04/2015 Tuulivoima kehitys Ylivieska TM Voima Hirvineva Oy Olli Malkamäki 1
Hanketiedot 2 Kehittäjä TM Voima OY / TM Voima Hirvineva Oy Tavoitteena rakentaa Ylivieskaan Hirvinevalle 4 tuulivoimalaa. Tavoitteena on, että voimalaitosten rakentaminen voitaisiin aloittaa 2015-2016 aikana Voimalaitokset liitetään sähköverkkoon 35 kv maakaapelilla, ilmajohtoja ei rakenneta. Liitäntä tapahtuu Fingrid Oyj Uusnivalan sähköasemaan. Voimalaitoksen tornin korkeus n.140m Voimalaitosten siipien halkaisija n. 130m Voimalaitoksen koko 3,0 MW 5,0 MW (puiston koko ei ylitä 30 MW)
3 TM Voima Hirvineva Oy TM Voima Hirvineva Oy TM Voima Hirvineva Oy on TM Voima Oy 100% omistama tytäryhtiö. Tytäryhtiö vastaa hankkeen osalta kehittämisestä ja mahdollisesti yhtiö tulee toimimaan energiantuotantoyhtiönä. Yhtiön kotipaikkana on Ylivieska. TM Voima konsernin tavoitteena on, että rakennustöiden johtamisesta vastaa TM Voima Service Oy, joka on Ylivieskassa toimiva palveluyhtiö.
4 April 9, 2015
Suunnittelutiimi Projektijohto Asiantuntijatehtävät Vuokrasopimukset Kim Tahkoniemi Olli Malkamäki Jukka Roponen Asta Piippo Jaakko Ahola Tuulimittaukset Empower Oy Vaisala Oy Tuotantolaskelmat Pöyry Finland Oy Maaperätutkimus Kemijoki Aquatic Technology Oy Tuotantolaskelmat Pöyry Finland Oy Luontoselvitykset FCG Tekniikka ja Suunnittelu Oy Puusto- ja maaaluekorvaukset Metsähoitoyhdistys Kaavoitussuunnitte lu FCG Tekniikka ja Suunnittelu Oy Meluanalyysit FCG Tekniikka ja Suunnittelu Oy / Empower Oy Rakennuslupa dokumentaatio FCG Tekniikka ja Suunnittelu Oy y
Kuntatalous 6 Vaikutukset kuntatalouteen Voimalaitoksista maksettava kiinteistövero, maanvuokraus ja hankkeen työllistävä vaikutus tuo tuloja kunnalle ja kuntalaisille. Tuulivoimalaitosten kiinteistövero määräytyy yleisen kiinteistöveroprosentin ja tuulivoimaloiden rakenteiden jälleenhankinta-arvon ja siitä vuosittain tehtävien ikäalennusten perusteella. Yhden tuulivoimalan vuotuinen kunnalle tuottama kiinteistövero on noin 10 000 Tuulivoimapuiston rakentaminen edellyttää suhteellisen laajaa aluetta. Maanvuokraus tuulivoimatuottajalle voi olla merkittävä lisäansio esimerkiksi maanviljelijöille tai metsäomistajille. Tuulivoimahanke työllistää erilaisia ammattilaisia etenkin rakennusvaiheen aikana. Pelkästään puiston rakentamista ja käyttöä tukevan infrastruktuurin toteutuksella on merkittävä työllistävä vaikutus. Lisäksi voimaloiden ylläpito ja huolto työllistää muutamia ammattilaisia koko puiston toiminnan ajan. Samalla on hyvä muistaa, että tuulivoimarakentamisen kotimaisuusaste on ollut varsin korkea. Alalla toimii monia suomalaisia teknologiayrityksiä.
