Vätskäri news nro 2 / 2003 Vätskäri News Tämä uutistiedote on VSTKY:n virallinen jäsenjulkaisu ja se tavoittaa yli 1600 Lounais-Suomen alueen ITalalla työskentelevää ammattilaista 6 kertaa vuodessa. Pehmeillä arvoilla kovaa tulosta Taitto: Tommi Ranta Paino: Painola, T.Nieminen Oy, Kaarina Painos: 1800 kpl ISSN 1236-5017 Yhdistys Varsinais-Suomen tietojenkäsittely-yhdistys ry pj Hanna Suontausta Tieturi Oy, OldMill, Ruukinkatu 4, 20540 Turku puh. 02-2635 7480 fax 02-2635 7300 hanna.suontausta @tieturi.fi VSTKY pankkitili Nordea 205721-3213 Internet www.vstky.fi Lue myös: Miten bitit valloittivat maailman? Virtuaalityö huomenna Avoimen lähdekoodin ohjelmistot Tietoyhteiskunta Suomi

PEHMEILLÄ ARVOILLA KOVAA TULOSTA Satu Sippola Vieläkö luet lehdistä artikkeleita, joissa suurimmalla seisoo työssä jaksaminen tai työtyytyväisyys? Kyseiset sanat melkein jo kyllästyttävät suurella lupauksellaan, tiedän. Pehmoilua tai ne on niitä naisten juttuja sanoo joku. Voihan se olla niinkin, mutta mistä sinun mielestäsi yrityksen hyvä tulos sinne viivan alle syntyy? Kuka/ketkä sen sinne saavat aikaan? Olkoon kyse sitten palvelusta, myynnistä tai vaikkapa sijoittamisesta, olisiko se kuitenkin työntekijä, jolla on eniten tekemistä sen luvun kanssa. Tietokoneen kapasiteettivaje on helppo ymmärtää lisääntyneen tiedonkäsittelyn tai muuttuneiden töiden takia. Mitä siis tehdään silloin kun kone hyytyy tai se ei voi palvella muuttuneessa tilanteessa? Lisätään sitä mikä puuttuu eli ehkä muistia, kaistaa, lisälaite tai jokin puuttuva ohjelma. Tämä maksaa, mutta yleensä kulut on ennalta budjetoitu ja siten hyväksyttäviä ja jopa luonnollisia. Ihminen on jo vaikeampi tapaus. Koneen lailla myös minä ja sinä voimme joskus hyytyä. Ajatus takkuilee eikä muistaminen ole aina yhtä sujuvaa. Odotukset uuden oppimisesta ja omaksumisesta ovat kovat ja mahdollisesti lisääntynyt työmäärä ja tehtävät imevät välillä kuiviin. Mikä auttaisi? Kuka tulisi tekemään päivityksen? Muuttuneet työtehtävät kysyvät tekijältään osaamisen jatkuvaa kehittämistä ja lisääntynyt työmäärä puolestaan jaksamista. Mistä nämä jalot ominaisuudet saavat alkunsa? Miten nämä lihakset kehittyvät ja pidetään kunnossa? Mietitään hetki kolmea avainsanaa. Miksi teet sitä mitä teet? Ensimmäinen avainsana on Motivaatio. Miksi olet valinnut juuri sen ammatin ja/tai koulutuksen joka sinulla nyt on? Joillekin valinta on selvä kutsumus, joillekin luonnollinen ajautuminen luonteelle ja kyvyille ominaiseen työhön ja joillekin se saattaa olla ulkopuolinen velvoite. Jos ajatellaan motivaatiotasoa, ei ole vaikea arvioida milloin se on alin. Miten hyvä motivaatiotaso auttaa meitä? Motivoitunut työtekijä on tutkimustenkin mukaan valmiimpi uudistamaan tietojaan ja taitojaan, ottamaan vastuuta ja kehittämään työtään ja työympäristöään. Motivoituneelle nämä asiat ovat ilo ja mahdollisuus. Miten sitten voisi vaikuttaa omaan motivaatiotasoon? Aloittaa