JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI MUISTIO VARHAISKASVATUSPALVELUJEN ASIAKASRAATI Aika maanantai 24.3.2014 klo 18.00 20.00 Paikka Mäki-Matin päiväkoti, Löylykatu 5-7, 40700 JYVÄSKYLÄ Läsnä Aalto Sanni Autere Katri, poissa Kainulainen Katri Katko Soili, poissa Kemppi Ella, poissa Kutvonen-Lappi Titta, poissa Lampinen Taru Lehtinen Elina Lipasti Mikko, poissa López Elina, poissa Malinen Maarit Miettinen Marita, poissa Mikkonen Mervi Naukkarinen Pia Niskanen Ulla Polvi Päivi Reukauf Kati Riekkinen Susanna Suikki Siina, poissa Tirkkonen Maarit, poissa Tuomisalo Tuire, poissa Vesajoki Funlayo, poissa Arnberg Heli, puh.joht. Pajunen Tuija, siht. Hautakangas Merja Anttila Maija-Riitta Koivisto Päivi Päiväkodinjohtaja Merja Hautakangas esitteli kokouksen aluksi Mäki-Matin päiväkodin toimintaa. Vuosi 2013 oli päiväkodin toiminnan 50. juhlavuosi. Talossa on n. 120 lasta, jotka ovat jakautuneet pienten alle 3-vuotiaiden ryhmiin, 3-5-vuotiaiden ryhmiin sekä eskaririryhmään. Asiakkaita ovat pääsääntöisesti kaupungin keskustassa kävelymatkan päässä asuvat perheet. Mäki-Matin kokonaisuuteen kuuluu myös Mäki-Matin perhepuisto, joka on Suomen vanhin perhepuisto. Toimintaa järjestetään lasten kerhossa, perhekerhossa ja kävijöillä on myös mahdollisuus vapaaseen leikkiin puiston alueella. Merja Hautakankaan johtamaan kokonaisuuteen kuuluvat myös keskustan, Kortepohjan ja Kypärämäen kerhot sekä ensi syksystä alkaen Nisulan päiväkoti. 1. Edellisen kokouksen muistio http://www.jyvaskyla.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/jyvaskyla/embeds/jyvaskylaw wwstructure/66605_asiakasraati_muistio_20140220.pdf Väinönkatu 1 PL 82, 40101 Jyväskylä Laskutusosoite: PL 181, 00026 Basware Verkkolaskun OVT-tunnus: 003701746664500 Puhelin: 014 266 3100 Vaihde: 014 266 0000 etunimi.sukunimi@jkl.fi www.jyvaskyla.fi
JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI MUISTIO 2 (6) 2. Päiväkoti - kouluverkkoselvitys, Maija-Riitta Anttila Sivistyslautakunta käsittelee ja päättää päivitettävänä olevan päiväkoti- kouluverkkoselvityksen 16.4. ja ennen sitä on järjestetty selvityksestä kuulemiskierrokset. Varhaiskasvatuksen vastuualuejohtaja Maija-Riitta Anttila esitteli kokonaisselvityksestä kokoamansa varhaiskasvatuspalveluiden järjestämistä koskevan koosteen. http://www.jyvaskyla.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/jyvaskyla/embeds/jyvaskylaw wwstructure/67194_paivakoti_kouluverkkoselvitys_2014_asiakasraati20140324.pdf Raatilaiset kävivät esityksen pohjalta vilkasta keskustelua ja esittivät kysymyksiä ja kommentteja: Onko selvitystä tehtäessä määritelty mitä tarkoitetaan lähipalvelulla? järjestetään pääosin lähipalveluina, 80 90 %. Ympärivuorokautinen hoito ja osa erityispalveluista tarjotaan alueellisina tai keskitettyinä palveluina. Näkemykset lähipalvelusta vaihtelevat jonkin verran kaupungin eri alueilla. Voiko 5 kilometrin kävelymatkan päässä oleva päivähoitopaikka olla lähipalvelua? Lähiplaveluissa ei ole määritelty välimatkoja, joten voi olla joillakin kaupungin alueilla vaikka 5 kilometriä. Raatilaisen näkemyksen mukaan tällöin ei voida puhua lähipalvelusta. Kuinka tiukkoja ovat alueiden rajat, joista perheille tarjotaan paikkoja tai joilta perheet voivat hakea paikkoja? Jos perheen