SOSIAALIPALVELUJEN OMAVALVONTASUUNNITELMA PALVELUNTUOTTAJAA KOSKEVAT TIEDOT (4.1.1) Palveluntuottaja Yksityinen palvelujentuottaja Nimi: Mikeva Oy Palveluntuottajan Y-tunnus: 0784328-9 Kunnan nimi: Espoo Kuntayhtymän nimi: Sote -alueen nimi: Etelä Toimintayksikön nimi MikevanHelmi Toimintayksikön sijaintikunta yhteystietoineen Espoo Palvelumuoto; asiakasryhmä, jolle palvelua tuotetaan; asiakaspaikkamäärä Ympärivuorokautinen sosiaalipalvelujen tuottaminen, ikääntyneet, asukaspaikkoja 54 Toimintayksikön katuosoite Pyyntitie 5 Postinumero 02230 Toimintayksikön vastaava esimies Sanna Virtanen Postitoimipaikka Espoo Puhelin 044 7800756 Sähköposti sanna.virtanen@mikeva.fi Toimintalupatiedot (yksityiset sosiaalipalvelut) Aluehallintoviraston/Valviran luvan myöntämisajankohta (yksityiset ympärivuorokautista toimintaa harjoittavat yksiköt) 2010 Palvelu, johon lupa on myönnetty Yksityinen ympärivuorokautinen palveluasuminen, tehostettu palveluasuminen Kunnan päätös ilmoituksen vastaanottamisesta 06.11.2012 Ilmoituksenvarainen toiminta (yksityiset sosiaalipalvelut) Aluehallintoviraston rekisteröintipäätöksen ajankohta 11.12.2012 Alihankintana ostetut palvelut ja niiden tuottajat Kuntoutuspalvelut: Suomen FysioGeriatria Elintarviketoimittaja: Kespro Hygienia-, hoiva- ja siivoustuotteet: Suomen MediTuote Oy IT-palvelut: SystemaStore Kiinteistö- ja jätehuolto: Lassila&Tikanoja kirjaamo@valvira.fi PL 210, 00531 Helsinki Lintulahdenkuja 4, 00530 Helsinki Faksi 0295 209 700 Puhelin 0295 209 111 Koskenranta 3, 96100 Rovaniemi Faksi 0295 209 704 www.valvira.fi
TOIMINTA-AJATUS, ARVOT JA TOIMINTAPERIAATTEET (4.1.2) Toiminta-ajatus Toimintayksikkö perustetaan tuottamaan palvelua tietylle asiakasryhmälle tietyssä tarkoituksessa. Toiminta-ajatus ilmaisee, kenelle ja mitä palveluita yksikkö tuottaa. Toiminta-ajatus perustuu toimialaa koskeviin erityislakeihin kuten lastensuojelu-, vammaispalvelu-, kehitysvammahuolto- sekä mielenterveys- ja päihdehuoltolakeihin sekä vanhuspalvelulain säädöksiin. Mikä on yksikön toiminta-ajatus? MikevanHelmen toiminta-ajatuksena on tuottaa laadukkaita ja monipuolisia asumis-, hoiva ja kuntoutuspalveluja. Asumispalveluiden ympärille rakentuu vahva tukipalveluiden kokonaisuus, joka mahdollistaa monipuolisen palvelutarjonnan kunta-asiakkaiden tarpeisiin. Henkilökunta on asukkaita varten luoden heille arvokkaan, inhimillisen ja iloisen kodin, jossa jokaisella on oikeus olla omana itsenänsä ja jokaista kunnioitetaan omana itsenään. MikevanHelmi tarjoaa oman kodin 54 asukkaalle. Tarjoamme ikärikkaille hoiva-asumista sekä lyhytaikaista hoivaa ja tehokuntoutusjaksoja. Hoiva räätälöidään asukkaan tarpeiden mukaan. MikevanHelmen kodeissa asutaan elämän loppuun asti. Saattohoito on luonnollinen osa kotimme elämää. Asukkaan ravitsemuksesta ja sosiaalisesta osallisuudesta huolehtiminen edesauttaa asukkaan mahdollisimman itsenäisen toimintakyvyn ylläpitoa. Kaikessa arjen toiminnassamme tähdätään asukkaan persoonalähtöiseen hoivaan ja osallistamiseen sekä asukkaan kuulemiseen häntä koskevissa asioissa. Hoivakodissamme eletään rikasta, inhimillistä ja elämänmakuista arkea ilman suorituskeskeisyyttä. Toimintamme punaisena lankana on aika, luovuus ja läsnäolo. Asukas toimii aktiivisena toimijana sekä oman elämänsä asiantuntijana asuessaan hoivakodissamme. Asukkaan identiteetti rakennetaan joka päivä uudelleen hänelle tärkeiden asioiden ja toimintojen kautta. Kuntoutus elää talomme kaikessa toiminnassa. Mikevanhelmessä tämä on huomioitu myös rakennetussa ympäristössä mm. kuntouttavien kävelykäytävien, asukasta liikkumaan houkuttelevan sisustuksen sekä K-kerroksessa olevan seniorikuntosalin kautta. Hoivakotimme sijaitsee tiheään asutulla asuntoalueella lähellä kauppakeskus Iso Omenan palveluja. Kävelytiet lähtevät kotimme viereltä ja ihmisvilinä sekä ostoskeskuksen palvelut ovat kivenheiton päässä. Arvot ja toimintaperiaatteet Arvot liittyvät läheisesti työn ammattieettisiin periaatteisiin ja ohjaavat valintoja myös silloin, kun laki ei anna tarkkoja vastauksia käytännön työstä nouseviin kysymyksiin. Yksikön arvot kertovat työyhteisön tavasta tehdä työtä. Ne vaikuttavat päämäärien asettamiseen ja keinoihin saavuttaa ne. Yksikön toimintaperiaatteet kuvaavat yksikön päivittäisen toiminnan tavoitteita ja asiakkaan asemaa yksikössä. Toimintaperiaatteita voivat olla esimerkiksi yksilöllisyys, turvallisuus, perhekeskeisyys, ammatillisuus. Yhdessä arvojen kanssa toimintaperiaatteet muodostavat yksikön toimintatapojen ja -tavoitteiden selkärangan ja näkyvät mm. asiakkaan ja omaisten kohtaamisessa. Mitkä ovat yksikön arvot ja toimintaperiaatteet? Mikeva konsernin palvelukodeissa toimintaa ohjaavat Hyvä Olla-arvot, jotka näkyvät toiminnassamme kokonaisvaltaisesti, asukkaan ja kunta-asiakkaan kohtelussa sekä työyhteisöjen sisällä. Arvot avataan palvelukodissa yhdessä asukkaiden ja omaisten kanssa ja ne muodostuvat kodin arvoiksi. Aikuisuus ja ammatillisuus ovat tärkeitä työyhteisöarvoja. Arvot määritellään organisaatioyksiköittäin aina siten, miten ne vaikuttavat kunkin yksikön toimintaan ja luovat pohjaa toiminnalle. MikevanHelmen toimintaa ohjaavat arvot ovat kiintymys, rakkaus, lohtu, identiteetti, mielekäs tekeminen ja mukaan ottaminen. Nämä arvot olemme avanneet henkilöstön kanssa ja kuvanneet, miten ne konkreettisesti näkyvät arjessamme. Arvomme näkyvät hoivakotimme kerrosten seinillä kaikille vierailijoillemme. Arvoja voidaan muuttaa ja jalostaa arvokeskustelussamme. Arvomaailmamme ja toimintaperiaatteemme siirretään henkilökunnalle koulutuksin ja perehdytyksin. RISKINHALLINTA (4.1.3) Omavalvonta perustuu riskinhallintaan, jossa palveluun liittyviä riskejä ja mahdollisia epäkohtia huomioidaan monipuolisesti. Riskit voivat aiheutua esimerkiksi fyysisestä toimintaympäristöstä (kynnykset, vaikeakäyttöiset laitteet), toimintatavoista, asiakkaista tai henkilökunnasta. Usein riskit ovat monien virhetoimintojen summa. Riskinhallinnan edellytyksenä on, että työyhteisössä on avoin ja turvallinen ilmapiiri, jossa sekä henkilöstö että asiakkaat ja heidän omaisensa uskaltavat tuoda esille laatuun ja asiakasturvallisuuteen liittyviä epäkohtia? Riskinhallinnan järjestelmät ja menettelytavat Riskinhallinnassa laatua ja asiakasturvallisuutta parannetaan tunnistamalla jo ennalta ne kriittiset työvaiheet, joissa toiminnalle asetettujen vaatimusten ja tavoitteiden toteutuminen on vaarassa. Riskinhallintaan kuuluu myös suunnitelmallinen toiminta 2