voi vaikka pohtimalla sitä, että teetkö työtä/opiskeletko alalla, joka on omien arvojesi kannalta oikein? Kumpi hyötyy enemmän: sinä alastasi vai ala sinusta? Itse uskon, että jälkimmäinen motivoi enemmän pidemmän päälle. Silloin nimenomaan juuri sinulla on tilaus ja tulevaisuus siellä. Tunnekokemus tuosta riittää antamaan tarvittavaa mielekkyyttä, jaksamista ja sitä kautta lisäämään kyllä henkilökohtaista motivaatiota. Arvostetaanko sinua? Toinen avainsana on henkilökohtainen Tärkeydentunne. Tuon perin inhimillisen tarpeen myöntäminen todennäköisesti ujostuttaa, mutta samasta aiheesta ovat ihmissuhdeopit kertoneet jo tuhansia vuosia, esim. Taolaisuuden, Buddhan ja Hindujen tapaan. Eikä tällä tarpeella ole mitään tekemistä heikkouden kanssa, ihmisiä me vain edelleenkin olemme. Tärkeydentunteen ja huomioiduksi tulemisen tarve näkyy monissa valinnoissamme ja se voi syntyä meille hyvinkin eri tavoin. Voidaan kai ajatella, että tietyissä ääritapauksissa tehdään isojakin rikoksia jotta saisi julkista huomiota ja joka lopulta täyttäisi tuon syvällä olevan tarpeen. Kenen tahansa arjessa se voi puolestaan syntyä kuultuna anteeksipyyntönä, ystävällisenä kiitoksena tai sitten uskona ja luottamuksena toisen taitoihin suoriutua jostain uudesta asiasta. Tiedämme silloin, että tuo toinen arvostaa niin paljon, että haluaa huomioida sen tuolla kauniilla eleellä. Mitä siitä seuraa? On helppoa pitää, arvostaa ja luottaa samalla mitalla toista takaisin. Entä työelämässä? Tämä arvokas tärkeyden- ja arvostuksentunne voi syntyä esim. siitä, että saat kokea itselläsi olevan ihan oman merkittävän roolin tietyssä tiimissä tai projektissa. Roolisi on tärkeä ja se on yksi edellytys koko ryhmän onnistumiselle. Tuo

PEHMEILLÄ ARVOILLA KOVAA TULOSTA Satu Sippola JATKUU... kokemus parantaa kuin itsestään omaa suoritustasoasi ja työnilon oravanpyörä antaa mukavan energianosteen jaksamisellesi. Edessä vai takana? Kolmas avainsana on Esimies. Olkoon esimiehesi sitten maantieteellisesti lähellä tai kaukana, henkisesti läheinen tai etäinen, hänen tekemisillään on merkitystä! Vai mitä kautta arvelet yrityskulttuurin eli työyhteisösi arvomaailman, prioriteetit ja asioiden käsittelytavan valuvan omalle organisaatiotasollesi? Ja itsellesi. Esimiehesi on yhteydessä omaan esimieheensä ja hän edelleen omaansa kunnes päädytään lopulta ylimpään johtoon. Ja juuri ylin johto on varmasti vastuussa ja kiinnostunut yhtiön tuloksesta. Se millä keinoilla he haluavat jokaisen työntekijän sitä parantavan, näkyy arvoissa sekä keinoja miettivässä strategiassa. Tiedätkö mitä ne sinun edustamassasi yrityksessä ovat? Joopa joo, tekstiähän se vain on niin kauan kunnes se näkyy jollain tavalla oman työn tekemisessä. Ja juuri tässä kohtaa tulevat esimiehen taidot esille. Onko hän aktiivinen omien henkilökohtaisten tavoitteittesi asettamisessa? Tukeeko hän sinua niiden toteutumisessa? Keskusteletteko niistä? Säännöllisesti..? Tehokkaimpia