Y m p ä r i s t ö o p a s 95 Rakennustuotteiden CE-merkintä rakennustuotedirektiivin mukaisesti Uusi käytäntö rakennustuotteiden kelpoisuuden osoittamiseen UUSITTU PAINOS............ HELSINKI.. 2004............. Y M P Ä R I S T Ö M I N I S T E R I Ö
UUSITTU PAINOS 2004 Ympäristöopas 95 Asunto- ja rakennusosasto Taitto: Leila Haavasoja ISSN 1238-8602 ISBN 952-11-1660-9 ISBN 952-11-1661-7 (PDF) Edita Prima Oy Helsinki 2004 2 Ympäristöopas 95
Esipuhe Euroopan sisämarkkinat ovat avautuneet rakennustuotteille. Eurooppalaisen harmonisointityön etenemisen myötä CE-merkintään perustuvan vapaan liikkuvuuden piiriin tulevien tuotteiden määrä kasvaa nopeasti. Komission vahvistaman työohjelman perusteella tullaan laatimaan arviolta 500 harmonisoitua tuotestandardia, jotka mahdollistavat tuotteiden CE-merkinnän. Näiden lisäksi eurooppalaisia teknisiä hyväksyntöjä koskeva ohjelma sisältää yli 200 työkohdetta. CE-merkintä osoittaa tuotteen täyttävän kaikki vapaan liikkuvuuden vaatimukset. Voidaan sanoa, että CE-merkintä toimii passina tuotteen liikkuessa maasta toiseen Euroopan talousalueella. Tämän oppaan tarkoituksena on antaa rakennustuotteiden valmistajille, vienti- ja maahantuontiyrityksille sekä ilmoitetuille laitoksille käytännön läheisiä tietoja rakennustuotedirektiiviin perustuvasta CE-merkinnästä. Opas sisältää myös suunnittelijoiden, rakennuttajien ja muiden alan toimijoiden sekä myös viranomaisten, erityisesti kuntien rakennusvalvontaviranomaisten kannalta olennaisia tietoja. Oppaassa on lyhyesti kuvattu rakennustuotteiden CE-merkintäjärjestelmä ja sen periaatteet. Sisällön pääpaino on kuitenkin CE-merkinnän käyttöön liittyvissä konkreettisissa kysymyksissä. Oppaassa tarkastellaan, milloin ja millä edellytyksillä tuotteeseen saa kiinnittää CE-merkinnän. Siinä käydään läpi toimenpiteet, joihin valmistajan on ryhdyttävä ennen kuin tuotteen saa varustaa CE-merkinnällä. Oppaaseen on myös otettu luettelo valmistajavakuutuksen sisällöstä sekä mallit EY-vaatimustenmukaisuustodistuksista eri varmentamismenettelyissä. Oppaan valmisteli työryhmä, jonka jäseninä toimivat osastoinsinööri Hille Reiman Suomen standardisoimisliitto SFS r.y:stä, varatuomari Leena Eranti Rakennusteollisuus RT r.y:stä, diplomi-insinööri Toivo Haatio Teknologiateollisuus r.y:stä, diplomi-insinööri Antti Koponen Rakennusteollisuus RT r.y:stä, ylitarkastaja Timo Pulkki Turvatekniikan keskuksesta ja tutkimuspäällikkö Liisa Rautianen VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikasta. Työryhmän puheenjohtajana toimi hallitusneuvos Sven-Eric Roman ympäristöministeriöstä. Tämä on oppaan uusittu painos, jonka ovat päivittäneet Sven-Eric Roman, Antti Koponen ja Timo Pulkki. Maaliskuussa 2004 Sven-Eric Roman Hallitusneuvos 3
Sisältö Esipuhe... 3 1 Käsitteet ja lyhenteet... 5 2 Rakennustuotedirektiiviin perustuva CE-merkintä... 7 2.1 Rakennustuotedirektiivi, sen tavoitteet ja kattavuus... 7 2.2 Mikä on CE-merkintä... 8 2.3 CE-merkinnän vaikutukset tuotteen käyttäjän kannalta... 9 2.4 Usean direktiivin samanaikainen soveltaminen... 10 2.5 CE-merkinnän käyttöön siirtyminen... 10 2.6 Tuotteen markkinoille saattaminen ilman CE-merkintää... 11 3 CE-merkintää koskevat valmistajan toimenpiteet... 12 3.1 Standardinmukaiset tuotteet... 12 3.2 Eurooppalainen tekninen hyväksyntä... 14 3.3 Vaatimustenmukaisuuden osoittaminen... 16 3.4 Harmonisoidusta tuotestandardista tai eurooppalaisesta teknisestä hyväksynnästä poikkeaminen... 17 3.5 CE-merkintä ja siihen liittyvät tiedot... 18 3.6 Vaatimustenmukaisuusvakuutus ja todistus... 19 3.7 CE-merkintään siirtyminen Euroopan sisämarkkinoilla... 20 4 Vastuut ja valvonta rakennustuotemarkkinoilla... 21 4.1 Valmistaja ja maahantuoja vastaavat CE-merkinnästä... 22 4.2 Markkinavalvonta Suomessa ja Euroopan talousalueella... 23 4.3 Tuotteiden käytön valvonta ei muutu... 24 5 Yhteystietoja... 25 Liitteet... 26 Kuvailulehdet... 34 4 Ympäristöopas 95
1 Käsitteet ja lyhenteet AC CEN CENELEC CUAP Dapp DAV DOW EOTA ETA ETAG EY (Attestation of conformity) Vaatimustenmukaisuuden osoittamismenettely. (European Committee for Standardization) Eurooppalainen standardisoimisjärjestö, joka kattaa kaikki muut paitsi sähkö- ja telealan. (European Committee for Electrotechnical Standardization) Eurooppalainen sähköalan standardisoimisjärjestö. (Common understanding assesment procedure) Kts. konsensusmenettely. (Date of applicability) Standardin käyttöönottopäivämäärä. Päivämäärä, jolloin harmonisoidun tuotestandardin siirtymäaika alkaa. (Date of availability) Päivämäärä, josta lähtien valmis standardi on saatavilla englanninkielisenä. (Date of withdrawal) Päivämäärä, josta lähtien harmonisoidun standardin kanssa ristiriidassa olevat kansalliset standardit lakkaavat olemasta voimassa. Päivämäärä, jolloin harmonisoidun tuotestandardin siirtymäaika loppuu. (European Organisation for Technical Approvals) Eurooppalainen hyväksymislaitosten järjestö. (European Technical Approval) Eurooppalainen tekninen hyväksyntä. (ETA Guideline) Eurooppalainen tekninen hyväksyntäohje. Euroopan yhteisöt. harmonisoitu tuotestandardi CENin tai CENELECin Euroopan komission toimeksiannosta laatima yhdenmukaistettu tuotestandardi (hen), josta on julkaistu ilmoitus komission virallisessa lehdessä. On käytössä koko Euroopan talousalueella, ja mahdollistaa tuotteen CE-merkinnän. ilmoitettu laitos (Notified Body) Euroopan talousalueen jäsenvaltion hyväksymä ja komissiolle ilmoittama kolmannen osapuolen valvontaan valtuutettu testauslaboratorio, tarkastuslaitos tai varmentamiselin. 5
konsensusmenettely (CUAP-menettely) Eurooppalaisen teknisen hyväksynnän laatiminen ilman ETAGia (RTD:n artiklaan 9.2 perustuva menettely). liite ZA mandaatti Harmonisoidun tuotestandardin opastava liite, jossa määritetään CE-merkinnän edellytykset ko. tuotteelle. Määrittelee miltä osin standardia tulee noudattaa, jotta tuote voidaan CE-merkitä. Euroopan komission CENille tai CENELECille antama toimeksianto laatia standardi tai EOTAlle annettu toimeksianto laatia ETAG. olennaiset vaatimukset Rakennuskohteille asetetut olennaiset vaatimukset, jotka on yhdenmukaistettava direktiivin mukaisesti jäsenvaltioiden lainsäädännössä. perusasiakirjat Euroopan komission laatimia olennaisia vaatimuksia täsmentäviä tulkinta-asiakirjoja. RTD SFS Rakennustuotedirektiivi. Suomen Standardisoimisliitto SFS ry. toimialayhteisö Organisaatio joka harjoittaa standardisointitoimintaa tietyllä määritetyllä alalla ja laatii SFS:n kanssa yhteistyössä standardeja (kts. liite 4). viitestandardi Standardi, johon viitataan toisessa standardissa. 6 Ympäristöopas 95
