MHz. Laske. = 1,5 j1,38

Samankaltaiset tiedostot
S /142 Piirianalyysi 2 2. Välikoe

SATE2010 Dynaaminen kenttäteoria syksy /8 Laskuharjoitus 7 / Smithin-kartan käyttö siirtojohtojen sovituksessa

SATE1050 Piirianalyysi II syksy 2016 kevät / 8 Laskuharjoitus 13 / Smithin kartta ja kuorman sovittaminen

1. Erään piirin impedanssimittauksissa saatiin seuraavat tulokset:

ELEC-C4120 Piirianalyysi II 2. välikoe

521384A RADIOTEKNIIKAN PERUSTEET Harjoitus 3

SATE2010 Dynaaminen kenttäteoria syksy /8 Laskuharjoitus 8 / Smithin-kartan käyttö siirtojohtojen kahden käytettävän sovituspalan tilanteessa

SATE2010 Dynaaminen kenttäteoria syksy /6 Laskuharjoitus 6 / Siirtojohdot ja transientit häviöttömissä siirtojohdoissa

S Piirianalyysi 2 Tentti

Esimerkki 1a. Stubisovituksen (= siirtokaapelisovitus) laskeminen Smithin kartan avulla

S Piirianalyysi 2 Tentti

l s, c p T = l v = l l s c p. Z L + Z 0

2. Miten aaltomuodot luokitellaan? Millaisia aaltomuotoja etenee koaksiaalijohdossa, suorakulmaisessa aaltoputkessa ja mikroliuskajohdossa?

Jukka Kinkamo, OH2JIN Kaukopäästä avoin ja oikosuljettu syöttöjohto

LABORATORIOTYÖ 2 (8 h) LIITE 2/1 WLAN-ANTENNIEN TUTKIMINEN JA AALTOJOHTOMITTAUKSET

SATE1050 Piirianalyysi II syksy kevät / 8 Laskuharjoitus 12 / Siirtojohdot taajuusalueessa, ketjumatriisi

HARJOITUS 7 SEISOVAT AALLOT TAVOITE

S Piirianalyysi 2 Tentti

S Piirianalyysi 2 2. välikoe

Siirtolinjat - Sisältö

S Piirianalyysi 2 Tentti

ELEC-E8419 syksy 2016 Jännitteensäätö

Antennit ja syöttöjohdot

Keskitaajuudella rinnakkaisreaktanssi kasvaa ideaalisena äärettömän suureksi:

SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA. Kompleksilukujen hyödyntäminen vaihtosähköpiirien

Sähkötekniikka ja elektroniikka

Projektityö 3 Siirtojohdot, heijastus, läpäisy ja TEM-aaltomuoto

SEISOVA AALTOLIIKE 1. TEORIAA

Kenttäteoria. Viikko 10: Tasoaallon heijastuminen ja taittuminen

3. kierros. 2. Lähipäivä

Lasketaan siirretty teho. Asetetaan loppupään vaihejännitteelle kulmaksi nolla astetta. Virran aiheuttama jännitehäviö johdolla on

= ωε ε ε o =8,853 pf/m

DEE Sähkötekniikan perusteet

RADIOTEKNIIKKA 1 HARJOITUSTYÖ S-2009 (VERSIO2)

RG-58U 4,5 db/30m. Spektrianalysaattori. 0,5m. 60m

2 Pistejoukko koordinaatistossa

MT , Sähkökemialliset tutkimusmenetelmät

KOMPLEKSILUVUT C. Rationaaliluvut Q. Irrationaaliluvut

Scanned by CamScanner

ELEC C4140 Kenttäteoria (syksy 2016)

SATE1040 Piirianalyysi IB kevät /6 Laskuharjoitus 5: Symmetrinen 3-vaihejärjestelmä

1 Kompleksiluvut 1. y z = (x, y) Kuva 1: Euklidinen taso R 2

Infrapunaspektroskopia

Nimi: Muiden ryhmäläisten nimet:

S SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA

LABORATORIOTYÖ (4 h) LIITE 1/1 ANTENNIMITTAUKSIIN TUTUSTUMINEN

Antennit ja. syöttöjohdot. OH3TR:n radioamatöörikurssi Tiiti Kellomäki, OH3HNY

S PIIRIANALYYSI 2 Luentomoniste 2012 Martti Valtonen

SÄÄTÖJÄRJESTELMIEN SUUNNITTELU

V astaano ttav aa antennia m allinnetaan k u v an m u k aisella piirillä, jo ssa o n jänniteläh d e V sarjassa

