Kunnan nimi: Helsinki. Kuntayhtymän nimi:

Transkriptio

1 SOSIAALIPALVELUJEN OMAVALVONTASUUNNITELMA PALVELUNTUOTTAJAA KOSKEVAT TIEDOT (4.1.1) Palveluntuottaja Yksityinen palvelujentuottaja Nimi: Mikeva Oy Palveluntuottajan Y-tunnus: Kunnan nimi: Helsinki Kuntayhtymän nimi: Sote -alueen nimi: Uusimaa Toimintakodin nimi Taivallahden Helmi Toimintakodin sijaintikunta yhteystietoineen Mechelininkatu 32 a B, Helsinki Palvelumuoto; asiakasryhmä, jolle palvelua tuotetaan; asiakaspaikkamäärä Asumispalvelut/Tehostettu palveluasuminen- vanhukset; 45 ja kevyt palveluasuminen/senioriasuminen - vanhukset; 18 Toimintakodin katuosoite Mechelininkatu 32 a B Postinumero Toimintakodin vastaava esimies Heidi Moisio Postitoimipaikka Helsinki Puhelin Sähköposti heidi.moisio@mikeva.fi Toimintalupatiedot (yksityiset sosiaalipalvelut) Aluehallintoviraston/Valviran luvan myöntämisajankohta (yksityiset ympärivuorokautista toimintaa harjoittavat yksiköt) Palvelu, johon lupa on myönnetty Asumispalvelut/Tehostettu palveluasuminen- vanhukset Kunnan päätös ilmoituksen vastaanottamisesta Ilmoituksenvarainen toiminta (yksityiset sosiaalipalvelut) Aluehallintoviraston rekisteröintipäätöksen ajankohta Elintarviketoimittaja: Kespro Ruokapalvelu: K-Super Market Kaarti Hygienia-, hoiva- ja siivoustuotteet: Suomen MediTuote Oy IT-palvelut: SystemaStore Kuntoutuspalvelu Suomen Fysiogeriatria Alihankintana ostetut palvelut ja niiden tuottajat kirjaamo@valvira.fi PL 210, Helsinki Lintulahdenkuja 4, Helsinki Faksi Puhelin Koskenranta 3, Rovaniemi Faksi

2 TOIMINTA-AJATUS, ARVOT JA TOIMINTAPERIAATTEET (4.1.2) Toiminta-ajatus Toimintayksikkö perustetaan tuottamaan palvelua tietylle asiakasryhmälle tietyssä tarkoituksessa. Toiminta-ajatus ilmaisee, kenelle ja mitä palveluita yksikkö tuottaa. Toiminta-ajatus perustuu toimialaa koskeviin erityislakeihin kuten lastensuojelu-, vammaispalvelu-, kehitysvammahuolto- sekä mielenterveys- ja päihdehuoltolakeihin sekä vanhuspalvelulain säädöksiin. Mikä on kodin toiminta-ajatus? Mikevan toiminta-ajatuksena on tuottaa laadukkaita ja monipuolisia asumis-, hoiva ja kuntoutuspalveluja. Asumispalveluiden ympärille rakentuu vahva tukipalveluiden kokonaisuus, joka mahdollistaa monipuolisen palvelutarjonnan kunta-asiakkaiden tarpeisiin. Mikevan laadukas asumis- ja tukipalvelutoiminta toteutuu erinomaisen asiakaspalvelun avulla ja käytössä on jatkuvan parantamisen ja kehittämisen toimintatapa. Taivallahden Helmi tarjoaa oman kodin 63 asukkaalle. Tarjoamme ikärikkaille portaatonta hoiva-asumista sekä lyhytaikaista hoivaa ja tehokuntoutusjaksoja. Portaaton asuminen tarkoittaa sitä, että asukas voi tulla taloomme vaikka ei vielä tarvitsisikaan kovin paljoa hoivaa, ehkä vain turvallisuuden tunnetta ja pois yksinäisyydestä. Hoiva räätälöidään asukkaan tarpeiden mukaan hänen omaan kotiinsa ja hoitajat liikkuvat. Taivallahden Helmen kodeissa asutaan elämän loppuun asti. Saattohoito on luonnollinen osa kotimme elämää. Asukkaan ravitsemuksesta ja sosiaalisesta osallisuudesta huolehtiminen edesauttaa asukaan mahdollisimman itsenäisen toimintakyvyn ylläpitoa. Kaikessa arjen toiminnassamme tähdätään asukkaan persoonalähtöiseen hoivaan ja osallistamiseen sekä asukkaan kuulemiseen häntä koskevissa asioissa. Hoivakodissamme eletään rikasta, inhimillistä ja elämänmakuista arkea ilman suorituskeskeisyyttä. Toimintamme punaisena lankana on aika, luovuus ja läsnäolo. Asukas toimii aktiivisena toimijana sekä oman elämänsä asiantuntijana asuessaan huushollissamme. Asukkaan identiteetti rakennetaan joka päivä uudelleen hänelle tärkeiden asioiden ja toimintojen kautta. Kuntoutus elää talomme kaikessa toiminnassa. Huushollissamme tämä on huomioitu myös rakennetussa ympäristössä mm. kuntouttavien olohuoneiden, asukasta liikkumaan houkuttelevan sisustuksen sekä K-kerroksessa olevan seniorikuntosalin kautta. Huushollimme sijaitsee huikean kauniissa ympäristössä