Ohjeluonnos Lapset ja elintarvikkeiden markkinointi. Pääviestit. Kuluttajavirasto Johtaja Anja Peltonen

Transkriptio

1 Kuluttajavirasto Johtaja Anja Peltonen Helsinki Ohjeluonnos Lapset ja elintarvikkeiden markkinointi Viestinnän Keskusliitto kiittää mahdollisuudesta kommentoida lapsia ja elintarvikkeiden markkinointia koskevaa kuluttajaviraston ohjeluonnosta ja toteaa asiasta lausuntonaan seuraavaa: Pääviestit 1. Ohjeen antaminen ei Viestinnän Keskusliiton mielestä ole perusteltua. Lasten paino-ongelmiin olisi löydettävä ratkaisu muilla keinoilla kuin mainontaa ja markkinointia rajoittamalla. Jos elintarvikkeen valmistus ja myynti on sallittua, myös sen mainostamisen pitäisi olla sallittua. 2. Joukkoviestintäalan ja muun elinkeinoelämän mainontaa ja markkinointia koskeva itsesääntely on mielestämme riittävää eikä uuden viranomaisohjeistuksen antaminen itsesääntelyjärjestelmien lisäksi ole tarpeellista. 3. Jos kuluttajavirasto kuitenkin päätyy ohjeen antamiseen, siitä olisi hyvä käydä ilmi, ettei kyseessä ole oikeudellisesti sitova sääntely. Esitämme harkittavaksi ohjeen nimeämistä sen luonnetta paremmin kuvaavalla termillä, esimerkiksi suositukseksi. 4. Suomen perustuslaki ja Euroopan ihmisoikeussopimus turvaavat sananvapauden, joka koskee myös kaupallista viestintää. Tarkempia säännöksiä sananvapauden käyttämisestä voidaan antaa vain lailla. Esitämme, että ohjeesta poistetaan kaikki viestien sisältöä koskevat rajoitukset.

2 2 Ohjeiden tarpeellisuus Viestinnän Keskusliitto ei pidä ohjeen antamista perusteltuna. Vaikka joillakin lapsilla epäilemättä on ylipaino-ongelmia, niitä ei pitäisi yrittää ratkaista mainontaa rajoittamalla. Mainonta ei ole syy lasten ylipainoon. Lasten ravitsemus riippuu ensisijaisesti vanhempien päätöksistä. Painonhallinnassa olennaisia asioita ovat myös liikunta ja ruokailutottumukset. Ehdotettu ohje ei tuo mitään olennaisesti uutta kuluttaja-asiamiehen vuonna 2004 julkaisemaan ohjeeseen Alaikäiset, markkinointi ja ostokset. Päällekkäiset ohjeet ovat omiaan aiheuttamaan sekaannusta ja lisäämään tehottomuutta. Ratkaisua kansanterveydellisiin ongelmiin on kepin sijasta parempi hakea porkkanan avulla: tehokkaalla terveysvalistuksella, houkuttelevalla liikuntatarjonnalla, hyvällä ja innostavalla liikuntaympäristöllä, kodin, koulun ja terveydenhuollon välisellä yhteistyöllä ravitsemusasioissa jne. Esimerkiksi Pohjois-Karjalan sydänprojektissa saavutettuja kansanterveyden kannalta myönteisiä tuloksia ei saatu aikaan elintarvikkeiden mainontaa rajoittamalla, vaan muilla keinoin. Näitä oppeja kannattaisi hyödyntää myös lasten paino-ongelmien ratkaisemisessa. Jos jonkin tuotteen valmistus ja myynti on sallittu, myös sen mainostamisen tulisi olla sallittu. Voimassa olevan lainsäädäntöön sisältyy lukuisia mainonnan rajoituksia. Lisärajoitukset eivät ole toivottavia. Joukkoviestintäala ja muu elinkeinoelämä on sitoutunut mainontaa ja markkinointia koskeviin eettisiin periaatteisiin erilaisilla itsesääntelyjärjestelmillä. Esimerkiksi Journalistin ohjeet sisältävät piilomainonnan torjumista ja ilmoitusten ja toimituksellisen aineiston rajan selvänä pitämistä koskevan ohjeen. Aikakauslehtien Liitto ry:llä ja Aikakauslehtien Päätoimittajat ry:llä on säännöt toimituksellisista ilmoituksista. Lasten aseman mainonnan ja markkinoinnin kohteena ottavat huomioon mm. Mainonnan kansainväliset perussäännöt ja niitä koskevat tulkintaohjeet, joita soveltavat Keskuskauppakamarin liiketapalautakunta ja mainonnan eettinen neuvosto. Elintarvikkeiden ja virvoitusjuomien vastuullista kaupallista viestintää koskevat tulkintaohjeet on juuri hyväksytty. Mielestämme elinkeinoelämän omat itsesääntelyjärjestelmät ovat riittäviä eikä lisäohjeistukselle ole tarvetta. Ohjeiden oikeudellinen luonne Kuluttaja-asiamiehen ohjeet eivät ole oikeudellisesti sitovaa sääntelyä; lainsäädäntövaltaa käyttää eduskunta ja asetuksenantovaltaa Tasavallan presidentti, valtioneuvosto tai ministeriö. Alemmanasteisen viranomaisen mahdollisuus antaa määrätyissä vähämerkityksisissä asioissa oikeussääntöjä edellyttää nimenomaista, soveltamisalaltaan täsmällisesti rajattua valtuutta laissa. Kuluttaja-asiamies valvoo kuluttajansuojalain 10 :n mukaan markkinoinnin lainmukaisuutta kuluttajansuojan kannalta. Tämä valvontavaltuus ei sisällä perustuslain mu-