VAIKUTUKSET KUNTATALOUTEEN Kiinteistöverotuotot Kiinteistövero Hirvineva 4 voimalaan n. 45 000 Vuotuiset korvaukset alueelle Vuokratulot, kyläkorvaukset yms. 4 voimalaa n. 50 000 / vuosi (+ indeksi)+ kiinteät korvaukset (tiet, kaapelit yms.) Työllistävä vaikutus rakennusvaihe Kotimaiset toimitukset kehitys- ja rakennusvaiheessa 4 M / 4 voimalan puisto Kotimaiset toimitukset voimalaitoksen käytön aikana 0,5 M / vuosi / 4 voimalan puisto Tuulivoima-alueiden tiestö paranee ja kunnossapitokustannuksista vastaa tuotantoyhtiö Tuotantoyhtiö maksaa vuosittaisen tuen alueiden lähellä oleville kyläyhdistyksille
8 April 9, 2015
9 April 9, 2015
10 April 9, 2015
11 April 9, 2015
12 April 9, 2015
13 April 9, 2015
14 April 9, 2015
KUVIA VALMISTA PUISTOISTA
Ylivieskan Hirvinevan tuulivoimapuisto TM Voima Oy ESISELVITYS 2.2.2015
Hanke ja toimija Hankevastaava o TM Voima Oy perustettiin elokuussa 2012 o TM Voima Oy on tuulivoimahankkeita suunnitteleva yritys, jonka päätoimipaikka sijaitsee Helsingissä o TM Voima Oy kehittää hankkeita Pohjanmaalla ja Satakunnassa o Hirvinevan hankekehittäjänä toimii TM Voima Hirvineva Oy. TM Voima Oy:n Ylivieskan Hirvinevan tuulivoimahanke: o Alustavassa sijoitussuunnittelussa esitetty mahdolliset paikat 4 o o o o o tuulivoimalalle. Yhden tuulivoimalan nimellisteho on noin 3 MW. Tuulivoimapuiston kokonaisteho on alle 30 MW. Tuulivoimaloiden napakorkeus 140-160 m, roottorin halkaisija 120 140 m ja kokonaiskorkeus enintään 230 m. Hirvinevan tuulipuiston sähköverkkoliityntä on suunniteltu 20-35 kv:n maakaapelilla Fingrid Oyj Uusnivalan sähköasemalle, joka sijaitsee noin 6 km etäisyydellä suunnittelualueen eteläpuolella. Ilmajohtoja ei rakenneta.
Hanke Maanomistus o o Hankealue on yksityisten maanomistajien omistuksessa. Hankevastaava tekee maanvuokrasopimukset hankealueen maanomistajien kanssa. Tiestön ja sähkönsiirron esisuunnittelu käynnissä o Lopullinen sijoitussuunnittelu huomioi alueella laadittavat selvitykset Valittava voimalatyyppi selviää jatkosuunnittelun yhteydessä.
Pinta- ja pohjavedet Vesistöalue Hankealue sijoittuu Kalajoen vesistöalueen (53) Kalajoen keskiosan alueen (53.03) 2.jakovaiheen valuma-alueelle Hankealue sijoittuu 3. jakovaiheen valuma-alueelle o Vasamaojan valuma-alue (53.036) 5
Pinta- ja pohjavedet Lähimmät pohjavesialueet Hankealue ei sijoitu luokitellulle pohjavesialueelle Pv-alue tunnus luokka Antoisuus m 3 /d Etäisyys hankealueelta km Sijainti ilmansuunta Huhmarmäki 1197701 I 50 n. 7,9 km länsi Harjunpuhto 1153509 I 40 n. 8,7 km itä Tihunkorpi 1153504 I 100 n. 10,6 km kaakko Viitala 1153506 I 50 n. 11,1 km etelä Vähäsöyrinki 1153507 I 50 n. 12 km etelä Kivikorpi 11071005 I 150 n. 15,9 km koillinen Jokisaari 1153508 I 40 n. 17,4 km kaakko Luokka I: vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue Luokka II: vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue Luokka III: muu pohjavesialue 6
Pinta- ja pohjavedet 7
Maa- ja kallioperä, topografia Hirvinevan alueen kallioperä lukeutuu Keski-Suomen granitoidikompleksiin. Kalajokilaakson alueella kallioperä on yleensä syvällä pintamaakerrosten alla o o Hankealueen pääkivilajit ovat kiilleliuskeita. Hankealueella esiintyy lisäksi pieninä juonteina ofiittista kvartsidioriittia ja plagioklaasiporfyriittiä. Hankealueen maaperä on enimmäkseen turvemaavaltaista, mutta alustavat voimalapaikat sijoittuvat enimmäkseen karkeammille moreenialueille. Alueella ei esiinny kalliopaljastumia. Kalajokilaaksonalue on hyvin tasaista ja alavaa. Hirvinevan alueella korkeimmat kohdat sijoittuvat noin 90-95 m mpy. Hankealueen läheisyyteen ei sijoitu luonnon- ja maisemansuojelun kannalta arvokkaita kallioalueita, tuuli- ja rantakerrostumia tai moreenimuodostumia. 8
