Finanssivalvonnan ajankohtaiskatsaus Eduskunnan talousvaliokunta 19.5.2017 Johtaja Anneli Tuominen
Esityksen sisältö Euroopan ja Suomen finanssisektorin tila ja riskit Finanssivalvonnan toiminnan painopisteitä Ajankohtaista 1
Euroopan ja Suomen finanssisektorin tila ja riskit
Pankkisektorin vakavaraisuus vahva Q4/2016 Vakavaraisuuden vahvistumisen taustalla omien varojen kasvu Ydinvakavaraisuussuhde (CET 1) 21,7 % (Q4 2015: 21,0 %) Suomen pankkisektori keskimääräistä vakavaraisempi Euroopan pankkisektorin ydinvakavaraisuussuhde 14,2 % Pankkisektorin tulos heikkeni hieman edelliseen vuoteen verrattuna Tuloksentekokykyä rasittaa edelleen matala korkotaso Kuluja kasvattivat digitalisaation kehittämishankkeet, ja samalla pankit joutuvat huolehtimaan myös perusjärjestelmiensä kunnosta 3
Henki- ja vahinkovakuutussektorien sekä eläkesektorin vakavaraisuudet hyvällä tasolla Q4/2016 Työeläkelaitosten vakavaraisuus vahvistui toisella vuosipuoliskolla, kun sijoitusten tuotot (5,1 %) ylittivät tuottovaateen Eläkelaitosten painotettu sijoitustuotto ylitti tuottovaateen vuositasolla jo viidennen kerran peräkkäin Riskinottoa lisätty erityisesti nostamalla osakeriskiä Henkivakuutusyhtiöiden sijoitustoiminnan 5,2 prosentin tuotto tuki vakavaraisuutta Henkivakuutusten uusmyynti väheni merkittävästi Taustalla erityisesti kapitalisaatiosopimusten myynnin lasku Vahinkovakuutusyhtiöiden vakavaraisuus hyvällä tasolla, sijoitukset tuottivat 4,3 % Vahinkovakuutustoiminnan kannattavuus oli paras kautta aikojen Maksutulon kasvu on ollut pysähdyksissä vuoden 2015 alusta lähtien Taustalla mm. lisääntynyt hintakilpailu ja ulkomaisten toimijoiden tulo markkinoille 4
Suomen finanssisektorin rakenteelliset riskit ennallaan Rakenteelliset heikkoudet Finanssimarkkinat keskittyneet Kotitalouksien velkaantuneisuus korkea Pankkien markkinavarainhankinnan osuus suuri Kytkeytyneisyys Pohjoismaihin merkittävä Uudet liiketoimintamallit tuovat mukanaan uusia riskejä 5
Euroopan finanssisektorin riskit edelleen merkittävät Riskit säilyneet korkealla tasolla samalla kun poliittinen epävarmuus lisääntynyt Merkittävimmät euroalueen rahoitusvakautta uhkaavat riskit: Ylimitoitettu riskinotto ja hinnoittelun vääristyminen matalan korkotason ympäristössä Pankkien ja vakuutusyhtiöiden kannattavuuspaineet, samalla kun toimintaympäristö muuttuu erityisesti digitalisaation myötä Julkisen ja yksityisen sektorin korkea velkaantuneisuus Varjopankkisektorin kasvu ja sen aiheuttamat riskit muulle finanssisektorille Voimakas systeeminen riski Keskitason systeeminen riski Mahdollinen systeeminen riski 6
Finanssivalvonnan toiminnan painopisteitä
Finanssivalvonnan strategia 2017-2019 8
Finanssivalvonnan painopistealueita Vakauden kannalta merkittävien sivuliikkeiden valvonta Vakuutussektorilla vakavaraisuuspääomavaatimuksen laskenta sekä riski- ja vakavaraisuusarvion laadun arviointi Työeläkesektorilla uuden vakavaraisuussääntelyn noudattamisen ja työeläkejärjestelmän varojen käytön asianmukaisuuden valvonta Markkina- ja menettelytapavalvonnassa uusien finanssipalvelujen ja tuotteiden analysoinnin kehittäminen sekä varainhoitoliiketoiminnan riskienhallinnan ja luotettavan hallinnon valvonta Finanssi-innovaatioiden tukeminen ja oikeasuhtainen valvonta Raportointi- ja analyysijärjestelmien toimivuuden varmistaminen Finanssivalvonnan organisaatiomuutoksen toteutus 9
