden oikea tonaatio erilaisissa keskustelutilanteissa kuunteleminen ja vastaaminen Mikäli oppilas saapuu vuosiluokkien 3,4 tai 5 aikana, työskentely aloitetaan tasosta 2. Mikäli oppilas saapuu vuosiluokkien 6,7,8 tai 9 aikana, työskentely aloitetaan tasolta 3 ja jatketaan tasolle 4. Taso 3 lk (6) 7-9 selkeän puheen harjoittelu sekä sanojen ja lauseiden oikea tonaatio erilaisissa keskustelutilanteissa kuunteleminen ja vastaaminen tutuista aiheista tai omista mielenkiinnon kohteista käytäviin keskusteluihin osallistuminen omien mielipiteiden esittämisen harjoittelu esineiden, asioiden ja henkilöiden kuvailu Tekstien tulkitseminen

Mikäli oppilas saapuu vuosiluokan 1 tai 2 aikana, työskennellään seuraavien kahden tason mukaisesti. Taso 1 lk 1-2 Kirjainten opettelu Lukemaan opettelu Kuvakortit ja tekstit Lukutekniikoiden kehittäminen Ääneen ja hiljaa lukeminen Sujuvan lukemisen harjoittelu Luetun ymmärtäminen Lukuinnostuksen herättäminen ja lisääminen Kirjallisten ohjeiden ymmärtäminen Sanavarasto - vuodenajat, kuukaudet ja viikonpäivät - rahat - luonto - sää, lämpötila - onnettomuudet - ihmiskeho - vaatteet ja niiden koko - urheilu/talviurheilu - perhe ja suku - kouluaineet - kello - talotyypit/asuminen - värit - osoitteet - tunteet - ammatit - geometriset käsitteet (suorakulmio, neliö ) - kirjasto, erilaiset kirjat, kirjailijat, kansikuvat sanontoihin tutustuminen lukemisen harjoittelu ääneen ja hiljaa lukustrategiat tekstien ymmärtämiseksi ja tulkitsemiseksi erilaisten äänteiden erottaminen ja lausuminen (pitkä/lyhyt vokaali aa-a ) äänteen ja kirjaimen välinen yhteys kirjallisten ohjeiden ymmärtäminen Mikäli oppilas saapuu vuosiluokkien 3,4 tai 5 aikana, työskentely aloitetaan tasolta 3 ja jatketaan tasolle 4 luokilla 7-9. Sanavarasto

- vuodenajat, kuukaudet ja viikonpäivät - rahat - luonto - sää, lämpötila - onnettomuudet - ihmiskeho - vaatteet ja niiden koko - urheilu/talviurheilu - perhe ja suku - kouluaineet - kello - talotyypit/asuminen - värit - osoitteet - tunteet - ammatit - geometriset käsitteet (suorakulmio, neliö ) - kirjasto, erilaiset kirjat, kirjailijat, kansikuvat sanontoihin tutustuminen lukemisen harjoittelu ääneen ja hiljaa lukustrategiat tekstien ymmärtämiseksi ja tulkitsemiseksi erilaisten äänteiden erottaminen ja lausuminen (pitkät vokaalit, kaksoiskonsonantit ) äänteen ja kirjaimen välinen yhteys kirjallisten ohjeiden ymmärtäminen Mikäli oppilas saapuu vuosiluokkien 6,7,8 tai 9 aikana, työskentely aloitetaan tasolta 3 ja jatketaan tasolle 4. Taso 3 lk (6) 7-9 Sanavarasto - vuodenajat, kuukaudet ja viikonpäivät - rahat - luonto - sää, lämpötila - onnettomuudet - ihmiskeho - vaatteet ja niiden koko - urheilu/talviurheilu - perhe ja suku - kouluaineet - kello - talotyypit/asuminen