763105P JOHDATUS SUHTEELLISUUSTEORIAAN 1 Ratkaisut 4 Kevät 2012

Häiriöt, siirtojohdot, antennit, eteneminen

1 Vastaa seuraaviin. b) Taajuusvasteen

Radioamatöörikurssi 2014


SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA

Mikroskooppisten kohteiden

S Sähkön jakelu ja markkinat S Electricity Distribution and Markets

Radiokurssi. Modulaatiot, arkkitehtuurit, modulaattorit, ilmaisimet ja muut

SATE1050 Piirianalyysi II syksy 2016 kevät / 6 Laskuharjoitus 10 / Kaksiporttien ABCD-parametrit ja siirtojohdot aikatasossa

LUT, Sähkötekniikan osasto. 1. Ilmassa etenevällä tasoaallolla on sähkökentän voimakkuus z. d) vaihekerroin

ELEC C4140 Kenttäteoria (syksy 2015)

Lausekielinen ohjelmointi II Ensimmäinen harjoitustyö

SÄHKÖENERGIATEKNIIIKKA. Harjoitus - luento 6. Tehtävä 1.

KOMPLEKSIANALYYSI I KURSSI SYKSY 2012

AKKREDITOITU KALIBROINTILABORATORIO ACCREDITED CALIBRATION LABORATORY SGS FIMKO OY

763105P JOHDATUS SUHTEELLISUUSTEORIAAN 1 Ratkaisut 4 Kevät 2016

y z = (x, y) Kuva 1: Euklidinen taso R 2

S Piirianalyysi 1 2. välikoe

R = Ω. Jännite R:n yli suhteessa sisäänmenojännitteeseen on tällöin jännitteenjako = 1

S Tietoliikenteen siirtomediat

Radiotekniikan perusteet BL50A0301

LUENTO 9, SÄHKÖTURVALLISUUS - HARJOITUKSET

Projekti 5 Systeemifunktiot ja kaksiportit. Kukin ryhmistä tarkastelee piiriä eri taajuuksilla. Ryhmäni taajuus on

Luento 15: Ääniaallot, osa 2

Receiver. Nonelectrical noise sources (Temperature, chemical, etc.) ElectroMagnetic environment (Noise sources) Parametric coupling

215.3 MW 0.0 MVR pu MW 0.0 MVR

ELEC C4140 Kenttäteoria (syksy 2015)

Projekti 5 Systeemifunktiot ja kaksiportit. Kukin ryhmistä tarkastelee piiriä eri taajuuksilla. Ryhmäni taajuus on

a) z 1 + z 2, b) z 1 z 2, c) z 1 z 2, d) z 1 z 2 = 4+10i 4 = 10i 5 = 2i. 4 ( 1)

PIENTAAJUISET SÄHKÖ- JA MAGNEETTIKENTÄT HARJOITUSTEHTÄVÄ 1. Pallomaisen solun relaksaatiotaajuus 1 + 1

Epäyhtälöt ovat yksi matemaatikon voimakkaimmista

a P en.pdf KOKEET;

VAIHTOVIRTAPIIRI. 1 Työn tavoitteet

Sähkötekniikka ja elektroniikka

SMG-5250 Sähkömagneettinen yhteensopivuus (EMC) Jari Kangas Tampereen teknillinen yliopisto Elektroniikan laitos

1. Piirrä kompleksitasoon seuraavat matemaattiset objektit/alueet.

Kuva 1: Yksinkertainen siniaalto. Amplitudi kertoo heilahduksen laajuuden ja aallonpituus

Resonanssiantennit. Resonanssiantenni on antenni, jossa esiintyy seisova aalto ja syöttöreak tanssi on nolla resonanssissa.

Maavirrat ja niistä aiheutuva jännitehäviö aikaansaavat johtumalla tapahtuvan kytkeytymisen!!

Desibeli. OH3TR radioamatöörikurssi 2009 OH3HNY 1. Aallonpituus Siirtojohdot, SWR eli SAS Antennien ominaisuuksia.

d+tv 1 S l x 2 x 1 x 3 MEI Mallintamisen perusteet Harjoitus 6, kevät 2015 Tuomas Kovanen

MS-C1340 Lineaarialgebra ja differentiaaliyhtälöt

12. Stabiilisuus. Olkoon takaisinkytketyn vahvistimen vahvistus A F (s) :

Sinimuotoinen vaihtosähkö ja siihen liittyviä käsitteitä ja suureita. Sinimuotoisten suureiden esittäminen osoittimilla

SWR eli SAS Antennien ominaisuuksia. Tiiti Kellomäki, OH3HNY. antenneja

Aaltoputket ja mikroliuska rakenteet

Lineaarialgebra MATH.1040 / Piirianalyysiä

Mittalaitetekniikka. NYMTES13 Vaihtosähköpiirit Jussi Hurri syksy 2014

3 TOISEN ASTEEN POLYNOMIFUNKTIO

Transkriptio:

