Päihdepalvelut lähisuhdeväkivaltatyön tukena Alkoholi ja väkivalta -seminaari 28.5.2013 Systemaattinen kartoitusi / Ewalds 1
Väkivallan eri tasot (Raaseporin kihlakunnan pari- ja lähisuhdeväkivallan toimintasuunnitelma kunnille) 7.11.2013 Esityksen nimi / Tekijä 2
Väkivallan tasot Yksilötasolla väkivallalla on toimija, ja siihen kiinnitetään siksi usein huomiota esim. tiedotusvälineissä. Rakenteellisella tasolla väkivalta on sisäänrakennettuna yhteiskunnan rakenteissa, mm. perheessä, ideologisissa ja uskonnollisissa laitoksissa Liittyy mm. resurssien saatavuuteen, syrjäytymiseen ja valtasuhteisiin. Vaarana jäädä huomaamatta Kulttuurisella tasolla rakenteellinen ja henkilökohtainen väkivalta voi saada oikeutuksen. Kyse on aatteista, käsityksistä, uskonkäsityksistä, sosiaalisista normeista, rooliodotuksista ja asenteista, jotka tukevat ja ylläpitävät väkivaltaa. 7.11.2013 Esityksen nimi / Tekijä 3
Työntekijään vaikuttaa väkivallan eri tasot Yhteiskunnalliset normit ja asenteet perheväkivallasta Tunnustetaanko ongelma Saako työ arvostusta Auttamisjärjestelmä ja sen laatu Tunnistetaanko ongelma, kuuluuko se perustehtävään Onko olemassa selkeät rakenteet ja mallit työlle Antaako työyhteisö tukea Yksilötasolla olevat tekijät
Väkivallan talo uskonnollin en vv seksuaali sta vv yksinoikeus lapsiin kohdistuva vv uhkailu, pelottelu fyysinen vv pelko taloudellinen vv sosiaalinen eristäminen henkinen vv turvattomuus Lähisuhdeterrori (intimate terrorism) Latentti väkivalta Barbro Näse enligt (Parrelationskraft PARK) Michael F. McGrane 2010-10-29 Helena Ewalds 5
Turvallinen koti neuvottelu fair - play seksuaalinen integriteetti jaettu vastuu vastuullinen vanhemmuus ei uhkaava käytös taloudellinen kumppanuus tuki ja luottamus fyysinen integriteetti psyykkinen integriteetti turvallisuus ei väkivaltaa Barbro Näse enligt Michael F. McGrane 2010-10-29 Helena Ewalds 6
Väkivalta ja jännite parisuhteessa (Säävälä, Pohjoisvirta, Keinänen, Salonen. Mies varikolle. Apua lähisuhdeväkivaltaan 2006) Jännite/pelko ärtymys Pelon, ärtymyksen kokemus Tekijä Uhri Väkivalta ja sen määrä Uhri Tekijä Jännite kasvaa Väkivalta Anteeksipyyntö Jännite kasvaa Väkivalta Anteeksi -pyyntö Jännite kasvaa Väkivalta Aika
Paras tapa ehkäistä väkivaltaa on puhua väkivallasta! 28.5.2013 Systemaattinen kartoitusi / Ewalds 8
Päihde- ja mielenterveyspalveluissa Millaisia ovat asiakkaani? Millaisia kokemuksia heillä on lähisuhdeväkivallasta joko tekijöinä tai kokijoina? Puhunko lähisuhdeväkivallasta heidän kanssaan? Kartoitanko systemaattisesti asiakkaan tilanteen? Onko minulla keinoja ehkäistä lähisuhdeväkivaltaa ja lisätä asiakkaani turvallisuutta? Keiden kanssa minun on hyvä tehdä yhteistyötä? Mitä muita palveluja on olemassa? Mitä olen jo tehnyt? Miten voisin kehittää työtäni? 7.11.2013 9
Tavoitteet Lähisuhdeväkivallan vähentäminen ja ehkäisy Päihde- ja mielenterveystyön kehittäminen 1.Lähisuhdeväkivaltaan liittyvän osaamisen vahvistaminen 2.Väkivaltatilanteen kartoittamisen ja siihen puuttumisen toimintamallien kehittäminen ja kokeilu 3.Väkivaltanäkökulman juurruttaminen valtakunnalliseen ja alueelliseen ohjaukseen 7.11.2013 10
Kohderyhmät Päihde- ja mielenterveystyötä tekevät ammattilaiset Päihde- ja mielenterveyspalvelujen väkivaltaa kokeneet tai käyttäneet asiakkaat Erityisryhmänä päihteiden ongelmakäyttäjänaiset 7.11.2013 11