hakiessa päivähoitopaikkaa tilaa ei ole lähipäiväkodissa, paikkaa etsitään myös lähialueilta ja selvitetään kaikki mahdolliset muut vaihtoehdot, myös yksityiset palvelut. Erityisesti kesken toimintavuotta paikkaa hakevien 1. toivetta ei aina voida toteuttaa, sillä sijoituksen määräävät vapaana olevat paikat. Halutessaan vanhemmat voivat hakea lapselleen paikkaa muullekin kuin omalle asuinalueelleen. Vanhemmilla myös erilaisia näkemyksiä siitä mikä on lähiyksikkö ja onko näitä lähiyksiköitä riittävästi jatkossakin. Verkkoselvityksen lähtökohtana on se, että paikkoja on riittävästi suhteessa alle kouluikaisten määrään Jyväskylän kaikilla alueilla. Nyt tehty selvitys perustuu käytettävissä oleviin tietoihin ja arvioihin, mutta kasvuun vaikuttaa minne uusia alueita avataan ja millaisia taloja ja asuntoja sinne tulee. Ennusteista poiketen alueiden lapsimäärät saattavat kuitenkin vaihdella, esimerkkinä todettiin mm. Kuokkalan alue. Ennustettavuuden haasteena on myös se, että kaikki lapset eivät ole hoidossa omalla alueellaan. Onko palvelutakuu vaikuttanut päivähoidon kysyntään? Kokouksen aikana ei ollut käyettävissä tarkkoja lukuja, mutta palvelutakuuta käyttävien lasten määräksi arvioitiin n. 150 /vuosi. Kokouksen jälkeen Tuija Pajunen tarkisti asian. Vuonna 2012 palvelutakuuta käytti 91 perhettä ja 110 lasta. Vuoden 2013 lukuja ei ole laskettu, mutta arvio näyttäisi olevan melko oikea.
JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI MUISTIO 3 (6) Mihin perustuu palvelulinjausten kirjaus yksityisen perhepäivähoidon lisäämisestä ja kunnallisen perhepäivähoidon vähenemisestä? Tällä hetkellä kunnallisia ja yksityisiä perhepäivähoitajia on suunnilleen saman verran. Palvelulinjausten perusteella kunnallisten perhepäivähoitajien vähetessä esimerkiksi eläköitymisen kautta, uusia kunnallisia perhepäivähoitajia ei enää palkata. Uusia yksityisiä perhepäivähoitajia on aloittanut runsaasti. Tilanteeseen on vaikuttanut osaltaan omien lasten palveluraha. Kunnallisen perhepäivähoidon järjestämisen haasteena on muutaman vuoden voimassa ollut työaikalaki, joka rajaa perhepäivähoitoryhmiin sijoitettavia lapsia hoitoaikojen vuoksi. Kaupungin varhaiskasvatuspalvelut ei kuitenkaan halua ajaa alas kunnallista perhepäivähoitoa, vaan mietinnässä on ratkaisuvaihtoehtoja kunnallisen perhepäivähoidon säilymiseksi vaihtoehtona. Toisaalta varhaiskasvatuspalveluissa ei myöskään olla esteenä yksityisen perhepäivähoidon lisääntymiselle. Eräällä raatilaisella oli oma kokemus yksityisestä perhepäivähoidosta, jossa varahoito ei toiminut. Todettiin ongelman olevan tiedossa ja siihen yritetään koko ajan kehittää ratkaisuja. Kuinka tulevaisuuden vuorohoidon järjestäminen on huomioitu päiväkotiverkkoselvityksessä, onko laskettu todennäköisyyksiä kuinka paljon tarvitsijoita on jatkossa? Verkkoselvityksessä on keskitytty paikkatarpeiden selvittämiseen ja siihen ei sisälly selvitystä erilaisista palvelutarpeista. Näitä asioita selvitetään muilla tavoilla ja palvelutarjontaa kehitetään tarpeiden mukaisesti. Käsitelläänkö alueita edelleen vanhojen kuntarajojen mukaisesti? Vaikuttaako palveluohjaukseen päiväkotien johtajien kokonaisuudet vai toteutuuko palveluohjaus asiakkaiden esimerkiksi asikkaiden kulkemisen kannalta. Esimerkkinä raatilainen