lähellä merta. Vehreät ulkoilumaastot ovat kotimme vierellä ja toisaalta kulttuuritarjonta sekä kaupungin vilinä raitiovaunuineen ovat kiven heiton päässä. Myös kaupungin hälinä saa monet kaupunkiasumisesta nauttivat liikkeelle. Arvot ja toimintaperiaatteet Arvot liittyvät läheisesti työn ammattieettisiin periaatteisiin ja ohjaavat valintoja myös silloin, kun laki ei anna tarkkoja vastauksia käytännön työstä nouseviin kysymyksiin. Kodin arvot kertovat työyhteisön tavasta tehdä työtä. Ne vaikuttavat päämäärien asettamiseen ja keinoihin saavuttaa ne. Kodin toimintaperiaatteet kuvaavat kodin päivittäisen toiminnan tavoitteita ja asiakkaan asemaa kodissa. Toimintaperiaatteita voivat olla esimerkiksi yksilöllisyys, turvallisuus, perhekeskeisyys, ammatillisuus. Yhdessä arvojen kanssa toimintaperiaatteet muodostavat kodin toimintatapojen ja -tavoitteiden selkärangan ja näkyvät mm. asiakkaan ja omaisten kohtaamisessa. Mitkä ovat kodin arvot ja toimintaperiaatteet? Mikevakonsernin palvelukodeissa toimintaa ohjaavat Hyvä Olla-arvot, jotka näkyvät toiminnassamme kokonaisvaltaisesti, asukkaan ja kunta-asiakkaan kohtelussa sekä työyhteisöjen sisällä. Arvot avataan palvelukodissa yhdessä asukkaiden ja omaisten kanssa ja ne muodostuvat kodin arvoiksi. Aikuisuus ja ammatillisuus ovat tärkeitä työyhteisöarvoja. Arvot määritellään organisaatioyksiköittäin aina siten, miten ne vaikuttavat kunkin kodin toimintaan ja luovat pohjaa toiminnalle. Taivallahden Helmen toimintaa ohjaavat arvot ovat kiintymys, rakkaus, lohtu, identiteetti, mielekäs tekeminen ja mukaan ottaminen. Nämä arvot tulemme yhdessä avaamaan tulevan henkilöstön kanssa ja kuvaamaan, miten ne konkreettisesti näkyvät arjessamme. Myös arvoja voidaan muuttaa ja jalostaa arvokeskustelussamme. RISKINHALLINTA (4.1.3) Omavalvonta perustuu riskinhallintaan, jossa palveluun liittyviä riskejä ja mahdollisia epäkohtia huomioidaan monipuolisesti. Riskit voivat aiheutua esimerkiksi fyysisestä toimintaympäristöstä (kynnykset, vaikeakäyttöiset laitteet), toimintatavoista, asiakkaista tai henkilökunnasta. Usein riskit ovat monien virhetoimintojen summa. Riskinhallinnan edellytyksenä on, että työyhteisössä on avoin ja turvallinen ilmapiiri, jossa sekä henkilöstö että asiakkaat ja heidän omaisensa uskaltavat tuoda esille laatuun ja asiakasturvallisuuteen liittyviä epäkohtia? Riskinhallinnan järjestelmät ja menettelytavat 2

3 Riskinhallinnassa laatua ja asiakasturvallisuutta parannetaan tunnistamalla jo ennalta ne kriittiset työvaiheet, joissa toiminnalle asetettujen vaatimusten ja tavoitteiden toteutuminen on vaarassa. Riskinhallintaan kuuluu myös suunnitelmallinen toiminta epäkohtien ja todettujen riskien poistamiseksi tai minimoimiseksi sekä toteutuneiden haittatapahtumien kirjaaminen, analysointi, raportointi ja jatkotoimien toteuttaminen. Palveluntuottajan vastuulla on, että riskinhallinta kohdistetaan kaikille omavalvonnan osaalueille. Riskinhallinnan työnjako Johdon tehtävänä on huolehtia omavalvonnan ohjeistamisesta ja järjestämisestä sekä siitä, että työntekijöillä on riittävästi tietoa turvallisuusasioista. Johto vastaa siitä, että toiminnan turvallisuuden varmistamiseen on osoitettu riittävästi voimavaroja. Heillä on myös päävastuu myönteisen asenneympäristön luomisessa turvallisuuskysymyksiä kohtaan. Riskinhallinta vaatii aktiivisia toimia myös muulta henkilöstöltä. Työntekijät osallistuvat turvallisuustason ja -riskien arviointiin, omavalvontasuunnitelman laatimiseen ja turvallisuutta parantavien toimenpiteiden toteuttamiseen. Riskinhallinnan luonteeseen kuuluu, ettei työ ole koskaan valmista. Koko kodin henkilökunnalta vaaditaan sitoutumista, kykyä oppia virheistä sekä muutoksessa elämistä, jotta turvallisten ja laadukkaiden palveluiden tarjoaminen on mahdollista. Eri ammattiryhmien asiantuntemus saadaan hyödynnetyksi ottamalla henkilöstö mukaan omavalvonnan suunnitteluun, toteuttamiseen