epäkohtien ja todettujen riskien poistamiseksi tai minimoimiseksi sekä toteutuneiden haittatapahtumien kirjaaminen, analysointi, raportointi ja jatkotoimien toteuttaminen. Palveluntuottajan vastuulla on, että riskinhallinta kohdistetaan kaikille omavalvonnan osa-alueille. Riskinhallinnan työnjako Johdon tehtävänä on huolehtia omavalvonnan ohjeistamisesta ja järjestämisestä sekä siitä, että työntekijöillä on riittävästi tietoa turvallisuusasioista. Johto vastaa siitä, että toiminnan turvallisuuden varmistamiseen on osoitettu riittävästi voimavaroja. Heillä on myös päävastuu myönteisen asenneympäristön luomisessa turvallisuuskysymyksiä kohtaan. Riskinhallinta vaatii aktiivisia toimia myös muulta henkilöstöltä. Työntekijät osallistuvat turvallisuustason ja -riskien arviointiin, omavalvontasuunnitelman laatimiseen ja turvallisuutta parantavien toimenpiteiden toteuttamiseen. Riskinhallinnan luonteeseen kuuluu, ettei työ ole koskaan valmista. Koko yksikön henkilökunnalta vaaditaan sitoutumista, kykyä oppia virheistä sekä muutoksessa elämistä, jotta turvallisten ja laadukkaiden palveluiden tarjoaminen on mahdollista. Eri ammattiryhmien asiantuntemus saadaan hyödynnetyksi ottamalla henkilöstö mukaan omavalvonnan suunnitteluun, toteuttamiseen ja kehittämiseen. Riskinhallinnan tavoitteena on tunnistaa ja dokumentoida sekä ehkäistä poikkeamat, määrittää ja toteuttaa niille korjaavat toimenpiteet ja toimenpiteiden vastuuhenkilöt. Strategisesta riskien hallinnasta vastaa Mikevan johtoryhmä. Toiminnan riskejä arvioidaan mm. poistumisturvallisuusselvityksessä, pelastussuunnitelmassa, riskikartoituksissa sekä lääkehoitosuunnitelmassa. Kodin riskikartoitukset tehdään kerran vuodessa laatukalenterin mukaisesti ja ne käsitellään tiimipalaverissa, sekä alueellisissa työsuojelutoimikunnan kokouksissa. Riskikartoitukset sisältävät fysikaaliset vaaratekijät, henkisen kuormittumisen, kemialliset ja biologiset vaaratekijät, tapaturman vaarat sekä ergonomian. Riskikartoitusten kehittämissuunnitelmaan aikataulutetaan korjaukset, nimetään korjausten vastuuhenkilö sekä väli- ja loppuarvioinnit. Alueen palvelujohtaja työsuojelupäällikkönä vastaa siitä, että puutteet korjataan. Pelastussuunnitelma, poistumisturvallisuusselvitys ja lääkehoitosuunnitelma tarkistetaan vuosittain ja päivitetään tarpeen mukaan. TYÖSUOJELUORGANISAATIOSTA Mikevan työsuojelutoimikunnat toimivat aluejakomallin mukaan. Jokaisella alueella on oma työsuojeluorganisaatio: työsuojelupäällikkö, työsuojeluvaltuutettu, kaksi varavaltuutettua sekä jäsenistö, joka koostuu palvelukotien työntekijöistä. Työsuojeluvaltuutetut, varavaltuutetut ja jäsenet valitaan vaaleilla työntekijöiden keskuudesta. Vaaliajankohta on 1.11 31.12. uuden toimikauden alkamista edeltävänä vuonna. Aluejohtaja toimii alueellaan työsuojelupäällikkönä tai nimeää alueelleen työsuojelupäällikön. Työsuojelupäällikkö on työnantajan edustaja ja työsuojeluvaltuutetut ovat työntekijöiden edustajia. MikevanHelmi kuuluu Etelä-Suomen alueeseen. Alueen työsuojelupäällikkönä toimii palvelujohtaja Sanna Uski-Pekala ja työsuojeluvaltuutettuna Laura Mäkipää ja varavaltuutettuna Sanna Huuskonen. Työsuojelutoimikunnan tehtävänä on työn terveellisyyden ja turvallisuuden edistäminen. Työsuojeluvaltuutetulla on toimikunnan kokouksissa läsnäolo- ja puheoikeus. Toimikunta tekee tarvittaessa työnantajalle esityksiä työolojen parantamiseksi sekä työterveyshuollon kehittämiseksi ja työsuojelukoulutuksen ja työn opastuksen järjestämiseksi. Lisäksi toimikunta osallistuu työkykyä ylläpitävän toiminnan järjestämiseen ja työsuojelutarkastuksiin. Työsuojelupäällikön tulee huolehtia siitä, että työnantaja ja tämän edustajat saavat tarpeelliset tiedot toimenpiteistä, tutkimuksen järjestämiseksi työpaikalla sattuneen tapaturman tai havaitun tapaturmavaaran, ilmenneen ammattitautivaaran tahi muiden työpaikalla ilmenneiden työstä johtuvien sairauksien johdosta. Työsuojelupäällikön tulee kiinnittää työnantajan huomioita siihen, että säädetyt työn turvallisuuteen ja terveellisyyteen liittyvät käyttöönotto- ja kunnossapitotarkastukset toimitetaan. Työsuojelupäällikkö ylläpitää tarpeellisia yhteyksiä työsuojeluviranomaisiin, tekee työnantajalle esityksiä toimenpiteisiin ryhtymisestä tarpeellisen ensiaputoiminnan ja sitä koskevan koulutuksen järjestämiseksi työpaikalla. Lisäksi työsuojelupäällikkö tekee työnantajalle esityksen toimenpiteistä työpaikan työsuojeluun liittyvän työnopastuksen, koukutuksen ja tiedotustoiminnan järjestämiseksi. Työsuojeluvaltuutettu vastaa työsuojelua koskevasta yhteystoiminnasta alueensa kaikilla työpaikoilla(= palvelukodit). Työsuojeluvaltuutettu vastaa yhdessä työsuojelupäällikön kanssa työsuojeluasioiden tiedottamisesta alueen työntekijöille. Jokainen työntekijä on velvollinen lukemaan työsuojelutoimikunnan pöytäkirjan. Työsuojelutoimikunta kokoontuu 4 kertaa vuodessa. Työsuojelutoimikunnan toimikausi on kaksi vuotta. Riskien tunnistaminen Riskinhallinnan prosessissa sovitaan toimintatavoista, joilla riskit ja kriittiset työvaiheet tunnistetaan. 3
Miten henkilökunta tuo esille havaitsemansa epäkohdat, laatupoikkeamat ja riskit? MikevanHelmen riskikartoitukset tehdään kerran vuodessa yhteistyössä henkilöstön kanssa. Riskikartoitusten tekeminen on kirjattuna palvelukodin laatukalenteriin. Palvelukodin henkilöstö pohtii ja kirjaa mahdollisia riskitekijöitä sekä niiden korjausehdotuksia. Kirjaukset käsitellään tiimipalaverissa ja niiden pohjalta laaditaan riskikartoitusten kehittämissuunnitelma kolmesta merkittävimmästä riskistä palvelukodissa. Näiden riskien vähentämiseksi mietitään työryhmässä toimenpiteet, vastuuhenkilöt, aikataulut sekä väli- ja loppuarviointiajankohdat. Prosessin alusta loppuun vieminen on hoivakodin päällikön vastuulla. Alueellinen työsuojelutoimikunta käsittelee tehdyn kehittämissuunnitelman kokouksessaan. Jokaisella kodin työntekijällä on velvollisuus tuoda esille havaitsemansa epäkohdat, laatupoikkeamat ja riskit. Kodissa on käytössä sähköinen IMS-toimintajärjestelmä, kuten koko Mikevassa. Järjestelmä mahdollistaa epäkohtien, laatupoikkeamien ja riskien kirjallisen esiintuomisen. Asukkailta ja omaisilta saatu suullinen palaute laatuun ja asukasturvallisuuden epäkohtiin liittyen kirjataan sähköiseen DomaCare-asiakastietojärjestelmään, kirjallinen reklamaatio kirjataan IMS-toimintajärjestelmään laatupoikkeamana. Riskien käsitteleminen Haittatapahtumien ja läheltä piti-tilanteiden käsittelyyn kuuluu niiden kirjaaminen, analysointi ja raportointi. Vastuu riskinhallinnassa saadun tiedon hyödyntämisestä kehitystyössä on palvelun tuottajalla, mutta työntekijöiden vastuulla on tiedon saattaminen johdon käyttöön. Haittatapahtumien käsittelyyn kuuluu myös niistä keskustelu työntekijöiden, asiakkaan ja tarvittaessa omaisen kanssa. Jos tapahtuu vakava, korvattavia seurauksia aiheuttanut haittatapahtuma, asiakasta