otti esille Palokka /Mannila kokonaisuuden? Palveluohjausta ollaan juuri kehittämässä siten, että huomioitaisiin entistä paremmin palvelohjauksessa asiakkaiden tarpeet ja ratkaisut yli aluerajojen. Perheillä pitää olla oikeus valita kunnallisen ja yksityisen palvelun välillä, mutta kuinka tämä toteutuu jos jollain alueella on tulevaisuudessa vain yksityistä palvelua? Kaikille alueille turvataan jatkossakin todellinen valinnan mahdollisuus, joten kaikilla alueilla täytyy olla molemmat vaihtoehdot. Mahdolliset paikkojen lisäykset alueilla toivotaan kuitenkin toteuvan yksityisiin päiväkoteihin. Minkä kokoisia ovat pienet yksiköt, joiden toimintaa kaavaillaan lopetettavaksi ja mikä on tulevaisuuden päiväkotien taoitekoko? Pieniä ovat 1- ja 2-ryhmäiset yksiköt ja joistain perustelluista syistä jotkut 3- ryhmäiset yksiköt. uusille yksiköille ei ole asetettu tavoitekokoa, vaan yksiköiden koot arvioidaan kunkin alueen tarpeista lähtien. Onko suunnitteilla uusia perhepuistoja? Uusia perhepuistoja ei ole suunnitteilla, mutta joidenkin nykyisten perhepuistojen toimintoja saatetaan uudelleen arvioida.
JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI MUISTIO 4 (6) Esitykseen sisältyneistä tulevista yksittäisten päiväkotien ratkaisuista raatilaiset nostivat esiin seuraavia yksiköitä koskevat kysymykset: Onko Norolan päiväkodista luopumiselle erityisiä perusteita? Norolan päiväkodin mahdolliseen lopettamiseen vaikuttaa kuinka Heinälammen ja Lahjaharjun alueen päivähoitopalvelut järjestyvät. Asiaan tulee vaikuttamaan myös Jokelan päiväkodin tilanne tulevaisuudessa. Eräs raatilainen kertoi Norolan päiväkodin vanhempien olevan pettyneitä suunnitelmaan. Päiväkoti on sisäilmaltaan puhdas yksikkö ja saanut hyvärt arvioinnit asiakaskyselyissä. Raatilaisen kertoman mukaan vanhemmat aikovat viedä asiaa eteenpäin. Todettiin, että vanhempien kommentit ovat arvokkaita suunnitelmia tehtäessä. Kuinka päiväkoti Onnimannin lopetus liittyy Pohjalammen koulun laajennukseen? Jos Nenäinniemen koulu siirtyy Pohjanlammen koulun laajennukseen, vapautuu Nenäinniemeen tilaa päivähoidolle. Tässä yhteydessä Sivutaskun päiväkodin toiminta voisi siirtyä Nenäinniemeen ja samalla tarkastellaan myös Onnimannin tilannetta. Kuokkalan alueen tilannetta tullaan tarkastelemaan kokonaisuutena, koska alueella on muitakin yksiköitä, joiden tilannetta tulee miettiä, muunmuassa Taikalampun päiväkoti. Neulaskankaan päiväkodin peruskorjaus ja laajennus toteutetaan päiväkodin nykyisellä tontilla. Vanhempaintilaisuudessa oli ollut keskustelua mahdollisuudesta kaavamuutokseen, jolla saataisiin lisää piha-aluetta. Asiasta on lähtenyt vanhempien ja henkilökunnan aloitteet. Asiakasraadin kannanottona asiaan haluttiin kirjattavan, että jatkossa uusien päiväkotien suunnittelussa ja vanhojen yksiköiden laajennuksissa tulee huomioida päiväkodin lapsimäärän mukaiset riittävät, toimivat ja turvalliset ulkoilualueet. Lisäksi toivotaan, että kaavamuutoksella voidaan vaikuttaa nyt Neulaskankaan päiväkodin piha-alueen lisäämiseen. 