keinoja pilata kenen tahansa sitoutuminen ja innostus omaan työhön on pitää juuri henkilökohtaiset vastuut ja tavoitteet epäselvinä, estää vaikuttamasta oman työn kehittämiseen sekä pitää matalaa profiilia tiedonkulussa. Hyvä esimies pitää ainakin huolen siitä, että joka ikinen hänen alaisuudessaan työskentelevä tietää, mitä häneltä odotetaan, miten sen toteutumista mitataan sekä millä aikataululla. Se tehdään yhdessä sopien, säännöllisesti kahden kesken keskustellen ja seurantaa ajatellen mielellään kirjallisesti. Kysyy paljon aikaa ja vaivaa, kyllä, mutta takaisin tuo satsaus tulee varsin nopeasti motivoituneen ja sitoutuneen työntekijän tavassa toimia. Hän toteuttaa innostuneesti juuri sen, millä parempi tulos loppujen lopuksi tehokkaimmin tehdään. Ja mikäs sen parempaa kuin saada kaikki osapuolet tyytyväiseksi: niin työnantaja, työntekijä kuin myös sijoittajat. Siis eläköön pehmoilu! Tule rentoutumaan luonnon helmaan! Lauantaina17.5.2003 Kevät patikointi Kuhankuonolla Rauhallista patikointia, pysähdytään välillä nuotion äääreen paistamaan makkaraa ja nauttimaan virvokkeita. Oppaina Turun Ladusta Helge Varjonen ja Mikko Nissilä

MITEN BITIT VALLOITTIVAT MAAILMAN? Hanna Suontausta Miten bitit valloittivat maailman?" Tähän kysymykseen sai vastauksen parikymmentä VSTKY:läistä helmikuun 11. päivänä vieraillessaan koulutustoimikunnan teemaillassa Perkin- Elmerillä Mustionkadulla. PerkinElmer Life And Analytical Sciences (LAS) tunnetaan turkulaisten mielessä paremmin yhä nimellä Wallac. Oppaanamme toimi koulutuspäällikkö Outi Kauppi, pitkänlinjan wallacilainen. Outi ohjasti meitä niin fyysisesti kuin henkisestikin läpi Wallacin historian ja nykypäivän parin tunnin mittaisella vierailullamme. Asiaankuuluvien alkukahvien jälkeen alkoi "turistikierros", jonka aikana saimme kuulla yrityksen alkuaikojen innovaatioista, kasvun mukanaan tuomista muutoksista ja nykypäivän huipputeknologiasta. Wallacin ensimmäiset tuotteet olivat kosteusmittareita kutomoteollisuudelle, ajan myötä mukaan tulivat pienet, radioaktiiviset mittarit sekä gammaja betasäteilymittarit. Esimerkkinä muuttuneista ajoista Outi Kauppi kertoi, miten mikroprosessorien tultua mukaan laitteisiin, sanaa "mikroprosessori" ei saanut kuitenkaan mainita. Moinen kummajainen olisi karkottanut asiakkaat: niinpä puhuttiin Control Unitista. Tänä päivänä LAS työllistää Turussa 550 ihmistä. Päämarkkinasegmenteinä ovat Bio screening ja Clinical screening. Bio screeningin pääasiallisia asiakkaita ovat lääketehtaat, jotka käyttävät mittalaitteita lääkkeiden kehittämiseen ja Clinical screeningin tarkoituksena on identifioida ja estää erilaisten sairauksien kehittymistä. Tärkein alue tällä hetkellä on vastasyntyneiden seulonta. LAS tarjoaa kokonaisjärjestelmiä, jossa tietotekniikka on mukana alusta loppuun, ja tutkii, kehittää, valmistaa sekä markkinoi analyyttisiä järjestelmiä lääkekehitykseen, Life Science tutkimukseen, kliinisen seulontaan ja Keskiviikkona 23.4.2003 klo 18.00 Avoimen lähdekoodin ohjelmistot Teemaillan esiintyjinä: - Turun kaupungin tietotekniikkaosasto Eija Onnela - Turun kauppakorkeakoulu Jussi Nissilä Ilmoittautumiset webissä: www.vstky.fi tai sähköpostilla vstky@vstky.fi