Ajankohtaista
Suomen finanssisektorin rakennemuutokset
Suomen finanssisektorin rakennemuutokset Pankkitoiminnan sivukonttoristuminen Useita pankkien sivuliikkeitä toiminut pidemmän aikaa, suurin osa pieniä Vuoden 2017 alusta lukien Nordea toiminut Suomessa sivuliikkeenä, jota valvoo EKP rajoitetuin toimivaltuuksin Danske Bank ilmoitti helmikuun alussa tutkivansa mahdollisuuksia muuttaa Suomen tytäryhtiönsä toiminta sivuliikkeeksi Vakuutusyhtiöiden sivukonttoristuminen Melko vähän ulkomaisten vakuutusyhtiöiden sivuliikkeitä If päättänyt Suomen toimintojensa muuttamisesta sivuliikkeeksi 12
Systeemisesti merkittävän sivuliikkeen valvonnan sääntelyä kehitettävä Sivuliikkeiden isäntävaltion valvontavaltuudet ovat puutteelliset Sääntelyä ei ole laadittu tilanteeseen, jossa sivuliike on systeemisesti merkittävä toimija Myös IMF kiinnitti huomiota tähän EU-lainsäädännön valuvikaan Finanssivalvonta on esittänyt systeemisesti merkittävän sivuliikkeen valvojan valtuuksien kehittämistä EU-sääntelyssä Mahdollisuus osallistua ryhmätason päätöksentekoon Vastaava yhteisen valvontaryhmän malli kuin EKP:n pankkivalvonnassa Pohjoismaisten valvojien kesken on laadittu yhteistyöpöytäkirja systeemisesti merkittävien sivuliikkeiden valvonnasta Parantaa tiedonsaantia Ei ole sitova Ei tuo riittäviä valtuuksia 13
Suomen kannalta oleellista, sijaitseeko pankin pääkonttori pankkiunionissa Vakavaraisuusvalvoja Vakavaraisuusvaatimukset (Pilari II) Makrovakausvaatimukset Kriisinratkaisu Talletussuoja Pankkiunionissa EKP (yhteistyössä kotimaan valvojan kanssa) EKP:n vaatimukset Osin kotimaan, osin sivuliikkeen sijaintimaan vaatimukset SRB:n (Single Resolution Board, Yhteinen kriisinratkaisuneuvosto) vastuulla Kotimaan vastuulla ennen yhteistä talletussuojaa Ei pankkiunionissa Kotimaan valvoja Kotimaan vaatimukset Osin kotimaan, osin sivuliikkeen sijaintimaan vaatimukset Kotimaan vastuulla Kotimaan vastuulla Pankkien tasapuolisten toimintaedellytysten varmistaminen aiempaa haasteellisempaa Systeemisesti merkittävän sivukonttorin sijaintivaltion valvojan oikeudet saatava nykyistä paremmin EU-lainsäädäntöön Finanssivalvonta Finansinspektionen Financial Supervisory Authority 19.5.2017 Anneli Tuominen 14
Makrovakausvälineiden kehittäminen
Korkea velkaantuneisuus on ongelma Kuten Suomessa 90-luvun laman alla, hyvin usein pankkikriisiä on edeltänyt voimakas kotitalouksien velkaantuminen. Tällä hetkellä 10 %:lla Suomen kotitalouksista on puolet kaikesta velasta. Korkeasti velkaantuneiden kotitalouksien velanhoitokyky on herkkä korkojen muutoksille. Velkaantuneet kotitaloudet eivät voi lamassa lisätä kulutustaan ja auttaa kansantaloutta taantumasta, joka siten pitkittyy. IMF: alhainen korkotaso ja julkiset tulonsiirrot pitävät pystyssä Suomen velkaantuneita kotitalouksia ja tukevat pankkeja; korkea velkaantuneisuus tekee tilanteen hauraaksi ja alttiiksi shokeille. Euroopan järjestelmäriskikomitea (ESRB) antoi marraskuussa Suomelle varoituksen asuntomarkkinoiden keskipitkän aikavälin haavoittuvuuksista. Varoituksen taustalla oli kotitalouksien korkea velkaantuneisuus. 16