ja kehittämiseen. Riskinhallinnan tavoitteena on tunnistaa ja dokumentoida sekä ehkäistä poikkeamat, määrittää ja toteuttaa niille korjaavat toimenpiteet ja toimenpiteiden vastuuhenkilöt. Strategisesta riskien hallinnasta vastaa Mikevan johtoryhmä. Toiminnan riskejä arvioidaan mm. poistumisturvallisuusselvityksessä, pelastussuunnitelmassa, riskikartoituksessa sekä lääkehoitosuunnitelmassa. Kodin riskikartoitukset tehdään kerran vuodessa laatukalenterin mukaisesti ja ne käsitellään tiimipalaverissa, sekä alueellisissa työsuojelutoimikunnan kokouksissa. Riskikartoitukset sisältävät fysikaaliset vaaratekijät, henkinen kuormittuminen, kemialliset ja biologiset vaaratekijät, tapaturman vaarat ja ergonomian. Riskikartoitusten kehittämissuunnitelmaan aikataulutetaan korjaukset, nimetään korjausten vastuuhenkilö sekä väli- ja loppuarvioinnit. Alueen palvelujohtaja työsuojelupäällikkönä vastaa siitä, että puutteet korjataan. Pelastussuunnitelma, poistumisturvallisuusselvitys ja lääkehoitosuunnitelma tarkistetaan vuosittain ja päivitetään tarpeen mukaan. Riskien tunnistaminen Riskinhallinnan prosessissa sovitaan toimintatavoista, joilla riskit ja kriittiset työvaiheet tunnistetaan. Miten henkilökunta tuo esille havaitsemansa epäkohdat, laatupoikkeamat ja riskit? Jokaisella kodin työntekijällä on velvollisuus tuoda esille havaitsemansa epäkohdat, laatupoikkeamat ja riskit. Kodissa on käytössä sähköinen IMS-toimintajärjestelmä, kuten koko Mikevassa. Järjestelmä mahdollistaa epäkohtien, laatupoikkeamien ja riskien kirjallisen esiintuomisen. Asukkailta ja omaisilta saatu suullinen palaute laatuun ja asukasturvallisuuden epäkohtiin liittyen kirjataan sähköiseen asiakastietojärjestelmään, kirjallinen reklamaatio kirjataan IMS-toimintajärjestelmään laatupoikkeamana. Riskien käsitteleminen Haittatapahtumien ja läheltä piti-tilanteiden käsittelyyn kuuluu niiden kirjaaminen, analysointi ja raportointi. Vastuu riskinhallinnassa saadun tiedon hyödyntämisestä kehitystyössä on palvelun tuottajalla, mutta työntekijöiden vastuulla on tiedon saattaminen johdon käyttöön. Haittatapahtumien käsittelyyn kuuluu myös niistä keskustelu työntekijöiden, asiakkaan ja tarvittaessa omaisen kanssa. Jos tapahtuu vakava, korvattavia seurauksia aiheuttanut haittatapahtuma, asiakasta tai omaista informoidaan korvausten hakemisesta. Miten kodissa käsitellään haittatapahtumat ja läheltä piti-tilanteet ja miten ne dokumentoidaan? Haittatapahtumat ja läheltä piti tilanteet kirjataan IMS-toimintajärjestelmän Raportti-osioon, jota kodin vastaava ohjaaja seuraa ajantasaisesti. Tarvittaessa korjaava toimenpide tehdään välittömästi tai mahdollisimman pian ja kirjaaminen. Haittatapahtumat ja läheltä piti-tilanteet käsitellään ja dokumentoidaan aina kodin tiimipalavereissa henkilökunnan kanssa vähintään kuukausittain. Vakavat laatupoikkeamat jotka vaativat nopean puuttumisen, käsitellään heti ja saatetaan aina tiedoksi sille tasolle ja niille yhteistyötahoille kuin se on tarpeen ja dokumentoidaan. Kodissa seurataan säännöllisesti IMS- mittaristolla haittatapahtumien ja läheltä piti tilanteiden lukumäärää sekä arvioidaan, ovatko tehdyt toimenpiteet olleet riittäviä. Haittatapahtumia ja läheltä piti tilanteita käydään läpi myös alueiden työsuojelupalavereissa ja johdon katselmuksessa. Mikäli haittatapahtuma tai läheltä piti-tilanne liittyy asukkaan hoitoon tai muuhun asukkaaseen liittyvään, tehdään siitä kirjaukset IMS-toimintajärjestelmän lisäksi myös asukkaan päivittäisseurantateksteihin sähköiseen asiakastietojärjestelmään. Haittatapahtumien ja läheltä piti-tilanteiden koonti tiedotetaan yhteistyötahoille vuosittain myös kodin toimintakertomuksessa. 3