VIRTUAALITYÖ HUOMENNA Jaakko Kuosmanen Tässä artikkelissa tarkastellaan virtuaalitiimityön kehittymistä ja mahdollista tulevaisuutta. Verkostoituminen ja kansainvälistyminen luovat molemmat paineita organisaatioille siirtymiseksi tähän suuntaan. Gartner Group, eräs ICT-alan arvostetuimmista analyytikkoyrityksistä, ennustaa virtuaalitiimien olevan tietotyön organisoitumisen perusta vuoteen 2006 mennessä. Aikaisemmissa artikkeleissa on jo todettu, että virtuaalitiimityössä tarvitaan sekä asynkronisen että synkronisen yhteistyön apuvälineitä. Asynkroninen yhteistyö on ajasta ja paikasta riippumatonta kun synkroninen yhteistyö taas vaatii yhteistyöhön osallistujilta yhteistä aikaa. Asynkronisen yhteistyön välineet ovat jo pitkälle kehittyneitä ja toimivat hyvin organisaatioiden sisällä. Organisaatioiden välisen yhteistyön synkronisen yhteistyön apuvälineelle asetettavat vaatimukset voidaan tiivistää seuraavasti: "Minun on pystyttävä itse 5 minuutissa perustamaan yhteinen työalue, jonne itse määrittelemäni ryhmä, jonka jäsenet voivat olla mistä organisaatiosta tahansa, pääsevät yhdessä viemään ja käsittelemään dokumentteja ja joka on niin helppokäyttöinen että sitä osaa käyttää heti ensimmäisellä kerralla ilman erillistä opettelua." Vaatimus kuulostaa kohtuullisen kovalta, sillä se edellyttää äärimmäisen intuitiivista käyttöliittymää ja toisaalta hajautettua käyttövaltuuksien hallintaa. Tällaisia järjestelmiä kuitenkin on jo tänä päivänä tarjolla. Virtuaalitiimityön haaste tulevaisuudessa on siis lähinnä synkronisen yhteistyön puolella. En tässä kuitenkaan lähde tarkastelemaan asiaa teknisten tuotteiden vaan niiden käyttötarkoituksen perusteella. Erilaisia käyttötilanteita ovat: Kahdenkeskinen, voimakkaasti interaktiivinen yhteistyö Voimakkaasti interaktiivinen ryhmätyö Vähemmän interaktiivinen, johdettu ja järjestetty kokous Lähes yksisuuntainen, yhdeltä monelle tapahtuva esitys tai seminaari Kahdenkeskinen yhteistyö Kahdenkeskinen yhteistyö on virtuaalityössäkin toiminnan perusta. Omasta puhelimen käytöstäni varmaan noin 99,9% on kahdenkeskistä etäyhteistyötä ja vain noin promille on neuvottelupuheluita. Niinpä on aivan keskeistä löytää kunnon välineet kahdenkeskiseen, erittäin voimakkaasti vuorovaikutteiseen virtualiyhteistyöhön. Puhelin säilyttänee jatkossakin keskeisen roolinsa ja äänen välittämisessä se on erinomainen. Koska työasiat ovat edelleen tietokoneella ja koska niiden käsittely on työn kannalta keskeistä, säilyttänee myös dataconferencing keskeisen aseman tässä. Aiemmin jo totesin kuvan tulevan mukaan kuvaan. Jos liikkuva kuva tulee mukaan tietokoneen kautta