tai omaista informoidaan korvausten hakemisesta. Miten yksikössä käsitellään haittatapahtumat ja läheltä piti-tilanteet ja miten ne dokumentoidaan? Haittatapahtumat ja läheltä piti-tilanteet kirjataan IMS-toimintajärjestelmän Raportti-osioon, jota kodin vastaava ohjaaja seuraa ajantasaisesti. Tarvittaessa korjaava toimenpide tehdään välittömästi tai mahdollisimman pian ja kirjaaminen. Haittatapahtumat ja läheltä piti-tilanteet käsitellään ja dokumentoidaan aina kodin tiimipalavereissa henkilökunnan kanssa vähintään kuukausittain. Vakavat laatupoikkeamat jotka vaativat nopean puuttumisen, käsitellään heti ja saatetaan aina tiedoksi sille tasolle ja niille yhteistyötahoille kuin se on tarpeen ja dokumentoidaan. Kodissa seurataan säännöllisesti IMS- mittaristolla haittatapahtumien ja läheltä piti-tilanteiden lukumäärää sekä arvioidaan, ovatko tehdyt toimenpiteet olleet riittäviä. Haittatapahtumia ja läheltä piti-tilanteita käydään läpi myös alueiden työsuojelupalavereissa ja johdon katselmuksessa. Mikäli haittatapahtuma tai läheltä piti-tilanne liittyy asukkaan hoitoon tai muuhun asukkaaseen liittyvään, tehdään siitä kirjaukset IMS-toimintajärjestelmän lisäksi myös asukkaan päivittäisseurantateksteihin sähköiseen asiakastietojärjestelmään. Haittatapahtumien ja läheltä piti-tilanteiden koonti tiedotetaan yhteistyötahoille vuosittain myös kodin toimintakertomuksessa. Korjaavat toimenpiteet Laatupoikkeamien, läheltä piti -tilanteiden ja haittatapahtumien varalle määritellään korjaavat toimenpiteet, joilla estetään tilanteen toistuminen jatkossa. Tällaisia toimenpiteitä ovat muun muassa tilanteiden syiden selvittäminen ja tätä kautta menettelytapojen muuttaminen turvallisemmiksi. Myös korjaavista toimenpiteistä tehdään seurantakirjaukset ja -ilmoitukset. Miten yksikössänne reagoidaan esille tulleisiin laatupoikkeamiin, läheltä piti -tilanteisiin ja haittatapahtumiin? Laatupoikkeamat, läheltä piti-tilanteet ja haittatapahtumat vaativat aina korjaavan ja ennaltaehkäisevän toimenpiteen tarkastelun. Korjaavilla toimenpiteillä tarkoitetaan menettelyjä, joiden avulla laatupoikkeamien, läheltä piti-tilanteiden ja haittatapahtumien syyt ja seuraukset saadaan selvitettyä, puutteet korjattua ja niiden uusiutuminen voidaan ehkäistä. Havaitut laatupoikkeamat, läheltä piti-tilanteet ja haittatapahtumat käsitellään kodin tiimipalaverissa henkilökunnan kanssa kerran kuukaudessa. Vakavat laatupoikkeamat ja reklamaatiot välittömästi, ja mietitään yhdessä korjaavat toimenpiteitä, jotka aikataulutetaan, vastuutetaan ja joita arvioidaan tulevissa tiimipalavereissa. Yhdessä sovitut toimenpiteet kirjataan tiimipalaverimuistioon ja jokaisella kodin työntekijällä on velvollisuus lukea ja lukukuitata muistio. Muutoksista tiedottaminen Miten muutoksista työskentelyssä (myös todetuista tai toteutuneista riskeistä ja niiden korjaamisesta) tiedotetaan henkilökunnalle ja muille yhteistyötahoille? Muutoksista tiedotetaan kodin henkilökunnalle sähköpostitse, sähköisen DomaCare-asiakastietojärjestelmän kautta sekä kodin tiimipalavereissa, jotka dokumentoidaan. Kerroskohtaiset tiimipalaverit pidetään kodissa viikottain. Tiimipalaveriin osallistuvat työvuorossa olevat työntekijät. Työntekijät, jotka eivät ole tiimipalaverissa paikalla lukevat palaverimuistion, allekirjoittavat 4
sen kun ovat lukeneet ja ymmärtäneet muistiossa läpikäydyt asiat. Asukkaille ja läheisille tiedottaminen tapahtuu asukaspalavereissa, läheisten illoissa ja/tai jakamalla erillinen tiedote. Tarvittaessa läheisille soitetaan muutoksista ja perustellaan uusi toimintatapamme. Yhteistyötahoille tiedotetaan puhelimitse, sähköpostitse tai kirjeitse tilanteen edellyttämällä tavalla. Hoivakodin päällikön vastuulla on tiedottaa Mikevan ylempää johtoa, yhteistyötahoja sekä työsuojeluorganisaatiota. Kirjallisiin reklamaatioihin laatii hoivakodin päällikkö aina kirjallisen vastineen viipymättä. OMAVALVONTASUUNNITELMAN LAATIMINEN (3) Omavalvonnan suunnittelusta vastaava henkilö tai henkilöt Omavalvontasuunnitelma laaditaan toimintayksikön johdon ja henkilökunnan yhteistyönä. Omavalvonnan eri osa-alueilla voi olla myös omat vastuuhenkilöt. Ketkä ovat osallistuneet omavalvonnan suunnitteluun? Omavalvonnan suunnitteluun ovat osallistuneet hoivakodin päällikkö, Mikeva Oy:n ikäihmisten hoivan ja kuntoutuksen kehittämispäällikkö sekä Mikevan laatutyöryhmä. Suunnitelma käydään läpi ja sitä päivitetään henkilöstön koulutuksessa sekä työntekijöiden perehdytysvaiheessa. Omavalvontasuunnitelma tulee jatkossa toimimaan yhtenä perehdytyksen välineenä kodissamme. Omavalvonnan suunnittelusta ja seurannasta vastaavan henkilön yhteystiedot: Hoivakodin päällikkö Sanna Virtanen p. 044 7800756 Omavalvontasuunnitelman seuranta (määräyksen kohta 5) Omavalvontasuunnitelma päivitetään, kun toiminnassa tapahtuu palvelun laatuun ja asiakasturvallisuuteen liittyviä muutoksia. Miten yksikössä huolehditaan omavalvontasuunnitelman päivittämisestä? Omavalvontasuunnitelman tarkistaminen ja päivittäminen merkitään vuosittain yksikköön laadittavaan laatukalenteriin. Omavalvontasuunnitelma tarkistetaan vähintään vuosittain ja päivitetään tarpeen mukaan sekä heti mahdollisten toiminnassa tapahtuneiden muutosten jälkeen. Suunnitelman päivittämisestä on vastuussa MikevanHelmen hoivakodin päällikkö. Omavalvontasuunnitelman julkisuus Ajan tasalla oleva omavalvontasuunnitelman pitää olla julkisesti nähtävänä yksikössä siten, että asiakkaat, omaiset ja omavalvonnasta kiinnostuneet voivat helposti ja ilman erillistä pyyntöä tutustua siihen. Missä yksikön omavalvontasuunnitelma on nähtävillä? Omavalvontasuunnitelma on nähtävänä kotimme yleisissä tiloissa sisääntuloaulan ilmoitustaululla sekä Mikevan www.sivuilla. ASIAKKAAN ASEMA JA OIKEUDET (4.2) Palvelutarpeen arviointi Hoidon ja palvelun tarvetta arvioidaan yhdessä asiakkaan ja tarvittaessa hänen omaisensa, läheisensä tai laillisen edustajansa kanssa. Arvioinnin lähtökohtana on henkilön oma näkemys voimavaroistaan ja niiden vahvistamisesta. Palvelutarpeen selvittämisessä huomion kohteena ovat toimintakyvyn palauttaminen, ylläpitäminen ja edistäminen sekä kuntoutumisen mahdollisuudet. Palvelutarpeen arviointi kattaa kaikki toimintakyvyn ulottuvuudet, joita ovat fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen ja kognitiivinen toimintakyky. Lisäksi arvioinnissa otetaan huomioon toimintakyvyn heikkenemistä ennakoivat eri ulottuvuuksiin liittyvät riskitekijät kuten terveydentilan epävakaus, heikko ravitsemustila, turvattomuus, sosiaalisten kontaktien vähyys tai kipu. Miten asiakkaan palvelun tarve arvioidaan mitä mittareita arvioinnissa käytetään? Uuden asukkaan