Ofiittinen kvartsidioriitti Maa- ja kallioperä, topografia Gabro Granodioriitti Kiilleliuske Felsinen vulkaniitti Granodioriitti Ote GTK:n kallioperäkartasta Graniitti Uraliittiporfyriitti Plagioklaasiporfyriitti ESISELVITYS - YLIVIESKAN HIRVINEVAN TUULIVOIMAPUISTO, TM Voima Oy 2.2.2015 9
Maisema Alue sijoittuu Pohjanmaan maisemamaakuntaan, tarkemmin Keski-Pohjanmaan Pohjois-Pohjanmaan jokiseudun ja rannikon alueelle. Hankealueen läheisyyteen 4,3 km etäisyydelle lähimmästä voimalasta sijoittuu valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokas Kalajokilaakson maisema-alue, joka on merkitty myös Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavassa kulttuuriympäristön ja maiseman vaalimisen kannalta tärkeäksi alueeksi. Kalajokilaakson maisema-aluetta Vähäkankaalla Kalajokilaakson maisema-aluetta 10
Kasvillisuus Keskiboreaalisella Pohjanmaan-Kainuun kasvillisuusvyöhykkeellä Metsäkasvillisuuden aluejaossa Perämeren rannikon alueella, joka on tyypillisesti karujen kasvupaikkatyyppien luonnehtimaa Hankealueelle sijoittuu karuja talousmetsäalueen metsäluontotyyppejä sekä runsaasti turvemaan muuttumia 11
Kasvillisuus Erityistä rehevyyttä alueella ei kallioperätietojen perusteella oletettavasti ole, eikä sen mukaisesti merkittävää vaateliaampaa kasvilajistoa Hankealue on normaalissa metsätalouskäytössä 12
Hankealue ESISELVITYS - YLIVIESKAN HIRVINEVAN TUULIVOIMAPUISTO, TM Voima Oy 2.2.2015 13
Linnusto Pesimälinnusto Hankealue sijoittuu yhden lintuatlasruudun alueelle: o Ylivieska Raudasmäki (710:335, selvitysaste erinomainen) Lintuatlasruudussa on havaittu atlaksen aikana yhteensä 114 lintulajia, joista 102 lajia varmasti tai todennäköisesti pesivänä o 46 suojelullisesti arvokasta lintulajia Alueen pesivän maalinnuston keskitiheys on luokkaa 150 175 paria/km 2 Hankealueen pesimälajisto koostuu suurimmaksi osaksi tavanomaisista, karuilla metsätalousvaltaisilla alueilla yleisenä ja runsaana esiintyvistä lintulajeista 14
Linnusto Pesimälinnusto Laji PVi UHEX Lsl. EVA EU Elinympäristö Tavi (Anas crecca) V x Karut sisävedet Pyy (Bonasa bonasia) V x Havumetsät Teeri (Tetrao tetrix) V NT x x Metsän yleislajit Metso (Tetrao urogallus) V NT, RT x x Vanhat metsät Mehiläishaukka (Pernis apivorus) V VU U x Lehtimetsät Sinisuohaukka (Circus cyaneus) V VU U x Suot Hiirihaukka (Buteo buteo) T VU U Pellot ja rakennettu maa Kurki (Grus grus) T x Suot Suokukko (Philomachus pugnax) V EN U x Suot Pikkukuovi (Numenius phaeopus) T x Suot Kuovi (Numenius arquata) V x Pellot ja rakennettu maa Rantasipi (Actitis hypoleucos) T NT x Karut sisävedet Valkoviklo (Tringa nebularia) T x Suot Liro (Tringa glareola) T RT x x Suot Huuhkaja (Bubo bubo) T NT x x Havumetsät Varpuspöllö (Glaucidium passerinum) V x x Vanhat metsät Viirupöllö (Strix uralensis) V x Havumetsät Lapinpöllö (Strix nebulosa) V x Havumetsät Suopöllö (Asio flammeus) V x Suot Helmipöllö (Aegolius funereus) V NT x x Havumetsät Käenpiika (Jynx torquilla) M NT Metsän yleislajit Palokärki (Dryocopus martius) M x Vanhat metsät Niittykirvinen (Anthus pratensis) V NT Suot Keltavästäräkki (Motacilla flava) V VU U Suot Leppälintu (Phoenicurus phoenicurus) V x Havumetsät Kivitasku (Oenanthe oenanthe) V VU U Pellot ja rakennettu maa Sirittäjä (Phylloscopus sibilatrix) M NT Lehtimetsät Pikkulepinkäinen (Lanius collurio) V x Pensaikot ja puoliavoimet maat Punavarpunen (Carpodacus erythrinus) T NT Pensaikot