niin silloin äänenkin välittäminen pitäisi tapahtua tätä kautta synkronoinnin saavuttamiseksi. Ehkä todennäköisempi kehityssuunta onkin se, että kuva tulee puhelimeen. Näin kuvapuhelin ja asiapuhelin yhdistyisivät siten, että tietokoneelta otetaan asiat ja niiden käsittely ja puhelimesta sekä ääni että kuva. Etenkin kahdenkeskisessä yhteistyössä tämä toimii hyvin. Ryhmätyö Ryhmätyö on erittäin interaktiivista ja asiakeskeistä. Niinpä tässäkin on oleellista saada asiat yhteiseen käsittelyyn, jolloin ryhmätyö rakentuu dataneuvottelun varaan. Kuvan mukaan tuominen on tässä vaikeampaa, sillä puhelin ei monipistekuvayhteyksiin varmaan riitä. Sen sijaan kuva voidaan ottaa mukaan videoneuvottelun avulla mutta tämä taas vaatii siirtymistä videoneuvottelustudioon. Sikäli kun liikkuvaa kuvaa käytetään, tulee sen laadun olla hyvä. Niinpä nykyään näkeekin jo ip-pohjaista videoneuvottelua, jossa käytetty kaistanleveys on paljon nykyisiä ISDNlinjoja suurempi. Ryhmätyö jakaantuu jatkossa: Ilman kuvaa tapahtuvaan ryhmätyöhön dataneuvottelulla ja puhelimella Liikkuvan kuvan kanssa tapahtuvaan yhteistyöhön dataneuvottelun ja videoneuvottelun avulla Kokous Kokoukset ovat etukäteen valmisteltuja ja niissä vuorovaikutteisuus asioiden suhteen on vähäisempi kuin ryhmätyössä. Kuvan merkitys taas on suurempi joten käytettävät välineet ovat: Videoneuvottelu sekä Webcasting..

VIRTUAALITYÖ HUOMENNA Jaakko Kuosmanen (jaakko.kuosmanen@ictturku.com) JATKUU... Seminaari Seminaarit ovat vähemmän vuorovaikutteisia kuin kokoukset ja ryhmätyö. Seminaareissa informaatio jaetaan yhdeltä monelle. Kuva tuottaa selvää lisäarvoa seminaareihin ja seminaarit voidaan myös nauhoittaa sekä mahdollistaa niiden katselu jälkikäteenkin. Webcasting on tähän paras väline. Yhteenveto Edelleenkin tarvitaan siis useita erilaisia apuvälineitä. Aivan kuten tarvitsen vasemman jalan kenkää vaikka minulla jo kenkä olisikin (oikeassa jalassa). Lisäksi tarvitse vielä lenkkitossutkin. On siis tärkeää hahmottaa erilaiset käyttötarkoitukset ja valita välineet sen mukaan mikä mihinkin parhaiten soveltuu. Oheisessa kaaviossa on yritetty havainnollistaa välineiden sopivia käyttötarkoituksia. Tämä artikkeli kertoi virtuaalitiimityö tulevaisuudesta. Jatkossa, jos intoa riittää, keskityn kirjoittamaan Varsinais-Suomen ICT-klusterin yhteistyöstä ei-teknisestä näkökulmasta Ystävällisin terveisin Jaska AVOIMEN LÄHDEKOODIN OHJELMISTOT Erkki Innola Avoimen lähdekoodin filosofia- sisältäen muun muassa vapauden vastaanottaa, muunnella ja levittää lähdekoodia ilmaiseksi - on parin viime vuoden aikana saanut runsaasti huomiota ja arvovaltaisia kannattajia. Näille periaatteille perustuvien ohjelmistojen käyttö on myös levinnyt varsinaisten asianharrastajien piiristä todelliseen hyötykäyttöön. Näin on tapahtunut erityisesti Linuxin ansiosta ja tällä hetkellä arvioidaan noin kolmasosan maailman www-palvelimista pyörivän Linux-ympäristössä. Työasemaympäristöön