. Z a Z 0, l Z Johto, jonka ominaisimpedanssi on Z 0 = Ω, on päätetty impedanssilla Z = (75 j69) Ω. Johdon pituus on l = 3,5 m ja sitä syötetään taajuudella f = MHz. Laske (a) syöttöpisteimpedanssi Z a (b) heijastuskerroin ρ a johdon alkupäässä (c) seisovan aallon suhde σ (d) paikka, jossa esiintyy jänniteminimi. Aallon etenemisnopeus johdolla on v = 3 8 m/s. (a) - normalisoidaan Z: z = Z Z 0 =,5 j,38 - merkitään z Smithin diagrammille - lasketaan l aallonpituuksina: λ = v f = 6 m l = 3,5 6 λ = 0,583λ - siirrytään z:sta vakioympyrää pitkin matka l generaattoriin päin - tullaan pisteeseen z a = 0,5 j0,68 - puretaan normalisointi: Z a = z a Z 0 = (25 j34) Ω (b) - piirretään osoitin diagrammin keskipisteestä z a :han, luetaan diagrammin asteikolta: ρ a = 0,5/ (c) - luetaan vakioympyrän ja positiivisen reaaliakselin leikkauspisteestä: σ = 3, (d) - jänniteminimin etäisyys johdon loppupäästä: luetaan matka z:sta generaattoriin päin vakioympyrän ja negatiivisen reaaliakselin leikkauspisteeseen: l L = 0,93λ =,6 m - jänniteminimin etäisyys johdon alkupäästä: luetaan matka z a :sta kuormaan päin vakioympyrän ja negatiivisen reaaliakselin leikkauspisteeseen: l A = 0,390λ = 2,34 m

7 3 80 9 8 9 8 70-70 6 7 6 60-60 5 5 INDUCTIVE REACTANCE COMPONENT (+jx/zo), OR CAPACITIVE SUSCEPTANCE (+jb/yo) CAPACITIVE REACTANCE COMPONENT (-jx/zo), OR INDUCTIVE SUSCEPTANCE (-jb/yo) - 40-40 4 RESISTANCE COMPONENT (R/Zo), OR CONDUCTANCE COMPONENT (G/Yo) 3 30 JäNNITEMINIMI > WAVELENGTHS TOWARD GENERATOR > < WAVELENGTHS TOWARD LOAD < 7 4 3-30 2 2 - - 9 0-0 2 8 90 z a = 0,5 j0,68 9 2-90 3 7-80 4 6 80 ρ a = 0,5/ 8 70 60 6 4 5 5 5 5-70 6 4 4 6-60 7 3 3 7-8 2 σ = 3, 8 2 9 40 z =,5 j,38 30-40 9-30 9-2 8 ANGLE OF REFLECTION COEFFICIENT IN DEGREES 9 3 7 8 2 6 4 4 5 5 7 3 6 RFL. COEFF, E or I RFL. COEFF, P RADIALLY SCALED PARAMETERS 0. 2 2.5 3 4 5 400 0 2 3 4 5 6 8 5 30 40 CENTER SWR dbs 2

A Z 0 Z 0, l 2 Z A A Z 0, l A Johto (Z 0 = Ω) on päätetty impedanssilla Z = (30 j80) Ω. Kuorman sovittamiseksi liitetään johtoon oikosuljettu johdonpätkä (Z 0 = Ω, pituus l ) etäisyydelle l 2 kuormasta siten, että liitoskohdasta näkyvä kokonaisimpedanssi on ominaisimpedanssin Z 0 suuruinen. Laske (a) etäisyys l 2 (b) tarvittavan johdonpätkän pituus l. Johdon sovittamisessa pyritään siihen, että liitoskohdasta näkyvä kokonaisimpedanssi on johdon ominaisimpedanssin suuruinen. Reaaliosa sovitetaan johdolla 2 ja jäljelle jäänyt imaginaariosa kumotaan rinnankytketyllä johdolla siten, että liitoskohdasta näkyvä normalisoitu impedanssi z in = z in,re + z in,im = + j0 eli liitoskohdan normalisoitu admittanssi y in = y in,re + y in,im = + j0 Normalisoidaan kuormaimpedanssi Z ja merkitään diagrammille: z = Z/Z 0 = 0,6 j,6 Koska sovitus tehdään rinnakkaisjohdolla, käytetään impedanssien sijasta admittansseja. Peilataan normalisoitu impedanssi keskipisteen kautta admittanssiksi. Siirrytään generaattoriin päin, kunnes päästään pisteeseen, jossa Re {y in2 } =,0. Saadaan: y in2,0 + j2,08 l 2 = 0,89λ 0,082λ = 0,7λ Oikosulkua vastaavasta admittanssista y k = +j siirrytään generaattoriin päin, kunnes päästään pisteeseen, jossa Im {y in } = Im {y in2 }. Saadaan: y in = 0 j2,08 l = 0,32λ 0,25λ = 0,07λ 3

