Kielipolku vie ylioppilastutkintoon Helsinki, OPH. 24.11.2016 Raili Hildén
Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Lukiokoulutuksen tehtävänä on laaja-alaisen yleissivistyksen vahvistaminen. Lukiokoulutuksessa yleissivistys koostuu arvoista, tiedoista, taidoista, asenteista ja tahdosta, joiden avulla kriittiseen ja itsenäiseen ajatteluun pystyvät yksilöt osaavat toimia vastuullisesti, myötätuntoisesti, yhteisöllisesti ja menestyksekkäästi. Lukioaikana opiskelija kartuttaa olennaista ihmistä, kulttuureja, luontoa ja yhteiskuntaa koskevaa tietoa ja osaamista. (LOPS 2015, 4.) Lukiokoulutuksella on opetus- ja kasvatustehtävä. Lukiokoulutus syventää opiskelijan kiinnostusta tieteiden ja taiteiden maailmaan sekä kehittää valmiuksia työelämään ja työhön.
Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Opiskelijalla on mahdollisuus kasvaa sivistyneeksi yhteiskunnan jäseneksi, hankkia muuttuvan toimintaympäristön edellyttämiä tietoja ja taitoja sekä kartuttaa elinikäisen oppimisen taitoja. (LOPS 2015, 25.) Opetus vahvistaa opiskelijan monilukutaitoa niin, että hän ymmärtää tieteenja taiteenaloille ominaista kieltä sekä osaa tuottaa ja tulkita erilaisia tekstejä. Opiskelija tottuu arvioimaan tiedon luotettavuutta. Lukio-opetuksessa arvostetaan ja tuodaan näkyväksi kieliä monipuolisesti. Lukio-opiskelu rakentaa yhteisöllisyyttä, osallisuutta ja hyvinvointia vahvistamalla vuorovaikutus-, yhteistyö- ja ilmaisutaitoja.
Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Kaikille lukioille yhteisiä aihekokonaisuuksia ovat aktiivinen kansalaisuus, yrittäjyys ja työelämä hyvinvointi ja turvallisuus kestävä elämäntapa ja globaali vastuu kulttuurien tuntemus ja kansainvälisyys monilukutaito ja mediat teknologia ja yhteiskunta. Näiden aihekokonaisuuksien lisäksi koulutuksen järjestäjä voi hyväksyä opetussuunnitelmaan muita aihekokonaisuuksia.
Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Monilukutaito ja mediat Aihekokonaisuus syventää opiskelijoiden ymmärrystä monilukutaidosta ja medioista sekä niiden keskeisestä asemasta ja merkityksestä ihmisenä kasvamiselle ja kulttuurille. Monilukutaidolla tarkoitetaan taitoja tulkita, tuottaa ja arvottaa tekstejä eri muodoissa ja konteksteissa. Medialukutaito on osa monilukutaitoa. Monilukutaito perustuu laaja-alaiseen tekstikäsitykseen, jonka mukaan tekstit ovat sanallisten, kuvallisten, auditiivisten, numeeristen tai kinesteettisten symbolijärjestelmien tai niiden yhdistelmien muodostamia kokonaisuuksia. Monilukutaito tukee ajattelun ja oppimisen taitojen kehittymistä sekä syventää kriittistä lukutaitoa ja kielitietoisuutta. Erilaiset lukutaidot kehittyvät kaikessa opetuksessa ja kaikissa oppiaineissa.