Kotitalouksien velkaantuneisuuden kasvu jatkuu 19.5.2017 17 Anneli Tuominen
Korkea velkaantuneisuus vaatii uusia makrovakausvälineitä Nykyinen enimmäisluototussuhde ei ehkäise asuntomarkkinoiden ylikuumenemista eikä ylivelkaantumista Asuntomarkkinoiden kuumetessa myös vakuusarvot nousevat, mahdollistaen aiempaa suuremmat ostotarjoukset Voidaan kiertää kulutusluotoilla (vakuudettomilla tai vakuudellisilla) Laaja vakuuksien hyväksyminen heikentää välineen tehokkuutta Finanssivalvonta analysoi yhteistyössä Suomen Pankin kanssa makrovakausvälineiden kehitystarpeita Analyysia käydään läpi myös valtionvarainministeriön asiantuntijoiden kanssa Tuloihin sidottuja makrovakausvälineitä on käytössä muissa Euroopan maissa (mm. Irlanti, UK, Alankomaat, Viro, Puola) Tyypillisesti joustomahdollisuuksia: esim. 10 % lainoista voi ylittää. Positiivinen luottotietorekisteri tukisi tuloperusteisten makrovakausvälineiden toteutusta 18
Toimialaliukumat
OP Ryhmän laajentuminen uusille toimialoille OP Ryhmä julkisti uuden strategiansa kesäkuussa 2016 Tavoitteena muuttua asteittain puhtaasta finanssitoimijasta digitaalisen ajan monialaiseksi palveluyritykseksi, jolla on vahva finanssiosaaminen. Taustalla oletus finanssitoimialan voimakkaasta digitaalisesta murroksesta Terveys- ja hyvinvointiliiketoiminnasta neljäs liiketoiminta-alue Siirtyminen uudelle toimialalle on paitsi mahdollisuus myös riski Voiko finanssialan ulkopuolisen toiminnan osuus kasvaa liian suureksi? Vakaus, vakavaraisuus ja vakuutettujen edut Pääomatarpeen, sisäisten järjestelmien ja riskienhallinnan riittävyys EKP valvoo OP-yhteenliittymää, Finanssivalvonta vakuutusyhtiöitä 20
Työeläkevakuutusyhtiöiden työhyvinvointitoiminta
Työeläkevakuutusyhtiöiden työhyvinvointitoiminta Finanssivalvonta antoi maaliskuussa 2016 työeläkevakuutusyhtiöille ohjeet työkyvyttömyysriskin hallinnasta Ohjeet pohjautuvat Finanssivalvonnan vuonna 2015 tekemään työhyvinvointitoiminnan rahoituksen tarkastukseen Ohjeet korostavat työhyvinvointitoiminnan riskiperusteisuutta, eli tavoitetta työkyvyttömyysriskin vähentäjänä Annetut ohjeet ovat saaneet myönteisen vastaanoton työeläkevakuutusyhtiöissä Työhyvinvointiin käytettävän rahan käyttö kilpailukeinona on rauhoittunut selvästi Huomio muissa kilpailutekijöissä Finanssivalvonta tarkastaa työhyvinvointitoiminnan asianmukaisuutta myös tänä vuonna Tarkastuksella arvioidaan annetun ohjeen ja edellisessä tarkastuksessa annettujen suositusten noudattamista 22
Sijoitusneuvonnan sanktiotapaukset ja valvontatyön jatko
Sijoitusneuvonnan sanktiotapaukset ja valvontatyön jatko Finanssivalvonta antoi sanktiot neljälle sijoituspalvelua tarjoavalle toimijalle Sanktiot koskivat laiminlyöntejä soveltuvuusarvioinnissa Tietojen hankkiminen asiakkaasta Tuotteen/liiketoimen soveltuvuuden arvioiminen Soveltuvuusarviointitietojen dokumentointi Eturistiriitatilanteiden tunnistaminen ja ehkäisy Valvontateemaa jatketaan Tarkastamalla sijoitusneuvontaa Muutoin esiin tulleita tapauksia tutkimalla Ensi vuonna erityiskohteena sijoitussidonnaiset vakuutukset 24