Lausunto työsuhdeolettaman ottamisesta tekijänoikeuslakiin

Transkriptio

1 Opetusministeriö PL Valtioneuvosto Helsinki Lausunto työsuhdeolettaman ottamisesta tekijänoikeuslakiin Viite: Opetusministeriön lausuntopyyntö , Dnro 6/040/2008 Lausuntonaan selvityksestä työsuhdeolettaman ottamisesta tekijänoikeuslakiin (Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2008:17) Viestinnän Keskusliitto ry toteaa seuraavaa: Pääviestit 1. Selvittäjä ehdottaa selvitystyönsä tuloksena, että tekijänoikeuslakiin lisätään olettamasäännös tekijänoikeuksien siirtymisestä työnantajalle. Viestinnän Keskusliitto kannattaa selvitysmiehen peruslinjausta eli työsuhdetekijänoikeutta koskevan säännöksen lisäämistä lakiin. 2. Viestintäalan yritykset tarvitsevat selkeän, yksinkertaisen ja oikeudellisesti varman lainsäädännöllisen toimintaympäristön. Selvittäjän ehdotus ei kaikilta osin täytä näitä vaatimuksia. Pidemmälle menevä olettamasäännös on tarpeen. Lopullinen lainmuutos tulisi pohjata voimassa olevaan ja hyvin toimineeseen säännökseen tietokoneohjelmien ja tietokantojen tekijänoikeuksien siirtymisestä työnantajalle (tekijänoikeuslain 40b ). Viestinnän Keskusliitto ehdottaa tämän säännöksen laajentamista käsittämään muutkin teoslajit kuin tietokoneohjelmat ja tietokannat. 3. Selvittäjän ehdotuksen ulkopuolelle on rajattu esittävien taiteilijoiden oikeudet. Tätä rajausta ei ole perusteltu. Viestinnän Keskusliitto esittää, että myös esittävien taiteilijoiden oikeudet sisällytettäisiin olettaman piiriin. 4. Liitto toivoo lainmuutoksen ripeää toteuttamista, jotta voimassa oleva oikeustila selkiintyisi. Sääntelyn selkeys edistäisi oikeusvarmuutta ja teosten tehokasta hyödyntämistä sekä palvelisi niin työntekijöiden kuin työnantajienkin etuja.