4

.3 Sovita Smithin kartan avulla kuorma Z L kuvan mukaisella kytkennällä johdolle, jonka ominaisimpedanssi Z 0 = 60 Ω. Laske siis pituudet l ja l 2 metreissä, kun Z 0 Z 0, l Z L taajuus f = 5 MHz ja aallon etenemisnopeus johdolla v = 2 8 m/s. Z L = (24 j2) Ω. Jos mielestäsi johdolta, jonka pituus on l löytyy jänniteminimi, laske sen paikka. Jos ei, perustele miksi. Z 0, l 2 (a) - normalisoidaan Z L : z L = Z L Z 0 = 0,4 j0,2 - siirrytään käyttämään admittansseja, koska kyseessä on rinnakkaissovitus y L = z L = 2 + j - merkitään y L Smithin diagrammille (b) - siirrytään y L :stä vakioympyrää pitkin matka l generaattoriin päin niin, että Re {y} =,00 - tullaan pisteeseen y a =,00 j,00 l = 0,25λ (c) - sovitetaan rinnakkaisstubi siten, että se näyttää admittanssilta y b = Im {y a } = j,00 l 2 = 0,25λ (d) - siirtojohtojen mitat metreissä saadaan aallon etenemisnopeuden ja taajuuden avulla: λ = v f = 40 m l = 0,25λ = 5 m l 2 = 0,25λ = 5 m (e) - jänniteminimi on olemassa, koska siirryttäessä Smithin diagrammilla admittanssitasossa tullaan kulkeneeksi maksimiadmittanssipisteen kautta. Tutumman jänniteminimin näkee, kun peilaa tämän pisteen impedanssiksi. - jänniteminimin etäisyys johdon loppupäästä: luetaan matka y L :sta generaattoriin päin vakioympyrän ja positiivisen reaaliakselin leikkauspisteeseen: l L = 0,037λ =,48 m Toinen vaihtoehto sovitukselle: l = 0,449λ = 7,96 m l 2 = 0,375λ = 5 m 5

7 3 70 80 9 8 9 8-70 6 7 > WAVELENGTHS TOWARD GENERATOR > < WAVELENGTHS TOWARD LOAD < 7 6 60-60 5 5 INDUCTIVE REACTANCE COMPONENT (+jx/zo), OR CAPACITIVE SUSCEPTANCE (+jb/yo) CAPACITIVE REACTANCE COMPONENT (-jx/zo), OR INDUCTIVE SUSCEPTANCE (-jb/yo) - 40 y k = 0 4-40 4 RESISTANCE COMPONENT (R/Zo), OR CONDUCTANCE COMPONENT (G/Yo) 3 3-30 30 2 2 - - 9 9 0-0 2 8 2 90-90 3 7 y b = j,00 8-80 4 6 80 70 60 6 4 5 5 5 y a =,00 j,00 5-70 6 4 4 6-60 7 3 3 7-8 2 8 2 9 y L = 2 + j jänniteminimi 40-40 9 30-30 9-2 8 ANGLE OF REFLECTION COEFFICIENT IN DEGREES 9 3 7 8 2 6 4 4 5 5 7 3 6 RFL. COEFF, E or I RFL. COEFF, P RADIALLY SCALED PARAMETERS 0. 2 2.5 3 4 5 400 0 2 3 4 5 6 8 5 30 40 CENTER SWR dbs 6

7 3 70 80 9 8 9 8-70 6 7 > WAVELENGTHS TOWARD GENERATOR > < WAVELENGTHS TOWARD LOAD < 7 6 60-60 5 5 INDUCTIVE REACTANCE COMPONENT (+jx/zo), OR CAPACITIVE SUSCEPTANCE (+jb/yo) CAPACITIVE REACTANCE COMPONENT (-jx/zo), OR INDUCTIVE SUSCEPTANCE (-jb/yo) - 40 y k = 0 4-40 4 RESISTANCE COMPONENT (R/Zo), OR CONDUCTANCE COMPONENT (G/Yo) 3 3-30 30 2 2 - - 9 9 0-0 2 8 2 90-90 3 7-80 4 6 80 y b = j,00 8 70 60 6 4 5 5 5 5-70 6 4 4 6-60 7 3 y a =,00 j,00 3 7-8 2 8 2 9 y L = 2 + j jänniteminimi 40-40 9 30-30 9-2 8 ANGLE OF REFLECTION COEFFICIENT IN DEGREES 9 3 7 8 2 6 4 4 5 5 7 3 6 RFL. COEFF, E or I RFL. COEFF, P RADIALLY SCALED PARAMETERS 0. 2 2.5 3 4 5 400 0 2 3 4 5 6 8 5 30 40 CENTER SWR dbs 7