Helsinki No YS 633. Päätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta lupahakemuksesta, joka koskee eläinsuojan toiminnan olennaista muutosta.

YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Helsinki 10.5.2007 Annettu julkipanon jälkeen Dnro UUS 2006 Y 583 113 No YS 633 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta lupahakemuksesta, joka koskee eläinsuojan toiminnan olennaista muutosta. LUVAN HAKIJA Henri ja Eeva Toivomäki Järventaustantie 290 01810 Luhtajoki TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Emolehmäkasvattamo Toivomäki 23, 01810 Luhtajoki Toivomäki, Klaukkala, Nurmijärvi Toimialatunnus: 01211 (TOL 2002) LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulaki 28 :n 1 ja 3 momentti Ympäristönsuojeluasetus 1 :n 1 momentin kohta 11 a) LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Uudenmaan ympäristökeskus Ympäristönsuojeluasetus 6 :n 1 momentin kohta 10 a) ASIAN VIREILLETULO Hakemus on toimitettu Uudenmaan ympäristökeskukselle 11.12.2006. MAKSU 1200 A14 113 AT2158 Asemapäällikönkatu 14 PL 36, 00521 Helsinki 020 490 101 Asiakaspalvelu 020 690 161 www.ymparisto.fi/uus Stinsgatan 14 PB 36, FI 00521 Helsingfors, Finland +358 20 490 101 Kundservice +358 20 690 161 www.miljo.fi/uus

2 (22) TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Toiminnalle ei ole ympäristölupaa. Nurmijärven rakennuslautakunta on myöntänyt uuden pihaton ja lantalan rakentamiselle rakennusluvan 13.12.2006. Uudenmaan TE keskus on tehnyt uuden pihaton ja lantalan rakentamista koskevan investointitukipäätöksen 14.12.2006. Päätös on ehdollinen. Tila on liittynyt ympäristötukijärjestelmään sopimuskaudeksi 31.5.2005 31.5.2007. Henri Toivomäki on tehnyt vuokrasopimuksen J. E:n kanssa Nurmijärven Klaukkalan kylässä sijaitsevan tilan Ylä Koskela RN:o 17:2 peltomaista, yhteensä 13,2 ha käytettäväksi maanviljelyyn määrätyin ehdoin. Sopimuskausi alkoi 1.1.2005 ja päättyy 31.12.2009. H. W:n kuolinpesän kanssa tilan Seppälä RN:ot 4:436 ja 4:85 peltomaista, yhteensä 31,80 ha käytettäväksi maanviljelyyn määrätyin ehdoin. Sopimuskausi alkoi 10.1.2006 ja päättyy 10.1.2011. I. N:n kanssa pellosta 1,92 ha. Sopimuskausi alkoi 1.5.2003 ja päättyy 31.12.2009. A. A:n kanssa pellosta 3,04 ha. Sopimuskausi alkoi 6.10.2004 ja päättyy 31.12.2014. M. T:n kanssa pellosta 3,69 ha. Sopimuskausi alkoi 7.10.2004 ja päättyy 31.12.2014. T. H:n kanssa pellosta 10,52 ha. Sopimuskausi alkoi 9.2.2002 ja jatkuu vuosittain. M. V:n kanssa Nurmijärven Leppälammen kylässä sijaitsevan tilan Leppäaho peltoaluetta yhteensä 5,79 ha. Sopimuskausi alkoi 1.2.2006 ja päättyy 31.1.2011. Uudenmaan maakuntakaavassa tilakeskuksen alueella ei ole merkintöjä. Alueella ei ole asemakaavaa ja osayleiskaavassa alue on maa ja metsätalousvaltaista aluetta. LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Yleistä Talouskeskus sijaitsee Nurmijärven kunnan Klaukkalan kylässä tilalla Toivomäki RN:o 9:27 (kiinteistörekisteritunnus 543 403 0009 0027 W). Eläinsuoja sijaitsee metsien ympäröimällä kapealla peltoaukealla. Alue on maa ja metsätalousaluetta. Lähimmät häiriintyvät kohteet Samassa pihapiirissä eläinsuojan kanssa on asuinrakennus, joka on luvan hakijan vanhempien käytössä. Lähimmät naapurit sijaitsevat pohjois, itä ja eteläpuolilla. Lähimmän naapurin asuinrakennus sijaitsee itäpuolella lähimmillään noin 50 metrin etäisyydellä ja pihapiiri noin 40 metrin

3 (22) etäisyydellä suunnitellusta uudesta pihatosta ja uudesta lantalasta. Seuraavaksi lähimmän naapurin asuinrakennus pihapiireineen on lounaassa lähimmillään noin 130 metrin etäisyydellä vanhasta navetasta, vanhasta pihatosta ja vanhasta lantalasta. Kiinteistö on luvan hakijoiden vanhempien omistuksessa, mutta asuinrakennus on tällä hetkellä vuokrattuna. Lähimmät naapurit ottavat talousvetensä omista porakaivoistaan. Alueella ei ole mahdollisuutta liittyä yleiseen vesijohtoon. Noin kilometrin päässä on vesiosuuskunnan vesijohto. YMPÄRISTÖN TILA JA LAATU Maaperä Vesiolosuhteet Tilakeskus ja sitä ympäröivät lähipellot ovat savikkoalueella. Pinnanmuodot ovat vaihtelevia, joten tasaisia alueita ei juuri ole. Paikoitellen on kalliopaljastumia. Suunniteltujen uuden pihaton ja uuden lantalan alueella ei ole tehty maaperätutkimuksia pohjasuhteiden selvittämiseksi. Luvan hakijan mukaan rakennukset perustetaan kuivakuorisavikerroksen varaan. Alue on nykyisin laidunaluetta. Tilakeskuksen länsipuolella lähimmillään noin 220 metrin päässä virtaa etelään päin valtaoja, myöhemmin Kurtoja, joka laskee Vantaaseen. Vesistöalue on 21.021 Metsäkylän Nummenniityn alue. Lähimmillään noin 700 metrin etäisyydellä tilakeskuksesta on Nummimäen II luokan pohjavesialue (0154313). LAITOKSEN TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Tilalla on tällä hetkellä nautakasvattamo vanhoissa rakennuksissa. Tarkoituksena on rakentaa uusi pihatto. Se tulisi olemaan niin sanottu kylmäkasvattamo eli eläimet kasvatetaan ryhmäkarsinoissa kuivikepohjan päällä. Eläinten luontainen käyttäytyminen ja hyvinvointiasiat on otettu huomioon laajennuksen suunnittelussa. Kasvattamon eläinten ruokinnassa noudatetaan tarkkaa ruokinnan optimointia, jolla estetään ylimääräisen typen pääsy lannan kautta ympäristöön. Uuteen pihattoon tulee eläinpaikat 80 emolehmälle ja 80 vasikalle sekä 80 lihanaudalle. Kahdessa vanhassa pihatossa pidetään yhteensä noin 40 ( = 20 + 20) hiehoa. Vanha navetassa pidetään noin 20 hiehoa tai emolehmää.