LOPS 2015: vieraiden kielten opetuksen yhteiset tavoitteet Opiskelija - Rohkaistuu hyödyntämään kielitaitoaan luovasti opiskelussa, työssä ja vapaaaikana - Vankentaa kohdekielen osaamistaan, kielitajuaan ja taitoaan soveltaa kielitietoa myös kielirajat ylittäen - Kehittyy tavoitteellisena kielen oppijana ja osaa soveltaa kieltenopiskelustrategioita - Ymmärtää monipuolisen kielitaidon merkityksen ja toimintamahdollisuudet - Osaa arvioida omaa osaamistaan ja suunnitella kieliopintojaantulevaisuuden tarpeitaan varten jatko-opintojen, työelämän ja kansainvälistymisen näkökulmasta 6
Esimerkki tavoitteista: A-Englanti Englannin kielen A-oppimäärän opetuksen erityisenä tavoitteena on, että opiskelija kehittyy englannin kielen käyttäjänä sekä toimijana kulttuurisesti moninaisessa maailmassa niin paikallisissa, kansallisissa, eurooppalaisissa kuin globaaleissa yhteisöissä ymmärtää englannin kielen merkityksen ja roolin kansainvälisen kommunikaation kielenä osaa arvioida oman osaamisensa riittävyyttä jatko-opintojen näkökulmasta osaa suunnitella kieliopintojaan tulevaisuuden tarpeitaan varten työelämän ja kansainvälistymisen näkökulmista saa kokemuksia laajempien englanninkielisten tekstien lukemisesta, tulkitsemisesta ja käsittelystä osaa suhteuttaa omaa osaamistaan kehittyvän kielitaidon kuvausasteikon tasoon B2.1 ja arvioida omien taitojensa kehittymistä sekä kehittää taitojaan edelleen.
Esimerkki tavoitteista: B-ruotsi Ruotsin kielen B1-oppimäärän opetuksen erityisenä tavoitteena on, että opiskelija osaa suhteuttaa omaa osaamistaan kehittyvän kielitaidon kuvausasteikon tasoon B1.1 ja arvioida omien taitojensa kehittymistä sekä kehittää taitojaan edelleen. Pakollisilla kursseilla 1 2 painotetaan opiskelutaitojen vankentamista, oman osaamisen kehittämistä yksin ja yhdessä muiden kanssa sekä erilaisissa vuorovaikutustilanteissa toimimista. Kurssista 3 lähtien kiinnitetään enenevässä määrin huomiota eri tekstilajien edellyttämään kieleen. Kursseilla 4 5 painotetaan kieltä tiedonhankinnan, olennaisen tiedon tiivistämisen ja tiedon jakamisen välineenä.
Toisen kotimaisen kielen (ruotsi) ja vieraiden kielten tavoitetasot-lukio 2015 Kieli ja oppimäärä Taito toimia vuorovaikutuksessa Taito tulkita tekstejä Taito tuottaa tekstejä A-oppimäärä B2.1 B2.1 B1.2 B1-oppimäärä B1.1 B1.1 B1.1 B3-oppimäärä A2.2 A2.2 A2.1 B2.2 B2.2 B2.2 Äidinkielenomainen oppimäärä Englanti A B2.1 B2.1 B2.1 Muut kielet A B1.2 B1.2 B1.2 Englanti B1 B1.2 B1.2 B1.2 Muut kielet B1 B1.1 B1.1 B1.1 Englanti B2 B1.1 B1.1 B1.1 Muut kielet B2 A2.2 A2.2 A2.2 Englanti B3 B1.1 B1.1 A2.2 Aasian ja Afrikan kielet B3 A2.1 A2.1 (puhuttu teksti) A1.3 (kirjoitettu teksti) A2.1 (puhuttu teksti) A1.3 (kirjoitettu teksti) Muut kielet B3 A2.1 A2.1 A2.1 9
Kielikokeiden sähköistysaikataulu Syksy 2016 Kevät 2017 Syksy 2017 Kevät 2018 Syksy 2018 saksa saksa saksa saksa saksa ranska ranska ranska ranska ruotsi ruotsi ruotsi suomi suomi suomi englanti englanti espanja espanja portugali portugali italia italia latina latina venäjä saame
Kielikokeiden sähköistysaikataulu Siitä lähtien, kun koe on järjestetty ensimmäisen kerran sähköisenä, sitä ei enää järjestetä paperisena. Niiden kielten kokeissa, jotka järjestetään kahden eri oppimäärän mukaisesti, molemmat kokeet muuttuvat sähköisiksi samalla tutkintokerralla. Kokelaalla on edelleen mahdollisuus suorittaa kaksi lyhyen oppimäärän kielikoetta samana päivänä ja saada sitä varten kaksi tuntia lisäaikaa. Toinen niistä voi olla paperikoe ja toinen sähköinen, tai molemmat voivat olla sähköisiä.