3. Jyväskylän varhaiskasvatussuunnitelman arviointi, Päivi Koivisto Päiväkodinjohtaja Päivi Koivisto kertoi suunnitelmasta Jyväskylän varhaiskasvatussuunnitelman päivittämisestä. Tässä vaiheessa ei ole tavoitteena uusia koko varhaiskasvatussuunnitelmaa, vaan päivittää sitä vanhentuneilta osin. Nykyinen varhaiskasvatussuunnitelma on tehty kuntaliitosten jälkeen vuonna 2009, jolloin varhaiskasvatuspalvelut kuuluivat vielä sosiaali- ja terveyspalveluihin. Vanhemmilta on kysytty varhaiskasvatussuunnitelmasta helmikuun asiakaskyselyssä ja sitä on käsitelty myös varhaiskasvatuksen kehittämisryhmässä. http://www.jyvaskyla.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/jyvaskyla/embeds/jyvaskylaw wwstructure/38242_jklvasu.pdf Raatilaisten toivottiin kommentoivan muun muassa ovatko vanhemmat tietoisia varhaiskasvatussuunnitelmasta ja kiinnostaako se heitä. Toteutuvatko varhaiskasvatussuunnitelman lupaukset ja toteutuvatko lapsen yksilöllinen huomioiminen ja vanhempien osallisuus? Raatilaiset olivat tutustuneet etukäteen varhaiskasvatussuunnitelmaan ja kommentoivat asioita seuraavasti:
JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI MUISTIO 5 (6) Varhaiskasvatussuunnitelman tunteminen Useamman raatilaisen kokemus oli, että vaikka lapset ovat olleet monta vuotta päivähoidossa, vanhemmat eivät ole tutustuneet varhaiskasvatussuunnitelmaan. Syynä on ollut se, että vanhemman ei ole vain tullut luettua tai se ei tule päivittäisessä hoidossa esille. Joidenkin raatilaisten kokemuksen mukaan varhaiskasvatussuunnitelma ei löytynyt netistä, mutta ei tulisi luetuksi vaikka annettaisiin käteenkin. Ehdotettiin, että varhaiskasvatussuunnitelma pitäisi käydä läpi vanhenmpainillloissa, ei kuitenkaan rivi riviltä, vaan tietoiskutyyppisesti. Erityisesti olisi painotettava vanhempien vastuulla olevia asioita. Toinen vaihtoehto olisi, että varhaiskasvatussuunnitelman voisi esitellä lapsen vasun yhteydessä. Raatilaiset olivat sitä mieltä, kaikkea mikä ohjaa henkilöstöä, ei tarvitse vanhempien tietää. Vanhemmat eivät jaksa lukea pitkiä monisivuisia suunnitelmia, koska monilla vanhemmilla töissäkin tulee koko ajan luettavaa materiaalia. Vanhemmille suunnatun varhaiskasvatussuunnitelman pitäisi olla lyhyt ja selkeä voisi olla kiinnostavia helposti luettavia postereita, jossa asiat esitellään. Tekstissä ei saa käyttää ympäripyöreitä lauseita. Nykyisen varhaiskasvatussuunnitelman muoto herätti mielipiteitä puolesta ja vastaan. Kasvatuskumppanuus Raatilaisen kokemuksen mukaan kasvatuskumppanuus on hyvä silloin kun on yhteinen näkemys asioista, mutta entäpä jos näkemykset poikkeavat täysin? Kasvatuskumppanuus tarkoittaa sitä, että on puheyhteys, kumpaakin kuunnellaan ja otetaan huomioon vaikkei yhteistä näkemystä löydykään. Kasvatuskumppanuus koettiin hyväksi termiksi, koska se kuvaa kummankin halua toimia lapsen parhaaksi. Keskustelussa nousi esiin näkemys, että varhaiskasvattajien kuuluu saada arvo ammattilaisina. Kaikkien perheiden tahdon mukaan ei voi toimia ja ottaa huomioon aivan kaikkia toiveita. vanhempien tulee luottaa päivähoitopaikan henkilökuntaan. Nykyisessä vasussa korostuu liikaa vanhempien asiantuntijuus ja henkilökunnan osaaminen ei näy riittävästi. Avoin keskustelu kasvatuskumppanuuden hengessä on erittäin tärkeää. Lapsi voi olla erilainen kotona ja päivähoidossa, joten tästäkin pitäisi puhua avoimesti. Tähänkin liittyen olisi hyvä jos vanhemmat kävisivät ajoittain seuraamassa päivän tapahtumia päivähoitoyksiköissä. Eräs raatilainen otti