ja puoliavoimet maat Hirvinevan hankealueen lintuatlasruudussa havaitut suojelullisesti arvokkaat lintulajit, jotka voisivat elinympäristöjensä puolesta esiintyä hankealueella tai sen välittömässä läheisyydessä: PVi = Lintuatlaksen pesimävarmuusindeksi (V = varma, T = todennäköinen, M = mahdollinen), Uhex = Suomen lajien uhanalaisuusluokittelu (VU = vaarantunut, NT = silmälläpidettävä ja RT = alueellisesti uhanalainen), Lsl. = Suomen luonnonsuojelulailla tai - asetuksella uhanalaiseksi (U) säädetty laji, EVA = Suomen kansainvälinen erityisvastuulaji Dir. = EU:n lintudirektiivin liitteen I laji 15
Linnusto Muuttolinnusto Selvät maanpinnanmuodot, kuten meren sekä suurten järvien rannikko ja suuret jokilaaksot muodostavat muuttolinnuille tärkeitä muuton suuntaajia eli ns. johtolinjoja, joita linnut seuraavat muutollaan Ylivieskan-Nivalan alueella tai Pohjois-Pohjanmaan eteläosan sisämaa-alueella ei ole merkittäviä lintujen muuttoa ohjaavia johtolinjoja tai tiedossa olevia merkittäviä lintujen muuttoreittejä Syksyllä kurjen päämuuttoreitti kulkee tuulen suunnasta riippuen alueen läheisyydessä, painottuen yleensä alueen itäpuolelle Nivalan puolelle Maa-alueilla, missä ei ole selkeitä muuttoa ohjaavia johtolinjoja, lintujen muutto on yleensä hajanaista, vähäistä ja saattaa joiltain osin tapahtua hyvinkin korkealla Lisäksi tällaisilla alueilla tavattava muuttolinnusto koostunee etupäässä lähialueen pesimälajeista Hankealueen kautta kulkevasta muuttolinnustosta ja lintujen tarkemmista lentoreiteistä ei ole olemassa olevaa tietoa 16
Linnustollisesti arvokkaat alueet Hankealueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei ole linnustollista monimuotoisuutta kasvattavia elinympäristöjä kuten vesistöjä, kosteikoita, laajoja viljelyalueita, vanhoja metsiä tai reheviä lehtimetsiä. Hankealueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei sijaitse tiedossa olevia, merkittäviä muuttolintujen levähdys- tai ruokailualueita alueen ympäristöön (5-10 km) sijoittuvat Nivalan Pidisjärvi ja Erkkisjärvi sekä Kalajokilaakson ja Sarjankylän laajat peltoalueet keräävät todennäköisesti muuttokaudella jonkin verran lintuja lepäilemään ja ruokailemaan alueelle Hankealueen läheisyydessä ei sijaitse lainkaan linnuston perusteella Natura 2000-verkostoon sisällytettyjä kohteita, IBA- tai FINIBA-alueita tai lintuvesiensuojeluohjelman kohteita Lähimmät linnuston perusteella suojeluohjelmiin sisällytetyt kohteet ovat: Pesäneva-Pitkäneva-Rimpineva FINIBA-alue (etäisyys noin 16 km) Haapaveden lintujärvet (Ainali-Apaja-Korkatti-Haapolampi-Kypärä-Köyrylampi-Litukka- Suojärvi) FINIBA- ja IBA-alue (etäisyys noin 25 km) 17
18
Eläimistö Hankealue sijoittuu Keski-Pohjanmaan eliömaakuntaan Alueella tavattava eläinlajisto koostuu pääosin metsätalousvaltaisille havumetsäalueille tyypillisistä ja alueellisesti tavanomaisista nisäkäslajeista Suurpetoja voi esiintyä satunnaisesti Ilves- ja karhukanta ovat viime vuosina vahvistuneet myös Kalajokilaakson sisämaan alueella. 19
Suojelullisesti arvokas lajisto Hankealueelta tai sen välittömästä läheisyydestä ei ole aikaisempia havaintotietoja uhanalaislajistosta (Hertta Eliölajit tietojärjestelmä, Pohjois-Pohjanmaan Ely-keskus, 2.9.2014) 20
