Liikenne- ja viestintäministeriö Kirjaamo PL 31 00023 Valtioneuvosto Sähköpostitse: cc kirjaamo@mintc.fi elina.normo@mintc.fi Helsinki 31.1.2005 Lausunto kaupallisen radiotoiminnan kehittämisvaihtoehtoja selvittäneen työryhmän raportista Radiotoiminta 2007 Lausuntonaan Radiotoiminta 2007 raportista (lausuntopyyntö 15.12.2004 LVM 003:00/2004) Viestinnän Keskusliitto esittää seuraavaa: Pääviestit 1. Sananvapauden mahdollisimman laaja toteutuminen tulee olla johtotähtenä toimilupia myönnettäessä. Toimilupajärjestelmä analogisessa radiotoiminnassa on perusteltu ainoastaan siitä teknisestä syystä, että taajuuksia on käytettävissä rajallinen määrä. 2. Toimilupien jakokriteereiden tulee olla avoimet, selkeät ja tasapuoliset. Kriteerit on määriteltävä ja julkistettava hyvissä ajoin ennen hakuprosessin käynnistymistä. 3. Ohjelmiston tuotanto-osuuksiin kohdistuvat mahdolliset määräykset ja rajoitukset on säädettävä lailla ja niiden on oltava täsmällisiä ja tarkkarajaisia. Toimiluvissa rajoituksia ei perustuslain mukaan voida asettaa. Vain sellaiset rajoitukset ovat hyväksyttäviä, jotka ovat tarpeen toimilupajärjestelmän ylläpitämiseksi. 4. Työryhmä ei ole esittänyt hyväksyttäviä perusteita sille, miksi muutokset radioiden omistuspohjassa tai toiminnassa edellyttäisivät uutta toimilupaprosessia, jos toimiluvan ehtoja ei rikota. Viestinnän Keskusliitto vastustaa työryhmän esittämää tiukennettua sääntelyä. 5. Keskusliitto puoltaa työryhmän esitystä digitaaliseen radiotoimintaan liittyvien tekijänoikeuskysymysten selvittämistä.
2 Toimilupajärjestelmä Viestintäalan tärkeimpiin toimintaedellytyksiin kuuluu sananvapaus, joka on turvattu Suomen perustuslaissa ja kansainvälisissä yleissopimuksissa. Sananvapauteen sisältyy oikeus ilmaista, julkistaa ja vastaanottaa tietoja, mielipiteitä ja muista viestejä kenenkään ennakolta estämättä. Sananvapaus on välineneutraali ja ulottuu kaikenlaiseen viestintään niin painettuun kuin sähköiseenkin viestien tarkoituksesta riippumatta. Medioiden toiminnan kannalta sananvapauden toteutuminen edellyttää: ennakkoesteiden kieltoa vapaata markkinoille pääsyä sekä viestien alueellisesti rajoittamatonta levitysoikeutta. Kun kaikki mainitut kolme seikkaa täyttyvät, voidaan puhua aidosti vapaasta viestinnästä. Edellytyksenä on lisäksi, että mahdollisissa jälkikäteisissä sanktioissa - rikosoikeudellisissa rangaistusseuraamuksissa ja vahingonkorvauksessa - noudatetaan suhteellisuusperiaatetta. Kansanvaltaisessa oikeusvaltiossa ei viestintään saa puuttua enempää kuin on välttämätöntä. Tämä perusperiaate on kirjattu niin Euroopan ihmisoikeussopimukseen kuin kansalliseen lainsäädäntöönkin. Toimilupajärjestelmä merkitsee aina vakavaa kajoamista kaikkiin kolmeen edellä mainittuun periaatteeseen: ennakkoesteiden kieltoon, markkinoille pääsyn vapauteen ja viestien alueellisen rajoittamattomuuteen. Radiotoimialalla toimilupajärjestelmän välttämättömyyttä voidaan perustella taajuuksien rajallisuudella. Sekä Euroopan ihmisoikeustuomioistuin että eduskunnan perustuslakivaliokunta ovat pitäneet radiohallinnon epäjärjestyksen estämistä hyväksyttävänä perusteena toimilupajärjestelmälle. Yhdymme perustuslakivaliokunnan ilmaisemaan näkemykseen, jonka mukaan lupajärjestelmän sallittavuuden perusteet joudutaan arvioimaan uudelleen, jos käsitys radiotaajuuksien niukkuudesta muuttuu teknisen kehityksen myötä. Perusoikeuksien yleisiin rajoitusedellytyksiin kuuluu myös suhteellisuusvaatimus. Sananvapauden rajoituksen tulee olla välttämätön hyväksyttävän tavoitteen saavuttamiseksi ja rajoitukset on mitoitettava mahdollisimman vähäisiksi. Vaikka toimilupa radioalalla olisi sinänsä perusteltu, ohjelmasisällön yksityiskohtaisempaan sääntelyyn tulee suhtautua pidättyvästi. Koska toimilupajärjestelmä rajoittaa merkittävästi sananvapautta, järjestelmän tulee olla mielestämme olla täysin läpinäkyvä ja sisältää mahdollisimman vähän harkinnanvaraisia elementtejä.