4 (22) Tuotteet, tuotanto ja kapasiteetti Ruokinta ja kuivikkeet Vedenhankinta Lannanlevitysalat Tilalla on nykyisin 44 lihanautaa, 41 emolehmää ja 35 nuorkarjaa alle 6 kk. Laajennuksen jälkeen tilalla tulee olemaan 120 lihanautaa, 100 emolehmää ja 80 nuorkarjaa alle 6 kk. Tulevassa tilanteessa toiminnassa tuotetaan noin 40 000 kg/a naudanlihaa. Käytettäviä rehuja ovat muun muassa säilörehu 800 t/a, jauho (ohra, kaura, vehnä) 80 t/a ja rouhetiiviste 20 t/a. Kivennäisiä käytetään muutama tonni vuodessa. Kuivikkeina käytetään turvetta noin 130 m 3 /a, kutterinpurua noin 100 m 3 /a ja olkea noin 520 m 3 /a. Tilan käyttövesi otetaan omasta porakaivosta, jonka syvyys on 90 metriä. Kaivo sijaitsee vanhan navetan eteläpuolella. Nykyisin käytössä olevat lannanlevitysalat ovat maastomuodoiltaan pääosin vaihtelevia ja savipeitteisiä (hieta ja hiesusavi). Jotkin alat ovat runsasmultaisia. Lannanlevitysalat eivät sijaitse pohjavesialueilla. Lannanlevitysalojen halki kulkee mm. Kurtoja ja Luhtajoki. Luhtajoen varressa on 3 metrin suojakaista. Luhtajoen varressa olevalle alalle ei todennäköisesti levitetä lantaa alan sijainnin vuoksi. Polttoaine ja öljysäiliöt sekä energia Tilan käytössä on neljä polttoainesäiliötä, joiden tilavuus on yhteensä 17 100 l. Säiliöt ovat tilavuudeltaan 6 100 l (maanpäällinen), kaksi säiliötä 4 000 l (toinen kuivaamon alla ja toinen maanpäällinen) ja yksi säiliö 3 000 l (maanpäällinen). Säiliöt on varustettu lukituksella ja kuivaamon alla oleva säiliö lisäksi ylitäytönestimellä. Säiliöt on tarkastettu viimeksi 26.7.2006. Kevyttä polttoöljyä käytetään tilan traktoreissa, koneissa ja kuivurissa yhteensä noin 25 000 l/a. Tilalla on muita öljytuotteita (voiteluaineet) ja jäteöljyjä kerrallaan enintään 600 l. Ne säilytetään konehallissa, jossa on betonilaatta ja öljynerotuskaivo. Luvan hakijan esittämä arvio parhaasta käyttökelpoisesta tekniikasta Luvan hakija toteaa, että lannan levitys tapahtuu pääosin nurmelle ja tarkkuuslevittimellä. Kaikki lantavarastot ovat katettuja. Muilta osin luvan hakija ei ota kantaa parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Ympäristölupahakemuksen mukaan laajennuksen jälkeen eläinten pidosta ei uskota aiheutuvan nykyistä enempää haittaa ympäristölle, joskin

5 (22) kasvavat lantamäärät lisäävät liikennettä tilalta levityspelloille. Luvan hakijan mukaan hajuhaittaa aiheutuu lähinnä lantaa käsiteltäessä. Jätevedet ja päästöt vesiin, viemäriin ja maaperään Lannan varastointi Toiminnassa ei synny jätevesiä, koska vain juomakupeissa käytetään vettä. Vanhassa navetassa on maitohuone, joka ei ole enää käytössä. Eläinsuojissa ei ole WC:tä, vaan vanha kuivakäymälä. Kuivikelantamenetelmällä ovat vanhassa navetassa hiehot / emolehmät (20 kpl). Kuivikelantamenetelmässä virtsa imeytetään kuivikkeisiin. Tilakeskuksessa syntyy kuivikelantaa (kuivike + virtsa) laskennallisesti seuraavasti: 20 (kpl) x 8/12 x 15 m 3 /a = 200 m 3 /a, jos eläimet laiduntavat 4 kk/a tai 20 (kpl) x 12/12 x 15 m 3 /a = 300 m 3 /a, jos eläimet eivät laidunna. Kuivikelanta sijoitetaan lantaloihin. Niihin sijoitetaan myös mahdolliset pilaantuneet rehut, mutta luvan hakijan arvion mukaan niitä ei juuri synny. Kuivikepohjamenetelmällä ovat kaikki muut eli lihanaudat (120 kpl), emolehmät (80 kpl) ja vasikat (80 kpl). Tilakeskuksessa syntyy poistettavaa kuivikepohjaa seuraavasti, kun mahdollisen laidunkauden pituudeksi huomioidaan 4 kk: 120 (kpl) x 12/12 x 15 m 3 /a = 1 800 m 3 80 (kpl) x 8/12 x 15 m 3 /a = 800 m 3 80 (kpl) x 8/12 x 4 m 3 /a = 213 m 3 eli yhteensä 2 813 m 3. Lannan ja virtsan varastointitilat Olemassa olevia lantaloita on kaksi: vanhan navetan viereinen lantala, pinta ala on 140 m 2, reunojen korkeus 3 m, ajoluiskan korkeus 0,3 m, hyötytilavuus on noin 560 m 3 vanhaan tuorerehusiiloon tehty lantala, pinta ala on 75 m 2, reunojen korkeus 2,5 m, ajoluiskan korkeus on olematon (mahdolliset nesteet kertyvät vanhaan puristenestekaivoon), hyötytilavuus on noin 260 m 3. Vanhan navetan viereinen lantala on perustettu kaivamalla kallioon asti ja tehty tiivistetty soratäyttö noin 0,2 m 1,5 m. Tuorerehusiiloon tehty lantala on perustettu kuivakuorisaven päälle ja tehty tiivistetty soratäyttö noin 0,2 m. Lantaloiden ympärillä on salaojat. Tiivistetyn täytön päälle on valettu vähintään 100 mm betonilaatat pohjiksi. Lantaloissa ovat seinät betonia. Molempien lantaloiden seinien yläosat ovat puurakenteiset ja katoissa on peltikate. Lantaloiden kuormausalustan pohjamateriaali on sora ja sen alla savi.

6 (22) Olemassa olevan virtsasäiliön tilavuus on 120 m 3 ja se on betonirakenteinen. Seinät on tehty betonielementeistä. Virtsasäiliö täytetään vanhasta navetasta putkella kokoojakaivon kautta säiliön pohjalle ja tyhjennetään yläkautta imuvaunulla. Virtsasäiliö tyhjennetään kerran vuodessa ja virtsa levitetään pellolle. Uuden rakennettavan lantalan pinta ala on 295 m 2, reunojen korkeus 3 m ja ajoluiskan korkeus 0,5 m. Sen hyötytilavuus on noin 1 152 m 3. Lantala perustetaan louhitun kalliopohjan päälle. Louhitun pinnan päälle tehdään ensin tiivistetty soratäyttö noin 0,3 m ja samalla asennetaan salaojat. Tiivistetyn täytön päälle valetaan 120 mm betonilaatta pohjaksi. Lantalan seinät ovat alaosastaan betonia. Lantalan seinien yläosat tehdään puurakenteisina (harvalaudoitus) ja katossa on peltikate. Lantalan kuormauslaatan pohjamateriaaliksi tulee betoni. Uuteen pihattoon tulee kuivikepohjat. Kuivikepohjilla ovat 80 emolehmää, 80 vasikkaa ja 80 lihanautaa. Kuivitusjärjestelmä on kestokuivikepohja emolehmillä ja vasikoilla. Lihanaudoilla on vinokuivikepohja. Makuualueet ja ruokintapaikat ovat erilliset. Ruokinta alueet kolataan säännöllisesti. Kuivikepohjat ovat osittaisia lantavarastoja. Kuivitetun alueen pinta ala on emolehmillä ja vasikoilla 550 m 2 sekä lihanaudoilla 250 m 2. Kuivikkeen paksuus on noin 100 cm ja 50 cm. Kuivikepohjan reunojen korkeus on 70 cm ja 40 cm. Lattiarakenteen materiaali on 120 mm:n betonilaatta. Reunat ovat myös betonia. Seinien yläosat tehdään puurakenteisina (harvalaudoitus) ja katossa on peltikate. Kuivikemateriaalina käytetään olkea, kutteria ja turvetta. Kuiviketta ei käännetä. Kuivikepohjat tyhjennetään kerran vuodessa. Suunnitelmien mukaan poistettavaa kuivikepohjaa syntyy laskennallisesti 550 m 3 /a + 250 m 3 /a = 800 m 3 /a. Poistettu kuivikepohja varastoidaan lantalassa. Luvan hakija ei ole ilmoittanut kahdessa vanhassa pihatossa olevista kuivikepohjista ja poistettavien kuivikepohjien määristä. Vanhojen pihatoiden lattiat ovat betonia ja reunamateriaalit ovat betonia / puuta. Laidunnus ja jaloittelutarhat Emolehmät (100 kpl) ja vasikat (80 kpl) laiduntavat. Laidunala on 13 ha. Laitumet sijaitsevat tilakeskuksen ympärillä noin runsaan puolen kilometrin säteellä tilakeskuksesta. Laitumet eivät rajoitu vesistöön. Nautakarjaa pidetään laitumella 4 kk/a 6 kk/a yötä päivää. Eläinten juottaminen laitumilla järjestetään automaattikupeilla kaivovedellä. Laitumilla ei ole pysyvää eikä kiertävää ruokintapaikkaa. Rehujen ja kuivikkeiden varastointi Säilörehua pyöröpaalataan 800 t/a. Pyöröpaalit varastoidaan niiden peltojen reunoilla, joilla ne on tehty. Pyöröpaaleja tuodaan tilakeskukseen pitkin vuotta kulutuksen mukaan. Muut rehut varastoidaan kuivaamon vieressä olevissa siiloissa. Kuiviketurve toimitetaan tilalle suoraan kuivikepohjaan, kutterinpuru tuodaan läheiseltä höyläämöltä suoraan ja olki varastoidaan navetanvintillä.