palvelun tarpeen arviointi aloitetaan hoitotapaamisella asukkaan sekä läheisen kanssa. Omaohjaaja kerää tietoa haastattelemalla asukasta, hänen läheisiään (asukkaalta kysytään toive ja lupa läheisten mukaan pyytämiseen) sekä kollegoja ja verkostoon kuuluvia ammattilaisia. Haastattelun tavoitteena on asukkaan tarpeiden, mieltymysten, toiveiden sekä kyvykkyyksien löytäminen. Tietoa kerätään lisäksi havainnoimalla asukkaan kognitiivista toimintakykyä, käyttäytymistä ja tunnetiloja sekä miten ne näyttäytyvät arjen askareissa. Tietoa kerätään asukasta koskevista dokumenteista kuten sairauskertomuksista, päivittäiskirjauksista ja käytössä olevista toimintakykymittareista. Omaohjaajan rooli korostuu tilanteissa, jossa muistisairaalla asukkaalla ei ole läheisiä tai ystäviä kertomassa elämäntarinaa tai asukas ei itse kykene tuottamaan puhetta. Tällöin muiden tiedonkeruun menetelmien painoarvo kasvaa. Mittareiden analysointi kognitiivisen tuen tarpeesta, havainnointi millä keinoin asukas motivoituu toimimaan, mitkä asiat lohduttavat häntä kun tilanne on stressaava ja millä tavoin luoda asukkaalle ihmissuhteita, korostuvat. 5
Muistisairaan toimintakykyarviointi tehdään vahvuuksien ja osaamisten osalta, sisältäen taidot ruokailuun, pukeutumiseen, itsehoitoon, sekä vapaa-ajan aktiviteetteihin liittyen. Tämä mahdollistaa muistisairaan taitojen ja toimijuuden ylläpitämisen. Arvioinnin avulla ehkäistään lisähaittojen syntymistä. Kivun hoito huomioidaan osana muistisairaan tilaa ja käyttäytymistä. Tarvittaessa voidaan ottaa käyttöön lievittäviä hoitomuotoja kuten lämpötyynyt, hieronta ja venyttelyt. Jos huomataan että näistä hoitomuodoista löytyy asukkaalle apua laaditaan hoidoille aikataulut. Tärkeä on arvioida myöskin kognitiivisten toimintojen aleneminen ja asiat, joille henkilökunnan tulee olla tukena. Erityisen tärkeää on huomioida se, että asukkaan elämänlaatua edistävät tavoitteet ja tulokset kirjataan myönteistä kieltä käyttäen. Asukkaan palvelun tarpeen arvioinnissa käytetään seuraavia mittareita: RAI, MMSE, MNA. Mittarit puretaan auki asukkaan hoito- ja kuntoutussuunnitelmaan. Mittareiden kautta nostetaan esille asukkaan voimavarat ja vahvuudet Miten asiakas ja/tai hänen omaistensa ja läheisensä otetaan mukaan palvelutarpeen arviointiin? Palvelun tarpeen arviointiin voivat osallistua asukkaan ja omaohjaajan lisäksi asukkaan toiveiden mukaan tai hoidon / kuntoutuksen onnistumisen kannalta välttämättömät henkilöt esim. läheiset, kunnan edustaja, verkostot sekä tarvittaessa lääkäri. Hoito-, palvelu- tai kuntoutussuunnitelma Hoidon ja palvelun tarve kirjataan asiakkaan henkilökohtaiseen, päivittäistä hoitoa, palvelua tai kuntoutusta koskevaan suunnitelmaan. Suunnitelman tavoitteena on auttaa asiakasta saavuttamaan elämänlaadulleen ja kuntoutumiselle asetetut tavoitteet. Päivittäisen hoidon ja palvelun suunnitelma on asiakirja, joka täydentää asiakkaalle laadittua palvelu-/asiakassuunnitelmaa ja jolla viestitään palvelun järjestäjälle asiakkaan palvelutarpeessa tapahtuvista muutoksista. Miten hoito- ja palvelusuunnitelma laaditaan ja miten sen toteutumista seurataan? Jokaiselle asukkaalle laaditaan hoito- ja kuntoutussuunnitelma kuukauden kuluessa yksikköön saapumisesta. Ensimmäisen viikon aikana omaohjaaja havainnoi asukasta keräten tietoa hoiva- ja avustushetkien yhteydessä (aamu- ja iltatoimet, ruokailu- ja kylvetyshetket) ja huolehtii, että asukkaalla on hyvä ja turvallinen olo talossa. Elämäntapapalaveri pyritään pitämään heti toisella viikolla yhdessä asukkaan ja hänen läheisten kanssa. Omaohjaaja toimii koollekutsujana ja palaverin puheenjohtajana. Kolmas viikko on ns. mittariviikko, jolloin tehdään kunnan kanssa sovitut mittaukset liittyen asukkaan kokonaisvaltaiseen toimintakykyyn ja toimijuuteen. Neljännellä viikolla laaditaan asukkaan hoito- ja kuntoutussuunnitelma. Se on käsikirja ihmislähtöisen elämäntavan käytännön toteuttamiseen. Asukaslähtöinen hoito- ja kuntoutussuunnitelma sisältää tavoitteet ja keinot muun muassa asukkaan fyysisen toimintakyvyn ylläpitoon ja parantamiseen, hahmottamiskyvyn, muistamisen, puheen tuottamisen, kirjoittamisen, keskittymiskyvyn, aloitekyvyn ylläpitämiseen sekä asukkaan hengellisyyden, luovuuden, taiteellisen elämäntavan säilyttämiseen, itsenäisyyden ja riippumattomuuden huomioimiseen, perhesuhteiden vaalimiseen, esteettisten arvojen ylläpitoon asukkaan näköisesti. Hoitoa ja kuntoutusta toteutetaan yhteisöllisesti asukkaan henkilökohtaisen suunnitelman mukaisesti. Suunnitelma päivitetään ja arvioidaan kaksi kertaa vuodessa tai tarpeen / sopimuksen mukaan useammin. Suunnitelman toteutukseen sisältyy asukkaan tilanteen jatkuva seuranta päivittäiskirjaamisen yhteydessä. Asukkaan elämänlaatua edistävät tavoitteet ja tulokset kirjataan myönteistä kieltä käyttäen kertomaan heille sopivista avustamisen ja ohjaamisen tavoista. Suunnitelma laaditaan sähköisesti DomaCare- asiakastietojärjestelmään. Asukkaan omaohjaaja vastaa suunnitelman laadinnasta sekä ajantasaisuudesta. Miten varmistetaan, että henkilökunta tuntee hoito- ja palvelusuunnitelman sisällön ja toimii sen mukaisesti? Hoivakodin henkilökunta on velvollinen perehtymään kunkin kerroksensa asukkaan hoito- ja palvelusuunnitelmaan ja toimimaan sen mukaisesti. Omaohjaaja tiedottaa kerroksen henkilökuntaa asukkaan hoito- ja kuntoutussuunnitelman päivittymisestä. Hoito- ja kuntoutussuunnitelmat ovat nähtävillä sähköisessä DomaCare-asiakastietojärjestelmässä. Omaohjaaja vastaa elämäntapa- ja kuntoutussuunnitelman prosessista. Yksi prosessin vaihe on suunnitelman sisällön läpikäynti henkilöstön kanssa. Omaohjaaja lukee ääneen asukkaan elämäntarinan kollegoilleen. Omaohjaaja siirtää yhdessä oman tiimin kanssa löydetyt voimavarat, tarpeet, tavoitteet, toteutuksen ja arvioinnin asukkaan hoito- ja palvelusuunnitelmaan. Henkilökunnan on helpompi muistaa tarinoiden yksityiskohdat kuin tilastoja tai tehtävälistoja. Elämäntarinan tekeminen auttaa henkilöstöä omaksumaan ja ylläpitämään johdonmukaista, ihmislähtöistä elämäntapaa asukkaan elämässä ja koko työyhteisössä. Suunnitelmien toteutumisen seuranta MikevanHelmessä Omaohjaaja vastaa asukkaan suunnitelman toteutuksen seurannasta ja tarvittaessa suunnitelman päivityksestä tilanteiden muuttuessa. Omaohjaaja huolehtii siitä, että suunnitelmaa mukautetaan sairauden edetessä, tarpeiden ja toiveiden muuttuessa. Omaohjaaja on yhteyshenkilö läheisiin päin ja tarvittaessa kutsuu läheiset hoitotapaamiseen, missä päivitetään 6