THL toteuttaa 17.4.2013 16.4.2014 Asiantuntijaverkosto THL, STM, ESAVI, Suomen Mielenterveysseura, A- klinikkasäätiö, Kirkkohallitus, Helsingin Diakonissalaitos Kokemusasiantuntijat Päijät-Häme alueelliset verkostot ja palveluntuottajat Osa naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämisen ohjelmaa 7.11.2013 12
Systemaattinen väkivallan kartoitus on oikeus ja velvollisuus, joka ehkäisee väkivaltaa, edistää terveyttä ja on väliintulo väkivaltakierteen katkaisemiseksi. 28.5.2013 Systemaattinen kartoitusi / Ewalds 13
Huomautukset väkivaltaan puuttumattomuudesta Perhesurmaselvitys 2012 väkivaltaa ei oteta puheeksi, väkivaltaan tai sen uhkaan ei puututa, väkivallan riskiä ei arvioida, aikuisten palveluissa ei huomioida aikuisten kanssa eläviä lapsia Valtion tarkastusviraston lastensuojelun tarkastuskertomus 6/2012 - lastensuojelun avohuolto ei vastaa väkivallan uhrien ja tekijöiden tarpeisiin. Perheitä ei tueta riittävästi missään lastensuojelun vaiheessa. 28.5.2013 Systemaattinen kartoitusi / Ewalds 14
Miksi pitää kysyä? Asia, josta ei puhuta, ei ole olemassa. Häpeä, salailu, pelko estävät useimmiten sekä väkivallan kohteeksi joutuneen että tekijän olemaan aloitteentekijä väkivallan puheeksi ottamisessa. Puhu väkivallasta väkivaltana. Väkivalta ei ole perheriita tai vuorovaikutusongelma. Väkivallan nimeäminen väkivallaksi auttaa niitä lapsia, jotka ovat eläneet väkivaltaisessa kodissa katkaisemaan väkivallan ketjun siirtymästä sukupolvelta toiselle. Väkivallasta puhuminen auttaa käsittelemään väkivaltakokemuksia. Auttaa ymmärtämään kuka on vastuussa väkivaltateoista eli tekijä. Lapsen näkökulmasta lapsi näkee itsensä syylliseksi väkivaltaan kodissa. 28.5.2013 Systemaattinen kartoitusi / Ewalds 15
Miksi pitää kysyä kaikilta? Väkivalta on kansanterveysongelma. Väkivallasta seuraa terveydellisiä ja sosiaalisia ongelmia. Väkivallan seuraukset voivat olla hyvin pitkäaikaisia ja vakavia jopa hengenvaarallisia. Väkivalta ei useimmiten näy ulospäin, ei ainakaan kotona ja lähisuhteissa tapahtuva väkivalta. Vähemmän syyllistävää kun kysytään kaikilta. Riskiryhmiä, joilta erityisesti pitäisi kysyä kuten raskaana olevat ja vastasynnyttäneet äidit, mielenterveys- ja päihdeongelmista kärsivät. 28.5.2013 Systemaattinen kartoitusi / Ewalds 16
MIKSI VÄKIVALTAA PITÄÄ SEULOA - työntekijöiden perustelut (Virkki T. ym. 2011) Terveyden edistäminen. Ymmärretään väkivallan vaikutukset ihmisen terveyteen Oikeus ja jopa velvollisuus puuttua väkivaltaan Prosessin käynnistäminen. Väkivaltaa kyseenalaistavan : prosessin käynnistäminen,. välittäminen, sysäyksen. antaminen on väkivallan kohtaamisessa jo sinänsä merkityksellistä ja tärkeää 28.5.2013 Systemaattinen kartoitusi / Ewalds 17
Miksi väkivaltaan ei puututa (Virkki ym. 2011) Medikaalinen, ei nähdä lääketieteellisenä ongelmana. Oman ammatillisen roolin ja työnkuvan ulkopuolisena toimintana. Käytännöllinen, ei toimivia käytäntöjä, mitä tehdään jos tulee ilmi Individualistinen, vastuu lähisuhdeväkivaltaongelman ratkaisemisesta kuuluu osapuolille itselleen. Psykologinen, puuttuminen aiheuttaa enemmän vaurioita kuin hyötyä 28.5.2013 Systemaattinen kartoitusi / Ewalds 18
Kertomista helpottaa Kun ammattilainen kysyy suoraan ja kiireettä siten, että oikeasti haluaa tietää on itse nainen ei puhu alentuvasti puhuu samaa kieltä ja on samaa etnistä taustaa Kun olen itse varma että asia pysyy salassa olen vastaanotolla ilman väkivallantekijää valmis käsittelemään asiaa varma että kertovat poliisille vain suostumuksellani Kynnyksiä jos minua ei kuunnella kunnolla jos häpeän en ole valmis käsittelemään asiaa olen peloissani seurauksista väkivallantekijän taholta tai huolissani lasten menettämisestä (Kramer ym 2003) 7.11.2013 Esityksen nimi / Tekijä 19
Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisen rooliin kuuluu 1. Väkivallan tunnistaminen 2. Väkivallan puheeksi ottaminen 3. Uhrin haastatteleminen, tukeminen ja ohjaus (neuvominen) 4. Tilanteen vaarallisuuden arvioiminen 5. Huolellinen lääkärintutkimus ja lausunto 6. Väkivallan ja sen seurausten dokumentointi (vammat, psykologiset seuraukset jne.) 7. Lapsista kysyminen ja keskusteleminen 8. Väkivallasta ilmoittaminen lastensuojelulain vaatimusten mukaisesti 9. Uhrien ohjaaminen muihin palveluihin 10. Koordinoitu yhteistyö muiden alojen ammattilaisten kanssa (Perttu & Kaselitz 2006) 7.11.2013 Reetta Siukola 20
Systemaattisen väkivallan kartoituslomake Lomake Kysytään kaikilta osana huolellista esitietoa ja hyvää asiakastyötä/hoitoa. Tapahtuu vuorovaikutuksessa asiakkaan/potilaan ja työntekijän välillä. Tärkeintä on luottamuksellisen ja turvallisen ilmapiirin rakentaminen. Kerro, että lähisuhdeväkivalta vaikuttaa haitallisesti asiakkaan/potilaan ja hänen lastensa hyvinvointiin, terveyteen ja turvallisuuteen. 28.5.2013 Systemaattinen kartoitusi / Ewalds 21
Yleisiä ohjeita: lomakkeen täyttäminen Väkivallasta kysyminen tapahtuu aina asiakkaan/potilaan kanssa kahden kesken. Väkivallasta kysyminen ei ole turvallista mahdollisen väkivallan tekijän tai tekijälle läheisen henkilön, eikä toisten asiakkaiden/potilaiden läsnä ollessa. Älä koskaan anna lomaketta asiakkaan/potilaan itse täytettäväksi tai mukaan kotiin. Esityksen nimi / Tekijä 22
Lomakkeen osat 1. Suodatinkysymykset 2. Kartoituskysymykset 3. Arviointi 4. Toimenpiteet 7.11.2013 Reetta Siukola 23
Suodatinkysymykset 3 2 Mikäli potilas vastaa KYLLÄ suodatinkysymyksiin nro 2 tai 3, tee hänelle kartoituskysymykset lomakkeen mukaisesti. Kartoituksen jälkeen tee alustava avun/hoidon tarpeen arviointi käyttäen lähisuhdeväkivallan hoidon tarpeen arviointilomaketta (lomakkeen 2. puoli). 7.11.2013 Esityksen nimi / Tekijä 24
Kartoituskysymykset 5 6 7.11.2013 Esityksen nimi / Tekijä 25
Arviointi 3-5 7.11.2013 Esityksen nimi / Tekijä 26
Toimenpiteet 3 5 6 7.11.2013 Esityksen nimi / Tekijä 27
Miten saada toimivaksi käytännöksi? 1. Toimialan johdon tehtävä päätös käytännöstä näin toimitaan 2. Henkilöstön kouluttaminen lähisuhdeväkivallan ilmiöstä ja väkivallan puheeksi ottamisen käytännöistä 3. Otettava käyttöön tai luotava hoitopolku. Miten toimitaan, kuka tekee mitä ym. 28.5.2013 Systemaattinen kartoitusi / Ewalds 28
Systemaattinen kartoitus ja riskin arviointi Väkivaltaa ei tunnistettu tai ilmaistu Väkivallan systemaattinen kartoitus Väkivaltaa kokenut tunnistettu MARAK riskinarviointi MARAK riskinarvioinnin kokous 28.5.2013 Systemaattinen kartoitusi / Ewalds 29
Tietoa lähisuhdeväkivallasta sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille Materiaali sisältää tietoa lähisuhde- ja perheväkivallasta ilmiönä välineitä väkivallan systemaattiseen kartoitukseen ja uhrin turvallisuuden varmistamiseen ohjeistukset väkivallan uhrin ja tekijän sekä lapsen tukemiseen ohjeita kunnille palvelujen järjestämiseen www.thl.fi/kasvunkumppanit > Työn tueksi > Ehkäisevä työ > Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisytyö 7.11.2013 Reetta Siukola 30
7.11.2013 Reetta Siukola 31