Rakennustuotedirektiiviin perustuva CE-merkintä 2 2.1 Rakennustuotedirektiivi, sen tavoitteet ja kattavuus Vuonna 1988 hyväksytty rakennustuotedirektiivi (89/106/ETY) on Euroopan yhteisön neuvoston ensimmäisiä ns. uuden menettelyn mukaisia direktiivejä. Direktiivin CE-merkintää koskevia säännöksiä on muutettu vuonna 1993 annetulla direktiivillä 93/68/ETY. Rakennustuotedirektiivin vaatimukset on Suomessa saatettu voimaan maankäyttö- ja rakennuslakiin (132/ 1999) otetuilla säännöksillä sekä rakennustuotteiden hyväksynnästä annetulla lailla (230/2003) ja siihen liittyvällä ympäristöministeriön asetuksella (1245/2003). Rakennustuotedirektiivin keskeisenä tavoitteena on poistaa kaupan tekniset esteet, jotka aiheutuvat jäsenvaltioiden rakennustuotteille asettamista toisistaan poikkeavista kansallisista vaatimuksista. Tavoitteena on saada aikaan koko Euroopan talousalueen kattavat avoimet rakennustuotemarkkinat ja luoda edellytykset mahdollisimman monen valmistajan pääsylle näille markkinoille. Direktiivissä esitetään rakentamiselle ns. olennaiset vaatimukset, jotka koskevat mekaanista lujuutta, paloturvallisuutta, hygienia-, terveys- ja ympäristönäkökohtia, käyttöturvallisuutta, meluntorjuntaa, energiataloutta ja ko. ominaisuuksien pysyvyyttä (pitkäaikaiskestävyyttä). Olennaiset vaatimukset ilmaistaan konkreettisella teknisellä tasolla direktiiviin liittyvissä perusasiakirjoissa. Muista uuden menettelyn mukaisista direktiiveistä poiketen vaatimukset eivät rakennustuotedirektiivissä kohdistu itse rakennustuotteisiin, vaan rakennuskohteisiin, mukaan lukien niin talon-, maa- kuin vesirakentaminenkin. Direktiivin soveltamisalaan kuuluvat kaikki ne rakennustuotteet, jotka valmistetaan käytettäviksi pysyvinä osina rakennuskohteissa. Tuotteella tarkoitetaan yhtä lailla materiaaleja, elementtejä, esivalmisteisia järjestelmiä kuin laitteistojen komponenttejakin. Olennaisiin vaatimuksiin perustuvat yhdenmukaiset tuotekohtaiset vaatimukset (ominaisuudet, niiden testaus-, laskenta- ym. menetelmät) asetetaan laatimalla eurooppalaisia harmonisoituja standardeja, ja eurooppalaisia teknisiä hyväksyntäohjeita. Tuotestandardit ja niihin liittyvät viitestandardit valmistellaan CENissä Euroopan komission antamien toimeksiantojen pohjalta. Vastaavasti komissio on antanut EOTAlle toimeksiannot eurooppalaisten teknisten hyväksyntäohjeiden laatimista varten. Komission vahvistaman työohjelman perusteella laaditaan arviolta 500 harmonisoitua tuotestandardia, jotka mahdollistavat tuotteiden CE-merkinnän. Lähde: Helsingin Satama 7
Näiden lisäksi EOTAn eurooppalaisia teknisiä hyväksyntiä koskevaan ohjelmaan sisältyy yli 200 työkohdetta. 2.2 Mikä on CE-merkintä CE-merkintä on uuden menettelyn mukaisiin direktiiveihin perustuva vaatimustenmukaisuusmerkintä. Itse merkintä koostuu määrättyjen mittasuhteiden mukaisista kirjaimista CE ja tarvittaessa tuotteen vaatimustenmukaisuuden osoittamisessa käytetyn ilmoitetun laitoksen tunnusnumerosta. Merkinnän yhteydessä annetaan lisäksi harmonisoidussa tuotestandardissa tai eurooppalaisessa teknisessä hyväksynnässä edellytetyt muut tiedot. CE-merkintää koskevat yleiset vaatimukset sisältyvät tiettyjen tuotteiden varustamisesta CE-merkinnällä annettuun lakiin (1376/1994). Rakennustuotedirektiivin mukaisen CE-merkinnän edellytyksenä on, että tuotteelle on valmistunut ja otettu käyttöön direktiivin tarkoittama eurooppalainen harmonisoitu tuotestandardi (hen) tai vaihtoehtoisesti, että tuotteelle on myönnetty eurooppalainen tekninen hyväksyntä (ETA). Rakennustuotedirektiivin soveltamisalaan kuuluvan eurooppalaisen testausstandardin tai muun ns. viitestandardin käyttöönotto ei yksinään mahdollista tuotteen CE-merkintää, vaikka tuote olisikin testattu sen mukaisesti. Rakennustuotteiden CE-merkinnästä ja vaatimustenmukaisuuden osoittamisesta sekä merkinnän yhteydessä annettavista tiedoista säädetään rakennustuotteiden hyväksynnästä annetussa laissa ja sen nojalla annetussa ympäristöministeriön asetuksessa. CE-merkinnän kiinnittää rakennustuotteeseen valmistaja tai sen valtuuttama edustaja. Kiinnittämällä CE-merkinnän valmistaja vakuuttaa, että tuote on sitä koskevan eurooppalaisen harmonisoidun tuotestandardin tai tuotteelle annetun eurooppalaisen teknisen hyväksynnän mukainen. Tämä tarkoittaa käytännössä, että CEN/EOTA/ komissio & pysyvä komitea Valtuutettu hyväksymislaitos Harmonisoitu Harmonisoitu Hyväksyntäohje Hyväksyntäohje Konsensusmenettely Konsensusmenettely tuotestandardi tuotestandardi (ETAG) (ETAG) (CUAP) (CUAP) CEN EOTA EOTA Eurooppalainen Eurooppalainen tekninen tekninen hyväksyntä hyväksyntä (ETA) (ETA) Valmistaja/ ilmoitettu laitos Vaatimustenmukaisuuden Vaatimustenmukaisuuden osoittaminen osoittaminen CE-merkintä CE-merkintä Kuva 1. Eurooppalainen rakennustuotteiden hyväksyntäjärjestelmä. 8 Ympäristöopas 95
1. valmistaja on tuotteen valmistuksessa noudattanut kyseistä asiakirjaa 2. valmistaja on huolehtinut tehtaan laadunvalvonnasta sekä tarvittavista testauksista siten kuin edellytetään 3. valmistajasta riippumaton ilmoitettu laitos (testauslaboratorio, tarkastuslaitos tai varmentamiselin) on suorittanut sille kuuluvat tehtävät, jos niitä ko. tuotteen osalta edellytetään. CE-merkinnän yhteydessä ei aina ole tarpeen osoittaa kaikkia harmonisoituja ominaisuuksia. Siltä osin kuin jäsenmaassa ei aseteta tuotteelle vaatimuksia tietyssä käyttökohteessa, ei valmistajaltakaan edellytetä kyseisten vaatimusten täyttymisen osoittamista. Rakennustuotedirektiivin artiklan 20 menettelyn mukaisesti päätetyt paloluokat rajoittavat jäsenvaltioita pitäytymään niissä. Paloluokituksen yhtenäistyminen Euroopassa ei kuitenkaan merkitse, että tuotteen paloominaisuuksien osoittaminen edellyttäisi CE-merkintää. Palo-ominaisuuksien täyttyminen eurooppalaisten testausstandardien mukaisesti ei puolestaan yksinään oikeuta käyttämään tuotteen yhteydessä CE-merkintää. CE-merkintää voidaan käyttää kelpoisuuden osoittamiseksi vasta, kun tuotteelle on voimassa sitä koskeva harmonisoitu tuotestandardi tai eurooppalainen tekninen hyväksyntä (siirtymäajoista tarkemmin luvussa 4.7). CE-merkintää koskevia säännöksiä sovelletaan yhtä lailla yksinomaan kotimarkkinoille tarkoitettuihin rakennustuotteisiin, Euroopan talousalueelle vietäviin tuotteisiin kuin myös Suomeen maahantuotuihin tuotteisiin. 