3 Lähettäjäyritysten oikeusturva edellyttää myös riittävän pitkää toimilupakautta. Ehdotettu viisi vuotta on liian lyhyt aika tehtävät investoinnit ja toiminnan liiketaloudellinen kehittäminen huomioon ottaen. Toimiluvat tulee myöntää kymmeneksi vuodeksi. Toimilupien jakokriteerit Ohjelmatoiminnan harjoittajien kannalta oikeudellinen toimintavarmuus on ensiarvoisen tärkeää. On positiivista, että työryhmä esittää radiotoiminnan viestintäpoliittisten tavoitteiden ja suuntaviivojen selville saattamista mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Viestinnän Keskusliitto kannattaa toimilupien jakokriteereiden määrittelemistä ja julkistamista mahdollisimman pikaisesti. Luvat tulisi myöntää mieluiten jo vuoden 2005 aikana. Toimilupien jakokriteereiden on oltava avoimia, selkeästi määriteltyjä ja toimijoiden kannalta tasapuolisia. Jos toimilupaprosessi nähdään hakijoiden kauneuskilpailuna, osallistujien on voitava ennakolta tietää, mitä seikkoja toimiluvan myöntäjä pitää kauniina ja mitkä ovat ne demokraattisessa yhteiskunnassa hyväksyttävät perusteet, jotka tätä päätöksentekoa ohjaavat. Uusia toimilupia myönnettäessä pitää mielestämme ottaa huomioon nykyisten toimiluvansaajien asema. Aikaisempi riskinotto ja tehdyt investoinnit ovat oleellisia toimiluvan myöntämistä puoltavia seikkoja. Työryhmän raportissa Yleisradio Oy on mainittu lyhyesti vain radiokuunteluun liittyen. Julkisen palvelun yhtiö on kuitenkin merkittävä toimija radiokentässä eikä sen lähetystoimintaa voida sivuuttaa toimilupatarkastelun yhteydessä. Kun tällöin puhutaan ohjelmistotarjonnan monipuolisuuden turvaamisesta ja yleisön erityisryhmien huomioon ottamisesta on syytä panna merkille, että nämä tavoitteet liittyvät erittäin läheisesti nimenomaan julkisen palvelun yhtiön toimintaan. Liiketoimintapohjalta toimiville yrityksille ei pitäisi sälyttää sananvapauden nimissä sellaisia toimintavelvoitteita, jotka luontevammin kuuluvat julkiseen palveluun. Ohjelmiston sisältö ja tuotanto-osuuksien rajoittaminen Sananvapauden eräs olennainen elementti on oikeus vastaanottaa viestejä. Toimilupapolitiikassa on näin ollen lähettäjäyritysten ohella pidettävä mielessä radion kuuntelijat. Kuulijoilla on oltava oikeus vastaanottaa sellaista ohjelmaa, jota he itse haluavat kuunnella. Tästä seuraa, että radioasemilla tulee olla mahdollisimman suuri vapaus palvella kuuntelijoita ja ottaa heidän tarpeensa ja toiveensa huomioon lähetystoiminnassa.