Linux ei ole kuitenkaan tehnyt vielä varsinaista läpimurtoa siitä yksinkertaisesta syystä, että työasemalla tulisi - nimensä mukaisesti - olla käytettävissä työn tekemisessä tarvittavia ohjelmistoja. Sovellusohjelmien tarjonta on siis ollut vähäistä, mutta perustoimistoohjelmistojen kehittämisen missiokseen valinneen OpenOffice.org yhteisön tavoitteena on torjua tämä puute pikimmiten. Yhteisön Sunilta perinnöksi saama StarOffice - järjestelmä onkin jo sellaisessa kehityksen vaiheessa, että organisaatiot ovat alkaneet tosimielellä tarkastella näiden "ilmaisten" ohjelmien käyttöönottoa. Maksullisien, lisäarvoa tarjoavien vaihtoehtojen ilmestyminen on myös hämmentänyt ennestään jo varsin sekavaa kenttää. Yksi näitä kysymyksiä pohtiva organisaatio on Turun kaupunki, jossa loppuvuodesta 2001 selviteltiin mahdollisuuksia siirtyä avoimen lähdekoodin ohjelmistoihin. Tässä selvityksessä ehdotetaan rohkeasti, että kaupunki aloittaisi syksyllä 2002 Linuxtyöasemien pilottikäytön ja siirtyisi varsinaiseen tuotantokäyttöön talvella 2003. VSTKY:n kolutustoimikunta järjesti aiheeesta teemaillan runsas vuosi sitten. Mitä vuodessa on tapahtunut, mikä tilanne on nyt ja mitä tapahtuu vuoden kuluttua ovat niitä kysymyksiä joihin Turun kaupungin tietotekniikkaosastolta vastaa Eija Onnela. Tilaisuudessa esittäytyy myös Jussi Nissilä Turun kauppakorkeakoulusta. Hän alustaa aiheesta, mitkä ovat argumentteja valita avoimen lähdekoodin ohjelmistoja ja milloin kannattaa pysytellä tutuissa ja turvallisissa vaihtoehdoissa. Teemailta järjestetään Turun yliopiston Informaatioteknologian laitoksen auditoriossa DataCity, A-porras 2.kerros keskiviikkona 23.4.2003 kello 18.00 TERVETULOA

TIETOYHTEISKUNTA SUOMI Tommi Ranta Yhteiskunta on muuttumassa tietoyhteiskunnaksi, jossa tieto on tärkein hyödyke. Kehittyvän teknologian tuomat muutokset vaikuttavat koko yhteiskuntaan yritystoiminnasta ihmisten jokapäiväiseen elämään. Verkkoon pääsy on perusedellytys Tietoyhteiskunnan toiminnan kannalta merkittäviä tekijöitä ovat esimerkiksi kuinka yleistä tietokoneen, internetin, matkapuhelimen ja digitaalisen television käyttö on. Arvioitaessa näiden käyttöä täytyy ottaa luonnollisesti huomioon myös eri väestöryhmät (ikä, koulutus, asuinpaikka, jne..) ja niiden eroavuudet käytössä. Tämänhetkisten arvioiden mukaan kännykkää käyttää yli 80% suomalaisista, mutta internettiä vain joka toinen suomalainen viikottains. Riittääkö tämä tasa-arvoiseen tietoyhteiskuntaan? Tietoyhteiskuntakehitys kasvattaa eroja läntisten teollisuusmaiden ja muun maailman välillä, mutta myös kaupunkien ja kuntien välille voi kehittyä alueellisia eroja. Suomessakin on syrjäseutuja, joilla verkkoyhteys on vielä harvassa. Verkottuminen kasvaakin nopeimmin ns. ruuhka- Suomessa jättäen muun Suomen jälkijunaan. Elinikäinen oppiminen Tietoyhteiskunnassa jatkuvasta uuden oppimisesta tulee elämän perusedellytys. Tietoyhteiskuntaa