3. HE 236/2002 vp laeiksi väestötietolain ja henkilökorttilain muuttamisesta. Kuultavina: puheenjohtaja Erkki Hartikainen, Vapaa-ajattelijain Liitto

Transkriptio

1 PERUSTUSLAKIVALIOKUNTA ESITYSLISTA 118/2002 vp Torstai kello Nimenhuuto 2. Päätösvaltaisuus 3. HE 236/2002 vp laeiksi väestötietolain ja henkilökorttilain muuttamisesta Ilmoitetaan, että hallintovaliokunta on pyytänyt asiasta perustuslakivaliokunnan lausunnon. 4. HE 170/2002 vp uskonnonvapauslaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi HE 204/2002 vp hautaustoimilaiksi LA 121/2002 vp laiksi perusopetuslain ja lukiolain muuttamisesta (Irina Krohn /vihrym.) Jatkettu I käsittely Kuultavina: puheenjohtaja Erkki Hartikainen, Vapaa-ajattelijain Liitto professori Teuvo Pohjolainen Seuraava kuuleminen on Muut asiat 6. Seuraava kokous Seuraava kokous on perjantaina klo 8.00.

2 Teuvo Pohjolainen (1) Lausunto eduskunnan perustuslakivaliokunnalle Hallituksen esityksestä Eduskunnalle hautaustoimilaiksi (HE 204/2002 vp) 1. Yleistä Ehdotetun lain tavoitteena on edistää uskonnon ja omantunnonvapauden käytännön toteutumismahdollisuuksia ja turvata vainajan muiston kunnioittamiseen liittyvien pieteettinäkökohtien huomioon ottamista hautaustoimessa. Lakiehdotus liittyy uskonnonvapauslain uudistamiseen (HE 170/2002), sillä lailla on tarkoitus korvata vanhaan uskonnonvapauslakiin sisältyneet hautaustointa koskevat säännökset. Ehdotuksella edistetään myös yhdenvertaisuuden toteutumista erityisesti siltä osin, kun laissa turvataan oikeus hautapaikkaan yleisellä hautausmaalla, sekä on tarkoitus säätää hautaustoimesta perittävistä maksuista. Lakiehdotuksen lähtökohdat ja tavoitteet ovat siten sopusoinnussa perustuslain perusoikeussääntelyn kanssa. Esitykseen liittyy myös eräitä muita perustuslain kannalta tärkeitä kysymyksiä. Esille nousee erityisesti krematorion ylläpitäjälle lakiehdotuksessa esitetyt toimivaltuudet. Tarkastelen tässä lausunnossa hallituksen esitykseen sisältyvää lakiehdotusta lähinnä valtiosääntöoikeudellisesta näkökulmasta. 2. Hautaustoimi ja uskonnonvapaus sekä uskonnosta riippumaton yhdenvertaisuus Oikeus hautasijaan Lakiehdotuksen mukaan yleisten hautausmaiden ylläpitovelvollisuus kuuluu evankelisluterilaisen kirkon seurakunnille tai seurakuntayhtymille. Myös muita hautausmaiden ylläpitäjiä voi olla (ehdotuksen 7-8 ). Yleiseltä hautausmaalta on osoitettava hautasija vainajalle 4 :n osoittamissa tapauksissa. Sääntely tarkoittaa, että hautasija on osoitettava vainajalle tämän uskonnosta riippumatta.

3 Yksilön kannalta - uskonnonvapauden näkökulmasta - on olennaista, ettei hautaamista toimiteta vastoin omantunnon ja uskonnonvapautta alueelle, jonka voidaan katsoa loukkaavan uskonnollista vakaumusta. Tämän vuoksi - uskonnonvapautta korostaen - lakiehdotukseen on sisällytetty säännös (5 ), jonka mukaan hautasija on pyynnöstä osoitettava erilliseltä tunnustuksettomalta hauta-alueelta. Uskonnonvapauteen liittyy kiinteästi uskontoon tai vakaumukseen perustuvan syrjinnän kielto (PeL 6,2 ). Julkisen vallan käyttöön kohdistuu velvoite kohdella tasapuolisesti kaikkia uskonnollisia yhdyskuntia tai maailmankatsomuksellisia suuntauksia (Pel 22 ). Myös tämän perusoikeussäännöksen näkökulmasta hautasijan osoittamista koskeva sääntely ja erityisesti kaikille uskonnosta riippumatta kuuluva oikeus saada hautasija yleiseltä hautausmaalta toteuttaa perustuslaissa asetetut vaatimukset. Katson, että hallituksen esitykseen sisältyvän lakiehdotuksen edellä mainituilla järjestelyllä turvataan riittävässä määrin perustuslain takaamaa uskonnon ja omantunnonvapautta. Hautaustoimesta perittävät maksut Uskonnosta riippumattoman yhdenvertaisuuden näkökulmasta merkitystä on myös hallituksen esitykseen sisältyvällä hautaustoimesta perittäviä maksuja koskevalla sääntelyllä (lakiehdotuksen 6 ). Ehdotuksen mukaan säännöksessä tarkoitettujen maksujen perusteiden tulee olla samat kaikille, joilla on oikeus tulla haudatuksi seurakunnan tai seurakuntayhtymän hautausmaalle. Säännös turvaa perustuslain edellyttämää yhdenvertaisuutta. Ehdotuksen mukaan (6 ) hautaustoimessa perittävät maksut saavat olla enintään palvelun tuottamisesta aiheutuvien kustannusten suuruiset. Ehdotetussa 8 :ssä, jossa on säännökset rekisteröidyn uskonnollisen yhdyskunnan taikka muun rekisteröidyn yhteisön tai säätiön oikeudesta ylläpitää hautausmaata, ehdotetaan säädettäväksi, ettei tällaisessa tapauksessa hautausmaata saa ylläpitää taloudellisen voiton tavoittelemiseksi. Ehdotuksen 7 :ssä, jossa on säännös ortodoksisen kirkkokunnan seurakunnan, valtion, kunnan tai kuntayhtymän oikeudesta ylläpitää hautausmaata, ei ole säännöstä toiminnasta perittävän maksun määrästä. Nähdäkseni 6 :n säännöksiä maksun määräytymisen perusteista tulisi laajentaa koskemaan myös 7 :n mukaisia hautausmaiden ylläpitäjiä.