suunnitelmaa. Omaohjaaja vastaa muutosten tiedottamisesta kollegoille viikottaisissa tiimipalavereissa. Hoivakodin päällikkö seuraa ja johtaa suunnitelmien päivitysten toteutumista sovituissa aikatauluissa koko kodin tasolla. Hoito- ja kasvatussuunnitelma (LsL 30 ) Kun lapsi on sijoitettu laitoshuoltoon avohuollon tukitoimena tai huostaan otettuna, hänelle laaditaan hoito- ja kasvatussuunnitelma, joka täydentää lastensuojelulain 30 :n mukaista asiakassuunnitelmaa. Hoito- ja kasvatussuunnitelmassa arvioidaan lapsen laitoksessa tarvitseman hoidon ja huollon sisältöä, ottaen huomioon, mitä asiakassuunnitelmassa on määritelty sijaishuollon tarkoituksesta ja sen tavoitteesta. Hoito- ja kasvatussuunnitelma täydentää asiakassuunnitelmaa ja tukee laitoksessa järjestettävän tosiasiallisen hoidon ja huolenpidon järjestämistä. Hoito- ja kasvatussuunnitelma on annettava tiedoksi lapsen asioista vastaavalle sosiaalityöntekijälle sekä lapsen huoltajille. Miten hoito- ja kasvatussuunnitelma laaditaan ja miten sen toteutumista seurataan? Asiakkaan kohtelu Itsemääräämisoikeuden vahvistaminen Itsemääräämisoikeus on jokaiselle kuuluva perusoikeus, joka muodostuu oikeudesta henkilökohtaiseen vapauteen, koskemattomuuteen ja turvallisuuteen. Siihen liittyvät läheisesti oikeudet yksityisyyteen ja yksityiselämän suojaan. Henkilökohtainen vapaus suojaa henkilön fyysisen vapauden ohella myös hänen tahdonvapauttaan ja itsemääräämisoikeuttaan. Sosiaalihuollon palveluissa henkilökunnan tehtävänä on kunnioittaa ja vahvistaa asiakkaan itsemääräämisoikeutta ja tukea hänen osallistumistaan palvelujensa suunnitteluun ja toteuttamiseen. Miten yksikössä vahvistetaan asiakkaiden itsemääräämisoikeuteen liittyviä asioita kuten yksityisyyttä, vapautta päättää itse omista jokapäiväisistä toimista ja mahdollisuutta yksilölliseen ja omannäköiseen elämään? Asukkaalla on mahdollisuus tulla tutustumaan yksikköön etukäteen. Tutustumiskäynnistä sovitaan yhteistyössä asukkaan ja hänen kotikuntansa kanssa, mikäli asukas on tulossa asumaan kotikunnan maksusitoumuksella. Itsemaksavat ja palvelusetelillä tulevat asukkaat ja/tai hänen läheisensä voivat tulla tutustumaan yksikköön etukäteen sopimalla asiasta hoivakodin päällikön kanssa. Asukkaille ja/tai hänen läheisilleen kerrotaan eri sopimuksien sisältö ja hänelle koituvat kustannukset. Asukkaan kanssa tehdään vuokrasopimus. Henkilökunta avustaa Kelan etuuksien hakemisessa sekä kertoo kotitalousvähennyksen mahdollisuudesta, mikäli asukas on oikeutettu kotitalousvähennykseen. Sopimusmuutoksista tiedotetaan asukkaalle ja omaiselle henkilökohtaisesti ja kirjallisesti. Asukkaiden itsemääräämisoikeutta, yksityisyyttä ja intimiteettiä kunnioitetaan hoivakodissa. Jokaisella asukkaalla on oma huone, asukkaan koti, jonka ovien lukitsemisesta tai auki pitämisestä asukas voi itse päättää. Asukkaalla on mahdollisuus saada avain omaan huoneeseensa. Asiasta sovitaan asukkaan yhdessä hänen läheistensä kanssa muuttaessa hoivakotiin. Lisäksi henkilökunnalla on käytössään työssään tarvitsemansa avaimet. Hoivakodin ovet avautuvat ovikoodilla, joka annetaan ainoastaan henkilökunnalle. Kun ovikoodia ei anneta ulkopuolisille tahoille, voimme estää koodin leviämisen sekä sen myötä asiattomien pääsyn hoivakodin tiloihin, voimme parantaa niin asukkaidemme turvallisuuden tunnetta kuten myös huolehtia henkilökunnan työturvallisuudesta. Myöskään asukkaillemme emme ole antaneet ovikoodeja turvallisuussyistä, mutta ohjaajamme avustavat asukkaamme ulos aina heidän niin halutessaan. Hoivakodin asukkaat huolehtivat itsenäisesti rahoistaan ym. tavaroistaan tai vaihtoehtoisesti asukkaan ja läheisten toiveesta hänen rahansa säilytetään ohjaajien lukitussa kansliassa lukitussa laatikossa. Tällöin rahan käyttöä seurataan asiakashallintaohjelma DomaCaren lompakko-rahanseurantaominaisuudella. Kaksi ohjaajaa kuittaa että rahanseuranta täsmää joka käytön jälkeen ja tämän lisäksi hoivakodin päällikkö tarkistaa asukkaiden rahavarat kerran vuodessa. Läheisten kanssa sovitaan säilytettävän rahasumman suuruudesta. Toivomuksemme kuitenkin on, ettei suuria summia säilytettäisi hoivakodilla. Asukas ja läheiset saavat sisustaa asukkaan huoneen haluamallaan tavalla. Tarvittaessa henkilökunta avustaa sisustamiseen liittyvissä kysymyksissä. Asukkaiden itsemääräämisoikeutta, yksityisyyttä ja intimiteettiä kunnioitetaan. Jokainen asukas on täysivaltainen ihminen, jolla on oikeus itsemääräämiseen, yksityisyyteen ja osallisuuteen. Jokaisen asukkaan itsemääräämisoikeutta voidaan edistää hänen voimavaroja tunnistamalla, vahvistamalla ja käyttämällä voimavaralähtöisyyden periaatteen mukaisesti. Jokaisen asukkaan yksilölliset tarpeet otetaan huomioon ja niihin vastataan. Asukkaan omaohjaajan tehtävänä on yhdessä läheisten kanssa tuoda esiin asukkaan yksilöllisyys. Kotiimme on laadittu yleinen itsemääräämisoikeussuunnitelma, jossa on määritelty asukkaiden itsemääräämisoikeuteen liittyviä asioita. 7
Asukkaamme itsemääräämisoikeutta toteutetaan arjen pienissä asioissa päivittäin, kuten: - omien mieltymysten huomioiminen sekä oman elämänrytmin ja rituaalien ylläpito: Asukkaan mieltymysten huomioiminen ja mahdollisuuksien mukaan toteutus kaikissa arjen toiminnoissa. Asukkaan mieltymykset, hänelle tärkeät riitit ja rituaalit nousevat elämäntarinan kautta hoitajien tietoisuuteen ja edelleen osaksi asukkaan suunnitelmaa ja arkea. Esimerkiksi niitä voisivat olla asukkaan omat aamurituaalit ja heräämisaika, nukahtamisrituaalit, tutut sauna-ajat, lempivaatteet, tapa jolla hiukset laitetaan, mieli korut, tuoksut yms. -osallistuminen mielekkääseen tekemiseen: Asukkaalle mielekäs tekeminen tuo esiin hänen itsenäisyyttä ja tyydyttää hänen tarpeitaan sekä kehittää suhteita toisten kanssa. Mielekäs tekeminen on asukkaalle markityksellistä ja rakentuu hänen kykyjen ja vahvuuksien kautta. Se voi olla esimerkiksi oman ammattiroolin toteuttamista. Asukkaalla on mahdollisuus ulkoilla päivittäin ja/tai aina niin halutessaan. Asukas voi osallistua itselle mielekkäisiin hoivakodin tapahtumiin oman tahtonsa mukaan. -ruokailuhetkissä: omien voimavarojen mukaan asukas valitsee itse mitä haluaisi syödä ja kuinka paljon. - liikkumisessa: asukkaalle annetaan mahdollisuus mielekkääseen liikkumiseen silloinkin, kun hänen toimintakykynsä on alentunut. Ohjaajat tukevat, ohjaavat, kannustavat ja motivoivat asukasta liikkumisessa huomioiden asukkaan aiemmat ja nykyiset liikuntatottumukset, toiveet sekä mahdolliset liikkumisen esteet/rajoitukset sekä tarvittavat apuvälineet. Esteetön, viihtyisä ja virikkeellinen ympäristö mahdollistaa liikkumisen asukkaan liikunta- ja toimintarajoitteista huolimatta. - fyysinen ympäristö: asukas voi tuoda huoneeseensa omia henkilökohtaisia tavaroita, esineitä, huonekaluja ja valokuvia. - hygienian hoidossa: asukas voi halutessaan huolehtia itsenäisesti