2 2 Selvitystyö ja selvittäjän ehdotus Opetusministeriön kutsumana puolueettomana selvittäjänä on toiminut oikeusneuvos Mikko Tulokas. Hänellä on ollut työssä tukenaan asiantuntijaryhmä, jossa ovat olleet tasapuolisesti edustettuina työntekijöiden ja työnantajien edustajat. Ryhmässä ovat lisäksi toimineet asiantuntijoina neljän ministeriön edustajat. Selvittäjä on kartoittanut nykyisiä olosuhteita ja käytäntöjä laajalla kyselyllä, jonka tulokset on raportoitu selvitysraportissa. Selvittäjä ehdottaa raportissaan tekijänoikeuslakiin lisättäväksi uuden säännöksen, joka koskee tekijänoikeuden siirtymistä työ- tai virkasuhteissa. Siirtymiseen sovellettaisiin ensisijaisesti alan vakiintunutta käytäntöä tai sopimusta. Käytännön tai sopimuksen puuttuessa työnantajalle siirtyisi oikeus käyttää työntekijän työtehtäviä täyttäessä luomia teoksia ja määrätä niistä toimintansa edellyttämällä tavalla. Laajemmasta oikeuksien siirtymisestä tulisi sopia kirjallisesti työntekijän ja työnantajan välillä joko nimenomaisella sopimus-määräyksellä tai viittaamalla työehtosopimuksen tai osapuolia edustavien järjestöjen muutoin yhteisesti hyväksymiin ehtoihin. Ehdotus koskee muita teoksia kuin tietokoneohjelmia ja tietokantoja, joista on jo säännös tekijänoikeuslain 40b :ssä. Ehdotus koskee myös sellaisia valokuvia, jotka eivät ole teoksia. Ehdotus ei koske tekijöiden moraalisia oikeuksia. Sääntelyn ulkopuolelle on niin ikään rajattu esittävien taiteilijoiden oikeudet. Lainmuutoksen tarve Viestintätoimialalla, kuten useilla muillakin toimialoilla, tarve työsuhdetekijänoikeutta koskevalle sääntelylle on suuri. Selvittäjän raportissa viestintäalan perustelut lainmuutoksen tarpeelle on kirjattu sivuille Viittaamme näihin perusteluihin ja täydennyksenä niihin toteamme seuraavaa. Mediakentässä on meneillään syvälle käyvä, internetiin pohjautuva murros. Kilpailun kiristyessä ja kokonaan uusien, sisältöä eri tavoin verkossa hyödyntävien media-alan ulkopuolisten toimijoiden tullessa markkinoille mediayhtiöt ovat monissa maissa joutuneet suuriin rakennejärjestelyihin. Niiden seurauksena yrityskoot kasvavat ja toimitusten työpaikat vähenevät. Pohjoismaissa muutos näkyy esimerkiksi Tanskassa, jossa verkko näyttää lähitulevaisuudessa ohittavan sanomalehdistön markkinaosuuden mediamainonnassa. Suomessa painetulla viestinnällä on poikkeuksellisen vahva asema. Sanomalehdistön osuus mediamainonnasta on 47 prosenttia ja aikakauslehtien osuus 16 prosenttia verkon osuuden ollessa 5 prosenttia. Kuvitelma, että kaikki jatkuisi Suomessa ennallaan muun maailman eläessä mullistuksen kourissa, on epärealistinen ja vailla todellisuuspohjaa. Tämä näkyy mm. siinä, että Suomessa verkkomainonnan osuus kasvoi tänä vuonna

3 3 tammi-heinäkuussa yli 28 prosenttia koko mediamainonnan kasvaessa vähän yli 3 prosenttia. Verkkomainonnan kasvutahti ei ole hidastunut, vaikka kantaluku on kasvanut. Verkon esiinmarssi ei sellaisenaan ole kielteinen asia - päinvastoin. Se avaa uusia mahdollisuuksia ja luo uuden infrastruktuurin. Tietotekniikan tehokas hyväksikäyttö kuuluu Suomen menestystekijöihin. Aktiivinen sopeutuminen ja liiketoiminnan kehittäminen edellyttää kuitenkin oikeusvarmuutta, jotta epävarmassa toimintaympäristössä uskalletaan investoida uusiin palveluihin ja liiketoimintamuotoihin. Mikäli halutaan - säilyttää mahdollisimman monta työpaikkaa viestintäalan sisällöntuotannossa - vaalia sitä yhteiskunnallista lisäarvoa, joka syntyy siitä, että mediamainonnan panostuksilla rahoitetaan suuri osa suomalaista riippumatonta ja moniarvoista mediasisältöä - saada suomalaisten kuluttajien saataville heidän äidinkielellään monipuolisia ja laadukkaita sisältöpalveluja - tietoa ja uutisia, elämyksiä, mielipiteitä, kulttuuria ja viihdettä sekä - edistää tekijänoikeussuojatun aineiston laillista käyttöä ja turvata tekijänoikeussuojan tärkeä rooli myös jatkossa, tulee julkisen vallan tehdä kaikkensa luodakseen yrityksille suotuisat toimintaedellytykset Suomen pienillä ja rajoitetuilla viestintämarkkinoilla. Työsuhdetekijänoikeuden sääntely yritysten tarpeita vastaavalla tavalla tekijöiden moraalisia oikeuksia ja sopimusvapautta kunnioittaen on toimenpide, joka ehkä enemmän kuin mikään muu yksittäinen toimenpide on omiaan edesauttamaan suomalaisten mediayritysten hallittua sopeutumista uuteen teknologiseen ympäristöön. Oikeusneuvos Mikko Tulokkaan selvityksen perusteella nykytilanne tekijänoikeuksien siirtymisessä työnantajalle on sopimuksellisesti tavattoman kirjava. Joillakin aloilla siirtymisestä ei ole nimenomaisesti sovittu, vaikka tekijänoikeussuojattua aineistoa kiistatta syntyy. Toisilla aloilla siirtyvistä oikeuksista on sovittu melko laajasti, mutta sopimusten sisältö voi olla hyvin vaihteleva. Tekijänoikeuksiin liittyvät sopimuskäytännöt ovat laajalti epäselviä ja puutteellisia. Sopimukset eivät monesti kata tilanteita, joissa teosten hyödyntämismahdollisuudet ovat muuttuneet. Tulkintaongelmia liittyy myös mm. oikeuksien siirtymisen laajuuteen, ajalliseen kestoon sekä erilaisiin yhteistyö- ja yrityskauppajärjestelyihin ja alihankintatilanteisiin. Erilaisia sopimuksiin liittyviä epävarmuustekijöitä on tuotu esiin sekä työntekijä- että työnantajapuolelta. Selvittäjän johtopäätös on, että tekijänoikeuslakiin kirjattava olettamasäännös edistää teosten tehokasta hyödyntämistä ja selkeyttää oikeudellista tilannetta.