4 Korjaavat toimenpiteet Laatupoikkeamien, läheltä piti -tilanteiden ja haittatapahtumien varalle määritellään korjaavat toimenpiteet, joilla estetään tilanteen toistuminen jatkossa. Tällaisia toimenpiteitä ovat muun muassa tilanteiden syiden selvittäminen ja tätä kautta menettelytapojen muuttaminen turvallisemmiksi. Myös korjaavista toimenpiteistä tehdään seurantakirjaukset ja -ilmoitukset. Miten kodissanne reagoidaan esille tulleisiin laatupoikkeamiin, läheltä piti -tilanteisiin ja haittatapahtumiin? Laatupoikkeamat, läheltä piti-tilanteet ja haittatapahtumat vaativat aina korjaavan ja ennaltaehkäisevän toimenpiteen tarkastelun. Korjaavilla toimenpiteillä tarkoitetaan menettelyjä, joiden avulla laatupoikkeamien, läheltä piti-tilanteiden ja haittatapahtumien syyt ja seuraukset saadaan selvitettyä, puutteet korjattua ja niiden uusiutuminen voidaan ehkäistä. Havaitut laatupoikkeamat, läheltä piti-tilanteet ja haittatapahtumat käsitellään kodin tiimipapalverissa henkilökunnan kanssa kerran kuukaudessa. Vakavat laatupoikkeamat ja reklamaatiot välittömästi, ja mietitään yhdessä korjaavat toimenpiteitä, jotka aikataulutetaan, vastuutetaan ja joita arvioidaan tulevissa tiimipalavereissa. Yhdessä sovitut toimenpiteet kirjataan tiimipalaverimuistioon ja jokaisella kodin työntekijällä on velvollisuus lukea ja lukukuitata muistio. Muutoksista tiedottaminen Miten muutoksista työskentelyssä (myös todetuista tai toteutuneista riskeistä ja niiden korjaamisesta) tiedotetaan henkilökunnalle ja muille yhteistyötahoille? Muutoksista tiedotetaan kodin henkilökunnalle sähköpostitse, sähköisen asiakastietojärjestelmän kautta sekä kodin tiimipalavereissa, jotka dokumentoidaan. Tiimiplaveri pidetään kodissa viikottain. Tiimipalaveriin osallistuvat työvuorossa olevat työntekijät. Työntekijät, jotka eivät ole tiimipalaverissa paikalla lukevat palaverimuistion, allekirjoittavat sen kun ovat lukeneet ja ymmärtäneet muistiossa läpikäydyt asiat. Asukkaille ja läheisille tiedottaminen tapahtuu asukaspalaverissa, läheisten illassa ja/tai jakamalla erillinen tiedote. Tarvittaessa läheisille soitetaan muutoksista ja perustellaan uusi toimintatapamme. Yhteistyötahoille tiedotetaan puhelimitse, sähköpostitse tai kirjeitse tilanteen edellyttämällä tavalla. Kodin päällikön vastuulla on tiedottaa Mikevan ylempää johtoa, yhteistyötahoja sekä työsuojeluorganisaatiota. OMAVALVONTASUUNNITELMAN LAATIMINEN (3) Omavalvonnan suunnittelusta vastaava henkilö tai henkilöt Omavalvontasuunnitelma laaditaan palvelukodin johdon ja henkilökunnan yhteistyönä. Omavalvonnan eri osa-alueilla voi olla myös omat vastuuhenkilöt. Ketkä ovat osallistuneet omavalvonnan suunnitteluun? Omavalvonnan suunnitteluun ovat osallistuneet kodin päällikkö, Mikeva Oy:n ikäihmisten hoivan ja kuntoutuksen kehittämmispäällikkö sekä Mikevan laatutyöryhmä. Suunnitelma käydään läpi ja sitä päivitetään työntekijöiden perehdytysvaiheessa yhdessä henkilöstön kanssa. Omavalvonnan suunnittelusta ja seurannasta vastaavan henkilön yhteystiedot: Taivallahden Helmen päällikkö Heidi Moisio. p Varahenkilönä toimii ikärikkaiden hoivan ja kuntoutuksen kehittämispäällikkö Minna Hiltunen p Lääkehoitosuunnitelman päivittämisestä vastaa vastaava sairaanhoitaja Päivi Lautsa-Ekroos p Omavalvontasuunnitelman seuranta (määräyksen kohta 5) Omavalvontasuunnitelma päivitetään, kun toiminnassa tapahtuu palvelun laatuun ja asiakasturvallisuuteen liittyviä muutoksia. Miten kodissa huolehditaan omavalvontasuunnitelman päivittämisestä? Omavalvontasuunnitelman tarkistaminen ja päivittäminen merkitään vuosittain yksikköön laadittavaan vuosikelloon.. Omavalvontasuunnitelma tarkistetaan vähintään vuosittain ja päivitetään tarpeen mukaan sekä heti mahdollisten toiminnassa tapahtuneiden muutosten jälkeen. Suunnitelman päivittämisestä on vastuussa Taivallahden Helmen päällikkö. Toiminnan alkuvaiheessa suunnitelmaa tullaan päivittämään tiheämmin noin kolmen kuukauden välein, jotta henkilöstön kanssa yhdessä sovitut ja pohditut asiat saatetaan mahdollisimman nopeasti kaikkien tietoon ja uudet asiat käytäntöön. Omavalvontasuunnitelman julkisuus 4