7 (22) Lannan, virtsan ja puristenesteen levitys pellolle Päästöt ilmaan Lannan levitykseen on käytettävissä peltoalaa 161,44 ha, josta omaa on 46 ha ja vuokrapeltoa 115 ha. Levitysajankohdat ovat kevät, kesä ja syksy. Lanta levitetään tarkkuuslevittimellä kasvustoon tai juuri ennen pellon muokkausta. Levitystyö tehdään itse. Lannan patterointi työteknisistä tai hygieenisistä syistä saattaa olla joskus tarpeen esimerkiksi kaukaisimmille pelloille, joten sitä ei ole täysin poissuljettu. Tällöin patteroinnista tehdään ilmoitus kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Naapureille saattaa aiheutua hajuhaittaa, kun lantaa käsitellään. Hajuhaitta keskittyy muutamalle viikolle keväälle ja syksyyn, mutta kesälläkin saatetaan lantaa ehkä levittää. Naudan lannan haju on miedompi kuin esimerkiksi sian lannan. Lähimmän naapurin asuinrakennus pihapiireineen on lähimmillään noin 40 50 metrin etäisyydellä uudesta pihatosta ja uudesta lantalasta. Tällöin hajuhaittojen ennalta ehkäisy ja torjunta on tärkeätä. Kuivalantaloissa on seinät ja katto, jotka osaltaan vähentävät hajun leviämistä. Nautakasvattamon päätyovia ei ole tarve pitää kesällä avoinna liiallisen kuumuuden takia, koska seinät ovat harvalaudoitetut, emolehmät vasikoineen ovat laitumella ja sisällä ovat vain lihanaudat. Täten ilmavirtaukset eivät pääse suoraan pihaton läpi lähimmälle naapurille päin. Melu, liikenne ja muu kuormitus alueella Eläinsuojan toiminnasta ja siihen liittyvistä toiminnoista aiheutuva melu on normaalia työkoneista aiheutuvaa melua. Melu ei ole jatkuvaa vaan kausiluonteista. Merkittävin melun aiheuttaja on traktorin käyttö. Traktoria käytetään eniten keväällä ja syksyllä. Suunnitelluille uudelle pihatolle ja uudelle lantalalle liikennöinnissä on huomioitavaa, että olemassa olevat rakennukset ja pohjoispuolella oleva kallio rajoittavat liikennejärjestelyjä. Tämän vuoksi lantala on sijoitettu pihaton pohjoispuolelle. Teuraskuljetuksia on kerran kuukaudessa tai sitä harvemmin. Ostorehujen kuljetukset ovat neljä kertaa vuodessa. Lannanlevityksen aikaan liikennettä on eniten. Levitykset ajoittuvat keväästä syksyyn. Lantaa ajetaan levitysaloille keskimäärin 10 kuormaa päivässä noin 3 viikon ajan vuodessa. Pyöröpaalien kuljetuksia on pitkin vuotta. Kuivikkeita kuljetetaan noin 4 5 kertaa kuukaudessa. Sekajätettä noudetaan 4 viikon välein. Raatoja noudetaan tilalta arviolta noin 4 kertaa vuodessa. Kuljetusreitti yleiselle tielle on pääsääntöisesti tilan itäisen liittymän kautta. Muut jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen Kuivikelannan (02 01 06) ja kuivikepohjan (02 01 06) lisäksi toiminnassa syntyy seuraavia jätteitä:

8 (22) Metalliromua (02 01 10) syntyy noin 0,5 t/a, joka toimitetaan keräyspaikkaan. Muovi (15 01 02) ja paperijäte (20 01 01) kerätään energiajakeelle tarkoitettuun 700 litran astiaan, jonka L&T tyhjentää kerran viikossa. Sekajäte (20 03 01) noudetaan järjestetyn jätehuollon kautta joka 4 viikko. Loisteputket (20 01 21) noin 10 kpl/a ja akut (20 01 33) noin 2 kpl/a toimitetaan kunnan järjestettyyn ongelmajätekeräykseen. Jäteöljyt (13 02 03), noin 200 l/a Ekokem Oy noutaa tilalta. Pilaantuneet rehut (02 01 03) sijoitetaan lantalaan ja siitä edelleen pellolle. Kuolleita eläimiä (02 01 02) arvioidaan syntyvän 2 t/a 3 t/a. Sekä yli 20 kk ikäisten että sitä nuorempien nautojen raadot toimitetaan hävitettäviksi Honkajoki Oy:lle (vain kuolleina syntyneet saa haudata tilalle). Raadot noudetaan kolmen päivän sisällä, joten eläinjätteen välivarastointia ei ole tarkoitus harjoittaa. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Luvan hakijan mukaan toiminta ei ole luonteeltaan häiriöherkkää. Kuivikkeiden saanti ei ole riski, koska toiminnassa käytetään erilaisia kuivikkeita. Sähkökatkoilla ei ole oleellista merkitystä, koska eläinsuojissa ei ole ilmastointia. Sähkökatkot saattavat haitata veden saantia hetkellisesti. Vettä saadaan tarvittaessa lammesta tai palokunta tuo sitä. Varalla on myös toinen kaivo, jos tilan omasta kaivosta ei saada vettä. VALVONTA JA TARKKAILU Porakaivovedestä ei oteta säännöllisesti näytteitä. Luvan hakijan mukaan vedessä ei ole ollut laatuongelmia. Toiminnan raportointi, kuten eläinmäärien, lantamäärien ja jätteiden (raatojen yms.) raportointi, ei tuota ongelmia, koska tiedoista joudutaan jo muutoinkin pitämään kirjaa. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Hakemusta on täydennetty 2.4.2007. Lupahakemuksesta tiedottaminen Uudenmaan ympäristökeskus on tiedottanut asian vireilletulosta kuuluttamalla hakemuksesta Nurmijärven kunnan ilmoitustaululla ja Uudenmaan ympäristökeskuksen ilmoitustaululla 15.1. 13.2.2007 sekä ilmoittamalla kuulutuksesta Nurmijärven Uutiset nimisessä sanomalehdessä. Hakemuksesta on annettu erikseen tieto tiedossa oleville asianosaisille. Asiakirjat ovat olleet kuulutuksen ajan nähtävillä Nurmijärven kunnassa.

