Lausunto digitaalista agendaa koskevasta valtioneuvoston selonteosta

Transkriptio

1 Helsinki Eduskunnan sivistysvaliokunnalle Viite: VNS 10/2010 vp Tuottava ja uudistuva Suomi - Digitaalinen agenda vuosille Lausunto digitaalista agendaa koskevasta valtioneuvoston selonteosta Viestinnän Keskusliitto kiittää mahdollisuudesta kommentoida valtioneuvoston selontekoa Tuottava ja uudistuva Suomi - Digitaalinen agenda vuosille (VNS 10/2010 vp). Liitto toteaa lausuntonaan seuraavaa: Pääviestit 1. Media-ala on suomalaisen tietoyhteiskunnan kannalta keskeisessä asemassa. Riippumattomat tiedotusvälineet luovat yhteiskunnallista lisäarvoa, rakentavat kotimaista kulttuuria, rikastuttavat ihmisten arkea ja tuottavat taloudellista hyvinvointia. Toimiva digitaalinen infrastruktuuri ei tietoyhteiskunnassa yksin riitä, vaan olennaista on huolehtia monipuolisten ja moniarvoisten sisältöpalvelujen tuottamisen edellytyksistä. 2. Media-alan yrityksille tekijänoikeussuojalla on tärkeä merkitys. Yksinoikeuksiin ja oikeuksien territoriaalisuuteen pohjautuva korkeatasoinen suoja on toiminnan perusedellytys. Erillistä sähköisen viestinnän tekijänoikeuslakia taikka sähköisen viestinnän EU-harmonisointia emme näe tarpeelliseksi. Oikeuksista sopimista tulisi kuitenkin edistää, jotta digitaalisten markkinoiden tarjoamat mahdollisuudet saataisiin paremmin hyödynnettyä. 3. Julkisella rahoituksella tuotetaan mittavia tietovarantoja. Julkisen sektorin tuottama datatieto on hyvä saada laajalti käyttöön ja jatkojalostuksen pohjaksi. Samalla tulee kuitenkin pitää huolta siitä, että julkisen sektorin hallussa olevaan jalostettuun tietoaineistoon liittyviä tekijänoikeuksia kunnioitetaan. 4. Tietoyhteiskunnassa mediataidot ovat olennaisia kansalaistaitoja. Tieto- ja viestintäteknisen osaamisen lisäksi tarvitaan medialukutaitoa. Viestinnän Keskusliiton mielestä mediakasvatuksella tuleekin olla suuri painoarvo koulujen opetussuunnitelmia ja opettajien koulutusta kehitettäessä. 5. Korkea osaaminen on edellytys sille, että Suomi menestyy globaalissa kilpailussa. Osaamisen kehittämistä on mahdollista tukea mm. verotuksellisin keinoin. Viestinnän Keskusliitto tukee digitaalisten oppimateriaalien arvonlisäverokohtelun tasapuolistamista vastaamaan painettujen materiaalien verokohtelua. Samalla toteamme, että painettuja kirjoja koskeva alennettu 9 %:n verokanta tulisi sähköisten oppimateriaalien lisäksi ulottaa myös muihin sähköisessä muodossa julkaistaviin kirjoihin.