- värit - osoitteet - tunteet - ammatit - geometriset käsitteet (suorakulmio, neliö ) - kirjasto, erilaiset kirjat, kirjailijat, kansikuvat sanontoihin tutustuminen lukemisen harjoittelu ääneen ja hiljaa lukustrategiat tekstien ymmärtämiseksi ja tulkitsemiseksi erilaisten äänteiden erottaminen ja lausuminen (pitkä/lyhyt vokaali aa-a ) kuullun ymmärtäminen -äänikirjat kirjallisten ohjeiden ymmärtäminen Tekstien tuottaminen Jos oppilas aloittaa opiskelun 1 tai 2 luokan aikana, opiskellaan alla olevien kahden tason mukaisesti ja jatketaan myöhemmin luokilla 7-9 opiskelua tason 4 mukaisesti. Taso 1 lk 1-2 Aakkoset - kirjainten kirjoittaminen - aakkosjärjestys - lukusuunta kirjoituksessa jätetään väli sanojen väliin omien lauseiden tuottaminen ison kirjaimen ja pisteen käyttö nimet isolla alkukirjaimella tavutus vokaalit ja konsonantit (lukeminen, kirjoittaminen) välimerkit kirjoittaminen käsin ja digitaalisesti Aakkoset - kirjainten kirjoittaminen - aakkosjärjestys - lukusuunta vokaalit ja konsonantit (lukeminen, kirjoittaminen) välimerkit kirjoittaminen käsin ja digitaalisesti äänteen ja kirjaimen välinen yhteys oikeinkirjoitussäännöt

- iso ja pieni kirjain - lauserakenne - välimerkit - tavallisimpien sanojen tavuttaminen lauseiden sanajärjestys, kysymys- ja kieltolauseet henkilöiden kuvailu erilaisten yksinkertaisten tekstien tuottaminen - kuvaileva teksti - kuvailu kuvien avulla - yleiskuva - maisemakortti, reseptit ja luettelot - ajatuskartta (asiateksti) - tekstiviestit, päiväkirja, sanomalehti, ja kollaasi - runot ja kertomukset - kuvatekstit (sanomalehti) - haastattelu, sarjat, kirjeet Mikäli oppilas saapuu vuosiluokkien 3,4 tai 5 aikana, työskentely aloitetaan tasolta 3 ja jatketaan tasolle 4 luokilla 7-9. Aakkoset - kirjainten kirjoittaminen - aakkosjärjestys - lukusuunta vokaalit ja konsonantit (lukeminen, kirjoittaminen) välimerkit kirjoittaminen käsin ja digitaalisesti äänteen ja kirjaimen välinen yhteys kirjoitussäännöt - iso ja pieni kirjain - lauserakenne - välimerkit - tavallisimpien sanojen tavuttaminen lauseiden sanajärjestys, kysymys- ja kieltolauseet henkilöiden kuvailu c - kuvaileva teksti - kuvailu kuvien avulla - yleiskuva - maisemakortti, reseptit ja luettelot - ajatuskartta (asiateksti) - tekstiviestit, päiväkirja, sanomalehti, ja kollaasi

- joululahjatervehdykset ja riimit - runot ja kertomukset - kuvatekstit (sanomalehti) - haastattelu, sarjat, kirjeet Mikäli oppilas saapuu vuosiluokkien 6,7,8 tai 9 aikana, työskentely aloitetaan tasolta 3 ja jatketaan tasolle 4. Taso 3 lk (6) 7-9 Aakkoset - kirjainten kirjoittaminen - aakkosjärjestys - lukusuunta vokaalit ja konsonantit äänteen ja kirjaimen välinen yhteys oikeinkirjoitussäännöt - piste, kysymysmerkki ja huutomerkki - pilkku, ajatusviiva ja kaksoispiste - isokirjain ja pikkukirjain - kirjakieli - lause ja kappale - tavutus - lyhenteet - yhdyssanat yleisimpien sanojen tavuttaminen lauseiden sanajärjestys, kysymys- ja kieltolauseet erilaisten yksinkertaisten tekstien tuottaminen Kielen, kulttuurin ja kirjallisuuden ymmärtäminen Mikäli oppilas saapuu luokalle 1 tai 2, työskennellään seuraavan kahden tason mukaisesti. Taso 1 lk 1-2 Kulttuuri ja kirjallisuus sadut, runot, sarjat ja kertomukset oppia tuntemaan muutama lastenkirjailija kirjastokäynnit elokuvat, teatteri ja mediakulttuuri Kielioppi ja kielenhallinta Sanasto sanavaraston kartuttaminen sanojen vastakohdat