9 (22) Tarkastukset ja neuvottelut Lausunnot Eläinsuojakiinteistöllä on suoritettu tarkastus 13.3.2007. Samassa yhteydessä neuvoteltiin lupahakemukseen liittyvistä seikoista sekä täsmennettiin toiminnan asiatietoja. Tarkastus ja neuvottelumuistio No YS 379/15.3.2007 on liitetty asiakirjoihin. Tilaisuudessa keskusteltiin muun muassa ympäristöministeriön ohjekirjeestä (päivätty 18.3.2002, YM4/401/2002, Kotieläinsuojaa koskeva ympäristölupa), jossa on ohjeistettu muun muassa eläinsuojan sijoittamista. Luvan hakijan mukaan uuden pihaton ja uuden lantalan rakennuspaikat on valittu lähinnä rakennusteknisin ja liikenteellisin perustein. Keskusteltiin suunniteltujen uuden pihaton ja uuden lantalan mahdollisista muista sijoituspaikoista. Kyseeseen tulisi lähinnä sijoituspaikan siirto peltolohkolla länteen päin. Tällöin sijoituspaikka tulisi korkeusasemaltaan jonkin verran alemmaksi alun perin suunniteltua sijoituspaikkaa. Luvan hakijan mukaan ainakaan rakennuksen suuntaa ei tulisi muuttaa länsi itäsuuntaiseksi, koska siitä aiheutuisi rinnemaastossa suuria täyttötöitä. Hajuhaittojen torjumiseksi luvan hakija ehdotti, että uuden lantalan suunnitellut harvalaudoitetut seinät voitaisiin toteuttaa lähimmän naapurin puoleisilla seinillä umpinaisina. Lisäksi luvan hakija ehdotti, että uuden pihaton ja uuden lantalan välinen alue voitaisiin tarvittaessa kattaa kokonaan katolla. Uudessa lantalassa varastoitava lanta voidaan tarvittaessa peittää esimerkiksi turpeella tai purulla hajuhaittojen vähentämiseksi. Luvan hakija esittää hajuhaittojen torjuntatoimet toteutettavaksi ensisijaisesti teknisillä ynnä muilla ratkaisuilla kuin siirtämällä pihaton ja lantalan rakennuspaikkoja kauemmaksi lähimmästä häiriintyvästä kohteesta. Hakemuksen johdosta on pyydetty lausunto Etelä Suomen lääninhallitukselta, Nurmijärven kunnanhallitukselta ja Nurmijärven ympäristölautakunnalta. Etelä Suomen lääninhallitus ilmoittaa 5.3.2007 päivätyllä kirjeellään, ettei se tässä vaiheessa käytä sille varattua mahdollisuutta lausunnon antamiseen. Nurmijärven ympäristölautakunta on antanut 23.1.2007 päivätyn lausunnon. Sen mukaan lausunnon antamisesta on keskusteltu kunnan terveydensuojeluviranomaisen kanssa. Ympäristötarkastaja on tehnyt tilalla tarkastuksen 1.3.2005. Ympäristölautakunta katsoo, että lupahakemus on puutteellinen. Lupahakemuksessa ei ole esitetty kuvausta toiminnasta, ympäristöolosuhteis

10 (22) ta, tietoja päästöjen laadusta ja määrästä ympäristöön, tietoja melusta eikä arviota toiminnan vaikutuksista ympäristöön. Ympäristölupahakemuksessa esitetylle eläinmäärälle lantalan tilavuuden tarve on 3 660 m 3 12 kuukauden lannan varastointia varten. Varastointitilavuudesta voidaan vähentää nuorkarjan ja emolehmien laidunnusaika. Ympäristölupahakemuksessa esitetty tilan lannan varastointitilavuus kuivikepohjat mukaan lukien ei ole riittävä. Tilan virtsasäiliön tilavuutta ei ole otettu huomioon lannan varastointitilavuutta arvioitaessa. Ympäristölupahakemuksessa ei ole esitetty eläinsuojien pesuvesien käsittelyä. Pesuvesien imeyttäminen kuivikkeisiin ja kuivikkeiden siirtäminen lantalaan tulisi ottaa huomioon lantalan tilavuudessa. Lannan levitykseen tarvittava peltoala on noin 71 hehtaaria. Tilalla on riittävästi lannan levitykseen käytettävää peltopinta alaa. Tilakeskus ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Nummimäen II luokan tärkeä pohjavesialue sijaitsee noin 700 metrin päässä tilakeskuksesta. Tarkastuksella 1.3.2005 todettiin, että tilalla on lupahakemuksesta poiketen koneita ja kuivuria varten neljä polttoainesäiliötä. Polttoainesäiliöt, rehut, kemikaalit, lanta, virtsa, lannoitteet ja jätteet tulisi varastoida tilalla siten, ettei niistä aiheudu terveyshaittaa, maaperän, pinta tai pohjavesien pilaantumisvaaraa, eikä muutakaan haittaa ympäristölle tai naapureille. Lannan käsittely, varastointi ja kuormaus tulisi hoitaa siten, että toiminnoista ei aiheutuisi kohtuuttomia haittoja naapureille tai ympäristölle. Ympäristölautakunta pitää hyvänä ratkaisuna, että lantalat ovat katettuja. Lantaloiden kattaminen vähentää haju ja kärpäshaittaa naapureille. Hakemuksen mukaan uusi emolehmäpihatto ja lantala sijoittuvat hyvin lähelle tilan Nummimaa RN:o 12:45 rajaa ja tilalla sijaitsevaa asuinrakennusta. Ympäristölupapäätöksessä tulisi ottaa huomioon, ettei toiminnasta aiheudu kohtuutonta haittaa, kuten haju ja kärpäshaittaa, naapurustolle. Muistutukset ja mielipiteet Uudenmaan ympäristökeskukselle ei ole toimitettu hakemuksen johdosta muistutuksia tai mielipiteitä. Hakijan kuuleminen ja vastine Luvan hakijalle on 15.3.2007 päivätyllä kirjeellä varattu tilaisuus vastineen jättämiseen. Luvan hakija on toimittanut 30.3.2007 päivätyn vastineen, jossa se kiinnittää huomiota seuraaviin esille tulleisiin seikkoihin: Rakennuksen paikkaa valittaessa kyseinen paikka oli ainut toiminnallisesti järkevä ja rakennusteknisesti kohtuullisin kustannuksin toteutettavissa oleva rakennuspaikka. Paikan valintaa helpotti myös lähimmän naapurin myönteinen suhtautuminen.

11 (22) Hakemuksesta oli jäänyt pois kahden vanhan pihaton kuivikepohjien tilavuus. Molemmat pihatot ovat betonipohjaisia (paksuus 100 mm) ja niiden seinän alaosa on betonia (0,4 m) ja yläosa puuta. Toisen pihaton pinta ala on noin 155 m 2 ja toisen pinta ala on noin 108 m 2. Vanhoihin pihatoihin varastoituu siis noin 130 m 3 kuivikelantaa. VIRANOMAISEN RATKAISU Ratkaisu Uudenmaan ympäristökeskus myöntää Henri ja Eeva Toivomäelle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan eläinten pidolle eläinsuojassa, joka on tarkoitettu noin 120 lihanaudalle, 100 emolehmälle ja 80 vasikalle (alle 6 kk). Eläinmäärää voidaan muuttaa edellyttäen, että lannantuotanto ei ylitä edellä mainittujen eläinmäärien yhteistä lannantuotantoa. Vastaus yksilöityihin vaatimuksiin ja lausuntoihin Nurmijärven ympäristölautakunnan lausuntoon esitetään vastauksena seuraava: lupahakemuksen käsittelyn yhteydessä asiatietoja on täydennetty ja tarkennettu. lannan varastointitilavuuden riittävyys on huomioitu lupamääräyksessä 6.2. eläinsuojissa ei synny varsinaisia pesuvesiä, mutta mahdolliset nesteet on huomioitu lupamääräyksissä 1.1. ja 1.2. polttoaineiden, rehujen, kemikaalien, lannan, virtsan, lannoitteiden ja jätteiden varastointi on huomioitu lupamääräyksissä 1., 4. 14. lannan käsittelystä, varastoinnista ja kuormauksesta aiheutuvien kohtuuttomien haittojen ehkäisy on huomioitu lupamääräyksissä 2., 3. ja 9. uuden pihaton ja uuden lantalan sijainti sekä niistä mahdollisesti aiheutuvat kohtuuttomat haitat on huomioitu lupamääräyksissä 2. ja 6. Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Päästöt vesiin ja viemäriin (YSL 43, 45, NaapL 17, JL 6, VNA 931/2000) 1.1. Vanhan navetan ja vanhojen pihattojen sekä uuden rakennettavan pihaton pohjarakenteiden sekä lantavarasto ja virtsasäiliörakenteiden sekä lannan kuormausalustan on estettävä lannan, virtsan ja niistä aiheutuvien valumavesien joutuminen ojiin tai maaperään. 1.2. Toiminnassa syntyvä virtsa, jota ei imeytetä kuivikkeisiin, on johdettava tiiviiseen virtsasäiliöön. Lantaloihin kertyvät nesteet on koottava ja tarvittaessa siirrettävä / johdettava tiiviiseen säiliöön tai imeytettävä kuivikkeisiin.