Suojelullisesti arvokas lajisto Metsähallituksen petolinturekisterin mukaan alle 10 km etäisyydelle hankealueesta ei sijoitu tiedossa olevia erityisesti suojeltavan lintulajiston (esim. maakotka, merikotka, muuttohaukka) tiedossa olevia pesäpaikkoja (Tuomo Ollila, kirjall. ilm.) Luonnontieteellisen keskusmuseon Sääksirekisterin tiedonannon mukaan hankealueelle tai sen välittömään läheisyyteen ei sijoitu tiedossa olevia sääksen pesäpaikkoja (Juha Honkala, kirjall. ilm.) Luonnontieteellisen keskusmuseon Rengastustoimiston tiedonannon mukaan hankealueen ympäristössä ei ole tiedossa olevia uhanalaisen ja silmälläpidettävän tai EU:n lintudirektiivin liitteen I mukaisen lajiston pesäpaikkoja (Juha Honkala, kirjall. ilm.) 21
Suojelullisesti arvokas lajisto EU:n luontodirektiivin liitteessä IV (a) luetellaan yhteisön tärkeänä pitämiä eläinlajeja, jotka ovat ns. tiukan suojelujärjestelmän lajeja, jolloin niiden lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on Suomen luonnonsuojelulain nojalla kiellettyä (Lsl. 49 ) Levinneisyyden ja elinympäristöjen puolesta hankealueella voivat ajoittain esiintyä seuraavat EU:n luontodirektiivin liitteessä IV (a) mainitut eläinlajit: o o o o o Lepakot: lähinnä pohjanlepakko ja viiksisiippa/isoviiksisiippa (mahdollinen) Liito-orava (mahdollinen) Viitasammakko (mahdollinen) Saukko (epätodennäköinen) Suurpedot: karhu, ilves (mahdollinen) 22
Natura-alueet ja suojelualueet Lähimmät Natura-alueet Natura-alue tunnus Suojeluperuste Etäisyys hankealueelta km Sijainti ilmansuunta Iso Honkaneva Pieni Honkaneva FI1100006 SCI 9,4 pohjoinen Mustakorpi FI1000006 SCI 11,5 koillinen Iso Mällineva Pieni Mällineva FI1000009 SCI 19 lounas SCI -alue (Sites of Community Importance) on EU:n luontodirektiivin mukaisesti yhteisön tärkeänä pitämä alue SPA -alue (Special Protection Area) on EU:n lintudirektiivin tarkoittama erityissuojelualue. 23
Natura-alueet ja suojelualueet Lähimmät suojelualueet suojelualue aluetunnus luokka etäisyys km sijainti ilmansuunta Kauniskangas YSA207255 Yksityiset suojelualueet 5,7 itä Puutio YSA203033 Yksityiset suojelualueet 13,5 koillinen 24
Natura-alueet ja suojelualueet 25
Suojeluohjelmien alueet Lähimmät suojeluohjelmat Nimi aluetunnus ohjelma etäisyys km sijainti ilmansuunta Kalajokilaakso MAO110116 Maisemakokonaisuudet 4,6 länsi-lounas Iso Honkaneva Pieni Honkaneva SSO110352 Soidensuojeluohjelma 9,4 pohjoinen Miestenmäki MOR-Y11-071 Arvokas moreenimuodostuma 8,9 lounas Kalajoen alaosa Hamarinkosken alapuolelle asti Iso Mällineva Pieni Mällineva MUU110035 Koskiensuojelualue 14,1 länsi SSO110355 Soidensuojeluohjelma 19 lounas 26
Suojeluohjelmien alueet 27
Asutus Yhtenäisempi vakituinen asutus sijaitsee pääosin Kalajoen varressa Raudaskylällä hankealueelta lounaaseen sekä valtatien 28 varrella hankealueen kaakkoispuolella ja seututien 800 varrella hankealueen pohjoispuolella. Lähimpiin asuinrakennuksiin on etäisyyttä noin 3 km alustavan voimalasijoittelun mukaisesti. Lähimpään loma-asuntoon on etäisyyttä noin 1,2 km. Kalajokilaakson maisema-alue 28
Asutus Etäisyyksiä hankealueelle: Nivalan kirkonkylä noin 12,5 km (kaakko) Ylivieskan keskusta noin 13 km (länsi) Sievin kirkonkylä noin 22 km (lounas) Haapavesi keskusta noin 25 km (koillinen) Ylivieska 29
Asutus 30
31
Kaavoitus ja maankäyttö Hankealueella on voimassa Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava, joka on vahvistettu 17.2.2005 Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavan uudistaminen aloitettu syksyllä 2010. Maakuntahallitus hyväksyi uuden maakuntakaavan 11.11.2013 ja maakuntavaltuusto 2.12.2013. Kaava odottaa Ympäristöministeriön vahvistamista. Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavan uudistamista varten on laadittu Pohjois- Pohjanmaan manneralueen tuulivoimaselvitys, jossa on etsitty parhaiten tuulivoimarakentamiseen soveltuvia alueita. Hirvinevan tuulipuistoalueesta ei ole merkintää tuulivoimaselvityksessä eikä siten myöskään maakuntakaavan 1. vaihekaavassa. Hankealueella ei ole voimassa olevaa yleis- tai asemakaavaa Hankealueen ympäristössä ovat voimassa seuraavat yleis- ja asemakaavat: o o o o Raudaskylän asemakaava (3 km lounaaseen) Nivalan kirkonkylän asemakaava (13 km kaakkoon) Ylivieskan keskustan oikeusvaikutteinen oyk (12 km luoteeseen) Ylivieskan kirkonkylän asemakaava (13 km länteen) 32