4 Työryhmä ehdottaa raportissaan, että ohjelmiston tuotanto-osuuksiin kohdistettaisiin toimiluvissa määräyksiä esimerkiksi siten, että kello 6 18 välisenä aikana sallittaisiin ainoastaan 20 %:n osuus niin sanottuja yhteislähetyksiä ja muulta osuudelta edellytettäisiin selvästi tunnistettavaa omaehtoisuutta. Ehdotus loukkaa käsityksemme mukaan sananvapaussääntelyä ainakin kahdessa suhteessa. Sananvapautta voidaan ensinnäkin rajoittaa vain eduskunnan hyväksymällä lailla. Erilaisista ohjelmaosuuksista ei voida säätää toimiluvan tasoisella sääntelyllä. Toiseksi sananvapauden rajoitusten on oltava täsmällisiä ja tarkkarajaisia. Yhteislähetys ja erityisesti tunnistettava omaehtoisuus ovat epäselviä käsitteitä, jotka eivät täytä täsmällisyyden ja tarkkarajaisuuden edellytyksiä. Esimerkkinä voidaan mainita musiikki, joka muodostaa yleensä suurimman osan kaupallisten radioiden ohjelmasisällöstä. Pitäisikö musiikin siis olla tunnistettavasti omaehtoista ja mitä sillä tarkoitettaisiin? Kaupallisilla radioyrityksillä on myös oltava riittävän vahvat taloudelliset toimintaedellytykset, jotta ne pystyvät harjoittamaan yritystoimintaansa kannattavasti. Yritysten on elinkeinovapauden puitteissa voitava suunnitella ohjelmasisältö mahdollisimman vapaasti toiminnan taloudelliset realiteetit huomioon ottaen. Määräysvallan muuttuminen ja toimiluvan peruuttaminen Työryhmä esittää voimassa olevia säännöksiä toimiluvan siirtämisestä ja peruuttamisesta tiukennettaviksi. Nykyisten säännösten mukaan valtioneuvosto voi peruuttaa toimiluvan, jos tosiasiallinen määräysvalta toimiluvan haltijaan nähden muuttuu. Ehdotetun säännöksen mukaan toimilupa olisi peruutettava tässä tilanteessa samoin kuin silloin, jos tosiasiallinen määräysvalta toimiluvan mukaiseen toimintaan nähden muuttuu. Muutoksesta olisi mahdollisuus pyytää ennakkopäätös toimilupaviranomaiselta. Kaupallisten radioiden toimiluvat on pääsääntöisesti myönnetty osakeyhtiöille ja yhdistyksille. Toimilupia ei ole myönnetty yhtiöiden omistajille eikä yhdistysten jäsenille, vaan asianomaisille oikeushenkilöille. Osakeyhtiöiden omistuspohjassa tapahtuvat muutokset sen paremmin kuin yhdistysten jäsenkunnassa tapahtuvat muutoksetkaan eivät Viestinnän Keskusliiton mielestä saa johtaa toimiluvan peruuttamiseen, jos asianomainen oikeushenkilö yhtiö tai yhdistys noudattaa toimiluvan ehtoja. Sama koskee kunnalle myönnettyä toimilupaa, kun poliittiset voimasuhteet kunnassa muuttuvat. Viestinnän Keskusliitto vastustaa työryhmän ehdotusta tosiasiallisen määräysvallan muutoksen seurauksista. Sääntelyä pitäisi pikemminkin väljentää kuin tiukentaa. Toimiluvan peruuttaminen on erittäin raskas keino puuttua perustuslain turvaamaan sananvapauden käyttöön. Se on verrattavissa lehden lakkauttamiseen. Liiketoimintaan kuuluvien, muilla toimialoilla täysin normaaliksi tai jopa välttämättömäksi katsottavien muutosten tekeminen radiotoimintaan tulisi ehdotuksen mukaan rangaistavaksi toimiluvan peruuttamisella. Työryhmä ei mielestämme esitä sellaisia yhteiskunnallisesti hyväksyttäviä
5 syitä, jotka oikeuttaisivat toimiluvan peruuttamisen tilanteessa, jossa toimiluvan ehtoja noudatetaan. Tekijänoikeus Työryhmä kiinnittää huomiota siihen, että digitaalisen radiotoiminnan esteenä olevat epäselvät tekijänoikeuskysymykset tulisi selvittää pikaisesti. Viestinnän Keskusliitto puoltaa esitystä. Näkemyksemme on, että saman ohjelmasisällön jakaminen eri kanavien kautta samalle yleisölle tulisi olla mahdollista yhden korvauksen periaatteella. Viestinnän Keskusliitto ry Håkan Gabrielsson Toimitusjohtaja Viestinnän Keskusliitto on joukkoviestintäalan ja graafisen teollisuuden kattojärjestö, joka edistää toimialan yleisiä toimintaedellytyksiä tavoitteenaan turvata monipuoliset joukkoviestintäpalvelut suomalaisille. Viestinnän Keskusliitto edustaa noin 900 yritystä, jotka työllistävät noin 35 000 henkilöä. Edustettujen yritysten osuus joukkoviestintämarkkinoista on noin 80 %. Keskusliiton jäseniä ovat Aikakauslehtien Liitto, Graafinen Teollisuus, Sanomalehtien Liitto, Suomen Televisioiden Liitto, Suomen Kustannusyhdistys, Suomen Radioiden Liitto sekä Viestintätyönantajat VTA. Lisätietoja lausuntoon liittyen antavat tarvittaessa: Håkan Gabrielsson Satu Kangas Toimitusjohtaja johtaja, lakiasiat hakan.gabrielsson@vkl.fi satu.kangas@vkl.fi puhelin 2287 7304 puhelin 2287 7305 GSM 050-558 1048 GSM 050 433 7250