12 (22) Päästöt ilmaan (YSL 6, 42, 43, NaapL 17 ) 2.1. Uusi pihatto ja uusi lantala on sijoitettava peltolohkolla siten, että niiden etäisyys lähimpään häiriintyvään kohteeseen on lähimmillään noin 100 metriä. Sijoituksessa saa huomioida pohjasuhteet siten, että pihatto ja lantala voidaan perustaa vielä maavaraisena. 2.2. Eläinten pito, eläinsuojien ilmanvaihto, lannan käsittely ja varastointi sekä rehujen käsittely ja varastointi on hoidettava siten, että toiminnoista ei aiheudu kohtuutonta rasitusta hajuhaittoina lähimmille ulkopuolisille naapureille. Hajuhaittojen torjunnassa on käytettävä luvan hakijan esittämiä torjuntatoimenpiteitä (sivut 7 ja 9). 2.3. Levitettäessä lantaa eläinsuojien välittömään läheisyyteen on huolehdittava siitä, ettei lannan levityksestä aiheudu yhdessä eläinsuojien kanssa lähimmille ulkopuolisille naapureille kohtuutonta rasitusta hajuhaittana. 2.4. Eläinsuojakiinteistöllä tapahtuva lannan kuormaus, rehujen ja kuivikkeiden käsittely sekä liikenne on järjestettävä ja hoidettava siten, ettei niistä aiheudu kohtuuttomia haju tai pölyhaittoja lähimmille ulkopuolisille naapureille. Melu ja tärinä (YSL 43, NaapL 17 ) 3. Eläinsuojien toiminnasta, lannan, rehujen, kuivikkeiden ja muiden raaka aineiden käsittelystä sekä eläinsuojakiinteistöllä tapahtuvasta liikenteestä aiheutuva melu ei saa ylittää lähimmissä melulle alttiissa kohteissa päivällä kello 7 22 ekvivalenttimelutasoa 55 db (L Aeq ) eikä yöllä kello 22 7 ekvivalenttimelutasoa 50 db (L Aeq ). Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen (YSL 43, 45, JL 3, 6, JL 17, JA 3a, YMA 1129/2001) 4. Toiminnassa muodostuvat ongelmajätteet, kuten loisteputket, on toimitettava ongelmajätteiden vastaanottopisteeseen. Hyötykäyttökelpoiset jätteet, kuten paperi, pahvi ja muovijäte sekä metalliromu, on toimitettava niille tarkoitettuihin keräyspaikkoihin. Muutoin jätteen käsittelyssä, hyödyntämisessä ja keräyksessä on noudatettava Nurmijärven kunnan jätehuoltomääräyksiä. 5.1. Eläinsuojissa syntyvä eläinjäte, kuten kuolleet naudat ja vasikat sekä niiden osat, on toimitettava mahdollisimman pian käsiteltäviksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisen jätteen käsittely. 5.2. Mikäli eläinjätettä joudutaan välivarastoimaan asianmukaisen kuljetuksen järjestämiseksi, on välivarastointi ja käsittely järjestettävä ja toteutettava hygieenisesti. Välivarastointi ei saa aiheuttaa terveyshaittaa ympäristön asutukselle eikä vaaraa ihmisten tai eläinten terveydelle. Eläinjätteen välivarastossa on oltava asianmukaiset tilat ja välineet välivarastointia ja käsittelyä varten. Astioiden ja säiliöiden on oltava tiiviitä ja helposti puhtaana pidettäviä. Välivaraston

13 (22) on oltava tiiviillä alustalla ja siten katettu ja suojattu, ettei jäte joudu kettujen, rottien tai muiden eläinten syötäväksi. Varastointi (YSL 43, 45, JL 6, NaapL 17, VNA 931/2000) 6.1. Toiminnassa syntyvä lanta on sen poistamisen jälkeen varastoitava tiivisrakenteisessa lantalassa. Varastoitava lanta on tarvittaessa peitettävä puhtaalla kuivikkeella. 6.2. Lannalle on oltava yhteensä vähintään 3 113 m 3 varastointitilavuutta. 6.3. Rakennettava lantala on suunniteltava ja rakennettava tiiviiksi. Lantala on perustettava kantavalle pohjalle. 6.4. Rakennettavan lantalan rakennesuunnitelmat on toimitettava tiedoksi Uudenmaan ympäristökeskukselle hyvissä ajoin ennen lantalan rakentamisen aloittamista. 6.5. Rakennettavan lantalan tiiviit rakenteet on esitettävä Uudenmaan ympäristökeskuksen tarkastettaviksi ennen lantalan käyttöönottoa. 7. Rehut, polttoaineet, kemikaalit ja jätteet on varastoitava kiinteistöllä siten, ettei niistä aiheudu terveyshaittaa, maaperän, pinta tai pohjavesien pilaantumisvaaraa eikä muutakaan haittaa ympäristölle tai naapureille. 8. Lannan varastointitilat on tyhjennettävä säännöllisesti mahdollisimman perusteellisesti vähintään kerran vuodessa. Tyhjennysten yhteydessä on tarkastettava varastointitilojen kunto ja havaitut puutteet on korjattava viivytyksettä. 9. Lannan kuormaus ajoneuvoon on tehtävä tiiviillä kuormausalustalla. Laitteiston ja kuljetuskaluston on oltava sellaisia, ettei täyttöjen, siirtojen ja kuljetusten aikana pääse lantaa ympäristöön. Eläinsuojakiinteistön liikennöintialueet on oltava pinnoitetut siten, että kuljetuskaluston pyörät pysyvät puhtaina. Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet (YSL 43, 62, YSA 30 ) 10. Mahdollisista häiriötilanteista sekä vahingoista ja onnettomuuksista, joista saattaa aiheutua merkittäviä päästöjä ympäristöön, on ilmoitettava viipymättä Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Nurmijärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 11. Ympäristöön vahingon tai onnettomuuden seurauksena päässyt lanta ja muu ympäristöä kuormittava jäte tai aine on kerättävä välittömästi talteen. Toiminnan lopettaminen (YSL 43, JL 6, NaapL 17 ) 12. Toiminnanharjoittajan on hyvissä ajoin, viimeistään kuusi kuukautta ennen toiminnan lopettamista esitettävä yksityiskohtainen suun