4 3. Viranomaistehtävän antaminen yksityiselle Lakiehdotuksen 18 :ssä ehdotetaan, että krematorion ylläpitäjä ei saisi luovuttaa tuhkaa, jos olisi perusteltu syy epäillä, että tuhkaa tultaisiin käsittelemään lain säännösten vastaisesti. Krematorion ylläpitäjällä olisi myös velvollisuus rekisteröidä tuhkaukset sekä ilmoitukset tuhkan sijoituksesta. Krematoriotoimintaa voidaan pitää osana hautaustointa, joka puolestaan on julkiselle vallalle viime kädessä kuuluva tehtävä. Ehdotuksen 17 :n mukaan lääninhallitus myöntää luvan ylläpitää krematoriota. Lupamenettely sinänsä tällaisen toiminnan harjoittamiseen on perusteltua. Kysymyksessä ei ole elinkeinotoiminta, sillä ehdotetun säännöksen mukaan krematoriota ei saa ylläpitää taloudellisen voiton tavoittelemiseksi (17,2 ). Lupa krematorion ylläpitämiseen voidaan myöntää myös rekisteröidylle yhteisölle (esimerkiksi osakeyhtiö) ja säätiölle. Tämä merkitsee julkisen (viranomaistehtävän) antamista yksityiselle. Lakiehdotukseen ei sisälly säännöksiä siitä, että yksityisen palveluksessa viranomaistehtävää hoitavat olisivat rikosoikeudellisessa virkavastuussa toiminnassaan. Ehdotukseen sisältyy kuitenkin säännös (18,3 ), jonka mukaan "tuhkan luovuttamiseen liittyvässä toiminnassa" on noudatettava hallintomenettelylain, asiakirjain lähettämislain, kielilain ja hallinnon tiedoksiantokin säännöksiä. Perustelujen mukaan sovellettavaksi tulisi myös sähköisestä asioinnista hallinnossa annettu laki (s. 23). Erikseen (27 ) lakiehdotukseen on sisällytetty myös muutoksenhakua koskeva säännös, jonka mukaan (myös yksityisen) krematorion ylläpitäjän päätökseen, jolla on kieltäydytty luovuttamasta tuhkaa, haetaan muutosta hallintolainkäyttölain mukaisesti. Yksityiselle annettavien viranomaistehtävien osalta ehdotuksia on arvioitava perustuslain 124 :n kannalta. Sen mukaan julkinen hallintotehtävä voidaan antaa muulle kuin viranomaiselle lailla tai lain nojalla, jos se on tarpeen tehtävän tarkoituksenmukaiseksi hoitamiseksi eikä vaaranna perusoikeuksia, oikeusturvaa tai muita hyvän hallinnon vaatimuksia. Edellä sanotun tehtävän antamisvaltuudesta säätämiselle laissa ei nähdäkseni ole periaatteellista estettä. Perustuslakivaliokunta on vakiintuneesti katsonut, että säänneltäessä hallintotehtävän antamista muulle kuin viranomaiselle on oikeusturvan ja hyvän hallinnon vaatimusten noudattaminen turvattava säännösperusteisesti (ks. esim. PeVL 26/2001 vp, s. 5/II). Tältä osin - ottaen huomioon viittaukset hallintoasioiden käsittelyä koskevaan lainsäädäntöön ja muutoksenhakua koskeviin säännöksiin - ei hallituksen esitykseen sisältyvään lakiehdotukseen ole huomauttamista.

5 Krematorion ylläpitämiseen myönnettävän luvan edellytyksenä on lakiehdotuksen mukaan se, että "hakijalla on edellytykset ylläpitää krematoriota asianmukaisesti". Tältä osin sääntely jää varsin avoimeksi. Perusteluissa asianmukaisen toiminnan edellytyksiä kuvataan laajemmin (s. 22: mm. mahdollisuus huolehtia toimintaan liittyvistä julkisista hallintotehtävistä, ammatilliset ja taloudelliset olosuhteet sekä pieteettinäkökohtien huomioiminen). Nähdäkseni tulisi harkita, olisiko lakitekstiin sisällytettävä ehdotettua täsmällisemmin lupaharkinnassa huomioon otettavia seikkoja.