2.3 CE-merkinnän vaikutukset tuotteen käyttäjän kannalta Harmonisoiduissa tuotestandardeissa ja eurooppalaisissa teknisissä hyväksynnöissä yhdenmukaistetaan sekä tuotteesta osoitettavat ominaisuudet että menetelmät näiden ominaisuuksien osoittamiseksi. Näin poistuvat kansallisten viranomaisvaatimusten erilaisista tuotevaatimuksista aiheutuvat kaupan tekniset esteet. CE-merkityn tuotteen käyttäjältä ei voida kansallisiin säännöksiin vedoten vaatia esim. uutta testausta tai tuotteen saattamista muun kansallisen hyväksyntämenettelyn kohteeksi. Näin ollen esimerkiksi Suomessa suoritettu vaatimustenmukaisuuden osoittaminen riittää tuotteen markkinoille saattamiseen koko Euroopan talousalueella. Rakennustuotteen käyttäjän on voitava luottaa siihen, että CE-merkinnällä varustetulla tuotteella on merkinnässä ilmoitetut ominaisuudet turvallisuuteen, terveellisyyteen ja muihin olennaisiin vaatimuksiin nähden. CE-merkinnän käyttö ei kuitenkaan tarkoita, etteikö tuotteiden välillä voi edelleen olla merkittäviä ominaisuus- tai laatueroja. Tästä johtuen tuotteessa voi CE-merkinnän lisäksi olla muita erillisiä merkintöjä, joilla ilmaistaan esimerkiksi tuotteen laatua tai alkuperää. CE-merkintä ei myöskään ole alkuperämerkintä eikä se osoita, että tuote on valmistettu Euroopan talousalueella. CE-merkintä voidaan, mikäli merkinnälle asetetut vaatimukset täyttyvät, kiinnittää rakennustuotteeseen riippumatta siitä, onko tuote valmistettu kotimaassa, toisessa Euroopan talousalueen maassa vai talousalueen ulkopuolella. Tuotteen sopivuutta käyttöönsä arvioidaan aina kohteelle ja sen toteuttamiselle asetettujen rakentamismääräysten pohjalta. Suomessa maankäyttö- ja rakennuslain 152 :n mukaan asianmukaisesti CE-merkinnällä varustetun tuot- 9
teen, joka vastaa sille asetettua toimivuustasoa, katsotaan täyttävän tuotteelle sen ilmoitetussa käyttökohteessa asetetut tekniset vaatimukset. Viranomaisten on siten hyväksyttävä CE-merkinnällä varustetun tuotteen käyttäminen rakentamiseen edellyttäen, että kyseinen tuote käy suunniteltuun tarkoitukseensa ja rakentamiselle asetettu vaatimustaso täyttyy. Rakennuksille ja rakennusosille asetettavat vaatimustasot päätetään edelleen kansallisella tasolla ja tuotteen kelpoisuutta aiottuun käyttöönsä arvioidaan aina näiden vaatimusten pohjalta. Koska eri maiden kansallisissa säädöksissä on voimassa ilmastosta ja maantieteellisistä seikoista johtuvia erityisvaatimuksia ja luokituksia, on tuotetta käytettäessä aina tarkistettava kyseisten vaatimusten täyttyminen. Suomessa ja muissa Pohjoismaissa tyypillinen tähän luokkaan kuuluva vaatimus on pakkasenkestävyys. Näin ollen eurooppalaisen harmonisoidun standardin tai teknisen hyväksynnän mukaista, CE-merkinnällä varustettua tuotetta ei välttämättä voida käyttää samaan tarkoitukseen kaikissa Euroopan talousalueen maissa. 2.4 Usean direktiivin samanaikainen soveltaminen Rakennustuotedirektiivin soveltamisalaan kuuluviin tuotteisiin saattaa kohdistua vaatimuksia muistakin uuden menettelyn mukaisista direktiiveistä, kuten esimerkiksi kone- tai pienjännitedirektiivistä. CE-merkintä on osoitus siitä, että tuote täyttää kaikkien sitä koskevien Euroopan yhteisön uuden menettelyn mukaisten direktiivien asettamat vaatimukset. Tästä seuraa, että usean direktiivin alaista rakennustuotetta ei saa varustaa CE-merkinnällä pelkän rakennustuotedirektiivin mukaisen harmonisoidun tuotestandardin tai eurooppalaisen teknisen hyväksynnän perusteella. Jos rakennustuotedirektiivin alaiseen tuotteeseen kiinnitetään esimerkiksi kone- ja/tai pienjännitedirektiivin mukainen tuoteosa, valmistajan on ennen CEmerkinnän kiinnittämistä varmistettava, että tuote täyttää myös näiden direktiivien vaatimukset. Vastuu useamman direktiivin alaisen rakennustuotteen CEmerkinnästä on siten ns. lopputuotteen valmistajalla tai maahantuojalla. Myös muiden kuin uuden menettelyn mukaisten direktiivien (esim. biosididirektiivi) vaatimukset saattavat ulottua rakennustuotteisiin. Nämäkin on otettava huomioon, mutta niillä ei kuitenkaan ole vaikutusta tuotteen CE-merkintään. 2.5 CE-merkinnän käyttöön siirtyminen Tuotteen kelpoisuus rakentamiseen on tähän asti varmennettu tyyppihyväksynnällä, tiettyjen tuotteiden valmistuksen jatkuvalla laadunvalvonnalla, varmennetulla käyttöselosteella, tai muulla viranomaismääräysten tai ohjeiden mukaisella ratkaisulla. Kelpoisuus on voitu osoittaa myös nojautumalla vapaaehtoiseen SFS-standardiin, VTT:n sertifikaattiin, hyväksytyn testauslaboratorion antamaan todistukseen tai rakennuspaikkakohtaiseen kokeeseen. Sisämarkkinoiden luomisen myötä käyttöön tuleva CE-merkintämenettely muodostaa uuden, koko Euroopan talousalueella pätevän käytännön tuotteen kelpoisuuden osoittamiseksi. 10 Ympäristöopas 95
Harmonisoidut standardit ja eurooppalaiset tekniset hyväksyntäohjeet tulevat eri tuoteryhmien osalta voimaan eri aikoina. Tämän seurauksena on usean vuoden mittainen siirtymävaihe. Tänä aikana tuotehyväksyntä joidenkin tuoteryhmien osalta tulee käytännössä rakentumaan harmonisoiduille tuotestandardeille tai eurooppalaisille teknisille hyväksynnöille eli -CE-merkinnälle, ja -muiden tuoteryhmien osalta edelleen kuten ennenkin tyyppihyväksynnälle, laadunvalvonnalle ja varmennetulle käyttöselosteelle sekä erilaisille vapaaehtoisille sertifikaateille. Harmonisoitujen standardien osalta valmistajalla on oikeus varustaa tuotteensa CE-merkinnällä heti, kun komission kyseiselle standardille vahvistama virallinen siirtymäaika alkaa. Komissio ilmoittaa ennakkoon Euroopan yhteisöjen virallisen lehden C-sarjassa kunkin standardin osalta siirtymäajan alkamispäivän. Siirtymäaika alkaa pääsääntöisesti 9 kuukauden kuluttua siitä, kun valmis standardi on saatavilla (DAV). ETA-hyväksyntälaitos voi valmistajan hakemuksesta alkaa laatia eurooppalaista teknistä hyväksyntää heti, kun komissio on hyväksynyt kyseistä tuotetta koskevan teknisen hyväksyntäohjeen ja toimittanut sen englanninkielisenä jäsenvaltioille. Komissio kuitenkin päättää erikseen kunkin hyväksyntäohjeen osalta ajankohdan, mistä alkaen CE-merkinnän käyttö on mahdollista. Siirtymäaika ja mahdollisuus käyttää CE-merkintää alkaa siten käytännössä tästä ajankohdasta, joka pääsäännön mukaan on 9 kuukautta ohjeen hyväksymisestä. Ilmoitettu hyväksymislaitos voi antaa valmistajan hakemuksesta eurooppalaisen teknisen hyväksynnän tuotteelle heti siirtymäajan alkaessa. Kun kysymyksessä on rakennustuotedirektiivin 9.2 artiklan mukainen CUAPmenettely siirtymäaikoja ei tarvita. Kyseistä menettelyä sovelletaan tilanteessa, missä teknistä hyväksyntäohjetta ei ole, ja se koskee tapauskohtaisesti vain yhtä valmistajaa ja yhtä tuotetta. Tällöin valmistaja, jonka tuotteelle on annettu eurooppalainen tekninen hyväksyntä, saa varustaa tuotteensa CE-merkinnällä ilman siirtymäaikaa heti kun tuotteen vaatimustenmukaisuusmenettelyä on noudatettu. 