4 4 Viestinnän Keskusliitto yhtyy selvitysmiehen näkemykseen ja korostaa, että olettamasäännöksen myönteiset vaikutukset koituisivat niin työnantajien kuin työntekijöidenkin eduksi. Olettamasäännöksen sisältö Selvittäjän ehdotus on rakennettu perinteiselle pohjoismaiselle oikeuskäsitykselle, jonka mukaan työnantajalle kuuluu oikeus työntekijän työsuhteessa luomaan teokseen työnantajan toiminnan edellyttämässä laajuudessa. Ehdotus myös sallii osapuolten järjestää tekijänoikeutta koskevat suhteensa sopimuksin. Nämä molemmat lähtökohdat ovat Viestinnän Keskusliiton mielestä oikeita ja kannatettavia. Perusluonteeltaan selvittäjän ehdotus on äärimmäisen pitkälle venytetty kompromissi. Kompromissiluontoisuudesta seuraa, että ehdotus on tavattoman monimutkainen. Ottaen huomioon esityksen tavoitteet oikeustilan jäsentämisestä ja selventämisestä Viestinnän Keskusliitto pitää selvittäjän säännösehdotusta parempana vaihtoehtona laajentaa nykyisen 40b :n soveltamisala kattamaan tietokoneohjelmien ja tietokantojen ohella myös muut teokset, valokuvat ja esittävien taiteilijoiden suoritukset. Selvityksessä ei ole perusteltu, miksi tietokoneohjelmia ja tietokantoja koskisi erilainen työsuhdetekijänoikeussääntely kuin muunlaisia teoksia. Yksinkertainen ja selkeä lainsäädäntöratkaisu on parempi kuin sellainen, joka monimutkaisuutensa vuoksi poikii tulkintavaikeuksia. Esittävien taiteilijoiden suoritukset on rajattu pois esitetystä säännösehdotuksesta. Mielestämme ne pitäisi sisällyttää sääntelyn piiriin vastaavalla tavalla kuin teokset. Televisio- ja radioyhtiöillä on palveluksessaan henkilöitä, jotka ovat tekijänoikeudellisessa mielessä esittäviä taiteilijoita (esimerkiksi uutistoimittajat ja radiojuontajat). Heitä tulisi tekijänoikeudelliselta kannalta kohdella samalla tavoin kuin teosten tekijöitä, kun kysymyksessä on työsuhteessa tuotettu suorite eli teoksen esitys. Viestinnän Keskusliitto esittää tekijänoikeuslain 40b :n muuttamista seuraavasti (poistot yliviivattu): Tietokoneohjelmat ja tietokannat Työ- tai virkasuhteessa luotu teos 40b Jos tietokoneohjelma ja siihen välittömästi liittyvä teos on luotu täytettäessä työsuhteesta johtuvia työtehtäviä, tekijänoikeus tietokoneohjelmaan ja teokseen siirtyy työnantajalle. Sama koskee vastaavasti myös virkasuhteessa luotua tietokoneohjelmaa ja siihen välittömästi liittyvää teosta. Edellä 1 momentissa olevia säännöksiä ei sovelleta sotilasopetuslaitoksia lukuun ottamatta korkeakoulun opetus- ja tutkimustyössä itsenäisesti toimivan tekijän luomaan tietokoneohjelmaan eikä siihen välittömästi liittyvään teokseen.... Mitä 1 ja 2 momentissa säädetään tietokoneohjelmasta, sovelletaan vastaavasti työ- ja virkasuhteesta johtuvia työtehtäviä täytettäessä luotuun tietokantaan.