voidaan ajatella myös osaamisyhteiskuntana. Ajantasaisen tiedon saanti ja kyky käyttää sitä työssä ja elämässä muodostuu yhä tärkeämmäksi. Suunnitellakseen oma elämäänsä ja osallistuakseen aktiivisesti yhteiskunnan toimintaan on opittava toimimaan jatkuvasti muuttuvassa yhteiskunnassa. Atk-taidot ovat luonnollisesti tärkeitä, mutta eivät ratkaisevia. Mielestäni tietotekniikan käyttö on helppo oppia, mikäli sille löytyy järkevää käyttöä. Olennaisempaa onkin vuorovaikutus ja kokonaisuuksien hallinta. Osallistu ja vaikuta! Uusi tieto- ja viestintätekniikka luo uusia mahdollisuuksia kansalaisvaikuttamiselle. Ihmisen on helpompi omasta kodistaan käsin antaa oma mielipiteensä vaikkapa terveydenhuoltoon käytettävästä rahasta kunnan budjetissa. Mahdollisuus palautteen antamiselle kohtaamatta toista kasvotusten antaa ihmiselle tietyn anonymiteetin. Tällöin hänen ei tarvitse "henkilökohtaisesti" laittaa itseään samalla tavalla "peliin", mahdollisen arvostelun kohteeksi. Meneillään oleva muutos tulee vaikuttamaan koko yhteiskuntaan. Meidän onkin vaikutettava tietoyhteiskunnan kehitykseen, niin että sen palvelut luodaan ihmisen ehdoilla - ei tekniikan. Tietoyhteiskuntapäivät Turussa 7-9.4. Turussa 7-9.4. järjestettävillä Tietoyhteiskuntapäivillä keskitytään ihmiseen. Päivillä tutustutaan sekä tietoyhteiskunnan nykytilaan ja sen tulevaisuuden visioihin. Seminaarissa esitellään paikallisia tietoyhteiskuntahankkeita, jotka tarjoavat käytännön tietoa meneillään olevasta kehityksestä sekä tarjottavista palveluista verkossa. Lisää tietoa http://www.turku.fi/ tietoyhteiskuntapaivat/index.html Varaa päivä jo nyt allakastasi! Pubipongaus 23.5. Tule mukaan Bongaamaan Turun Pubeja; pidetään yhdessä hauska, leikkimielinen ja toiminnallinen kevätilta

TAPAHTUMAKALENTERI MAALISKUU 20.3. VSTKY:n sääntömääräinen kokous Aika: Torstaina 20.3. kello 17.30 Paikka: Old Mill, Ruukinkatu 4, Turku HUHTIKUU 23.4. Avoimen lähdekoodin ohjelmistot TOUKOKUU Luennoijina: - Turun kaupungin tietotekniikkaosastolta Eija Onnela - Turun kauppakorkeakoulusta Jussi Nissilä Paikkana DataCity, A-porras 2.kerros 17.5. Kevät patikointi Kuhankuonolla Lisätietoa tulossa 23.5. Pubipongaus Lisätietoa tulossa Maksathan osallistumisesi tilaisuuksiin aina etukäteen yhdistyksen tilille Nordea 205721-3213. Kiitos. puheenjohtaja HANNA SUONTAUSTA hanna.suontausta@tieturi.fi gsm 050 587 0431 sihteeri HANNU KULJU hannu.kulju@auria.fi gsm 040 842 1255 VSKTY JOHTOKUNTA 2003 talousasiat VIRVE HINDMARSH virve@ukkoskuja.com gsm 050-358 3565 jäsenasiat SAMI JAATINEN sami.jaatinen@hansaprint.fi puh. 02-269 4506 koulutustoimikunnan pj ERKKI INNOLA erkki.innola@cs.utu.fi gsm 0400 660 839 jäsentilaisuustoimikunnan pj RIITTA PELTONIEMI riittapeltoniemi@hotmail.com gsm 040-762 7327 erillisprojektit ILKKA NEVA ilkka.neva@auria.fi gsm 040 8421 543 päätoimittaja & tiedotustoiminnan pj TOMMI RANTA tommi.ranta@tuakk.fi gsm 040 584 2226