yhdyssanat synonyymit Taso 2 lk 3-5- (6) Kulttuuri ja kirjallisuus tervehdykset ja keskustelu henkilöiden esittely eri uskontokäsitykset demokratia, äänestäminen ruoka Suomen kulttuuri (Suomen kartta, suomalaisia henkilöitä ja hahmoja) joulu, tontut, joulujuhla ja muiden kulttuurien juhlat uusivuosi Lucia, itsenäisyyspäivä, Runeberginpäivä ilmasto, sää harrastukset murteet kirjasto ja lastenkirjat elokuvat, teatteri ja mediakulttuuri Kielioppi ja kielenhallinta Sanaluokat, substantiivi, adjektiivi, verbi, pronominit, prepositiot, lukusanat kysymyssanat Genetiivi Käskeminen Sanasto yhdyssanat vastakohdat synonyymit samankaltaisuudet lainasanat riimisanat Mikäli oppilas saapuu luokalle 3, 4 tai 5, aloitetaan työskentelemään tasosta 2. Kulttuuri ja kirjallisuus tervehdykset ja keskustelu henkilöiden esittely eri uskontokäsitykset demokratia, äänestäminen ruoka Suomen kulttuuri (Suomen kartta, suomalaisia henkilöitä ja hahmoja)

joulu, tontut, joulujuhla ja muiden kulttuurien juhlat uusivuosi Lucia, itsenäisyyspäivä, Runeberginpäivä ilmasto, sää harrastukset murteet kirjasto ja lastenkirjat elokuvat, teatteri ja mediakulttuuri Kielioppi ja kielenhallinta Sanaluokat, substantiivi, adjektiivi, verbi, pronominit, prepositiot, lukusanat kysymyssanat Genetiivi Käskeminen Sanasto yhdyssanat vastakohdat synonyymit samankaltaisuudet lainasanat riimisanat Mikäli oppilas saapuu luokalle 6, 7,8 tai 9, aloitetaan työskentelemään tasosta 3. Taso 3 lk (6) 7-9 Kulttuuri ja kirjallisuus tervehdykset ja keskustelu henkilöiden esittely eri uskontokäsitykset demokratia ruoka tutustuminen suomalaisiin juhliin ja perinteisiin harrastukset murteet kirjastossa käynti elokuvat, kirjallisuus, teatteri ja mediakulttuuri Kielioppi ja kielenhallinta Sanaluokat, substantiivi, adjektiivi, verbi, pronominit, prepositiot, lukusanat Lauseenjäsenet: subjekti, predikaatti ja objekti Sanasto yhdyssanat

vastakohdat synonyymit samankaltaisuudet lainasanat riimisanat Kielen käyttö kaiken oppimisen tukena Lk 1-2 Oppilaille luodaan malleja erilaisissa koulussa tapahtuvissa, oppimiseen liittyvissä oppimistilanteissa. Oppilaat tekevät yksin ja yhdessä muiden kanssa yksinkertaisia johonkin oppiaineeseen liittyviä tiedonhankintatehtäviä. Oppilaat havainnoivat ympäristöään, tulkitsevat kuvia ja kirjoitettua tekstiä sekä harjoittelevat tiedonvälitystä kertomusten avulla. Oppilaat opetetaan käyttämään digitaalisia välineitä tiedonhankinnassa, oppimisessa ja omassa oppimisen arvioinnissaan. Oppilaan oman äidinkielen taitoja käytetään oppimisen tukena. Lk 3-6 Oppilaat oppivat jakamaan luku-, kirjoitus-, kuuntelu- ja puheprosessit pienempiin osasiin, jolloin he voivat harjoitella pienempiä osakokonaisuuksia kerrallaan. Oppilaat oppivat erilaisia kirjoitusja kuuntelutekniikoita. Oppilaat opettelevat tunnistamaan ja käyttämään tärkeitä käsitteitä ja ilmauksia eri oppiaineissa. Opetuksessa käytetään digitaalisia opetusvälineitä, jotta oppilaat oppisivat hakemaan niiden avulla tietoa ja että he oppisivat arvioimaan omaa oppimistaan suhteessa opetuksen tavoitteisiin. Oppilaita ohjataan toimimaan eettisesti oikein, kunnioittaen tekijänoikeuksia ja ketään loukkaamatta. Opetuksessa vahvistetaan oppilaiden kykyä käyttää omaa äidinkieltään tukena kaikessa oppimisessa. OPS 2014, ote osiosta suomi toisena kielenä ja kirjallisuus lk 1-9