omasta hygieniastaan ja puhtaudestaan, mutta toimintakyvyn ja yleiskunnon heiketessä tulee henkilökunnan ohjata, tukea ja auttaa peseytymisessä huomioiden asukkaan omat toiveet sekä yksityisyyden toteutumisen. Asukkaalla on oikeus päättää omasta vaatetuksestaan. - wc-toiminnoissa: Asukkaan yksityisyyden turvaaminen wc-toimintojen aikana on tärkeää. Wc-toiminnot toteutetaan asukkaan toiveen ja tarpeen mukaan. Wc-toimintoja voidaan helpottaa esimerkiksi wc-istuimen korotuksen ja siirrettävien istuimien avulla. - lääkehoidossa: lääkehoidossa huomioidaan, että asukas saa riittävästi tietoa lääkkeistään ja että päätökset lääkehoidosta tehdään yhteisymmärryksessä hänen kanssaan. Henkilökunta kertoo asukkaalle lääkkeiden käytöstä, käyttöaiheista ja mahdollisiin haittavaikutuksiin liittyvistä asioista. Henkilökunnan on myös varmistettava, että asukas on ymmärtänyt saamansa tiedon. Informaation tulee olla ymmärrettävää ja asiallista sekä sitä on toistettava tarpeen mukaan. Itsemääräämisoikeuden rajoittamisen periaatteet Sosiaalihuollon asiakkaan hoito ja huolenpito perustuu ensisijaisesti vapaaehtoisuuteen, ja palveluja toteutetaan lähtökohtaisesti rajoittamatta henkilön itsemääräämisoikeutta. Rajoitustoimenpiteille on aina oltava laissa säädetty peruste ja sosiaalihuollossa itsemääräämisoikeutta voidaan rajoittaa ainoastaan silloin, kun asiakkaan tai muiden henkilöiden terveys tai turvallisuus uhkaa vaarantua. Itsemääräämisoikeutta rajoittavista toimenpiteistä tehdään asianmukaiset kirjalliset päätökset. Rajoitustoimenpiteet on toteutettava lievimmän rajoittamisen periaatteen mukaisesti ja turvallisesti henkilön ihmisarvoa kunnioittaen. Lastensuojeluyksiköille lasten ja nuorten itsemääräämisoikeuden rajoittamisesta on erityiset säännökset lastensuojelulaissa. Mistä rajoittamistoimenpiteisiin liittyvistä periaatteista yksikössä on sovittu? Asukkaan itsemääräämisoikeuden rajoittaminen on aina toissijainen vaihtoehto ja rajoitteita käytetään ainoastaan asukkaan turvallisuuden takaamiseksi ja perustellusti. Rajoitteiden tarve arvioidaan yhteistyössä asukkaan ja omaisen sekä henkilöstön ja lääkärin kanssa. Päätöksen on aina perustuttava asukkaan tilan tarkkaan ja yksilölliseen arviointiin monipuolisesti ja luotettavia arviointivälineitä käyttäen. Päätöksen rajoitteesta tekee aina lääkäri ja se kirjataan sähköiseen DomaCare-asiakastietojärjestelmään. Kirjaukset tulee tehdä asianmukaisesti ja ymmärrettävästi ja niistä pitää käydä ilmi rajoittamisen ajankohta, rajoittamiseen johtaneet syyt/peruste ja toimenpide, toimenpiteen kesto ja suorittaja sekä todettu vaikutus. Päätös voidaan myös tarvittaessa purkaa. Niissä tilanteissa, joissa rajoittamiseen on välttämätöntä turvautua, rajoitustoimenpiteet pitää toteuttaa mahdollisimman turvallisesti ja asukkaan yksityisyyttä ja ihmisarvoa kunnioittaen sekä perustuslaki, ihmisoikeudet ja Mikevan eettiset periaatteet huomioiden.. Asukkaiden liikkumista rajoitetaan vain pakottavista syistä ja aina yhteistyössä lääkärin, omaisten ja asukkaita hoitavien ohjaajien kanssa. Pakottavia syitä ovat asukkaan turvallisuuteen liittyvät asiat, kuten esimerkiksi sängyn laidan nostaminen ylös silloin, kun asukkaan sairaus/tila (esimerkiksi heikentynyt kyky liikkua/hahmottaa tiloja ja asentoja) altistaa vuoteesta putoamiselle. Huomioimme ammattitaitoisen henkilöstön merkityksen ennaltaehkäisevänä toimena ja varhaisen reagoinnin turvaavana asiana. Tärkeä ennaltaehkäisevänä tekijänä on myös esim. kuntouttava työote ja sairauksien oikea hoito (riittävä kivunlievitys ja oikea lääkitys). Antamalla aikaa sekä valmistautumiseen että toimenpiteeseen voidaan hyvin pitkälle vaikuttaa asioiden etenemiseen. Pääsääntöisesti meillä MikevanHelmessä ei käytetä pakotteita tai rajoitteita. Liikkumisen rajoittamista pyritään kaikin keinoin välttämään, sillä liikkuminen ja kävely usein rauhoittaa esim. muistisairasta asukasta. Näissäkin tapauksissa on kuitenkin huomioitava yksilöllisesti ja tapauskohtaisesti asukkaan turvallisuus ja mahdollinen suurentunut kaatumisriski. Asukkaiden (ja henkilökunnan) turvallisuuden takaamiseksi talon ulko-ovet pidetään lukittuina. Asukkailla on rannekkeet hoitajakutsua varten. Muistisairailla, joilla on taipumusta ottaa ranneke kädestä pois, voidaan tarvittaessa ja läheisten suostumuksella laittaa ns. kiinteä ranneke, jonka irrottaminen kädestä ilman ohjaajan apua ei onnistu. Hälytysrannekkeiden toiminnan muutoksista tulee ilmoitus niin soittona kuin myös tekstiviestinä kerroskohtaisesti aina kyseisen kerroksen matkapuhelimeen. Tarvittaessa asukkaan oman kodin oveen asennetaan ovihälytin, joka tekee poistumishälytyksen, kun asukas poistuu huoneestaan. Asukkaiden turvallisuuden takaamiseksi kodin ulko-ovet pidetään lukittuina 8
Pohdittavaksi: - Miten toimintaa ja työkäytäntöjä arvioidaan itsemääräämisoikeuden toteutumisen näkökulmasta (rutiininomaiset käytännöt, vierailuajat, ruokailuajat, netin ja puhelimen käyttö ym.) Itsemääräämisoikeuden rajoittamisesta suositellaan laadittavaksi yksikön omat ohjeet. Tämä helpottaa työntekijöiden perehtymistä aiheeseen käytännön työn näkökulmasta ja edistää siten usein haavoittuvassa asemassa olevan asiakkaan oikeusturvaa. Asiakkaan kohtelu Suuri osa sosiaalipalveluista tehdyistä kanteluista koskee asiakkaan kokemaa epäasiallista kohtelua tai epäonnistunutta vuorovaikutustilannetta työntekijän kanssa. Asiakkaalla on oikeus tehdä muistutus toimintayksikön vastuuhenkilölle tai johtavalle viranhaltijalle, mikäli hän on tyytymätön kohteluunsa. Palvelun perustuessa ostosopimukseen muistutus tehdään järjestämisvastuussa olevalle viranomaiselle. Yksikössä tulisi kuitenkin ilman muistutustakin kiinnittää huomiota ja tarvittaessa reagoida epäasialliseen tai loukkaavaan käytökseen asiakasta kohtaan. Omavalvontasuunnitelmaan kirjataan, miten varmistetaan asiakkaiden asiallinen kohtelu ja miten menetellään, jos epäasiallista kohtelua havaitaan? Miten asiakkaan ja tarvittaessa hänen omaisensa tai läheisensä kanssa käsitellään asiakasta kohdannut haittatapahtuma tai vaaratilanne? Asukkaalla on oikeus saada hyvää hoitoa ja yksilöllistä, tasa-arvoista kohtelua. Kaikenlainen asukkaan epäasiallinen tai loukkaava kohtelu on ehdottomasti kielletty. Jokaisella työntekijällä on velvollisuus ilmoittaa viipymättä esimiehelleen, jos huomaa epäasiallista kohtelua. 