2 2 Tietoyhteiskunta sisältöjä ja infrastruktuuria Viestinnän Keskusliitto toteaa tyydytyksellä, että selonteossa korostetaan kulttuuristen sisältöjen ja palvelujen avainasemaa tietoyhteiskunnassa. Suomessa toimivat viestintäyritykset tuottavat monipuolista ja moniarvoista sisältöä kaikille suomalaisille. Yhdymme selonteossa esitettyyn näkemykseen, jonka mukaan suomalaisen tietoyhteiskunnan kannalta on olennaisen tärkeää varmistaa hyvät olosuhteet sähköisen median kotimaiselle sisältötuotannolle. Tietoliikenteen infrastruktuurin edistäminen ei yksin riitä, tarvitaan myös korkealaatuisia ja monipuolisia sisältöjä, jotka on tuotettu tai räätälöity suomalaisille. Sisältöjen tuotanto ja saatavuus eivät liity pelkästään digitaalisen teknologiaan, vaan myös painetulla viestinnällä on yhä suuri merkitys. Toistaiseksi kustantamot rahoittavat sähköisten palvelujensa kehittämisen lähes kokonaan painotuotteista saaduilla tuloilla. Tämän vuoksi myös painetun viestinnän toimintaedellytyksistä on pidettävä huolta. Viestintäalan toimintaedellytyksissä on kyse muistakin kuin pelkästään taloudellisista, liiketoimintaan, kilpailukykyyn tai työpaikkoihin liittyvistä seikoista. Joukkoviestintä tuottaa sellaista yhteiskunnallista lisäarvoa, joka ei ole rahalla mitattavissa. Kysymys on demokratiasta ja sananvapaudesta, kotimaisten kielten ja kulttuuri-identiteetin tukemisesta sekä ihmisten arjen rikastuttamisesta ja henkisestä hyvinvoinnista. Jotta media-alalla olisi tulevaisuuden Suomessa menestymisen mahdollisuudet, sen toimintaedellytykset on turvattava. Tekijänoikeudet käyttöön Suomessa tekijänoikeussuojan taso on korkea. Sääntelyn perusta on yhdenmukaistettu tekijänoikeusalan kansainvälisillä yleissopimuksilla sekä EU:n yhdeksällä tekijänoikeusdirektiivillä. Viestintäalalla liiketoiminnan harjoittaminen edellyttää, että tehdyt investoinnit sisällön tuotteistamiseen, markkinointiin ja jakeluun turvataan vahvalla tekijänoikeussuojalla. Yksinoikeuksien nojalla yritysten on mahdollista tarjota asiakkailleen sisältötuotteita ja -palveluita ja kieltää kilpailijoilta niiden luvaton käyttö. Selonteossa tarkastellaan tekijänoikeuskysymyksiä monissa kohdin. Digitaalisen agendan keskeisimpinä tekijänoikeuteen liittyvinä toimenpiteinä mainitaan: vaikuttaminen EU:ssa digitaalisten sisämarkkinoiden ratkaisuihin, esim. tekijänoikeussääntelyyn (kohta 302) ja sähköiseen viestintään liittyvän tekijänoikeussääntelyn uudistaminen (kohta 303). Käsityksemme mukaan näillä kirjauksilla viitataan sähköisen viestinnän tekijänoikeusdirektiiviin ja lakiin, jotka liikenne- ja viestintäministeriö on nostanut viime kuukausina keskusteluun. Uuden direktiivin ja lain kaavaillusta sisällöstä ei kuitenkaan ole ollut saatavissa tarkempaa tietoa.

3 3 Toimintaympäristön digitalisoitumisen mukanaan tuomat tekijänoikeuslain muutostarpeet eivät Viestinnän Keskusliiton mielestä liity niinkään oikeuksien sisältöön, vaan oikeuksien lisensiointiin. Digitaalisessa ympäristössä ei myydä fyysisiä tuotteita, vaan sisältöpalveluja ja niihin liittyviä oikeuksia. Oikeuksien kauppaa olisi mahdollista edistää ottamalla lähtökohdaksi sopimusoikeuden yleiset periaatteet tekijänoikeuksista sovittaessa. Käytännössä tämä tarkoittaisi esimerkiksi sitä, että kaikki oikeudet tiettyyn aineistoon ostava yritys voisi olla varma siitä, että todella saa sen, mistä maksaa. Tällä hetkellä lain 28 :n säännös muutos- ja edelleenluovutuskiellosta sekä tekijänoikeussopimusten ahtaan tulkinnan periaate luovat oikeudellista epävarmuutta oikeuksien hankintaan. Muista lisensiointiin liittyviä lainmuutostarpeita liittyy mm. aineistojen kaupalliseen linkitykseen (luvattomat aggregointipalvelut). Tähän liittyvä selvitystyö on käynnistymässä tekijänoikeustoimikunnassa. Ratkaisua odottaa yhä myös kysymys oikeuksien siirtymisestä työsuhteessa voimassa oleva sopimustulkinta työnantajan normaalikäyttöoikeudesta olisi mielestämme syytä kirjata lakiin toimintaympäristön muutokset huomioon ottaen. Vaikka nähtävillä olevat lainmuutostarpeet aiheutuvat nimenomaan toimintaympäristön digitalisoitumisesta, selkeitä perusteita erilliselle sähköisen viestinnän tekijänoikeuslaille tai direktiiville ei mielestämme tässä vaiheessa ole nähtävissä. Tarvittavat muutokset voidaan toteuttaa tekijänoikeuslakia kehittämällä. Julkiset tietovarannot hyödynnettäviksi Julkisten tietovarantojen hyödyntäminen on nostettu digitaalisessa agendassa vahvasti esiin. Tässä yhteydessä mainitaan myös tekijänoikeudet. Digitaalisella agendalla tavoitellaan: tiedon paremman hyödynnettävyyden tukemista, mm. tekijänoikeudet huomioiden (kohta 320) sekä lainsäädännön muuttamista avoimen tiedon ja digitaalisten sisältöjen hyödyntämistä edistäväksi yksilön ja oikeudenhaltijoiden oikeudet huomioon ottaen (kohta 321). Viestinnän Keskusliitto kannattaa verovaroin rahoitetun julkisen datatiedon hyödyntämistä. Samalla kuitenkin korostamme, että julkisen sektorin hallussa on raakadatan ohella runsaasti jalostettua tietoa, kuten tekijänoikeussuojattua aineistoa. Suojatun aineiston käyttö edellyttää oikeudenhaltijoiden suostumusta. On myönteistä, että tämä seikka on selonteossa otettu huomioon viittaamalla asianmukaisesti tekijänoikeuksiin. Julkisen sektorin tiedon käytettävyyteen liittyy myös kysymys julkisen ja yksityisen sektorin rooleista tiedonvälityksessä ja sisältötuotannossa. Rajanvedot olisi pohdittava huolellisesti ja lähtökohtana tulisi olla, ettei julkisin varoin tuotettu aineisto vääristä kilpailua yleisen edun vastaisesti. Osaamisen parantaminen Digitaalisessa agendassa nostetaan esille tärkeä näkökulma osaamisesta Suomen kansainvälisen kilpailukyvyn perustana. Toimenpiteinä osaamisen kehittämiseksi esitetään mm.