3 3 kaista valtuutta oikeussääntöjen antamiseen. Valvonnassa ei myöskään ole kysymys tuomiovallan käyttämisestä, joka kuuluu riippumattomille tuomioistuimille. Mielestämme kuluttajaviraston antamista ohjeista pitäisi käydä ilmi se, etteivät ohjeet ole oikeudellisesti sitovaa sääntelyä. Lapsia ja elintarvikemainontaa koskevaan ohjeluonnokseen sisältyy useita kieltonormilta vaikuttavia suosituksia, joita ohjeiden lukija voi erehtyä pitämään itseään velvoittavina oikeussääntöinä. Ohjeiden selkeytys tässä suhteessa olisi hyvän hallintotavan kannalta myönteinen asia. Myös ohjeiden nimeäminen jollain toisella, niiden oikeudellista luonnetta paremmin kuvaavalla termillä, olisi mielestämme tarpeen. Esimerkiksi suositus on parempi termi kuin ohje, koska ao. sanasta itsestään käy ilmi se, ettei kyseessä ole sitova oikeusnormi tai laintulkinta. Ohjeluonnos sisältää useita tiivistelmiä kuluttaja-asiamiehen ja markkinaoikeuden ratkaisuista. Havainnollistavat esimerkit lain tulkinnasta ovat sinänsä paikallaan. Kuluttaja-asiamiehen ratkaisuilla ei kuitenkaan ole samanlaista oikeudellista statusta kuin markkinaoikeuden ratkaisuilla. Kuluttaja-asiamiehen ratkaisut ilmaisevat viranomaisen oman käsityksen lain sisällöstä. Tuomioistuimen ratkaisut ovat oikeusvoimaista lain tulkintaa. Mielestämme ohjeessa olisi hyvä tehdä tämä ero selväksi lukijoille. Ohjeluonnoksessa vedotaan useaan otteeseen tutkimuksiin. Näitä tutkimuksia ei kuitenkaan millään lailla yksilöidä. Jos tutkimuksiin halutaan vedota, niitä koskevat viitetiedot on mielestämme liitettävä ohjeeseen. Ohjeet perusoikeuksien kannalta Ohjeluonnoksessa viitataan YK:n lapsen oikeuksien yleissopimukseen sekä Suomen perustuslain yhdenvertaisuutta (6 ) ja sosiaaliturvaa (19 ) koskeviin säännöksiin. Viestinnän Keskusliiton näkemyksen mukaan myös muut mainontaan ja markkinointiin liittyvät perusoikeudet tulisi tässä tarkastelussa ottaa huomioon. Euroopan ihmisoikeussopimuksen 10 artikla turvaa jokaiselle sananvapauden. Tämä oikeus sisältää vapauden pitää mielipiteitä sekä vastaanottaa ja levittää tietoja ja ajatuksia alueellisista rajoista riippumatta ja viranomaisten siihen puuttumatta. Artikla kattaa poliittisen ja aatteellisen viestinnän ohella myös kaupallisen viestinnän. Sananvapautta on Euroopan ihmisoikeussopimuksen 10 artiklan mukaan mahdollista rajoittaa tietyin edellytyksin: rajoituksista on säädettävä laissa ja rajoitusten on oltava välttämättömiä demokraattisessa yhteiskunnassa. Rajoituksilla on myös oltava hyväksyttävä peruste, joksi sopimus mainitsee mm. terveyden suojelemisen.