2.6 Tuotteen markkinoille saattaminen ilman CE-merkintää Rakennustuotteita voi rakennustuotedirektiivin mukaan laskea markkinoille vain, jos ne sopivat suunniteltuun käyttöönsä. Niiden tulee olla ominaisuuksiltaan sellaisia, että rakennuskohde johon tuotteet liitetään, täyttää kohteelle direktiivissä asetetut olennaiset vaatimukset. Rakennustuotedirektiivi sallii, että jäsenmaat päättävät kansallisista lähtökohdistaan, mitä vaatimuksia tuotteen toimivuudelle asetetaan ottaen huomioon sen käyttötarkoituksen. Kukin jäsenmaa päättää omalta kohdaltaan, vaaditaanko tuotteelta kaikki harmonisoidussa standardissa tai teknisessä hyväksynnässä määritellyt ominaisuudet vai vain osa niistä. Muita tai poikkeavia tuotekohtaisia vaatimuksia ei kuitenkaan voida viranomaisen toimesta asettaa. Suomi on omaksunut linjan, jonka mukaan CE-merkintä on keskeinen menettely rakennustuotteen kelpoisuuden osoittamisessa, mutta ei kuitenkaan ehdoton edellytys sen käyttämiselle rakentamiseen. Asianmukaisesti CE-merkinnällä varustetun rakennustuotteen, joka vastaa sille asetettua toimivuustasoa, katsotaan täyttävän tuotteelle sen ilmoitetussa käyttökohteessa asetetut tekniset vaatimukset. Vain siltä osin kuin Suomen rakentamismääräyskokoelmassa tai muissa säädöksissä viitataan suoraan harmonisoituun standardiin, valmistajan on ehdottomasti nojauduttava CE-merkintään. 11
CE-merkintää koskevat valmistajan toimenpiteet 3 Suurimpaan osaan rakennustuotteista voidaan kiinnittää CE-merkintä harmonisoitujen eurooppalaisten tuotestandardien (hen) pohjalta. Jos kyseiselle tuotteelle ei ole tuotestandardia, valmistaja voi hankkia tuotteelleen eurooppalaisen teknisen hyväksynnän (ETA), joka myös oikeuttaa CE-merkintään. Lähde: Sepa Oy 3.1 Standardinmukaiset tuotteet EN-standardit laatii Euroopan standardisoimisjärjestö (CEN) tai Eurooppalainen sähköalan standardisointijärjestö (CENELEC). Ne vahvistetaan Suomessa SFS-EN -standardeiksi. Kaikki valmiit standardit voi ostaa Suomen Standardisoimisliitto SFS:stä. Tietoa valmisteilla olevista standardeista saa joko SFS:stä tai asianomaisista toimialayhteisöistä. EN-standardeja voidaan laatia erilaisiin käyttötarkoituksiin: tuotteille, testimenetelmille, laskentamenetelmille, vaatimustenmukaisuuden arviointiin ja luokituksen pohjaksi. Yleensä tuotestandardi viittaa velvoittavasti (normatiivisesti) viitestandardeihin kuten esimerkiksi testimenetelmiin, jolloin nämä muodos- 12 Ympäristöopas 95
Lähde: Lohja-Rudus Oy Ab Kuva 2. Edellytykset CE-merkinnän käyttämiseksi. 13
tavat samanarvoisen osan itse tuotestandarditekstin kanssa. Tällaisesta kokonaisuudesta käytetään usein nimitystä standardipaketti (kuva 3). Kuva 3. Harmonisoidun tuotestandardin ja viitestandardien muodostama standardipaketti. Rakennustuotteita koskevan harmonisoidun tuotestandardin erottaa muista eurooppalaisista EN standardeista siitä, että ko. SFS-EN standardin kansilehdessä todetaan standardin sisältävän rakennustuotedirektiiviin pohjautuvan yhdenmukaistetun (harmonisoitu) osan, jonka perusteella rakennustuotteeseen voidaan kiinnittää CE-merkintä Euroopan komission määräämän käyttöönottopäivämäärän jälkeen. Tuotestandardi jakaantuu harmonisoituun osaan, jonka pohjalta CE-merkintä voidaan kiinnittää, ja vapaaehtoiseen osaan. Valmistaja noudattaa koko tuotestandardia halutessaan tuotteensa olevan kaikilta osin kyseisen EN-standardin mukainen. Sitä osaa eurooppalaisesta EN-tuotestandardista, joka voidaan johtaa suoraan rakennustuotedirektiivissä esitetystä kuudesta olennaisesta vaatimuksesta ja joka laaditaan EU:n ja EFTAn toimeksiantojen (mandaattien) pohjalta, kutsutaan harmonisoiduksi. Sen erottaminen muusta ns. vapaaehtoisista osista tapahtuu standardiin sisältyvän opastavan liitteen ZA avulla. Kyseisessä liitteessä on määritetty mm. standardin harmonisoidut osat, joihin CE-merkintä perustuu. 3.2 Eurooppalainen tekninen hyväksyntä Eurooppalainen tekninen hyväksyntä (ETA) on myönteinen tekninen arvio tuotteen soveltuvuudesta tarkoitettuun käyttöönsä. Eurooppalaisen teknisen hyväksynnän perusteena on rakennustuotedirektiivin määrittelemien olennaisten vaatimusten (kts. luku 2) täyttymisen osoittaminen siinä tarkoituksessa, johon tuote aiotaan käyttää. 14 Ympäristöopas 95
Euroopan talousalueella eurooppalaisia teknisiä hyväksyntiä myöntävät EOTA:n (European Organisation for Technical Approvals) jäsenlaitokset eli ns. hyväksymislaitokset, jotka kukin talousalueen jäsenmaa on rakennustuotedirektiivin edellyttämällä tavalla valtuuttanut hoitamaan kyseistä tehtävää. Suomesta on EOTA:n jäsenlaitokseksi nimetty VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka. EOTA vastaa myös eurooppalaisia teknisiä hyväksyntiä ohjaavien tuoteryhmäkohtaisten hyväksyntäohjeiden (ETAG) laadinnasta. Eurooppalaisen teknisen hyväksynnän piiriin kuuluvat tuotteet Tuotteen CE-merkitseminen eurooppalaisen teknisen hyväksynnän perusteella on mahdollista silloin, kun tuotteella ei ole harmonisoitua EN-standardia, tällaista standardia ei voida nopeasti tehdä tai tuote poikkeaa olemassa olevasta standardista. Eurooppalaisen teknisen hyväksynnän piiriin kuuluvat tuotteet ovat usein tuotejärjestelmiä tai ns. uusia innovatiivisia tuotteita. Valmistaja saa helpoimmin tiedon tuotteensa tai tuotejärjestelmänsä ETAhyväksyntämahdollisuudesta ottamalla yhteyttä EOTA:n jäsenlaitokseen. Myös EOTA:n internet-sivuilla annetaan tietoa asiasta. Eurooppalaisen teknisen hyväksynnän hankkiminen Hyväksyntäprosessi lähtee liikkeelle yrityksen tekemästä hakemuksesta. Suomessa hakemuksen voi halutessaan antaa VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikan laadittavaksi. Jos kyseistä tuotetta koskeva hyväksyntäohje on jo laadittuna, voidaan itse teknisen hyväksynnän valmistelu aloittaa välittömästi valmistajan tilauksesta. Jos kyseiselle tuotteelle ei ole hyväksyntäohjetta, hyväksymislaitos voi käynnistää menettelyn, jossa selvitetään voidaanko tuotteelle laatia eurooppalainen tekninen hyväksyntä. Tällaisen