14 (22) nitelma vesiensuojelua, maaperänsuojelua ja jätehuoltoa koskevista toiminnan lopettamiseen liittyvistä toimista. Muut toimet, joilla ehkäistään, vähennetään tai selvitetään pilaantumista, sen vaaraa tai pilaantumisesta aiheutuvia haittoja (YSL 43 ) 13.1. Kaikille eläinsuojien ulkopuolella oleskeleville nautaeläimille on oltava määräyksessä 13.2. esitetyin vaatimuksin toteutetut asianmukaiset jaloittelualueet. Eläimille, joiden ulkona oleskelu voidaan katsoa pelkästään laidunnukseksi eikä jaloitteluksi, ei tarvitse kuitenkaan toteuttaa jaloittelualueita. Asianmukaiset jaloittelualueet on toteutettava viimeistään 31.10.2008 mennessä siten, että jaloittelu toteutetaan asianmukaisilla jaloittelualueilla. 13.2. Suppeat jaloittelualueet on rakennettava tiivispohjaisiksi. Laajoille jaloittelualueille avautuvien kulkuaukkojen eteen rakennusten ulkopuolelle on rakennettava yhtä täysikasvuista nautaeläintä kohti 10 15 m 2 :n kokoinen tiivispohjainen alue kuitenkin siten, että alueen ylärajaksi riittää 300 m 2. Kaikki tiivispohjaiset jaloittelualueiden osat on tasattava ja muotoiltava siten, että niillä muodostuvat likaiset vedet saadaan mahdollisimman tehokkaasti johdetuiksi / siirretyiksi tiiviisiin säiliöihin tai johonkin muuhun hyväksyttävään käsittelyyn. Lanta on kerättävä alueilta, joihin sitä kerääntyy. Kerätty lanta on vietävä varastoitavaksi lantalaan. 13.3. Mikäli eläimille järjestetään pysyviä ruokintapaikkoja mahdollisten maapohjaisten jaloittelualueiden osien yhteyteen, on ruokintapaikkojen edessä on oltava vähintään 5 m 2 kokoinen tiivispohjainen alue kutakin täysikasvuista nautaeläintä kohti. Tiivispohjaiset ruokintapaikat on katettava tai ruokintapaikkojen likavedet on koottava ja johdettava / siirrettävä tiiviiseen säiliöön tai johonkin muuhun hyväksyttävään käsittelyyn. Kiertävän ruokintapaikan etäisyys valtaojaan on oltava vähintään 20 metriä. 13.4. Jaloittelualueiden ulkopuoliset puhtaat pintavaluntavedet ja eläinsuojien katoilta valuvat sadevedet on ohjattava puhtaina jaloittelualueiden ulkopuolelle. 13.5. Luvan saajan on toimitettava asiantuntijan laatimat yksityiskohtaiset jaloittelualueiden rakennussuunnitelmat jatkotoimenpiteiden harkintaa varten Uudenmaan ympäristökeskukselle viimeistään 30.6.2008. 13.6. Jaloittelualueiden tiiviit rakenteet on esitettävä Uudenmaan ympäristökeskuksen tarkastettaviksi ennen niiden käyttöönottoa. 13.7. Eläinsuojien ja jaloittelualueiden pohjarakenteiden sekä reunojen tiiveys on aina tarkastettava kyseisten tilojen / alueiden tyhjennysten yhteydessä. 14. Toiminnassa syntyvä lanta ja virtsa on ensisijaisesti hyödynnettävä lannoitteena pellolla. Lannan peltolevitystä varten on toiminnanharjoittajalla oltava aina käytettävissään riittävästi asianmukaista lan

15 (22) nanlevitysalaa. Lannan levitykseen on oltava käytettävissä luvan mukaiselle enimmäiseläinmäärälle levityspeltoa vähintään 73,3 hehtaaria. Mahdollisista uusista omista peltoaloista sekä pellon vuokraja lannanlevityssopimuksista on toimitettava tiedot / kopiot tiedoksi Uudenmaan ympäristökeskukselle. Tarkkailu ja raportointimääräykset (YSL 46, YSA 19, JL 51, 52 ) 15.1. Eläinsuojan toiminnasta on toimitettava edellistä vuotta koskeva raportti Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Nurmijärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle vuosittain maaliskuun loppuun mennessä. Raportissa on esitettävä: tiedot eläinmääristä, vuotuinen tuotantomäärä (kpl/a, kg/a) sekä yhteenveto ympäristönsuojelun kannalta merkityksellisistä huolloista ja tuotantohäiriöistä (syy, kestoaika, arvio päästöistä ja niiden ympäristövaikutuksista sekä suoritetut toimenpiteet) tiedot lantamääristä, eläinjätteistä, muista tavanomaisista jätteistä, ongelmajätteistä, niiden määristä, varastoinnista ja varastointipaikoista, hyödyntämisestä, edelleen toimittamisista, lannanlevitysaloista ja muista toimituskohteista tiedot lantavarastojen tyhjennysten yhteydessä tehdyistä rakenteiden kunnon tarkkailuista. 15.2. Eläinsuojan toiminnasta mukaan lukien lannan varastointi on pidettävä käyttöpäiväkirjaa ympäristönsuojelun kannalta merkityksellisistä tapahtumista ja toimenpiteistä. Siihen on merkittävä vähintään edellä esitetyt raportointia varten tarvittavat tiedot. Kirjanpito on pyydettäessä esitettävä ympäristöluvan valvontaviranomaisille. RATKAISUN PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet Uudenmaan ympäristökeskus katsoo, että kun toimintaa harjoitetaan tässä päätöksessä esitetyllä tavalla ja noudatetaan annettuja määräyksiä, toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty. Luvan myöntämisen edellytykset Uudenmaan ympäristökeskus katsoo, että toimittaessa tämän päätöksen mukaisesti eläinsuojan toiminnasta ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta naapureille. Tilakeskuksessa eläinsuojat, lanta ja rehuvarastot sijaitsevat maa ja metsätalousvaltaisella alueella. Lähimmät naapurit sijaitsevat pohjois,

16 (22) itä ja eteläpuolilla. Lähimmän naapurin asuinrakennus sijaitsee itäpuolella lähimmillään noin 50 metrin etäisyydellä ja pihapiiri noin 40 metrin etäisyydellä suunnitteilla olevasta lantalasta ja pihatosta. Seuraavaksi lähimmän ulkopuolisen naapurin asuinrakennus pihapiireineen on lounaassa lähimmillään noin 130 metrin etäisyydellä olemassa olevista navetasta, pihatosta ja lantalasta. Luvan hakija ei ole pyrkinyt sijoittamaan tilakeskukseen suunnitteilla olevaa pihattoa ja lantalaa poispäin lähimmästä asuinkiinteistöstä ja mahdollisimman etäälle siitä. Tämän vuoksi Uudenmaan ympäristökeskus on lupamääräyksessä huomioinut itäpuolisen naapurin läheisen sijainnin ja edellyttänyt, että uuden pihaton ja uuden lantalan sijoituspaikkaa siirretään kauemmaksi lähimmästä naapurista huomioiden samalla pohjasuhteet kiinteistöllä. Hakemuksen mukaisesta toiminnasta ottaen huomioon annetut lupamääräykset, ei voida katsoa etäisyyksien tai alueen aikaisemman käytön perusteella aiheutuvan merkittävää ympäristön pilaantumista eikä naapurustolle kohtuutonta rasitusta tai haittaa. Lupamääräysten perustelut Talouskeskuksessa on eläinsuojan toimintaa varten vanha navetta, kaksi pihattoa ja kaksi lantalaa, virtsasäiliö ja muita varastointitiloja, kuten rehuvarastoja. Lisäksi rakennetaan uusi pihatto ja lantala. Eläinsuojan toiminnasta syntyvä kuivikelanta ja poistettu kuivikepohja varastoidaan tiiviisiin katettuihin lantaloihin ja likaiset nesteet kootaan. Rehut varastoidaan asianmukaisesti. Lantavarastot tyhjennetään vuosittain. Muut jätteet, kuten kuolleet eläimet, toimitetaan asianmukaiseen käsittelyyn. Eläinsuojan toiminnasta aiheutuvat kohtuuttomat hajuhaitat ehkäistään. Toimittaessa tämän ympäristöluvan mukaisesti voidaan toiminnan katsoa edustavan parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Lanta on käsiteltävä siten, ettei siitä aiheudu terveyshaittaa tai ympäristön pilaantumista. Päästöjä vesiin saattaisi aiheutua lantavarastojen vuodoista, ylitäytöistä ja tyhjennyksistä, mikäli toimintaa ei harjoitettaisi riittävällä huolellisuudella ja varovaisuudella. (Määräykset 1. ja 6.) Ympäristönsuojelulain (86/2000) 11 :n nojalla on annettu valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000). Asetuksen 4 :n 2 momentissa säädetään, että lannan varastointitilojen tulee olla vesitiiviitä. Rakenteiden ja laitteiden tulee olla sellaisia, ettei lannan varastointitilan tyhjennyksen ja lannan siirron aikana tapahdu vuotoja. Jotta voidaan estää lannan ja jätevesien pääsy pinta ja pohjavesiin sekä maaperään, on niiden käsittelyn oltava asianmukaista ja huolellista. (Määräykset 1., 6. ja 8. 10.) Ympäristöministeriön ohjeen kotieläintalouden ympäristönsuojelusta vuodelta 1998 mukaan kotieläinsuojien pohjarakenteiden tulee estää lannan, virtsan tai niistä aiheutuvien valumavesien joutuminen pinta tai pohjavesiin. (Määräys 1.1.) Kuivikelannan "palaessa" aerobisesti vapautuu hajutonta hiilidioksidia. Osa hajoamisesta on anaerobista, joten siitä vapautuu myös haisevia yh