4 4 Onko runsaasti sokeria, suolaa tai rasvaa sisältävien elintarvikkeiden mainontaa mahdollista rajoittaa ehdotetulla kuluttajaviraston ohjeella? Euroopan ihmisoikeussopimuksen mukaan ei ole. Vaikka tavoitteena onkin sinänsä hyvä asia - joidenkin kansalaisten painon alentaminen siitä seuraavine myönteisine terveysvaikutuksineen - rajoitukset eivät ole välttämättömiä demokraattisessa yhteiskunnassa. Sokeri, suola ja rasva eivät ole terveydelle vaarallisia myrkkyjä, vaan olennaisia elintarvikkeiden ainesosia. Rajoituksia ei myöskään voida antaa lakia alemmanasteisella normistolla, kuten kuluttaja-asiamiehen ohjeilla. Tarkasteltaessa ohjeluonnosta Suomen perustuslain kannalta päädytään samaan lopputulokseen. Suomen perustuslain 12 takaa jokaiselle sananvapauden. Sananvapauteen sisältyy oikeus ilmaista, julkistaa ja vastaanottaa tietoja, mielipiteitä ja muita viestejä kenenkään ennakolta estämättä. Tarkempia säännöksiä sananvapauden käyttämisestä annetaan lailla. Lailla voidaan myös säätää kuvaohjelmia koskevia lasten suojelemiseksi välttämättömiä rajoituksia. Elintarvikemainontaa ei voida rajoittaa kuluttaja-asiamiehen ohjeella. Viestinnän Keskusliitto esittää ohjeluonnoksesta poistettaviksi kaikki viestien sisältöä rajoittavat lausumat. Esimerkkinä voidaan mainita sivulla 2 mainittu suorien ostokehotusten, kuten osta, kokeile, saat, näet, kieltäminen. Viranomainen ei voi ennakolta kieltää määrättyjen sanojen käyttöä tai muulla tavoin rajoittaa viestinnän sisältöä. Mahdolliset kuluttajansuojalain markkinointia koskevien säännösten loukkaukset ratkaistaan jälkikäteen asianmukaisessa tuomioistuinprosessissa. Sananvapausnäkökohtien ohella ohjeistusta laadittaessa on otettava huomioon myös perustuslain 18 :ssä säädetty elinkeinon harjoittamisen vapaus. Elinkeinovapauden rajoittaminen ennakolta on mahdollista vain pakottavissa tapauksissa ja riittävän yksityiskohtaisin lain säännöksin. Elinkeinovapauden rajoittamistoimivaltaa ei voida delegoida lakia alemmalle säädöstasolle. Viranomaisohjeilla ei elinkeinovapautta voida rajoittaa lainkaan. Ehdotusluonnos sisältää lukuisia kieltoja, jotka ovat kyseenalaisia mainostajien ja mainosten toteuttajien elinkeinovapauden kannalta. Mainonnan rajoitusten vaikutukset viestintäpalvelujen kuluttajille Kaupalliset joukkoviestintäpalvelut rahoitetaan suureksi osaksi mainosrahoituksella. Kaupallinen televisio ja radio ovat täysin mainosrahoitteisia medioita. Myös aikakaus- ja sanomalehdistölle mainostuloilla on keskeinen merkitys. Mediamainontaan kohdistuvat rajoitukset vaikuttavat joukkoviestintävälineiden toimintaedellytyksiin ja kuluttajille tarjottaviin palveluihin. Jos mainonta rajoitusten johdosta vähenee, palvelutarjontaa joudutaan supistamaan tai kaventuvaa rahoituspohjaa kompensoimaan jollain muulla tavoin, esimerkiksi hintoja nostamalla. Kun viranomaiset harkitsevat erilaisia mainontaan liittyviä toimenpiteitä, niiden vaikutukset mediapalvelujen tarjontaan ja tuotteiden hintoihin on perusteltua ottaa huomioon.

5 5 Viestinnän Keskusliitto ry Håkan Gabrielsson toimitusjohtaja Viestinnän Keskusliitto on joukkoviestintäalan ja graafisen teollisuuden kattojärjestö, joka edistää toimialan yleisiä toimintaedellytyksiä tavoitteenaan turvata monipuoliset joukkoviestintäpalvelut suomalaisille. Viestinnän Keskusliitto edustaa noin 900 yritystä, jotka työllistävät noin henkilöä. Edustettujen yritysten osuus joukkoviestintämarkkinoista on noin 80 %. Keskusliiton jäseniä ovat Aikakauslehtien Liitto, Graafinen Teollisuus, Sanomalehtien Liitto, Suomen Televisioiden Liitto, Suomen Kustannusyhdistys, Suomen Radioiden Liitto sekä Viestintätyönantajat VTA. Lisätietoja lausuntoon liittyen antavat tarvittaessa: Håkan Gabrielsson Satu Kangas Toimitusjohtaja johtaja, lakiasiat puhelin puhelin GSM GSM