Liikennevirasto vastaa liikennejärjestelmästä Liikennevirasto uuden liikennepolitiikan toteuttajana Kari Ruohonen Liikenteen asiantuntijaorganisaatio, joka vastaa Suomen liikenneväylistä ja liikennejärjestelmän kokonaisvaltaisesta kehittämisestä. Mahdollistaa toimivat, tehokkaat ja turvalliset matkat ja kuljetukset. Edistää toiminnallaan liikennejärjestelmän toimivuutta, liikenteen turvallisuutta sekä alueiden tasapainoista ja kestävää kehitystä. Toimii liikenneja viestintäministeriön hallinnonalalla ja työllistää 700 asiantuntijaa. Lisäksi työllistää vuosittain välillisesti noin 12 000 henkilöä ostamalla palveluja. Liikennevirasto 2 Tavoitteena tehokkaampi liikennejärjestelmä Haasteet ja odotukset vaihtelevat Liikenneviraston tehtävänä on kehittää tie- ja rataverkosta sekä vesiväylistä yhtenäinen ja tehokkaasti toimiva järjestelmä. Tavoitteena on luoda yhtenäiset toimintatavat, joilla tuotetaan tehokkaasti asiakkaiden tarvitsemat palvelut. Toimivat liikenneyhteydet ovat kestävän kasvun perusedellytys. Niiden kehittämisellä on tärkeä rooli yhteiskunnalle ja kansalliselle kilpailukyvylle. Liikennevirasto vastaa myös julkisen liikenteen toimintaedellytyksien kehittämisestä. Liikennevirastolla on tieto liikenteestä ja liikenneväylistä Etelä: Länsi: Pohjoinen: Itä: Liikennevirasto 3 Liikennevirasto 4
Liikenneviraston vastuulla miljardien väyläomaisuus Liikennevirasto ostaa väylänpidon-, suunnittelu-, maanmittaus- ja muita palveluita vuosittain noin 1,7 miljardilla eurolla, mikä vastaa noin kolmasosaa koko infra-alasta. Liikenneviraston organisaatio Pääjohtaja Liikenneviraston vastuulla on lähes 19,2 miljardin euron väyläomaisuus. Vuotuinen budjetti (brutto) on noin 1,8 miljardia euroa, josta: -liikenne 1 020 milj. euroa perusväylänpitoon 610 milj. euroa kehittämiseen 81 milj. euroa merenkulkuun 100 milj. euroa joukkoliikenteen ostoihin ja kehittämiseen sekä saariston yhteysalusliikenteeseen 24 milj. euroa Länsimetron rakentamisen avustamiseen Toiminnan ohjaus Suunnittelu Talous ja tulosohjaus Hankkeet Projektien toteutus Väylänpito Infra ja ympäristö Liikenne ja tieto Tieto Liikenteen palvelut Hankehallinta Kunnossapito Liikennekeskukset Liikenneviraston oma budjetti on noin 87 milj. euroa. Oikeus ja hankinta Henkilöstö ja hallinto Liikennevirasto 5 6 Liikenneratkaisuissa huomio ympäristöön Turvallisuuden varmistaminen toiminnan reunaehto Liikennevirasto pyrkii suojaamaan ympäristöä ja ihmisiä liikenteen terveys- ja ympäristöhaitoilta. Väylänpidolle keskeisiä ympäristöasioita ovat energian ja luonnonvarojen säästeliäs käyttö, ilmastonmuutoksen hillitseminen ja luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen. Liikenneratkaisujen on tuettava kestävää kehitystä: liikenteen hinnoittelu ja verotus nähdään tulevaisuuden ohjauskeinoina kulkumuodon valintaan. Liikenteen päästöjä vähennetään muun muassa seuraavin keinoin: tuetaan kaupunkiseutujen maankäytön eheyttämistä ja joukkoliikenteen edellytyksiä kehitetään tavaraliikenteeseen energiatehokkaita ratkaisuja ja älykästä logistiikkaa lisätään raideliikenteen kilpailukykyä Liikenneonnettomuuksia pyritään ennaltaehkäisemään kaikessa toiminnassa. Tavoitteena on, ettei meri- ja rautatieliikenteessä tapahdu kuolemaan johtavia tai ympäristöä vahingoittavia onnettomuuksia. Tieliikenteessä vuosittain menehtyvien ihmisten lukumäärä pyritään laskemaan alle sataan vuoteen 2025 mennessä. Turvallisuus pyritään varmistamaan kiinnittämällä huomiota muun muassa seuraaviin asioihin: maankäytön vaikutukset joukkoliikenne automaattinen liikennevalvonta tiejärjestelyt ja tasoristeyksien poistaminen liikennetilanteesta, olosuhteista ja häiriötilanteista tiedottaminen älyliikenteen ratkaisut Liikennevirasto 7 Liikennevirasto 8