5 Ajan tasalla oleva omavalvontasuunnitelman pitää olla julkisesti nähtävänä kodissa siten, että asiakkaat, omaiset ja omavalvonnasta kiinnostuneet voivat helposti ja ilman erillistä pyyntöä tutustua siihen. Missä kodin omavalvontasuunnitelma on nähtävillä? Omavalvontasuunnitelma on nähtävänä kodin yleisissä tiloissa kunkin kerroksen (2. ja 3. krs) sisääntuloaulan ilmoitustaululla. ASIAKKAAN ASEMA JA OIKEUDET (4.2) Palvelutarpeen arviointi Hoidon ja palvelun tarvetta arvioidaan yhdessä asiakkaan ja tarvittaessa hänen omaisensa, läheisensä tai laillisen edustajansa kanssa. Arvioinnin lähtökohtana on henkilön oma näkemys voimavaroistaan ja niiden vahvistamisesta. Palvelutarpeen selvittämisessä huomion kohteena ovat toimintakyvyn palauttaminen, ylläpitäminen ja edistäminen sekä kuntoutumisen mahdollisuudet. Palvelutarpeen arviointi kattaa kaikki toimintakyvyn ulottuvuudet, joita ovat fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen ja kognitiivinen toimintakyky. Lisäksi arvioinnissa otetaan huomioon toimintakyvyn heikkenemistä ennakoivat eri ulottuvuuksiin liittyvät riskitekijät kuten terveydentilan epävakaus, heikko ravitsemustila, turvattomuus, sosiaalisten kontaktien vähyys tai kipu. Miten asiakkaan palvelun tarve arvioidaan mitä mittareita arvioinnissa käytetään? Uuden asukkaan palvelun tarpeen arviointi aloitetaan omakuvamonologi menetelmän avulla, missä tavoitteena on oppia tuntemaan muistisairas ihminen/ asukas ja istuttaa hänet oman elämänsä kuljettajaksi sekä saada rakennuspuita yksilöllisen elämäntavan suunnitteluun. Omaohjaaja kerää tietoa haastattelemalla asukasta, hänen läheisiään ( asukkaalta kysytään toive ja lupa läheisten mukaan pyytämiseen) sekä kollegoja ja verkostoon kuuluvia ammattilaisia. Haastattelun tavoitteena on asukkaan tarpeiden, mieltymysten, toiveiden sekä kyvykkyyksien löytäminen. Tietoa kerätään lisäksi havainnoimalla asukkaan kognitiivista toimintakykyä, käyttäytymistä ja tunnetiloja sekä miten ne näyttäytyvät arjen askareissa. Tietoa kerätään asukasta koskevista dokumenteista kuten sairauskertomuksista, päivittäiskirjauksista ja käytössä olevista toimintakykymittareista. Omaohjaaja kirjoittaa kerätyt tiedot minä-muotoon niin kuin asiakas kertoisi itse hänelle tärkeistä asioista. Omaohjaajan rooli korostuu tilanteissa, jossa muistisairaalla asukkaalla ei ole läheisiä tai ystäviä kertomassa elämäntarinaa tai asukas ei itse kykene tuottamaan puhetta. Tällöin muiden tiedonkeruun menetelmien painoarvo kasvaa. Mittareiden analysointi kognitiivisen tuen tarpeesta, havainnointi millä keinoin asukas motivoituu toimimaan, mitkä asiat lohduttavat häntä kun tilanne on stressaava ja millä tavoin luoda asukkaalle ihmissuhteita, korostuvat. Muistisairaan toimintakykyarviointi tehdään vahvuuksien ja osaamisten osalta, sisältäen taidot ruokailuun, pukeutumiseen, itsehoitoon, vapaa-ajan aktiviteetteihin liittyen. Tämä mahdollistaa muistisairaan taitojen ja toimijuuden ylläpitämisen. Arvioinnin avulla ehkäistään lisähaittojen syntymistä. Kivun hoito huomioidaan osana muistisairaan tilaa ja käyttäytymistä. Tarvittaessa voidaan ottaa käyttöön lievittäviä hoitomuotoja kuten lämpötyynyt, hieronta, venyttelyt. Jos huomataan että näistä hoitomuodoista löytyy asukkaalle apua laaditaan hoidoille aikataulut. Tärkeä on arvioida myöskin kognitiivisten toimintojen aleneminen ja asiat, joille henkilökunnan tulee olla tukena. Erityisen tärkeää on huomioida se, että asukkaan elämänlaatua edistävät tavoitteet ja tulokset kirjataan myönteistä kieltä käyttäen. Asukkaan palvelun tarpeen arvioinnissa käytetään seuraavia mittareita: RAI, MMSE, MNA. Mittarit puretaan auki asukkaan hoito- ja kuntoutussuunnitelmaan. Mittareiden kautta nostetaan esille asukkaan voimavarat ja vahvuudet Miten asiakas ja/tai hänen omaistensa ja läheisensä otetaan mukaan palvelutarpeen arviointiin? Palvelun tarpeen arviointiin voivat osallistua asukkaan ja