TOISEN KOTIMAISEN KIELEN JA VIERAIDEN KIELTEN SÄHKÖISTEN KOKEIDEN MÄÄRÄYKSET (täsmentyvät sähköistymisen edetessä) Kielitaito = kielitieto + käyttötaito (EVK, LOPS 2015) Mitattavat osa-alueet: kuullun ymmärtäminen luetun ymmärtäminen kirjallinen tuottaminen sanaston ja rakenteiden hallinta Puhuminen 2020 (tavoite) Tehtäväkokonaisuus = samaa osa-aluetta mittaavat tehtävät Kokelas voi edetä vapaasti tehtävien välillä koeajan kuluessa.
Tehtävätyyppejä monivalintatehtävät aukkotehtävät yhdistämistehtävät täydentämistehtävät tehtävät, joissa vastataan annettuun vastauskenttään. Esimerkkejä eri kielten sähköisistä tehtävistä osoitteessa > https://digabi.fi/kokeet/esimerkkitehtavat/
Pisteitys alkuvaiheessa kuullun ymmärtäminen 80 90 pistettä luetun ymmärtäminen 70 90 pistettä sanasto ja rakenteet 20 40 pistettä kirjallinen tuottaminen 99 pistettä. Niissä kielikokeissa, joihin ei sisälly kuullun ymmärtämistä mittaavaa tehtäväkokonaisuutta, maksimipistemäärä on edelleen 209 pistettä (portugali, saamet ja latina).
Sähköinen kielikoe tänään ja huomenna Paperista bittiin Suljettu suoritusympäristö Tutut tehtävätyypit pienin muunnoksin (osataitolähtöisyys) Aineiston autenttisuus Monimediaisuus Teknisen ympäristön rakentaminen Uuden tutkintokulttuurin omaksuminen 2016- - Tehtävävalikoiman laajeneminen Osataitojen integraatio? Koulujen infra vakautuminen Käyttäjien tottumus Sähköisen tutkintokulttuurin vakiintuminen 2018- Osataitojen tasapaino (puhuminen) Luovuus Suorituksen yksilöllisyys? Interaktiivisuus? Avoimempi ympäristö? LOPS-vastaavuuden syventyminen 2020- - Osiopankin kehittäminen Adaptiivisuus
Tuoreita ohjeita keväälle 2017 Toisen kotimaisen kielen ja vieraan kielen sähköisessä kokeessa voi edetä vapaasti. Sähköisen kielikokeen järjestäminen lukioissa helpottuu: erillinen kuullun ymmärtämisen osakoe poistuu. Kokelas voi palata kirjallisia taitoja mittaavien tehtävien aineistoihin ja joihinkin kuullun ymmärtämistä mittaavien tehtävien aineistoihin koeajan kuluessa. Kokelas voi palata kaikkiin vastauksiinsa. Koeaika on kuusi tuntia.