5 5 Ehdotetun säännöksen soveltaminen valokuviin ja esittävien taiteilijoiden suorituksiin olisi hoidettavissa asianmukaisilla viittaussäännöksillä. Oikeusvarmuuden edistämiseksi tulisi lakiesityksen perusteluissa vahvistaa seuraavat seikat: työnantaja saa luovuttaa oikeudet eteenpäin kolmannelle taholle (mukaan lukien konsernin sisäiset siirrot sekä siirrot yhteistyökumppaneille ja asiakkaille) sekä työntekijä ei työsuhteen päätyttyä saa käyttää teosta itse eikä luovuttaa oikeuksia kolmannelle. Työsuhdetekijänoikeuden tarkoituksen vastaista on, että työntekijä voisi itse tai kolmannen osapuolen välityksellä kilpailla entisen työnantajansa kanssa niillä teoksilla, joiden aikaansaamisen työnantaja on rahoittanut. Kustannustoimialalla sisältötuotteet ja palvelut syntyvät tiiviissä yhteistyössä monien henkilöiden voimin. Ei ole ajateltavissa, että yhden työntekijän siirtyessä työnantajan palveluksesta hän voisi irrottaa oman osuutensa kokonaisuudesta ja hyödyntää sitä ilman kustantajan myötävaikutusta. Aikataulu Viestinnän Keskusliitto esittää, että hallituksen esitys eduskunnalle valmistellaan mahdollisimman nopeasti. Lakiesityksessä on pohjimmiltaan kysymys oikeusvarmuuden edistämisestä selventämällä nykyinen oikeustila ja kirjaamalla se lain tasolle. Tätä ei ole mitään syytä viivyttää. Viestinnän Keskusliitto ry Håkan Gabrielsson toimitusjohtaja Viestinnän Keskusliitto on joukkoviestintäalan ja graafisen teollisuuden kattojärjestö, joka edistää toimialan yleisiä toimintaedellytyksiä tavoitteenaan turvata monipuoliset joukkoviestintäpalvelut suomalaisille. Viestinnän Keskusliitto edustaa noin 800 yritystä, jotka työllistävät noin henkilöä. Edustettujen yritysten osuus joukkoviestintämarkkinoista on noin 80 %. Keskusliiton jäseniä ovat Aikakauslehtien Liitto, Graafinen Teollisuus, Sanomalehtien Liitto, Suomen Kustannusyhdistys, Suomen Radioiden Liitto sekä Suomen Televisioiden Liitto.

6 6 Lisätietoja lausuntoon liittyen antavat tarvittaessa: Håkan Gabrielsson Satu Kangas toimitusjohtaja johtaja, lakiasiat puhelin puhelin GSM GSM