Kaavoitus ja maankäyttö Voimassa olevassa maakuntakaavassa hankealueen eteläpuolelle sijoittuu maaseudun kehittämisen kohdealue -merkinnällä osoitettu alue Merkinnällä osoitetaan ylikunnallisia maaseutuasutuksen alueita, joilla kehitetään erityisesti maatalouteen ja muihin maaseutuelinkeinoihin, luonnon- ja kulttuuriympäristöön sekä maisemaan tukeutuvaa asumista, elinkeinotoimintaa ja virkistyskäyttöä. Suunnittelussa on kiinnitettävä huomiota maatalouden ja muiden maaseutuelinkeinojen toimintaedellytyksiin, luonnon ja ympäristön kestävään käyttöön, maiseman hoitoon sekä joen vedenlaadun parantamiseen. Maaseutua kehitettäessä on pyrittävä sovittamaan yhteen maaseutuelinkeinojen, pysyvän asutuksen ja loma-asutuksen tavoitteet ja turvattava ensisijaisesti maatalouden toimintaedellytykset. Maakuntakaavassa alueen eteläpuolelle sijoittuu kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta valtakunnallisesti tärkeä alue merkinnällä osoitettu Kalajokilaakson maisema alue Alueen suunnittelussa ja käytössä tulee edistää alueiden maisema-, kulttuuri- ja luonnonperintöarvojen säilymistä. 33
Maakuntakaavoitus Ote Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavasta. Hirvinevan tuulipuistoalueen sijainti on merkitty kuvaan punaisella rajauksella. 34
Maakuntakaavoitus Ote Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavan 1. vaihekaavasta. Tuulipuistoalueen sijainti on merkitty kuvaan punaisella rajauksella. Pohjois-Pohjanmaan 1. vaihemaakuntakaava keskittyy tuulivoimaan. Kaavaluonnoksessa ei ole tuulivoimapuiston alue-merkintää (tv) suunnitteilla olevan Hirvinevan tuulivoimapuiston kohdalla. 35
Maakuntakaavoitus Hankealueelle laaditaan tuulivoimayleiskaava Yleiskaavalla voidaan ohjata suoraan tuulivoimarakentamista (MRL 77 a ), jolloin yleiskaavaa voidaan käyttää rakennusluvan perusteena Yleiskaavan tulee perustua riittäviin selvityksiin, jotka on tehty joko YVA-menettelynä (yli 10 voimalan puistot) tai ympäristöselvityksinä (alle 10 voimalan puistot) Yleiskaavan yhteydessä esitetään tuulivoimaloiden rakentamisalueet, huoltoteiden ja maakaapeleiden sijoittuminen sekä muut maankäyttötarpeet Yleiskaavan laadinnasta vastaa Ylivieskan kaupunki ja sen hyväksyy kaupunginvaltuusto Kaupunki päättää kaavoituksen käynnistymisestä hankevastaavan tekemän aloitteen perusteella Tuulivoimarakentamista koskeva osayleiskaava etenee normaalin kaavaprosessin mukaisesti ja osayleiskaava asetetaan nähtäville luonnos- ja ehdotusvaiheessa 36
Lähialueen tuulipuistohankkeet NIMI TOIMIJA VOIMALOIDEN LUKUMÄÄRÄ ETÄISYYS Tuomiperän tuulivoimapuisto, Ylivieska TM Voima Oy 9 voimalaa n. 5,6 km pohjoiseen Hirsistönkankaan tuulivoimapuisto, Nivala (hanke keskeytyy?) Infinergies Finland Oy 2+7 voimalaa n. 5,5 km kaakkoon Kukonahon tuulivoimapuisto, Nivala TM Voima Oy 9 voimalaa n. 12 km kaakkoon Pajukosken tuulivoimapuisto, Ylivieska TM Voima Oy 9 voimalaa n. 13 km lounaaseen Jakostenkallion tuulivoimapuisto, Sievi Infinergies Finland Oy 9 voimalaa n. 15 km etelään Pöykkylän tuulivoimapuisto, Oulainen (esiselvitysvaihe) Hautakankaan tuulivoimapuisto, Oulainen (esiselvitysvaihe) Tulivoimayhtiö Pohjola Oy 11 voimalaa n. 10 km pohjoiseen Tuulivoimayhtiö Pohjola Oy 25 voimalaa n. 11 km koilliseen 37