omaohjaajan lisäksi asukkaan toiveiden mukaan tai hoidon / kuntoutuksen onnistumisen kannalta välttämättömät henkilöt esim. läheiset, kunnan edustaja, verkostot sekä tarvittaessa lääkäri. Hoito-, palvelu- tai kuntoutussuunnitelma Hoidon ja palvelun tarve kirjataan asiakkaan henkilökohtaiseen, päivittäistä hoitoa, palvelua tai kuntoutusta koskevaan suunnitelmaan. Suunnitelman tavoitteena on auttaa asiakasta saavuttamaan elämänlaadulleen ja kuntoutumiselle asetetut tavoitteet. Päivittäisen hoidon ja palvelun suunnitelma on asiakirja, joka täydentää asiakkaalle laadittua palvelu-/asiakassuunnitelmaa ja jolla viestitään palvelun järjestäjälle asiakkaan palvelutarpeessa tapahtuvista muutoksista. Miten hoito- ja palvelusuunnitelma laaditaan ja miten sen toteutumista seurataan? Jokaiselle asukkaalle laaditaan hoito- ja kuntoutussuunnitelma kuukauden kuluessa yksikköön saapumisesta. Ensimmäisen viikon aikana omaohjaaja havainnoi asukasta keräten tietoa hoiva- ja avustushetkien yhteydessä ( aamu- ja iltatoimet, ruokailu- ja kylvetyshetket) ja huolehtii, että asukkaalla on hyvä ja turvallinen olo talossa 5

6 Elämäntapapalaveri pidetään toisella viikolla yhdessä asukkaan ja hänen läheisten kanssa. Omaohjaaja toimii koollekutsujana ja palaverin puheenjohtajana. Omaohjaaja kirjaa asukkaan tarinan minä-muodossa. Kolmas viikko on ns. mittariviikko, jolloin tehdään kunnan kanssa sovitut mittaukset liittyen asukkaan kokonaisvaltaiseen toimintakykyyn ja toimijuuteen. Neljännellä viikolla laaditaan asukkaan hoito- ja kuntoutussuunnitelma. Se on käsikirja ihmislähtöisen elämäntavan käytännön toteuttamiseen. Asukaslähtöinen hoito- ja kuntoutussuunnitelma sisältää tavoitteet ja keinot muun muassa asukkaan fyysisen toimintakyvyn ylläpitoon ja parantamiseen, hahmottamiskyvyn, muistamisen, puheen tuottamisen, kirjoittamisen, keskittymiskyvyn, aloitekyvyn ylläpitämiseen sekä asukkaan hengellisyyden, luovuuden, taiteellisen elämäntavan säilyttämiseen, itsenäisyyden ja riippumattomuuden huomioimiseen, perhesuhteiden vaalimiseen, esteettisten arvojen ylläpitoon asukkaan näköisesti. Hoitoa ja kuntoutusta toteutetaan yhteisöllisesti asukkaan henkilökohtaisen suunnitelman mukaisesti. Suunnitelma päivitetään ja arvioidaan vähintään kaksi kertaa vuodessa tai tarpeen tai sopimuksen mukaan useammin. Suunnitelman toteutukseen sisältyy asukkaan tilanteen jatkuva seuranta päivittäiskirjaamisen yhteydessä. Asukkaan elämänlaatua edistävät tavoitteet ja tulokset kirjataan myönteistä kieltä käyttäen kertomaan heille sopivista avustamisen ja ohjaamisen tavoista. Suunnitelma laaditaan sähköisesti DomaCare- asiakastietojärjestelmään. Asukkaan omaohjaaja vastaa suunnitelman laadinnasta sekä ajantasaisuudesta. Miten varmistetaan, että henkilökunta tuntee hoito- ja palvelusuunnitelman sisällön ja toimii sen mukaisesti? Kodin henkilökunta on velvollinen perehtymään kunkin asukkaan hoito- ja palvelusuunnitelmaan ja toimimaan sen mukaisesti. Omaohjaaja tiedottaa kodin henkilökuntaa asukkaan hoito- ja kuntoutussuunnitelman päivittymisestä. Hoito- ja kuntoutussuunnitelmat ovat nähtävillä sähköisessä asiakastietojärjestelmässä. Omaohjaaja vastaa elämäntapa- ja kuntoutussuunnitelman prosessista. Yksi prosessin vaihe on suunnitelman sisällön läpikäynti henkilöstön kanssa. Omaohjaaja lukee ääneen asukkaan elämäntarinan kollegoilleen. Omaohjaaja siirtää yhdessä oman tiimin kanssa löydetyt voimavarat, tarpeet, tavoitteet, toteutuksen ja arvioinnin asukkaan hoito- ja palvelusuunnitelmaan. Henkilökunnan on helpompi muistaa tarinoiden yksityiskohdat kuin tilastoja tai tehtävälistoja. Elämäntarinan tekeminen auttaa henkilöstöä omaksumaan ja ylläpitämään johdonmukaista, ihmislähtöistä elämäntapaa asukkaan elämässä ja koko työyhteisössä. Suunnitelmien toteutumisen seuranta Taivallahden Helmessä Omaohjaaja vastaa asukkaan suunnitelman toteutuksen seurannasta ja tarvittaessa suunnitelman