17 (22) disteitä. Hajun muodostukseen vaikuttaa lannan lämpötila, tiiveys ja kosteus. Olemassa olevissa lantaloissa on seinät ja katto. Luvan hakija esittää, että myös uuteen lantalaan rakennetaan seinät ja katto. Lantalan seinät tehdään tarvittaessa umpinaisiksi lähimmän naapurin puoleisilla seinillä. Uuden pihaton päätyovia ei ole tarve pitää auki esimerkiksi kuumuuden vuoksi. Täten ilmavirtaukset eivät pääse suoraan eläinsuojan läpi lähimmälle naapurille päin. Emolehmäpihaton ja lantalan välinen alue voidaan tarvittaessa kattaa kokonaan katolla. Varastoitava lanta voidaan tarvittaessa peittää esimerkiksi turpeella tai purulla hajuhaittojen vähentämiseksi. Säilörehu varastoidaan muovitetuissa pyöröpaaleissa ulkona, joten siitä ei synny varastoinnin aikana merkittävää hajua. Hajuhaittojen torjuntatoimia on tarpeen mukaan lisättävä niin paljon, että lähimmissä häiriintyvissä kohteissa ei esiinny kohtuuttomia hajuhaittoja. Varastoitavan lannan peittämisellä voidaan torjua myös kärpäshaittoja. Luvan myöntämisen edellytys on se, ettei toiminnasta aiheudu naapuruussuhdelain 17 :n mukaista kohtuutonta rasitusta, kuten kohtuutonta hajuhaittaa. Tämän edellytyksen täyttämiseksi Uudenmaan ympäristökeskus on määrännyt sijoittamaan uuden pihaton ja uuden lantalan kauemmaksi lähimmästä häiriintyvästä kohteesta. (Määräys 2.) Valtioneuvoston päätöksessä melutason ohjearvoista N:o 993/1992 on asumiseen käytettävillä alueilla, virkistysalueilla taajamissa ja taajamien välittömässä läheisyydessä sekä hoito ja oppilaitoksia palvelevilla alueilla ohjeena, että melutaso ei saa ylittää ulkona melun A painotetun ekvivalenttimelutason (L Aeq ) päiväarvoa (klo 7 22) 55 db eikä yöohjearvoa (klo 22 7) 50 db. Eläinsuojan toiminnasta aiheutuvia yö ja päiväaikaisia melutasoja on rajoitettu kyseisen valtioneuvoston ohjeen mukaisesti. (Määräys 3.) Jätelain 6 :n mukaan ongelmajätteen tuottaja ja kuljettaja ovat vastuussa siitä, että ongelmajätteet kuljetetaan lain mukaiseen paikkaan. Jätelain 6 :n mukaan jäte on hyödynnettävä, jos se on teknisesti mahdollista ja jos siitä ei aiheudu kohtuuttomia lisäkustannuksia verrattuna muulla tavoin järjestettyyn jätehuoltoon. (Määräys 4.) Eläinsuojassa syntyy eläinjätettä, kuten kuolleita eläimiä, arviolta 2 t/a 3 t/a. Jätelain 6 :n mukaan jätteestä tai jätehuollosta ei saa aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätehuollossa on käytettävä parasta taloudellisesti käyttökelpoista tekniikkaa sekä mahdollisimman hyvää terveys ja ympäristöhaitan torjuntamenetelmää. Jätettä ei saa hylätä tai käsitellä hallitsemattomasti. Eläinjätteen käsittelystä säädetään yksityiskohtaisesti maa ja metsätalousministeriön asetuksessa eräitä eläimistä saatavia sivutuotteita käsittelevien laitosten valvonnasta ja eräiden sivutuotteiden käytöstä (850/2005). (Määräys 5.)

18 (22) Valtioneuvoston asetuksen maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) mukaan lannan ja virtsan varastointitilan tulee olla riittävän suuri, niin että siihen voidaan varastoida 12 kuukauden aikana kertynyt lanta lukuunottamatta samana laidunkautena eläinten laidunnuksen yhteydessä laitumelle jäävää lantaa. Varastotilan mitoituksessa otetaan huomioon myös asianmukaiset suppeat jaloittelualueet ja pihattotyyppiset kuivikepohjat. (Määräykset 6.1. ja 6.2.) Polttonesteiden ja kemikaalien (esim. öljyt) varastoinnissa ja käytössä on otettava huomioon kunkin valmisteen käyttöturvallisuustiedotteessa annetut määräykset. Varastoastioiden ja säiliöiden on sovelluttava käyttötarkoitukseensa ja niiden kunto on tarkastettava riittävän usein. Säilörehun säilytys ja käsittely tulee vesistöjä kuormittavien päästöjen ehkäisemiseksi järjestää siten, ettei niistä pääse valumaan mahdollisia puristenesteitä ympäristöön. (Määräys 7.) Lantavarastojen vuosittaisella perusteellisella tyhjentämisellä varmistetaan varastojen hyötytilavuuden säilyminen suunnitelmien mukaisena. Samalla rakenteet voidaan tarkastaa mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi. (Määräys 8.) Häiriötilanteista tiedottaminen on tarpeen päästöjen valvonnan toteuttamiseksi. (Määräys 10.) Jotta vahingon tai onnettomuuden vuoksi ympäristöön päässeestä lannasta tai muusta ympäristöä kuormittava jätteestä tai aineesta aiheutuvat haitat olisivat mahdollisimman pienet, on onnettomuusmassat kerättävä talteen välittömästi. (Määräys 11.) Hyvissä ajoin ennen toiminnan lopettamista on esitettävä yksityiskohtainen suunnitelma toiminnan lopettamiseen liittyvistä toimista, kuten lantavarastojen tyhjentämisistä ja jätteiden edelleen toimittamisista. (Määräys 12.) Tilakeskuksessa suoritetulla tarkastuskäynnillä 13.3.2007 havaittiin, että olemassa olevien pihatoiden välimaastossa on laidunalue, jonka voidaan katsoa olevan ainakin talvella lähinnä savipintainen jaloittelualue. Jos eläimille on järjestetty laitumen yhteyteen säännöllinen lisäruokinta, ei ole kyse laiduntamisesta vaan jaloittelusta. Tällaisesta jaloittelusta on tarkoitus päästä nyt eroon rakentamalla uusi pihatto. Uudenmaan ympäristökeskus katsoo, että mikäli uuden pihaton toteutuminen jostain syystä siirtyy muutamalla vuodella eteenpäin, tilalle on tarpeen toteuttaa jo olemassa oleville eläimille asianmukaiset jaloittelualueet, mikäli eläimet jaloittelevat. Ympäristöministeriön ohjeen kotieläintalouden ympäristönsuojelusta vuodelta 1998 mukaan jaloittelualueet ja ulkotarha on rakennettava siten, että pintavesien pilaantumisvaara on mahdollisimman vähäinen. Keväällä tapahtuvaa lannan ja ravinteiden huuhtoutumista sulamisvesien mukana voidaan vähentää keräämällä lanta alueilta, joihin sitä kerääntyy. Kerätty lanta viedään varastoitavaksi lantalaan.