Lähialueen tuulipuistohankkeet 38
Maankäyttö Metsätalous Hankealue on tavanomaisessa metsätalouskäytössä. Hankealueelle ei sijoitu metsätalouden ympäristötukikohteita (Pohjois- Pohjanmaan Metsäkeskus, 2014), hankealueen eteläpuolelle sijoittuu ympäristötukikohteita. 39
Maankäyttö Ympäristötukikohteet ESISELVITYS - YLIVIESKAN HIRVINEVAN TUULIVOIMAPUISTO, TM Voima Oy 2.2.2015 40
Virkistyskäyttö Metsästys Hankealue sijoittuu Ylivieskan Riistanhoitoyhdistyksen alueelle Raudaskylän Metsästysseuran metsästysvuokra-aluetta Retkeilyalueet ja -reitistöt Hankealueelle tai sen lähituntumaan ei sijoitu merkittyjä retkeilyreittejä Ylivieska-Nivala moottorikelkkareitti noin 300 m hankealueelta pohjoiseen (1 km voimaloista). 41
Kulttuurihistoria Valtakunnallisesti merkittävät kohteet (RKY 2009) o o Hankealueelle tai sen läheisyyteen ei sijoitu RKY 2009 kohteita. Lähimmät RKY 2009 kohteet: Vähäkankaan kyläraitti (n. 8,1 km luoteeseen) Kyösti ja Kalervo Kallion talot (n. 13 km etelä-kaakkoon) Kalajokivarsi Ylivieskan keskustassa ja Savisilta (n. 15 km luoteeseen) Köyhänperän latoalue (n. 20 km kaakkoon) Maakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöt tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeät alueet (RKY 1993) o o Hankealueella ei ole maakunnallisesti merkittäviä kulttuuriympäristöjä tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeitä alueita. Lähimmät maakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöt: Kalajokilaakson maisema-alue (n. 4,3 km länteen) Alasydänmaan kylämiljöö (n. 9,5 km itään) Malisjokivarsi Erkkilä (n. 11,3 km kaakkoon) Nivalan kirkko (n. 13 km koilliseen) Kankaan asemanseutu (n. 12,3 km pohjoiseen) Ylivieskan rautatieaseman alue (n. 15 km luoteeseen) Savisilta-Ylivieskan kirkko-pappisaari (n. 15 km luoteeseen) 42
Kulttuurihistoria ja muinaisjäännökset Maakunnallisesti tai seudullisesti merkittävät rakennetun kulttuuriympäristön kohteet o o Hankealueelle ei sijoitu maakunnallisesti tai seudullisesti merkittäviä rakennetun kulttuuriympäristön kohteita. Lähimmät (10 km säteellä tuulivoimapuistosta) maakunnallisesti tai seudullisesti merkittävät rakennetun kulttuuriympäristön kohteet: Ritamäki (n. 3,1 km pohjoiseen, Ylivieska) Ylisäily (n. 5,0 km etelään, Ylivieska) Kontio, Hannula ja Hautamäki (n. 6,3 km lounaaseen, Ylivieska) Ängeslevä (n. 6,0 km länteen, Ylivieska) Raudaskosken tupa (n. 6,3 km lounaaseen, Ylivieska) Opistonmäki (n. 6,6 km lounaaseen, Ylivieska) Raudaskylän vanha koulu (n. 6,8 km lounaaseen, Ylivieska) Marjaniemi (n. 7,9 km länteen, Ylivieska) Mehtälä (Myllymäki, Keskitalo ja Mehtälän koulun vanha rakennus) (n. 8,2-9,5 km etelään, Nivala) Heusalan talo (n. 9,2 km etelään, Nivala) Ypyä (n. 10 km etelään, Nivala) Ilomäki ja Yrttikorven tervahytti (n. 8,5 km luoteeseen, Ylivieska) Vilkuna (n. 10,5 km kaakkoon, Nivala) Kankaanmäki (n. 8,2 km luoteeseen, Ylivieska) Alakangas (n. 10,5 km luoteeseen, Ylivieska) 43
Kulttuurihistoria ja muinaisjäännökset Muinaisjäännökset o o Hankealueelle ei sijoitu tunnettuja muinaisjäännöksiä (Museoviraston muinaisjäännösrekisteri) Lähimmät muut tunnetut muinaisjäännökset: Huhmarvaara (977010003), röykkiöt, 8,8 km lounaaseen Siliäkalliot (977010003), hakkaukset, 9,8 km lounaaseen Kolmikangas (1000007464), piilopirtit, 8,2 km itään Visuri (977010016), 9,3 km luoteeseen Junttikangas (535010048), 9,5 km etelään Palola (535010042), 9,3 km etelään Istunmäki I (1000004720), kuppikivet, 10 km kaakkoon o Hankealueelle on toteutettu arkeologinen inventointi 2014 Tarkastettiin alueella sijaitsevan tervahaudat, joista yksi miilu 1 potentiaalinen tervahauta hankealueen sisällä otetaan huomioon jatkosuunnittelussa Uusia muinaisjäännöskohteita ei löytynyt 44