1.1.2016 alkaen sosiaalihuoltolain 48 ja 49 velvoittavat sosiaalihuollon henkilökunnan ilmoittamaan viipymättä toiminnasta vastaavalle henkilölle, jos he huomaavat tehtävissään epäkohtia tai ilmeisiä epäkohdan uhkia asiakkaan sosiaalihuollon toteuttamisessa. Epäkohdalla tarkoitetaan esimerkiksi asukkaan epäasiallista kohtaamista, asukkaan loukkaamista sanoilla, asiakasturvallisuudessa ilmeneviä puutteita, asukkaan kaltoin kohtelua ja toimintakulttuurista johtuvia asukkaalle vahingollisia toimia. Kaltoin kohtelulla tarkoitetaan fyysistä, psyykkistä tai kemiallista eli lääkkeillä aiheutettua kaltoin kohtelua. Esimerkiksi asukasta tönitään, lyödään tai uhkaillaan, käytetään hyväksi fyysisesti tai taloudellisesti, puhutellaan epäasiallisesti ja loukkaavasti tai palvelussa, asukkaan aseman ja oikeuksien toteuttamisessa, perushoivassa ja hoidossa on vakavia puutteita. Ilmoituslomake ja työohje ilmoitusvelvollisuuden toteuttamista löytyy IMS-toiminnanohjausjärjestelmästä. Ilmoituksen vastaanottaneen henkilön on ilmoitettava asiasta kunnan sosiaalihuollon johtavalle viranhaltijalle. Ilmoitus voidaan tehdä salassapitosäännösten estämättä. Mikäli epäkohtaa ei saada korjattua, on asiasta ilmoitettava aluehallintovirastolle. Asukkaan kohdatessa epäasiallista kohtelua, tilanteen vaatimalla tavalla otetaan asia viipymättä keskusteluun asianomaisten henkilöiden ja/tai asukkaan läheisen/ edustajan kanssa ja selvitetään tilanne mahdollisimman pian tapahtuman jälkeen. Jos asukas/läheinen on tyytymätön saamaansa kohteluun, hänellä on asiakaslain 23 :n mukaan oikeus tehdä muistutus toimintakodin vastuuhenkilölle tai johtavalle viranhaltijalle. Muistutus käsitellään kodin vastaavan ohjaajan ja alueen palvelu- ja/tai aluejohtajan kanssa välittömästi. Vastaus muistutuksesta annetaan kirjallisesti 30 vrk sisällä asukkaalle. Kirjallinen vastaus sisältää ratkaisun perustelut sekä selkeästi ne toimenpiteet, joihin muistutuksen johdosta ryhdytään. Tarvittaessa asukasta ja hänen läheistään ohjataan ottamaan yhteyttä sosiaali- ja potilasasiamieheen. Muistutuksen asiakirjat säilytetään kodin arkistossa erillään asukasasiakirjoista. Muistutuksista kirjataan poikkeama IMStoiminnanohjausjärjestelmään. Poikkeamat käsitellään kodissa henkilökunnan kanssa kuukausittain. Asiakkaan osallisuus Asiakkaiden ja omaisten osallistuminen yksikön laadun ja omavalvonnan kehittämiseen Eri-ikäisten asiakkaiden ja heidän perheidensä ja läheistensä huomioon ottaminen on olennainen osa palvelun sisällön, laadun, asiakasturvallisuuden ja omavalvonnan kehittämistä. Koska laatu ja hyvä hoito voivat tarkoittaa eri asioita henkilöstölle ja asiakkaalle, on systemaattisesti eritavoin kerätty palaute tärkeää saada käyttöön yksikön kehittämisessä. Palautteen kerääminen Miten asiakkaat ja heidän läheisensä osallistuvat yksikön toiminnan, laadun ja omavalvonnan kehittämiseen? Miten asiakaspalautetta kerätään? Jatkuva asiakaspalaute ja säännöllisesti tehtävät tyytyväisyysmittaukset ovat osa jatkuvaa parantamista ja ne auttavat suuntaamaan toiminnan kehittämistä ja annetun palvelun laatua. Palautetta voi antaa suoraan suullisesti asianomaiselle tai yleisesti hoitopalaverissa, puhelimitse/sähköpostitse sekä wwwsivujen kautta. Asukkailta ja omaisilta/läheisiltä hankitaan asiakaspalautetta myös keskustelemalla aktiivisesti asukkaiden ja 9
omaisten/läheisten kanssa. Omaisten/läheisten illat ovat myös oivallisia tilanteita palautteen ja kehittämisideoiden keräämiselle. Asukas- ja omais- /läheistyytyväisyyskyselyt tehdään 1 x vuodessa. Palautteen käsittely ja käyttö toiminnan kehittämisessä Miten asiakaspalautetta hyödynnetään toiminnan kehittämisessä? Suulliset palautteet kirjataan DomaCare-asiakastietojärjestelmään, jotka käsitellään hoivakodin tiimipalavereissa. Asiakaspalautetta hyödynnetään toiminnan laadun parantamisessa ja vahvistetaan palautteista tulleita toimivia käytänteitä. Myös asukas- ja omais-/läheistyytyväisyyskyselyjen tulokset käsitellään henkilökunnan kanssa tiimipalavereissa. Tyytyväisyyskyselyjen tulosten pohjalta laaditaan kehittämis-/ylläpitosuunnitelma. Kehittämis-/ylläpitosuunnitelman lisäksi asiat kirjataan tiimipalaverimuistioon ja hoivakodin toimintasuunnitelmaan PDCA-mallin mukaisesti. Asukas- ja omais-/läheistyytyväisyyskyselyiden tulokset ja kehittämistoimenpiteet käydään läpi asukkaiden, läheisten ja henkilökunnan kanssa läheisten illassa. Tällöin myös ideoidaan ja sovitaan toimintamalleja esiin nousseiden kehittämistarpeiden ratkaisemiseksi. Kehittämistoimenpiteiden väliarviointi pidetään puolen vuoden kuluttua kehittämis-/ylläpitosuunnitelman laatimisesta. Loppuarviointi pidetään ennen seuraavia tyytyväisyyskyselyjä. Tyytyväisyyskyselyiden toteutumisesta sekä kehittämis-/ylläpitosuunnitelmien teosta on vastuussa hoivakodin päällikkö.. Asiakkaan oikeusturva a) Muistutuksen vastaanottaja asukkaan kotikunnan vanhuspalveluiden yhteyshenkilö b) Sosiaaliasiamiehen nimi ja yhteystiedot sekä tiedot hänen tarjoamistaan palveluista Espoo Sosiaaliasiamies: Eva Peltola Käyntiosoite: Kirkkojärventie 4 (Espoon keskuksen yhteispalvelupiste) Postiosoite: PL 220, 02070 ESPOON KAUPUNKI Sähköpostiosoite: eva.peltola@espoo.fi Yhteydenotot ma-to klo 10:00-12:00 puh. 09-8165 1032 tai vaihde 09-81621 (vaihdenumeroon voi jättää viestin tai soittopyynnön) Tapaamisaika sovittava etukäteen Kirkkonummi Sosiaaliasiamies: Birgitta Gran Postiosoite: Sosiaaliasiamies, PL 75, 10611 Raasepori Tapaamisaika puhelimitse numerosta vaihde 019-289 2000 tai 040-721 4239 Kauniainen Eija Bärlund-Toivonen puhelinaika ti klo 17:00-19:00 p. 050 3162655. muina aikoina voi jättää viestin Nurmijärvi Varatuomari Matti Aho Yhteydenotot ti-ke klo 9:30-11:00 p. 040 3174905 Sähköpostitse: matti.aho@nurmijarvi.fi 10
Etelä-Karjalan sosiaali-ja terveyspiirin sosiaali-ja potilasasiamies Tuomas Kumpula p:: 0447485306 s-posti: sosiaali.potilasasiamies@socom.fi Käynti- ja postiosoite: Socom Oy, Kipparinkatu 1, 53100 Lappeenranta Yhteydenotto puhelimitse ma klo 12:00-15:00 ti ja ke klo 9-11 Turku Puhelinaika ma-to klo 10:00-12:00 puhelinnumeroon 02 2626171 Asiakastapaaminen sovitaan puhelimitse etukäteen. Palvelu on maksuton. Sosiaaliasiamiehen tavoittaa s-postitse osoitteella sosiaaliasiamies@turku.fi Helsinki Asiakkaiden yhteydenotot ma, ke ja to klo 9:00-11.30, ti klo 12:00-14.30 puh. 09 3104 3365. Henkilökohtaisesta tapaamisesta tulee aina sopia etukäteen. Toinen linja 4 A, 00530 Helsinki PL 6060, 00099 Helsingin kaupunki Sähköpostiosoite sosiaaliasiamies@hel.fi Sosiaaliasiamiehen yhteystiedot ovat esillä myös kodin ilmoitustaululla. Sosiaaliasiamiehen tehtäviin kuuluu: - Neuvoa asiakkaita lain soveltamiseen liittyvissä asioissa - Avustaa asiakasta muistutuksen tekemisessä - Tiedottaa asiakkaan oikeuksista - Toimia muutenkin asiakkaan oikeuksien edistämiseksi ja toteuttamiseksi - Seurata asiakkaiden oikeuksien ja aseman kehitystä kunnassa ja antaa siitä selvitys vuosittain kunnanhallitukselle. c) Kuluttajaneuvojan