selvityksen lopputuloksena on jokin seuraavista vaihtoehdoista: - EOTA käynnistää uuden tuotehyväksyntäohjeen laadinnan, jonka valmistuttua voidaan käynnistää itse teknisen hyväksynnän valmistelu - teknisen hyväksynnän laadinnan käynnistäminen ilman tuotehyväksyntäohjetta ns. CUAP-menettelyllä - tuotteen osoittautuminen jonkin harmonisoidun tuotestandardin piiriin kuuluvaksi - tuote ei ole rakennustuotedirektiivin alainen. CE-merkinnän kiinnittäminen tuotteeseen eurooppalaisen teknisen hyväksynnän perusteella CE-merkinnän kiinnittäminen tuotteeseen edellyttää valmistajan vaatimustenmukaisuusvakuutusta sekä tuotteesta riippuen kolmannen osapuolen suorittamaa vaatimustenmukaisuuden osoittamista (vaatimustenmukaisuustodistus). Eurooppalaisen teknisen hyväksynnän saaneen tuotteen vaatimustenmukaisuuden osoittamistapa on määritelty kyseistä tuotetta koskevassa hyväksyntäohjeessa. Konsensushyväksynnissä se määritellään tapauskohtaisesti. Kun edellytetyn vaatimustenmukaisuuden osoittamistavan mukaiset toimenpiteet on tehty, valmistaja voi kiinnittää tuotteeseensa tai sen mukana seuraaviin asiakirjoihin CE-merkinnän. 15
3.3 Vaatimustenmukaisuuden osoittaminen Vaatimustenmukaisuuden osoittaminen tarkoittaa niitä menettelyjä, joilla osoitetaan tuotteen valmistuksen, tuotteen ominaisuuksien ja niiden valvonnan vastaavuus harmonisoidussa standardissa tai eurooppalaisessa teknisessä hyväksynnässä esitettyihin vaatimuksiin nähden. Direktiivissä edellytetään, että 1. valmistaja suorittaa jatkuvaa tuotannon laadunvalvontaa 2. valmistajan laadunvalvonnassa asettamat ominaisuusarvot, vaatimukset ja määräykset on dokumentoitu järjestelmällisesti toimintaohjeita ja menettelytapoja koskevaksi kirjalliseksi selvitykseksi 3. valmistajan laadunvalvontaorganisaation vastuut on selkeästi määritetty. Lisäksi useimmiten tarvitaan, siinä laajuudessa kuin kyseisen tuotteen vaatimustenmukaisuuden osoittamismenettely edellyttää, kolmannen osapuolen suorittamaa varmentamista, tarkastusta ja testausta. Kolmantena osapuolena voi toimia vain kyseiselle tuoteryhmälle päteväksi todettu riippumaton ilmoitettu laitos. Tällaisia laitoksia voi olla kullekin tuoteryhmälle useita ja valmistaja voi vapaasti valita, minkä ilmoitetun laitoksen kanssa tekee valvontasopimuksen. Valmistaja voi käyttää missä tahansa Euroopan talousalueen maassa sijaitsevaa ilmoitettua laitosta. Tietoa päteväksi todetuista rakennustuotteiden ilmoitetuista laitoksista saa Euroopan komission kotisivuilta, alan toimialayhteisöiltä ja ympäristöministeriöstä. Vaatimustenmukaisuuden osoittamisessa käytettävät menettelyvaihtoehdot on esitetty kuvassa 4. Komissio päättää kunkin tuoteryhmän ja käyttökohteen osalta erikseen, mitä näistä edellytetään. Tuoteryhmäkohtainen päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Päätös esitetään myös kyseisen yhdenmukaistetun standardin ZA-liitteessä, sekä Eurooppalaisten teknisten hyväksyntien osalta vastaavasti ETAGeissa ja myönnetyissä hyväksynnissä. Vaatimustenmukaisuuden osoittamisessa käytettävät menettelyt KONTROLLIKEINOT 1+ 1 2 + 2 3 4 Tuotteen tyyppitestaus Tehtaalta otettujen näytteiden testaus Tehtaalta, markkinoilta tai rakennuspaikalta otettujen pistokoenäytteiden tetaus Tehtaan sisäinen laadunvalvonta Kuva 4. Vaatimustenmukaisuuden osoittamisessa käytettävät menettelyvaihtoehdot ja eri osapuolten tehtävät. Tehtaan ja sen sisäisen laadunvalvonnan alkutarkastus Tehtaan sisäisen laadunvalvonnan jatkuva valvonta, arviointi ja hyväksyminen = valmistaja = arviointilaitos (ns. ilmoitettu laitos) 16 Ympäristöopas 95
Vaatimustenmukaisuuden arvioinnilla tarkoitetaan sekä valmistajan suorittamia tuotannon jatkuvaan laadunvalvontaan liittyviä toimenpiteitä (näytteiden otto, testaustiheys, tulosten analysointi), että ilmoitetun laitoksen vastaavia toimenpiteitä (esim. tyyppitestaus, tehtaan laadunvalvonnan alkutarkastus sekä jatkuva valvonta). Vaatimustenmukaisuuden arviointiin liittyvät ohjeet on yleensä kirjoitettu harmonisoituun tuotestandardiin tai siinä viitattuun viitestandardiin. Näiden puuttuessa ilmoitetut laitokset valmistelevat omat ohjeensa. Eurooppalaisen teknisen hyväksynnän kohdalla vaatimustenmukaisuuden arviointiohjeet on esitetty ETAGeissa ja ETAssa. Ohjeita tarkennetaan valmistajan kanssa laadittavassa laadunvalvontasuunnitelmassa. Tyypillistä eurooppalaiselle tekniselle hyväksynnälle on, että hyväksynnän piirissä olevan tuotteen ominaisuudet todetaan aina kahdessa eri vaiheessa: ns. tyyppikokeet ja / tai laskelmat varsinaisessa ETA-hyväksyntävaiheessa, ja myöhemmin tuotannossa valmistettujen tuotteiden ominaisuuksien vaatimustenmukaisuuden täyttyminen. On huomattava, että harmonisoiduissa tuotestandardeissa ja eurooppalaisissa teknisissä hyväksynnissä ei välttämättä vaadita kaikkia ominaisuuksia selvitettäväksi testaamalla. Testimenetelmän tilalla tai ohella standardissa voidaan esittää esimerkiksi taulukko, josta suoraan voidaan lukea CE-merkinnässä ko. tuotteelle käytettävä ominaisuuden lukuarvo tai standardissa voidaan viitata laskentamenetelmään, jonka mukaan ominaisuus voidaan selvittää. 3.4 Harmonisoidusta tuotestandardista tai eurooppalaisesta teknisestä hyväksynnästä poikkeaminen Jotta rakennustuotedirektiivin mukainen tuotehyväksyntäjärjestelmä ei muodostuisi kehityksen esteeksi, siihen sisältyy direktiivin artiklan 4.4 mukainen joustomahdollisuus. Vaikka tuote poikkeaisi joiltain osin sitä koskevasta voimassa olevasta harmonisoidusta standardista tai eurooppalaisesta teknisestä hyväksynnästä, se voidaan silti tietyin edellytyksin osoittaa käyttöönsä soveltuvaksi ja CE-merkitä. Poikkeama ei kuitenkaan saa olla niin olennainen, että esim. terveyden ja turvallisuuden kannalta kyseenalainen tuote laskettaisiin markkinoille. Poikkeamismahdollisuutta voidaan käyttää seuraavin edellytyksin: - on olemassa harmonisoitu standardi tai eurooppalainen tekninen hyväksyntäohje, jonka soveltamisalaan tuote kuuluu, ja tuotteen käyttötarkoitus on yhtäläinen siinä esitetyn käyttötarkoituksen kanssa - tässä käyttötarkoituksessa sovellettava vaatimustenmukaisuuden osoittamismenettely muodostuu joko hyväksytyn testauslaboratorion suorittamasta alkutestauksesta ja tehtaan sisäisestä laadunvalvonnasta (menettely 3) tai valmistajan suorittamasta alkutestauksesta ja tehtaan sisäisestä laadunvalvonnasta (menettely 4). Poikkeaminen asettaa lisävaatimuksia vaatimustenmukaisuuden osoittamiselle Näissä poikkeamistapauksissa valmistajan on huolehdittava siitä, että tuote poikkeavasta ominaisuudestaan huolimatta kuitenkin toiminnallisesti saavuttaa 17