päivityksestä tilanteiden muuttuessa. Omaohjaaja huolehtii siitä, että suunnitelmaa mukautetaan sairauden edetessä, tarpeiden ja toiveiden muuttuessa. Omaohjaaja on yhteyshenkilö läheisiin päin ja tarvittaessa kutsuu läheiset asukaspalaveriin, missä päivitetään suunnitelmaa. Omaohjaaja vastaa muutosten tiedottamisesta kollegoille viikottaisissa tiimin hoitopalavereissa. Talon päällikkö seuraa ja johtaa suunnitelmien päivitysten toteutumista sovituissa aikatauluissa koko kodin tasolla. Hoito- ja kasvatussuunnitelma (LsL 30 ) Kun lapsi on sijoitettu laitoshuoltoon avohuollon tukitoimena tai huostaan otettuna, hänelle laaditaan hoito- ja kasvatussuunnitelma, joka täydentää lastensuojelulain 30 :n mukaista asiakassuunnitelmaa. Hoito- ja kasvatussuunnitelmassa arvioidaan lapsen laitoksessa tarvitseman hoidon ja huollon sisältöä, ottaen huomioon, mitä asiakassuunnitelmassa on määritelty sijaishuollon tarkoituksesta ja sen tavoitteesta. Hoito- ja kasvatussuunnitelma täydentää asiakassuunnitelmaa ja tukee laitoksessa järjestettävän tosiasiallisen hoidon ja huolenpidon järjestämistä. Hoito- ja kasvatussuunnitelma on annettava tiedoksi lapsen asioista vastaavalle sosiaalityöntekijälle sekä lapsen huoltajille. Miten hoito- ja kasvatussuunnitelma laaditaan ja miten sen toteutumista seurataan? - Asiakkaan kohtelu Itsemääräämisoikeuden vahvistaminen Itsemääräämisoikeus on jokaiselle kuuluva perusoikeus, joka muodostuu oikeudesta henkilökohtaiseen vapauteen, koskemattomuuteen ja turvallisuuteen. Siihen liittyvät läheisesti oikeudet yksityisyyteen ja yksityiselämän suojaan. Henkilökohtainen vapaus suojaa henkilön fyysisen vapauden ohella myös hänen tahdonvapauttaan ja itsemääräämisoikeuttaan. Sosiaalihuollon palveluissa henkilökunnan tehtävänä on kunnioittaa ja vahvistaa asiakkaan itsemääräämisoikeutta ja tukea hänen osallistumistaan palvelujensa suunnitteluun ja toteuttamiseen. Miten kodissa vahvistetaan asiakkaiden itsemääräämisoikeuteen liittyviä asioita kuten yksityisyyttä, vapautta päättää itse omista jokapäiväisistä toimista ja mahdollisuutta yksilölliseen ja omannäköiseen elämään? Asukkaiden itsemääräämisoikeutta, yksityisyyttä ja intimiteettiä kunnioitetaan. Jokainen asukas on täysivaltainen ihminen, jolla on oikeus itsemääräämiseen, yksityisyyteen ja osallisuuteen. Jokaisen asukkaan itsemääräämisoikeutta voidaan edistää hänen voimavaroja tunnistamalla, vahvistamalla ja käyttämällä voimavaralähtöisyyden periaatteen mukaisesti. Jokaisen asukkaan yksilölliset tarpeet otetaan huomioon ja niihin vastataan. Asukkaan omaohjaajan tehtävänä on yhdessä läheisten kanssa tuoda esiin asukkaan yksilöllisyys. Kotiimme laaditaan Kodin yleinen itsemääräämisoikeussuunnitelma, jossa on määritelty asukkaiden itsemääräämisoikeuteen liittyviä asioita. 6

7 Asukkaamme itsemääräämisoikeutta toteutetaan arjen pienissä asioissa päivittäin, kuten: - Omien mieltymysten huomioiminen sekä oman elämänrytmin ja rituaalien ylläpito: Asukkaan mieltymysten huomioiminen ja mahdollisuuksien mukaan toteutus kaikissa arjen toiminnoissa. Asukkaan mieltymykset, hänelle tärkeät riitit ja rituaalit nousevat elämäntarinan kautta hoitajien tietoisuuteen ja edelleen osaksi asukkaan suunnitelmaa ja arkea. Esimerkiksi niitä voisivat olla asukkaan omat aamurituaalit ja heräämisaika, nukahtamisrituaalit, tutut sauna-ajat, lempivaatteet, tapa jolla hiukset laitetaan, mieli korut, tuoksut yms. -Osallistuminen mielekkääseen tekemiseen: Asukkaalle mielekäs tekeminen tuo esiin hänen itsenäisyyttä ja tyydyttää hänen tarpeitaan sekä kehittää suhteita toisten kanssa. Mielekäs tekeminen on asukkaalle markityksellistä ja rakentuu hänen kykyjen ja vahvuuksien kautta. Se voi olla esimerkiksi oman ammattiroolin toteuttamista -Ruokailuhetkissä asukas kulkee linjaston kautta. Omien voimavarojen mukaan asukas valitsee itse mitä haluaisi syödä ja kuinka paljon. Itsemääräämisoikeuden rajoittamisen