nimi, yhteystiedot sekä tiedot hänen tarjoamistaan palveluista Kuluttajaneuvoja puh: 029553 6901 arkisin 9:00-15:00 sähköinen yhteydenotto: sähköiseen yhteydenottolomakkeeseen vastataan n.5 työpäivän kuluessa. Vastauksen saa pääsääntöisesti puhelimitse (lomakkeen saa www.kkv.fi) Kuluttajaneuvojan tehtävät: - avustaa ja sovittelee kuluttajan ja yrityksen välisissä riitatilanteissa - antaa tietoa kuluttajalle ja yritykselle kuluttajan oikeuksista ja velvollisuuksista d) Miten yksikön toimintaa koskevat muistutukset, kantelu- ja muut valvontapäätökset käsitellään ja huomioidaan toiminnan kehittämisessä? Muistutukset ja muut valvontapäätökset huomioidaan toiminnan kehittämisessä käymällä ne aina läpi palvelukodin tiimipalavereissa ja tekemällä niihin yhdessä henkilökunnan kanssa kehittämissuunnitelmat. Nämä kaikki tukee kirjata asianmukaisesti tiimipalaverimuistioihin. Lisäksi näistä tulee vastaavan ohjaajan informoida palvelujohtoa ja toimittaa materiaali määräajoin työsuojelutoimikunnan nähtäväksi. Kaikki muistutukset ja kantelut tulee tehdä IMS-laatujärjestelmään reklamaationa. e) Tavoiteaika muistutusten käsittelylle Kaksi viikkoa 11
PALVELUN SISÄLLÖN OMAVALVONTA (4.3) Hyvinvointia, kuntoutumista ja kasvua tukeva toiminta a)asiakkaiden fyysisen, psyykkisen, kognitiivisen ja sosiaalisen toimintakyvyn ja hyvinvoinnin edistäminen Jokaiselle asukkaalle laaditaan yksilöllinen ja kokonaisvaltainen hoito- ja kuntoutussuunnitelma, jossa huomioidaan hänen voimavarat ja tarpeet, mieltymykset sekä muut hänelle tärkeät asiat. Suunnitelma ohjaa fyysisen, psyykkisen, kognitiivisen ja sosiaalisen toimintakyvyn ja hyvinvoinnin edistämiseen ja ylläpitämiseen sekä asukkaan näköiseen hyvään elämään. Asukkaan hyvän elämän tuojaksi nostamme päivittäiset arjen kohtaamiset. Kukaan ei jää kodissamme yksin tai huomaamattomaksi. Konkreettisia asioita ovat asukkaan huomiointi pienellä kosketuksella, silityksellä olkapäähän, hymyllä, sanallisesti tervehtien, hetken kysymyksellä aina henkilöstön kulkiessa asukkaan ohi. Tavoitteena on, että asukas kokee tulevansa huomatuksi useampaan kertaan päivässä ja on meille tärkeä ihminen. Iltaisin iltaohjaaja istuu hetken asukkaan vierellä pitäen kiinni kädestä. Jos asukas haluaa, lukee ohjaaja vaikkapa iltarukouksen hänen kanssaan tai laulaa iltalaulun. Tavoitteena on, että asukas kokee hetken läheisyyden, turvallisuuden tunteen ja rauhallisuuden, kiireettömyyden tunteen nukkumaan mentäessä. Asukkaiden tunnelmalliset ruokailuhetket, harraste- ja toimintatuokiot, kuntosaliharjoitukset, tanssit/lauluhetket, ulkoilut sekä muut yhteiset tilaisuudet vahvistavat yhteisöllisyyttä hoivakodissamme. Filosofiamme mukaan kaikki päivittäiset toiminnot ovat asukkaalle virikkeellisiä. Asukkaiden virikkeellinen toiminta lähtee jo aamutoimista. Aamutoimissa asukas on itse mahdollisimman aktiivinen toimija. Ohjaaja antaa hänelle 100%:sti oman ajan aamutoimien yhteydessä luoden lämpimän ja kodikkaan aamuhetken. Sama toistuu myös iltatoimissa, jolloin rauhallisuus korostuu. Kotimme arjen harrasteet ja kerhot rakentuvat asukkailta tulevien toiveiden pohjalta. Asukas- eli yhteisökokouksissa kerran kuussa mietitään ja kerätään toiveita ja ideoita tuleviin yhteisiin harraste-, kerho- ja tapahtumahetkiin. Tulevia viikon tapahtumia voisivat olla esim. Marttakerho, äijäsauna, tanssit, runo-/tarinatuokio, pallopelipäivä, bingo yms. Ympärivuorokautisessa hoivassa olevat asukkaat käyvät lisäksi vähintään kerran viikossa fysioterapeutin ohjaamassa kuntosaliryhmässä. Halutessaan asukkailla on mahdollisuus käydä myös muissa yksityisen toimijan kuntoutusryhmissä omakustanteisesti. Yhteisen tilan suunnittelussa pyritään luomaan ympäristöjä, missä kerroksen asukkailla on juuri heille mieluista ja mielekästä tekemistä. Se voi olla esim. työpöytä työntekohetkiin, maalausnurkkaus taiteen ystäville, kampauspöytä välineineen naisihmisille, kuntoilulaitteita, kirjastotila, kädentaitojen tila. Lisäksi tansseja, laulutuokioita, askarteluhetkiä, elokuvahetkiä, lukutuokioita järjestetään extempore arjen askareiden lomassa. Alueelliset eläkeläisjärjestöt, omaishoitajien yhdistykset, Martat yms. ovat tervetulleita taloomme. Hoivakotimme on avoin myös vapaaehtoistoimijoille, työvoimahallinnon harjoittelijoille ja työelämävalmennettaville, opiskelijaharjoittelijoille, erityistuen tarpeessa oleville opiskelijoille ja harjoittelijoille sekä yhdyskuntapalvelun suorittajille. Tehokuntoutusjaksolaiset ovat tervetulleita hoivakotiimme. Alussa laadittava elämäntapa- ja kuntoutussuunnitelma ohjaa jakson sisältöä. Jaksoilla harjoitellaan juuri niitä asioita, mitä asiakkaan on tärkeä hallita asuessaan omassa kodissaan. Tavoitteena on asukkaan kuntoutuminen takaisin omaan kotiin. Näin ollen kuntoutujat ovat hyvin monitasoisia/ eri toimintakykyvaiheessa olevia asiakkaita. Kuntoutusjakson loppuvaiheessa olevat asiakkaat toimivat jo lähes itsenäisesti päivittäisissä toiminnoissa. Kuntoutusjakson alkuvaiheen asiakkaat tarvitsevat enemmän ohjausta. Heti alkuvaiheesta asti pyritään kuntoutusasiakkaita ohjaamaan hoitajakutsun käyttöön erityisesti yöaikaan, koska tämä taito on hyvä hallita myös kotona asuttaessa. b) Lasten ja nuorten liikunta- ja harrastustoiminnan toteutuminen Asiakkaiden hoito- ja palvelusuunnitelmiin kirjataan tavoitteita, jotka liittyvät päivittäiseen liikkumiseen, ulkoiluun, kuntoutukseen ja kuntouttavaan toimintaan. Miten asiakkaiden toimintakykyä, hyvinvointia ja kuntouttavaa toimintaa koskevien tavoitteiden toteutumista seurataan? Asukkaan alkuvaiheen sopeutumista seuraa erityisesti omaohjaaja havainnoimalla ja keskustelemalla asukkaan (ja läheisten) kanssa heidän tuntemuksistaan sekä ajatuksistaan. Ensimmäisen hoito- ja kuntoutussuunnitelman valmistuttua tavoitteiden toteutumista seurataan ja arvioidaan päivittäiskirjausten kautta. Tarvittaessa päivitetään ja muutetaan henkilökohtaista suunnitelmaa enemmän asukkaan toiveita ja tarpeita vastaavaksi. Jatkossa suunnitelmia päivitetään vähintään puolen vuoden välein sekä aina tarvittaessa. Toimintakyvyn ja kuntoutuksen vaikuttavuuden arvioimisessa hyödynnetään toimintakykymittauksia (puolen vuoden välein), seurataan ravitsemusta ja painoa (vähintään kerran kuussa) sekä tehdään RAI-mittaukset asukkaille kahdesti vuodessa. Tarvittaessa seurataan myös mahdollisten lääkehoitojen ja lääkemuutosten vaikuttavuutta asukkaan hyvinvointiin. Saaduilla tiedoilla, tuloksilla ja muutoksilla ei ole merkitystä jos niitä ei kommunikoida tiimin jäsenille, kirjata hoito- ja kuntoutussuunnitelmaan ja viedä käytäntöön. Siksi omaohjaajan tärkeä tehtävä on huolehtia tiedon siirtämisestä tiimipalavereissa tiimilleen. 12