Perusväylänpitoon miljardi euroa vuodessa Perusväylänpidon vuosittainen rahoitus 2013 2017 Perusväylänpidon tarkoituksena on turvata kansalaisten ja elinkeinoelämän sujuva ja turvallinen liikkuminen ympäri vuoden. Maanteiden, rautateiden ja vesiväylien päivittäinen kunnossapito, ylläpito, parantaminen ja liikenteen palvelut rahoitetaan valtion talousarviossa päätettävällä perusväylänpidon määrärahalla. Vuosille 2013 2017 myönnetty rahoitustaso ei mahdollista kaikkien liikennepoliittisten tavoitteiden toteutumista. Nykyinen palvelutaso pystytään kuitenkin pääosin säilyttämään liikenteen palveluissa ja päivittäisessä kunnossapidossa. (Keskiarvo vuosina 2013 2017, %) *) Suluissa vuoden 2013 rahoitus Liikennevirasto 9 Liikennevirasto 10 Vuonna 2013 käynnissä olevat / käynnistyvät Liikenneviraston isot projektit Liikennehankkeet hallituskaudella 2012 15 Hallituskaudella 2012 2015 aloitetaan 19 uutta hanketta, joiden kustannukset ovat n. 1,3 Mrd.. Uudet hankkeet ovat aloitettavissa vuosina 2013 2016. Uudelleenarviointi Vt 8 ja vt 6 osalta kustannustehokkaan ja optimaalisen ratkaisun löytämiseksi Vuosina 2016 2022 sitoudutaan kolmen kärkihankkeen toteutukseen Pisara-rata, Helsinki Helsinki-Riihimäki rataosan kapasiteetin lisääminen, 2.vaihe Imatra-Luumäki kaksoisraide ja yhteyden parantaminen Imatralta Venäjän rajalle Muiden kohteiden osalta vuosien 2016 2022 listaus on luonteeltaan suunnitteluohjelma 12
Suomi panostaa raideliikenteen kehittämiseen Mikä muuttuu? Liikennepoliittisen selonteon hankkeiden arvosta puolet ratahankkeita Riihimäen kolmioraide Kerava Riihimäki kapasiteetin parantaminen1. vaihe Ylivieska Iisalmi Kontiomäki radan sähköistys ja parantaminen Helsingin ratapihan toiminnallinen kehittäminen Liikenteenohjausjärjestelmien kehittäminen Puuterminaalien toteuttaminen Ro Pääratojen routa- ja pehmeikköalueiden korjaukset Näiden toteuttamisesta päätettiin vuoden 2013 kehyskäsittelyn yhteydessä Liikennepoliittisessa selonteossa päätettiin lisäksi seuraavista raideliikennehankkeista Pisararadan toteuttaminen ja suunnittelun rahoitus Kerava Riihimäki 2.vaihe Luumäki Imatra Svetogorsk kapasiteetin parantaminen ja suunnittelun rahoitus Rahoitus seudullisten metro- ja raitiotiehankkeiden suunnitteluun ja toteutukseen Käytetään monia eri keinoja, jotta ihmisten on helppoa liikkua ja kuljetusreitit tuovat asiakkaille kilpailukykyä Täsmähankkeita liikenteen ongelmien ratkaisemiseksi Liikennevirasto jakaa tietoa väylistä ja liikenteestä, jotta ihmisille voidaan tuottaa liikkumisen ja kuljetusten lisäpalveluja Hyötyjä / käyttäjä maksaa Maankäytön ja liikenteen yhteensovittaminen Valtion ja kuntien on kehitettävä yhteisiä uusia toimintamalleja MAL(PE) sopimukset Kiinteistökehittäjien rooli liikenneinfran rahoittajana Kehitetään hankintoja Palkitaan hyvistä ratkaisuista ja turvallisesta liikennöinnistä myös rakennustyön aikana Ammattiylpeys kunniaan Rohkeita kokeiluja <Laatija> 13 Liikennevirasto 14 Mikä ei muutu Suurin osa väylistä on rakennettu, hankkeillakin parannetaan yleensä vain olemassa olevaa tietä, rataa tai meriväylää Rahoitus olemassa olevan verkon kunnossapitoon on niukka Korjausvelka kasvaa Töitä joudutaan priorisoimaan Suomessa on laajat verkot asukaslukuun verrattuna Osalla verkkoa käyttöaste ja usein myös kunto huono Voidaan vain pitää liikennöitävässä kunnossa Valtiolla on hyvin niukka rahoitus uuden maankäytön edellyttämiin investointeihin Suunnitteluprosessit pitkät Maankäyttö- ja rakennuslain muutostarvetta YM arvioi Väylälait Tarve yhteiseen kehittämiseen Liikennevirasto 15 Liikennevirasto 16
Turun Matkakeskus hanke / Visio Kiinteistöliikelaitos 19.01.2012 Keski-Pasila Kevyen Uudisrakentamista liikenteen Köydenpunojankadun uusi linjaus sillan jatke Konepaja-alue LOGOMO Lisäkansi Laitureilta uudet ylösnousut Kansi Lisäkansi P Kevyen Ratapihankadun Pysäköintilaitos liikenteen uudisrakentaminen <Laatija> 17 Matkakeskus liikenteen silta silta <PVM> Uusi kevyen 17 Uusi uljas Keski-Pasila 19 <Laatija> 20
Toimivat liikenneyhteydet hyvinvoiva Suomi Liikennevirasto 21