saman tason kuin mihin harmonisoidun standardin tai eurooppalaisen teknisen hyväksynnän mukainen tuote yltää. Tällöin tuotteen tyyppitestauksen suorittaa ilmoitettu laitos (menettely 3). Harmonisoidusta standardista tai eurooppalaisesta teknisestä hyväksynnästä poikkeavan tuotteen voi siis tietyin edellytyksin CE-merkitä. Merkintää on kuitenkin täydennettävä selvityksellä siitä, miltä osin standardin tai teknisen hyväksynnän lausekkeita ei ole noudatettu. Eurooppalainen tekninen hyväksyntä on jo sinänsä tuotteelle ja tuottajalle räätälöity tekninen eritelmä. Siitäkin voidaan kuitenkin poiketa samoin edellytyksin kuin harmonisoidusta standardista. Valmistaja voi vaihtoehtoisesti saada muutoksen jo myönnettyyn tekniseen hyväksyntään. 3.5 CE-merkintä ja siihen liittyvät tiedot CE -merkintä osoittaa tuotteen ominaisuudet yhdenmukaisella eurooppalaisella tavalla. Lähtökohtana on, että asianmukaisesti suunniteltu ja toteutettu rakennuskohde täyttää rakennustuotedirektiivin olennaiset vaatimukset, kun CEmerkintätiedot osoittavat käytettyjen tuotteiden täyttävän kyseisiin rakennusosiin kohdistuvat kansalliset vaatimustasot. Osa harmonisoiduissa standardeissa ja eurooppalaisissa teknisissä hyväksynnissä esitettävistä ominaisuuksista voi olla sellaisia, ettei niitä vaadita kaikissa jäsenmaissa kaikissa käyttökohteissa. Esimerkiksi Suomessa pakkasenkestävyyttä vaaditaan ulkoilman kanssa kosketuksissa olevilta rakennustuotteilta, mutta sitä ei vaadita Suomessa sisätiloissa eikä Etelä-Euroopan maissa aina ulkokäytössäkään. Jälkimmäisessä tapauksessa tuotteen valmistaja voi kiinnittää tuotteeseensa CE-merkinnän, vaikka tuotteen toimivuutta kyseisen ominaisuuden suhteen ei olisi selvitetty. Tällöin CE-merkintään kirjataan kyseisen ominaisuuden kohdalle yleensä lyhenne NPD (no performance determined = ominaisuutta ei ole määritetty). Tällaisessa tapauksessa tuotetta voi käyttää vain niissä maissa ja käyttökohteissa, joissa kyseiselle ominaisuudelle ei aseteta viranomaisvaatimusta. Tuotteeseen liitetyn CE -merkinnän yhteydessä on vähintään toimituseräkohtaisesti annettava seuraavat tiedot: - varmentamiselimen tunnus (AC-luokissa 1+, 1 ja 2+) - valmistajan nimi tai tunnusmerkki, ja osoite - merkinnän kiinnittämisvuosi (kaksi viimeistä numeroa) - sen tuotestandardin tai teknisen hyväksynnän tunnus, jonka mukaan tuote on valmistettu - vaatimustenmukaisuustodistuksen numero (AC-luokissa 1+, 1 ja 2+) - tarkoitettu käyttökohde - tiedot joiden mukaan on mahdollista tunnistaa tuotteen ominaisuudet teknisiä eritelmiä vastaaviksi Esimerkkejä CE-merkinnästä on esitetty kuvissa 5a ja 5b sekä liitteessä 3. Valmistaja kiinnittää CE-merkinnän itse tuotteeseen, tuotteeseen kiinnitettyyn kilpeen tms., tuotteen pakkaukseen tai tuotetta seuraaviin kaupallisiin asiakirjoihin. Kutakin tuotetta koskevat tarkemmat ohjeet ovat asianomaisessa harmonisoidussa tuotestandardissa tai eurooppalaisessa teknisessä hyväksynnässä. 18 Ympäristöopas 95
3.6 Vaatimustenmukaisuusvakuutus ja todistus Vaatimustenmukaisuusvakuutus on valmistajan ilmoitus siitä, että tuote on harmonisoidun tuotestandardin tai eurooppalaisen teknisen hyväksynnän mukainen ja siihen voidaan kiinnittää CE-merkintä. Sillä valmistaja vakuuttaa, että hänellä on käytössä riittävä tuotannon jatkuva laadunvalvonta, tuote on varmennettu eurooppalaisilla testimenetelmillä tai muilla standardin tai teknisen hyväksynnän mukaisilla varmennusmenetelmillä, ja että tuotteen CE-merkintätiedot pitävät paikkansa. Vaatimustenmukaisuustodistus puolestaan on ilmoitetun laitoksen antama todistus siitä, että tuote on harmonisoidun tuotestandardin tai eurooppalaisen teknisen hyväksynnän mukainen eli CE-merkintäkelpoinen. Todistus tarvitaan vakuutuksen lisäksi, jos tuotteelle on määrätty vaatimustenmukaisuuden osoittamismenettelyksi 1+, 1, 2+ tai 2. Vaatimustenmukaisuusvakuutuksessa ja todistuksessa esitettävät tiedot on lueteltu tämän oppaan liitteessä 1. Esimerkkejä vaatimustenmukaisuustodistuksesta on esitetty liitteessä 2. CE-merkityn rakennustuotteen valmistajan tai maahantuojan on pyydettäessä esitettävä viranomaiselle vakuutus ja todistus sen jäsenvaltion virallisilla kielillä, jossa tuotetta on tarkoitus käyttää. Suomessa siis suomen tai ruotsin kielellä. Kuva 5 a) Esimerkki rakennustuotteen CE-merkinnästä (mineraalivilla ACluokassa 1). *) Koodi joka ilmaisee tuotteen ominaisuuksia tuotestandardin EN 13162 mukaisesti. Kuva 5 b) Esimerkki rakennustuotteen CE-merkinnästä (lattiatasoite ACluokassa 3). Vaihtoehtoa No performance determined (NPD) eli ominaisuutta ei ole määritetty ei voida käyttää, jos ko. ominaisuudelle on asetettu kynnysarvo. Muuten tätä vaihtoehtoa voidaan käyttää silloin, kun tälle ominaisuudelle ei esitetyssä suunnitellussa käytössä ole viranomaisvaatimuksia 19
3.7 CE-merkintään siirtyminen Euroopan sisämarkkinoilla Rakennustuotteiden CE-merkintään siirrytään Euroopan sisämarkkinoilla tuoteryhmittäin sitä mukaa, kun harmonisoituja tuotestandardeja ja eurooppalaisia teknisiä hyväksyntiä valmistuu. Jotta uuteen järjestelmään siirtyminen sujuisi joustavasti, komissio on sopinut yleisistä siirtymäaikajärjestelyistä. Harmonisoidun tuotestandardin valmistumista seuraa 9 kuukauden valmisteluaika, jona aikana standardi julkaistaan, mutta CE-merkinnän käyttö kyseisen standardin kattamissa tuotteessa ei vielä ole mahdollista. Tämän jälkeen alkaa siirtymäaika (yleensä 1 vuosi), jolloin valmistajat voivat vapaasti valita, noudattavatko vanhaa kansallisiin säädöksiin perustuvaa menettelyä vai standardin mukaista CE-merkintää. Siirtymäajan umpeuduttua tuotteen kelpoisuutta ei enää voida osoittaa kansallisilla standardeilla. Rakennustuotteiden viennissä tulee ottaa huomioon, että useimmissa Euroopan talousalueen maissa asetetaan CEmerkintä edellytykseksi tuotteen käyttämiselle rakentamisessa. Kuva 6. Harmonisoitujen tuotestandardien siirtymäajat ja rinnakkaiskäyttöjakso - DAV: harmonisoitu tuotestandardi saatavilla - Dapp: harmonisoitu tuotestandardi otetaan käyttöön - DOW: kansalliset standardit poistuvat käytöstä Eurooppalaisen teknisen hyväksyntäohjeen (ETAG) ollessa teknisen hyväksynnän pohjana, vastaava siirtymäaika on yleensä 2 vuotta. Jos Eurooppalainen tekninen hyväksyntä on saatu ns. konsensusmenettelyllä (CUAP-menettely), ei siirtymäaikoja tarvita. Tuoteryhmäkohtaiset siirtymäajat julkaistaan Euroopan yhteisöjen virallisen lehden sarjassa C ja niistä saa tietoa mm. alan toimialayhteisöiltä. Rakennustuotteiden CE-merkinnän edellytyksenä on aina eurooppalaisten paloluokitusten käyttäminen, vaikka kansalliset määräykset tulevat todennäköisesti sallimaan nykyisten kansallisten paloluokitusjärjestelmien rinnakkaiskäytön 5-10 vuotta. 20 Ympäristöopas 95