Tuoreita ohjeita keväälle 2017 Kokelas käynnistää itse kuullun ymmärtämistä mittaavien tehtävien äänitteet ja videot. Äänitteiden kuuntelukerrat on rajoitettu, mutta tutustumis- ja vastausajan pituuden kokelas saa päättää itse. Kokeessa voi olla myös vain kerran kuultavia osuuksia. Videotehtävissä kokelas voi tauottaa ja kelata videota taaksepäin eikä katselukertoja ole rajoitettu. Tehtävän suorittamiseen tarvittava ohjeistus annetaan tehtävän yhteydessä. Vastauksen sanamäärä voi olla rajoitettu Avokysymysten vastausten tulee olla lyhyitä ja ytimekkäitä
Tuoreita ohjeita keväälle 2017 Kuullun ymmärtämistä mittaavien tehtävien yhteenlasketuksi suoritusajaksi on arvioitu noin yksi tunti. Ei tarvetta pitkätaukoisille äänitteille, koska kokelas voi itse valita taukojen pituudet. Erityisjärjestelynä kokelas voi edelleen saada kaksi tuntia lisäaikaa Mahdollisuus suorittaa kaksi lyhyen oppimäärän kielikoetta samana päivänä ja saada sitä varten kaksi tuntia lisäaikaa (paperisia/sähköisiä)
Kielikokeiden kehitysnäkymiä Kriteeriperustainen arviointi Taitotasoverrannus EVK-asteikkoon Koepankki > Adaptiivisuus Puhumisen osakoe tavoitteena 2020
Evaluation of spoken language skill in high-stake exams Assessment of spoken skill in foreign languages will be part of the Finnish high school matriculation examination in 2020. Digitala project designs the testing and grading process workflow. https://www.youtube.com/w atch?v=gkds6uho4gy Projektidemo
The DigiTala project Partners University of Helsinki, Department of Teacher Education Raili Hildén, Docent, University Lecturer and Member of the Matriculation Examination Board (Chair of the Language Section) Erik Lindroos, Research Assistant University of Helsinki, Department of Behavioural Sciences (Phonetics) (Martti Vainio, Professor) Heini Kallio, PhD Student Aalto University, Department of Information and Computer Science Mikko Kurimo, Professor Reima Karhila, PhD student The Matriculation Examination Board, The Federation of Foreign Language Teachers in Finland, Finnish National Board of Education, Centre for Applied Language Studies and Department of Languages in University of Jyväskylä
Composition of the pilot test: task type, key components, duration and mode of assessment task read-aloud (computer) words/sentences/sequences/ texts components addressed Duration (min) phonology, intonation 2 machine assessment mode situational phrases (computer) skype conversation: short phrasal responses (computer) phonology, intonation pragmatics phonology, intonation pragmatics, accuracy 3 machine machine skype exchange: short free production of questions and responses (computer) skype exchange: extended monolog (computer) phonology, intonation pragmatics, accuracy range phonology, intonation pragmatics, accuracy range 6 machine (human) machine human paired problem solving (live, recorded on web camera) phonology, intonation pragmatics, accuracy range 7 (machine) human
Current situation & future visions 2015: Speech data from 260 Finnish high school students Pilot version of the test First teacher assessments from 8 assessors Started training a speech recognizer for Swedish spoken by Finnish high school students Heini Kallio 8.3.2016 2016: Improving the speech recognition system Finding appropriate algorithms for assessing the reliability of reviewers (more assessments to be collected) Establishing a robust evaluation procedure that combines human reviewers and computational metrics
Suullisen kielitaidon käsite mitä kokeessa pystytään mittaamaan? Puheentunnistimen kyky käsitellä interaktiivista puhetta rajallinen, mutta tekniikka kehittyy arvaamattoman ketterästi Tallennettavat kasvokkaiskeskustelut + monologinen puhe ja simuloitu vuorovaikutus tavoittavat riittävässä määrin viestinnällisen suullisen kielitaidon ytimen ja mahdollistavat yleistyksen (samankaltaisiin tehtäviin) ja ekstrapoloinnin (koko tehtävän edustamalle kielenkäyttöalueelle) Mikään muukaan osakoe tuskin täydellinen https://asr.aalto.fi/is16/ Crome!
Computerized tests of speaking http://www.versanttest.com/samples/english.jsp http://opicdemo.actfltesting.org/testeecd.html http://www.bulats.org/computer-based-tests/online-tests http://www.cal.org/news-and-events/calendar-of-events/wida- 2014/access-2.0-speaking-test http://www.ets.org/tests_products https://www.englishclub.com/esl-exams/ets-toefl-practicespeaking.htm
KIITOS