4 4 tietoyhteiskunnan kansalais- ja mediataitojen ottamista kiinteäksi osaksi suomalaista koulutusjärjestelmää (kohta 363) sekä digitaalisten oppimateriaalien arvonlisäverokohtelun saattamista vastaamaan painettujen materiaalien verokohtelua. Mediataidot ovat olennaisia kansalaistaitoja tietoyhteiskunnassa, joka tulvii erilaista tietoa lukemattomista lähteistä ja jossa sosiaalisen median merkitys kasvaa. Tieto- ja viestintätekninen osaaminen on tärkeää, mutta vähintään yhtä tärkeää on kyky lukea kriittisesti erilaisia sisältöjä, arvioida niiden luotettavuutta ja nähdä yksittäiset tiedot osana suurempaa kokonaisuutta. Mediakasvatuksella tulee Viestinnän Keskusliiton mielestä olla suuri painoarvo koulujen opetussuunnitelmia ja opettajien koulutusta kehitettäessä. Osaamisen kehittämistä on mahdollista kannustaa myös verotuksellisin keinoin. Painetussa muodossa julkaistuja kirjoja verotetaan tällä hetkellä 9 %:n alennetulla arvonlisäverokannalla. Samaa aineistoa sähköisessä muodossa verotetaan täydellä 23 %:n verokannalla. Tämä ei ole johdonmukaista, sillä osaamisen kehittyminen ei ole riippuvaista käytetystä tekniikasta. Viestinnän Keskusliitto tukee ehdotusta digitaalisten oppimateriaalien arvonlisäverokohtelun saattamisesta vastaamaan painettujen oppimateriaalien verokohtelua. Mielestämme sama alennettu verokohtelu tulisi kuitenkin ulottaa kaikkiin kirjoihin. Oppimateriaalin erottaminen muusta opetuksessa käytettävästä aineistosta on haastavaa, sillä oppimisen välineenä voidaan käyttää kaikenlaista kirjallisuutta. Osaamisen omaehtoinen kehittäminen ei myöskään ole sidottu oppimateriaaleiksi valmistettuihin kirjoihin, vaan tietokirjallisuus laajemminkin sekä myös kaunokirjallisuus tarjoaa eväitä henkisen pääoman kartuttamiseen. Viestinnän Keskusliitto ry Håkan Gabrielsson toimitusjohtaja Viestinnän Keskusliitto on joukkoviestintäalan ja graafisen teollisuuden kattojärjestö, joka edistää toimialan yleisiä toimintaedellytyksiä tavoitteenaan turvata monipuoliset viestintäpalvelut suomalaisille. Viestinnän Keskusliitto edustaa noin 800 yritystä ja yhteisöä, jotka työllistävät noin henkilöä. Edustettujen yritysten osuus joukkoviestintämarkkinoista on noin 80 %. Keskusliiton jäseniä ovat Aikakauslehtien Liitto, Graafinen Teollisuus, Sanomalehtien Liitto, Suomen Kustannusyhdistys, RadioMedia ja Suomen Televisioiden Liitto.

5 5 Lisätietoja lausuntoon liittyen antavat tarvittaessa: Håkan Gabrielsson Satu Kangas Toimitusjohtaja Johtaja, lakiasiat ja viestintäpolitiikka Puhelin Puhelin GSM GSM