4 Vastuut ja valvonta rakennustuotemarkkinoilla CE-merkintään siirtyminen mahdollistaa rakennustuotteiden valmistajalle koko Euroopan talousalueen laajuiset yhtenäiset markkinat. CE-merkityn rakennustuotteen saattamiseksi markkinoille ei valmistajan tarvitse missään vaiheessa erikseen hyväksyttää tuotettaan Euroopan talousalueen jäsenmaiden viranomaisilla. Lähde: Sepa Oy EU:n EU:nrakennustuotteiden valvontajärjestelmä Ensivalvonta Ensivalvonta (valmistajan (valmistajan ja ja ilmoitetun ilmoitetun laitoksen laitoksen toimenpiteet) toimenpiteet) Markkinavalvonta Markkinavalvonta Tuotteiden Tuotteiden olennaiset olennaiset vaatimukset vaatimukset Seuraamustoimenpiteet Seuraamustoimenpiteet Markkinatarkkailu Vaatimustenmukaisuuden Vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyt arviointimenettelyt Kuva 7. Euroopan unionin rakennustuotteiden valvontajärjestelmä. 21
Samalla lisääntyvät osaltaan myös valmistajan velvollisuudet ja vastuut rakennustuotteiden vaatimustenmukaisuuden osoittamisessa. CE-merkinnän myötä rakennustuotteet siirtyvät yhdenmukaisten eurooppalaisten laadunvalvontamenetelmien ja vaatimustenmukaisuuden osoittamistoimenpiteiden piiriin. Useilta tuotteilta, joilta ei aiemmin ole edellytetty ulkopuolista laadunvalvontaa, edellytetään CE-merkintää käytettäessä kolmannen osapuolen valvontaa. Uusien menettelyjen hallitseminen edellyttää rakennustuotteiden valmistajilta perehtymistä oman tuotesektorinsa standardien ja teknisten hyväksyntäohjeiden laadintatyöhön jo ennen näiden voimaantuloa, jotta uuden järjestelmän omaksuminen siirtymäajan kuluessa ei osoittaudu ylivoimaiseksi. Euroopan sisämarkkinoiden yleisenä periaatteena on, että valmistaja huolehtii itse kaikista tuotteensa CE-merkinnän edellyttämistä vaatimustenmukaisuuteen liittyvistä menettelyistä. Viranomaisten tehtävänä on ainoastaan valvoa, että kaikki markkinoilla toimijat noudattavat tätä periaatetta, ja tarvittaessa ryhtyä toimenpiteisiin markkinoilla esiintyvien häiriöiden poistamiseksi. 4.1 Valmistaja ja maahantuoja vastaavat CE-merkinnästä CE-merkittyjen rakennustuotteiden vaatimustenmukaisuudesta vastaa tuotteen markkinoille saattaja. Ensisijaisesti tämä tarkoittaa tuotteen valmistajaa. Valmistaja vastaa tuotteen vaatimustenmukaisuuden osoittamisesta eli että tuote täyttää kyseistä tuotetta koskevan harmonisoidun tuotestandardin tai eurooppalaisen teknisen hyväksynnän vaatimukset. Valmistajan tulee olla selvillä tuotteensa vaatimustenmukaisuuden osoittamiseksi edellytettävistä toimenpiteistä, ja järjestää tarvittavat laadunvalvonta- ym. toiminnot. Jos tuotteelta edellytetään kolmannen osapuolen suorittamaa testausta, tarkastusta tai varmentamista, valmistajan tulee tehdä valvontasopimus haluamansa ilmoitetun laitoksen kanssa. Jos kyseessä ei ole kotimainen tuote, maahantuoja vastaa tuotteen vaatimustenmukaisuudesta Suomen markkinoilla riippumatta siitä, onko tuote valmistettu jossain Euroopan talousalueen maassa vai sen ulkopuolella. Maahantuojan tulee aina olla selvillä, että hänen markkinoille saattamansa CE-merkitty tuote täyttää merkinnän edellytykset. Poikkeamatapauksessa maahantuojalta voidaan edellyttää samoja korjaavia toimenpiteitä kuin valmistajaltakin (kts. luku 4.2). Valmistajan tai maahantuojan tulee pyydettäessä esittää markkinavalvontaviranomaiselle tuotettaan koskeva vaatimustenmukaisuusvakuutus ja -todistus sen Euroopan talousalueen jäsenvaltion virallisilla kielillä, jonka markkinoille tuote on saatettu. Jos markkinavalvonnan teettämissä tutkimuksissa tai selvityksissä osoittautuu, ettei tuote vastaa CE-merkinnän edellytyksiä, tuotteen valmistaja tai maahantuoja vastaa aiheelliseksi osoittautuneesta selvityksestä valtiolle johtuneista kustannuksista. Ilmoitettu laitos vastaa kaikkien suorittamiensa vaatimustenmukaisuuden osoittamistoimenpiteiden asianmukaisuudesta. Jos ilmoitettu laitos käyttää kolmannen osapuolen laadunvalvonnassa esim. teknisten kokeiden suorittamisessa alihankkijoita, ilmoitettu laitos vastaa myös alihankkijoidensa toiminnasta aivan samoilla periaatteilla kuin omastaankin. Alihankkijoiden tulee täyttää toiminnassaan kaikki samat kriteerit, joita ilmoitetulta laitokselta itseltäänkin edellytetään. 22 Ympäristöopas 95
4.2 Markkinavalvonta Suomessa ja Euroopan talousalueella Rakennustuotteiden markkinavalvonnan tehtävänä on huolehtia, että Euroopan talousalueen markkinoilla on vain sellaisia CE-merkinnällä varustettuja rakennustuotteita, jotka täyttävät niille asetetut vaatimukset. Tavoitteena on, että tuotteen käyttäjä sekä rakennusvalvontaviranomainen voivat luottaa siihen, että CE-merkitty tuote on merkinnän edellytysten mukainen. Markkinavalvonnan tavoitteena on myös varmistaa, ettei CE-merkintää käytetä rakennustuotemarkkinoilla epärehellisesti kilpailutekijänä. Koko Euroopan talousalueen kattava toimiva markkinavalvonta edellyttää jatkuvaa yhteistyötä eri maiden kansallisten viranomaisten kesken. Jotta valvontatyö olisi mahdollisimman tehokasta, markkinavalvontaviranomaiset tiedottavat välittömästi toisilleen markkinoilla ilmenneistä poikkeamista ja niiden johdosta suorittamistaan toimenpiteistä. Näin myös muissa jäsenmaissa voidaan nopeasti ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin kyseisen tuotteen kohdalla. Turvatekniikan keskus (TUKES) toimii Suomessa ympäristöministeriön valtuuttamana CE-merkittyjen rakennustuotteiden markkinavalvojana. Valvonta kohdistuu Suomessa markkinoille saatettuihin tuotteisiin riippumatta siitä, onko ne valmistettu Suomessa, jossain toisessa Euroopan talousalueen maassa vai talousalueen ulkopuolella. Markkinavalvontaviranomaisella on maankäyttö- ja rakennuslakiin perustuen oikeus saada halutessaan rakennustuote, sen valmistukseen liittyvät ja muut asiakirjat sekä tuotteen arvioimiseksi tarpeellinen muu aineisto nähtäväksi. Markkinavalvontaviranomaisella on myös oikeus tehdä markkinavalvontaan liittyviä tarkastuksia ja tutkimuksia. TUKES suorittaa rakennustuotteiden markkinavalvontaa ensisijaisesti siten, että markkinoilta (esim. rakennustarkastajilta, asiakkailta tai kilpailijoilta) saatu tieto mahdollisesta poikkeamasta käynnistää tarvittavat valvontatoimenpiteet. Tarpeen mukaan markkinavalvontaa suoritetaan myös tiettyihin valittuihin tuoteryhmiin kohdistuvina valvontahankkeina. Markkinavalvonnassa käytettävät toimenpiteet riippuvat tilanteen mukaan tuotteen luonteesta ja poikkeaman laadusta. Toimenpiteenä voi olla esimerkiksi tarkastaa tuotantoon ja laadunvalvontaan liittyvistä asiakirjoista, että tuotteen valmistus, ominaisuudet ja laadunvalvonta ovat CE-merkinnän edellyttämällä tasolla. Jos ilmenee syytä, markkinavalvonta voi hankkia tuotteen ja testauttaa sen soveltuvassa testauslaitoksessa kaikilta tarvittavilta ominaisuuksiltaan vaatimustenmukaisuuden selvittämiseksi. Jos CE-merkintää on käytetty ilman sen mukaisia edellytyksiä, TUKES voi kieltää tuotteen luovutuksen tai käyttämisen rakentamiseen, kunnes merkinnän käyttämiseen on asianmukaiset edellytykset. Jos tästä huolimatta CE-merkintää edelleen käytetään perusteettomasti, TUKES voi kieltää tuotteen myynnin ja muun luovuttamisen. Maahantuoja tai valmistaja voidaan myös velvoittaa poistamaan tuotteet markkinoilta tai saattamaan ne vaatimusten mukaisiksi. Tarvittaessa viranomaisten antamaa määräystä voidaan tehostaa valmistajaan tai maahantuojaan kohdistuvalla uhkasakolla tai teettämisuhalla (Maankäyttö- ja rakennuslaki, 181-183 ). Markkinavalvonnassa pyritään aina ensisijaisesti toimimaan siten, että valmistaja / maahantuoja korjaa poikkeamatilanteen vapaaehtoisesti. 23
4.3 Tuotteiden käytön valvonta ei muutu Rakennustuotteiden CE-merkintä ei muuta tuotteiden käytön valvontaa. CEmerkinnällä on kuitenkin merkitystä siten, että rakennusvalvontaviranomaisten on hyväksyttävä CE-merkityn rakennustuotteen käyttö, jos sitä käytettäessä rakennuskohde täyttää viranomaisten asettaman rakentamisen vaatimustason. Tuotteelta ei voida rakennustarkastuksen toimesta edellyttää lisäselvityksiä CEmerkinnän kattamista ominaisuuksista. Kunnan rakennusvalvontaviranomaiset eivät ole markkinavalvontaviranomaisia, mutta toimivat tiiviissä yhteistyössä markkinavalvonnan kanssa tiedottaen välittömästi havaitsemistaan puutteista ja käynnistäen näin tarvittavat markkinavalvontatoimenpiteet. Markkinavalvontaviranomainen (TUKES) puolestaan tiedottaa havaitsemistaan poikkeamista ja niiden seurauksena suoritetuista toimenpiteistä rakennustarkastajille, jotta epäasianmukaisten tuotteiden käyttö rakentamiseen voidaan estää. 24 Ympäristöopas 95
5 Yhteystietoja Katso myös liite 4: toimialayhteisöt. YM (www.ymparisto.fi) Turvatekniikan keskus TUKES (www.tukes.fi) Toimii CE-merkittyjen rakennustuotteiden markkinavalvontaviranomaisena Suomessa. Suomen standardisoimisliitto SFS ry (www.sfs.fi) Julkaisee Suomessa vahvistetut rakennustuotedirektiiviin liittyvät yhdenmukaistetut standardit, sekä näihin liittyvät tukistandardit. Valtion teknillinen tutkimuskeskus VTT (www.vtt.fi) VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka on nimetty Suomesta eurooppalaisia teknisiä hyväksyntiä myöntävän tuotehyväksyntäorganisaation EOTA:n jäseneksi. Rakennusteollisuus RT ry (www.rakennustuotteidenstandardisointi.org) Osallistuu suomalaisen rakennustuoteteollisuuden edustajana ja SFS:n toimialayhteisönä rakennustuotedirektiivin mukaiseen standardisointiin. Teknologiateollisuus ry (www.teknologiateollisuus.fi) Osallistuu SFS:n toimialayhteisönä rakennustuotedirektiivin mukaiseen standardisointiin. CEN (www.cenorm.be) Kansallisten standardisoimisliittojen järjestö, jonka jäsen mm. SFS on. Laatii yhdenmukaistetut standardit Euroopan komission toimeksiannosta. EOTA (www.eota.be) Eurooppalaisia teknisiä hyväksyntiä myöntävien laitosten yhteisö, jonka suomalainen jäsen on VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka. 25
Liite 1 EY-vaatimustenmukaisuustodistusten ja vakuutusten sisältö Tuotteet, joille käytetään menettelyä 1+ tai 1: Kun ao. vaatimukset on täytetty, varmentamiselin laatii vaatimustenmukaisuustodistuksen (EY-vaatimustenmukaisuustodistus), joka oikeuttaa valmistajan kiinnittämään tuotteeseen CE-merkinnän. Todistuksessa tulee olla seuraavat tiedot: varmentamiselimen nimi, osoite ja tunnusnumero; valmistajan tai valmistajan Euroopan talousalueelle sijoittautuneen valtuutetun edustajan nimi ja osoite sekä tuotantopaikka; kuvaus tuotteesta (tyyppi, tunnistetiedot, käyttö, ); säännökset, jotka tuote täyttää, (esim. ao. EN-standardin liite ZA); tuotteen käyttöä koskevat erityisehdot (esim. edellytykset sen käytöstä tietyin ehdoin jne.); todistuksen numero; todistuksen mahdolliset kelpoisuusehdot ja voimassaoloaika; sen henkilön nimi ja asema, jolla on oikeus allekirjoittaa todistus. Lisäksi valmistajan tulee laatia vaatimustenmukaisuusvakuutus (EY-vaatimustenmukaisuusvakuutus), jossa tulee olla seuraavat tiedot: valmistajan tai valmistajan Euroopan talousalueelle sijoittautuneen valtuutetun edustajan nimi ja osoite; varmentamiselimen nimi ja osoite; kuvaus tuotteesta (esim. tyyppi, tunnistetiedot, käyttö) ja kopio CE-merkinnän yhteydessä esitettävistä tiedoista; säännökset, jotka tuote täyttää, (esim. ao. EN-standardin liite ZA); tuotteen käyttöä koskevat erityisehdot (esim. edellytykset sen käytöstä tietyin ehdoin jne.); mukana olevan EY-vaatimustenmukaisuustodistuksen numero; sen henkilön nimi ja asema, jolla on oikeus allekirjoittaa vakuutus valmistajan tai valmistajan valtuutetun edustajan puolesta. Tuotteet, joille käytetään menettelyä 2+ tai 2: Kun ao. vaatimukset on täytetty ja ilmoitettu laitos on laatinut alla mainitun todistuksen, valmistajan tai valmistajan Euroopan talousalueelle sijoittautuneen edustajan tulee laatia ja pitää yllä vaatimustenmukaisuusvakuutus, joka oikeuttaa valmistajan kiinnittämään tuotteeseen CE-merkinnän. Vakuutuksessa tulee olla seuraavat tiedot: valmistajan tai valmistajan Euroopan talousalueelle sijoittautuneen valtuutetun edustajan nimi ja osoite sekä tuotantopaikka; kuvaus tuotteesta (esim. tyyppi, tunnistetiedot, käyttö, ) ja kopio CEmerkinnän yhteydessä esitettävistä tiedoista; säännökset, jotka tuote täyttää, (esim. ao. EN-standardin liite ZA); tuotteen käyttöä koskevat erityisehdot (esim. edellytykset sen käytöstä tietyin ehdoin jne.); mukana olevan tehtaan sisäisen laadunvalvontatodistuksen numero; sen henkilön nimi ja asema, jolla on oikeus allekirjoittaa vakuutus valmistajan tai valmistajan valtuutetun edustajan puolesta. 26 Ympäristöopas 95