Kulttuurihistoria ja muinaisjäännökset 45
Laadittavat selvitykset ja arvioitavat ympäristövaikutukset sekä kaavoitus
Luonto- ja ympäristöselvitykset Maastokaudella 2014 suoritetut selvitykset Selvitys Ajankohta Työmäärä (pv) Pesimälinnustoselvitys Touko-kesäkuu 2014 3 pv Kasvillisuus- ja luontotyyppi-inventointi heinäkuu 2014 1 pv Metson soidinpaikkainventointi ja liito-oravainventointi Huhti-toukokuu 2014 1 pv Lepakkoselvitys Kesä-elokuu 2 pv Arkeologinen inventointi Kesäkuu 2014 2 pv Maisematarkastelu ja havainnekuvaus, (maisemaarkkitehdin maastokäynti, valokuvaus myös muiden selvitysten yhteydessä) Huhti-lokakuu 2014 1 pv 47
Luonto- ja ympäristöselvitykset Kasvillisuus- ja luontotyyppiselvitys Parhaan kasvukauden aikaan heinäkuussa 1 maastopäivä Tuulivoimaloiden sijoituspaikat sekä arvokohdetarkasteluna koko hankealue Kuvaillaan alueen luonnon yleispiirteet; metsien kasvupaikkatyypit ja niiden käsittelyaste Kansallisten lakien mukaiset kohteet (LsL 29, MetsäL 10, VesiL 11 ) sekä paikallisesti arvokkaat luonnon monimuotoisuuskohteet Arvokkaat luontokohteet arvotetaan alueellisesti ja valtakunnallisesti (mm. luontotyyppien uhanalaisuusluokitus) Uhanalainen kasvilajisto, paikallisesti merkittävä lajisto 48
Luonto- ja ympäristöselvitykset Pesimälinnustoselvitys Hankealueen pesimälinnustoa on inventoitu kevään ja kesän 2014 aikana pesimälinnustoselvityksiin kehitettyjä menetelmiä (mm. pistelaskenta ja kartoituslaskenta) soveltamalla. Huhtikuussa metsäkanalinnut Touko-kesäkuussa pistelaskennat ja kartoituslaskennat kolmen laskentakerran menetelmällä Pesimälinnustoselvityksen ohessa on kiinnitetty erityistä huomiota suojelullisesti arvokkaaseen lajistoon (mm. uhanalaiset ja silmälläpidettävät lajit, EU:n lintudirektiivin liitteen I lajit) sekä alueen tavanomaisempaan lajistoon Pesimälinnustoselvitysten yhteydessä on kiinnitetty huomiota myös alueella mahdollisesti sijaitseviin petolintujen reviireihin ja pesäpaikkoihin. 49
Luontovaikutusten arvioinnit Vaikutukset arvokkaille luontokohteille Suorat menetykset pinta-aloissa Suorat ja välilliset vaikutukset kohteiden ominaispiirteissä Vaikutukset ekologisiin yhteyksiin Vaikutusten merkittävyys lajitasolla, suhteessa lajiston suotuisaan suojelutasoon ja paikallisia kantoja verottaviin muihin tekijöihin Lähimmät Natura-alueet Natura-arvioinnin tarveharkinta Kaikki hankealueesta 10 km etäisyydellä olevat Naturaalueet SCI -kohteita eli luontodirektiivin perusteella Natura 2000-ohjelmaan sisällytettyjä 50
Linnustovaikutusten arviointi Vaikutukset pesimälajistoon Elinympäristöjen muutokset Linnustollisesti arvokkaat kohteet Häiriövaikutukset Törmäysvaikutukset Vaikutukset muuttolinnustoon Estevaikutukset Törmäysvaikutukset Lähialueen tuulivoimahankkeiden yhteisvaikutukset 51
Maisemavaikutusarvioinnit Vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön Arviointiaineistona käytetään karttoja, ilmakuvia, näkemäalueanalyysiä, valokuvia ja valokuvasovitteita Voimaloiden visuaaliset vaikutukset Kuinka paljon voimalat muuttavat alueen nykyistä luonnetta Maisemavaikutukset herkissä kohteissa (asutus, virkistysalue, tärkeä näkymä, arvokas kulttuuriympäristö) Kuinka kauas voimalat näkyvät Yhteisvaikutukset muiden tuulivoimahankkeiden kanssa 52
Melumallinnus (esiselvitys) 53
Varjostusmallinnus (esiselvitys) 54