19 (22) Jaloittelualue on suppea, jos sen pinta ala on alle 20 m 2 täysikasvuista nautaeläintä kohti. Jaloittelualue on laaja, jos sen pinta ala on 20 m 2 tai yli yhtä täysikasvuista nautaeläintä kohti. Suppeiden ja laajojen jaloittelualueiden tulee olla rakenteeltaan asianmukaisesti toteutettu siten, että pohjavesien pilaantumisvaaraa ei synny ja päästöt pinta ja pohjavesiin voidaan ehkäistä. Ympäristöministeriön ohjeessa kotieläintalouden ympäristönsuojelusta vuodelta 1998 mukaan ruokintapaikan eteen varataan vähintään 5 m 2 kokoinen tiivispohjainen alue kutakin täysikasvuista nautaeläintä kohti. Ruokintapaikka voi sijaita laajalle jaloittelualueelle johtavan kulkuaukon edessä olevalla tiivispohjaisella alueella. Tämä kelpaa myös ruokintapaikan alustaksi sellaisenaan, kun sen mitoitus on oikea. Suppean jaloittelualueen tiivispohjainen alusta on sellaisenaan riittävä kyseessä olevaan tarkoitukseen. Ruokintapaikka ei saisi sijaita 100 metriä lähempänä talousvesikaivoa eikä 20 metriä lähempänä valtaojaa. Jos ruokintapaikka on varustettu ohjeen jaloittelualueita koskevassa luvussa kuvatulla tavalla suojaetäisyydet voivat olla pienempiä. Näidenkin ruokintapaikkojen etäisyyden valtaojaan tulisi olla vähintään 10 metriä. Niin sanotun kiertävän ruokintapaikan etäisyys valtaojaan tulisi olla vähintään 20 metriä. Ravinteiden huuhtoutuminen tiivispohjaiselta alueelta voidaan estää joko kattamalla alue tai johtamalla sadevedet keräilykaivoon. Keräilykaivon mitoituksesta ja kaivon tyhjennyksestä on ohjeet samassa ympäristöministeriön ohjeessa. Asianmukaisen toteutuksen varmistamiseksi jaloittelualueiden suunnitelmat tulee toimittaa valvontaviranomaiselle jatkotoimenpiteiden harkintaa varten. (Määräys 13.) Lannan hyödyntämisellä lannoitteena pelloilla tarkoitetaan lannan käyttöä siten, että ei tapahdu peltojen ylilannoitusta eikä aiheudu siitä tai virheelliseen ajankohtaan suoritetusta levityksestä johtuvaa ravinteiden huuhtoutumisriskiä. Peltoalavaatimus on laskettu siten, että käytettävissä on vähintään yksi peltohehtaari kolmea emolehmää kohden, yksi peltohehtaari neljää yli 8 kuukauden ikäistä nautaa kohden ja yksi peltohehtaari kahdeksaa alle 8 kuukauden ikäistä nautaa kohden. Vaatimus perustuu karjanlannan keskimääräiseen fosforisisältöön sekä peltoviljelykasvien keskimääräiseen hehtaarikohtaiseen fosforilannoitustarpeeseen ympäristöministeriön ohjeen kotieläintalouden ympäristönsuojelusta 30.9.1998 mukaisesti. (Määräys 14.) Ympäristönsuojelulain 46 :n mukaan luvassa on annettava tarpeelliset määräykset toiminnan tarkkailusta. (Määräys 15.1.) Raportointia ja kirjanpitoa koskeva määräys on tarpeen viranomaisten tiedonsaannin turvaamiseksi ja valvonnan järjestämiseksi. Toiminnasta saamiensa tietojen perusteella viranomainen voi seurata eläinsuojan toiminnan lainmukaisuutta ja luvassa annettujen määräysten noudattamista. Lannanlevitysalojen kirjaamisella ja raportoimisella varmistetaan, että käytössä olevien lannan levitysalojen määrä on aina riittävä suhteessa toiminnassa syntyvään lannan määrään. (Määräys 15.2.)

20 (22) Muutoin lannan käsittelyssä on noudatettava, mitä säädetään lannan varastoinnista ja levityksestä valtioneuvoston asetuksessa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY N:o 1774/2002) muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä. Muutoin eläinjätteen käsittelyssä on noudatettava, mitä säädetään maaja metsätalousministeriön asetuksessa eräitä eläimistä saatavia sivutuotteita käsittelevien laitosten valvonnasta ja eräiden sivutuotteiden käytöstä (850/2005) sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY N:o 1774/2002) muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Luvan voimassaolo Päätös on voimassa toistaiseksi. Toiminnan olennaiseen laajentamiseen tai muuttamiseen on oltava lupa. (YSL 28 ) Lupamääräysten tarkistaminen Toiminnanharjoittajan on tehtävä hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi 31.12.2015 mennessä. Hakemukseen on liitettävä tiedot päästöjen ja ympäristövaikutusten kehittymisestä ja niiden vähentämistoimista. (YSL 55 ). Asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YSL 56, YSA 19 ) PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Päätöksen täytäntöönpanokelpoisuus Tämä päätös on lainvoimainen 31. päivänä päätöksen antamispäivästä, antamispäivää lukuunottamatta, mikäli päätöksestä ei valiteta. Toimintaa ei saa muuttaa ennen kuin lupapäätös on lainvoimainen. (YSL 100 )

21 (22) SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 6, 7, 8, 11, 28, 31, 35, 36, 37, 38, 41, 42, 43, 45, 46, 52, 53, 54, 55, 56, 62, 96, 100 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 6, 11, 19, 30 Jätelaki (1072/1993) 4, 6, 9, 15, 51, 52 Jäteasetus (1390/1993) 3 a Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) Ympäristöministeriön asetus yleisempien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta (1129/2001) Valtion maksuperustelaki (150/1992) Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1237/2003, 1387/2006) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Tämän ympäristöluvan käsittelystä perittävä maksu on 1200. Ympäristöluvan maksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) perusteella annetussa ympäristöministeriön asetuksessa (1237/2003) alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista olevan maksutaulukon mukaisesti. Muu eläinsuoja, joka on tarkoitettu alle 400 lihanaudalle, kiinteä maksu on 1 200. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Tiedoksi Ilmoitus päätöksestä Henri ja Eeva Toivomäki Järventaustantie 290 01810 Luhtajoki Nurmijärven kunnanhallitus Nurmijärven ympäristölautakunta Nurmijärven terveydensuojeluviranomainen Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Uudenmaan TE keskus, PL 15, 00241 Helsinki Ilmoitus päätöksestä lähetetään liitteessä 1. mainituille henkilöille ja tahoille. Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla Uudenmaan ympäristökeskus tiedottaa tästä päätöksestä kuuluttamalla Nurmijärven kunnan ilmoitustaululla ympäristönsuojelulain 54 :n mu

22 (22) kaisesti sekä ilmoittamalla Nurmijärven Uutiset nimisessä sanomalehdessä. (YSL 54 ) MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. (YSL 96 ) Valitusoikeus lupapäätöksestä on luvan hakijalla ja niillä, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä niillä viranomaisilla, joiden tehtävänä on valvoa asiassa yleistä etua. (YSL 97 ) Valitusosoitus on liitteenä. (Liite 2.) Ympäristöinsinööri Hannele Kärkinen Insinööri Arja Johansson Liitteet Ilmoitus päätöksestä (Liite 1.) Valitusosoitus (Liite 2.)