keskusteluun varhaiskasvatussuunnielmassa käytettävän sanan kasvattaja. Keskusteltiin sanan luomista mielikuvista, koska jonkun mielestä sana on jopa ärsyttävä. Kasvattaja-sana tulee valtakunnallisista perusteista, koska se kattaa kaikki kasvatustyöhön osallistuvat ammattinimikkeet. Lapsia asia ei tunnu vaivaavan, heille työntekijät ovat aikuisia. Eri kieli- ja kulttuuritaustaisten lasten Eräs raatilainen otti esiin vasusta puuttuvan selvityksen siitä kuinka lapsi saa tarvitessaan viittomakielistä opetusta. Todettiin, että nykuisessä vasussa asia on sanottu kovin ympäripyöreästi: Kasvattajayhteisö vastaa siitä, että lapsi tulee kuulluksi ja nähdyksi tasaarvoisesti lapsiryhmässä eri kieli- ja kulttuuritaustat huomioiden. Käytännössä lapset on pyritty saamaan viittomakieliseen opetukseen, mutta ei toteudu aina lähipalveluna. Vaikka varhaiskasvatuksen henkilöstölle järjestetään koulutusta, viittomakieli ei ole vielä
JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI MUISTIO 6 (6) kaikkien ammattitaitoa, joten lapsia ohjataan ryhmiin, joissa on kyseistä osaamista. Esiopetuksessa toteutuu 2 h/vko ja esimerkiksi Palokassa asia huomioitu alueellisesti yhdessä päiväkodissa. Todettiin, että lapsen mahdollisuus viittomakieliseen opetukseen pitäisi mainita varhaiskastaussuunnitelmassa valtakunnallisella tasolla, koska lapsen pitäisi saada opetusta heti pienestä pitäen. Päivi Koivisto lupasi viedä toivetta valtakunnan tasolle. Mitä ajatellaan uskontokasvatuksesta päivähoidossa, mitä sen pitäisi olla ja pitäisikö sitä olla? Uskontokasvatus jakaa ajatuksia ja mielipiteitä. Eräällä raatilaisella oli kokemus, että lapsen palvelusopimuksessa rastittiin kyseinen kohta, mutta sen jälkeen ei ole asiasta puhuttu. Päivähoitoyksiköissä on niin paljon eri uskontokuntiin kuuluvia lapsia, joita pitäisi huomioida, joten olisiko olisiko tasapuolisempaa jos uskontokasvatusta ei olisi ollenkaan? Voisiko asioita käsitellä historiallisesta näkökulmasta, esimerkiksi mikä on pääsiäinen ja joulu? Pitäisi puhua oikeilla nimellä miksi vietetään joulua jne., mutta se ei ole kuitenkaan vielä uskontokasvatusta. Pitäisi keskustella onko kyse uskontokasvatuksesta vai suomalaisesta kulttuuriperinteestä? Riittäisikö jatkossa kirjaus, että jokaisessa yksikössä kirjattaisiin mitä uskontokasvatus on kussakin yksikössä. Raatilaiset olivat sitä mieltä, että maahanmuuttajataustaisille lapsille olisi hyvä nähdä suomalaiseen kulttuuriin liittyviä tapahtumia. Lapsille voidaan kertoa, että on erilaisia uskontoja, mutta kenenkään uskonto ei ole toista parempi. Raatilaiset korostivat sitä, että päivähoidossa ei tunnusteta / harjoiteta mitään tiettyä uskontoa. 4. Muut asiat Ajankohtaiset asiat varhaiskasvatuksessa Sivistyslautakuntaan on menossa huhtikuussa asiakasmaksut ja palvelustelin kattohinnat 1.8.2014 alkaen. Asiakasraadin jäsenille ja asiakasraadin sähköpostiin tulleet asiat ja viestit Vilkas keskustelu illan aiheista vei aikaa niin paljon, että asiakasraadin sähköpostiin tulleita kysymyksiä ei ehditty käsitellä. Sovittiin, että kysymykset käsitellään huhtikuun raadissa. Kysymysten aiheita ovat varhaiskasvatuksen ohjeistus ja käytäntö kun ryhmän lapsella on havaittu täitä, vähimmäisvaatimukset hoitopaikan ulkoilualueen aktiviteeteille ja kerhomaksut.