periaatteet Sosiaalihuollon asiakkaan hoito ja huolenpito perustuu ensisijaisesti vapaaehtoisuuteen, ja palveluja toteutetaan lähtökohtaisesti rajoittamatta henkilön itsemääräämisoikeutta. Rajoitustoimenpiteille on aina oltava laissa säädetty peruste ja sosiaalihuollossa itsemääräämisoikeutta voidaan rajoittaa ainoastaan silloin, kun asiakkaan tai muiden henkilöiden terveys tai turvallisuus uhkaa vaarantua. Itsemääräämisoikeutta rajoittavista toimenpiteistä tehdään asianmukaiset kirjalliset päätökset. Rajoitustoimenpiteet on toteutettava lievimmän rajoittamisen periaatteen mukaisesti ja turvallisesti henkilön ihmisarvoa kunnioittaen. Lastensuojeluyksiköille lasten ja nuorten itsemääräämisoikeuden rajoittamisesta on erityiset säännökset lastensuojelulaissa. Mistä rajoittamistoimenpiteisiin liittyvistä periaatteista kodissa on sovittu? Asukkaan itsemääräämisoikeuden rajoittaminen on aina toissijainen vaihtoehto ja rajoitteita käytetään ainoastaan asukkaan turvallisuuden takaamiseksi ja perustellusti. Rajoitteiden tarve arvioidaan yhteistyössä asukkaan ja omaisen sekä henkilöstön ja lääkärin kanssa. Päätöksen on aina perustuttava asukkaan tilan tarkkaan ja yksilölliseen arviointiin monipuolisesti ja luotettavia arviointivälineitä käyttäen. Päätöksen rajoitteesta tekee aina lääkäri ja se kirjataan sähköiseen asiakastietojärjestelmään. Kirjaukset tulee tehdä asianmukaisesti ja ymmärrettävästi ja niistä pitää käydä ilmi rajoittamisen ajankohta, rajoittamiseen johtaneet syyt/peruste ja toimenpide, toimenpiteen kesto ja suorittaja sekä todettu vaikutus. Päätös voidaan myös tarvittaessa purkaa. Niissä tilanteissa, joissa rajoittamiseen on välttämätöntä turvautua, rajoitustoimenpiteet pitää toteuttaa mahdollisimman turvallisesti ja asukkaan yksityisyyttä ja ihmisarvoa kunnioittaen sekä perustuslaki, ihmisoikeudet ja Mikevan eettiset periaatteet huomioiden. Kodissamme ei pääsääntöisesti käytetä rajoitteita. Asukkaiden turvallisuuden takaamiseksi kodin ulko-ovet pidetään lukittuina. Ne asukkaat, joiden kohdalla vapaa liikkuminen talon ulkopuolella ilman saattajaa ei ole turvallisuusriski saavat omat avaimet käyttöön Pohdittavaksi: - Miten toimintaa ja työkäytäntöjä arvioidaan itsemääräämisoikeuden toteutumisen näkökulmasta (rutiininomaiset käytännöt, vierailuajat, ruokailuajat, netin ja puhelimen käyttö ym.) Itsemääräämisoikeuden rajoittamisesta suositellaan laadittavaksi kodin omat ohjeet. Tämä helpottaa työntekijöiden perehtymistä aiheeseen käytännön työn näkökulmasta ja edistää siten usein haavoittuvassa asemassa olevan asiakkaan oikeusturvaa. Asiakkaan kohtelu Suuri osa sosiaalipalveluista tehdyistä kanteluista koskee asiakkaan kokemaa epäasiallista kohtelua tai epäonnistunutta vuorovaikutustilannetta työntekijän kanssa. Asiakkaalla on oikeus tehdä muistutus toimintakodin vastuuhenkilölle tai johtavalle viranhaltijalle, mikäli hän on tyytymätön kohteluunsa. Palvelun perustuessa ostosopimukseen muistutus tehdään järjestämisvastuussa olevalle viranomaiselle. Kodissa tulisi kuitenkin ilman muistutustakin kiinnittää huomiota ja tarvittaessa reagoida epäasialliseen tai loukkaavaan käytökseen asiakasta kohtaan. Omavalvontasuunnitelmaan kirjataan, miten varmistetaan asiakkaiden asiallinen kohtelu ja miten menetellään, jos epäasiallista kohtelua havaitaan? Miten asiakkaan ja tarvittaessa hänen omaisensa tai läheisensä kanssa käsitellään asiakasta kohdannut haittatapahtuma tai vaaratilanne? Asukkaalla on oikeus saada hyvää hoitoa ja yksilöllistä, tasa-arvoista kohtelua. Kaikenlainen asukkaan epäasiallinen tai loukkaava kohtelu on ehdottomasti kielletty. Jokaisella työntekijällä on velvollisuus ilmoittaa viipymättä esimiehelleen, jos huomaa epäasiallista kohtelua alkaen sosiaalihuoltolain 48 ja 49 velvoittavat sosiaalihuollon henkilökunnan ilmoittamaan viipymättä toiminnasta vastaavalle henkilölle, jos he huomaavat tehtävissään epäkohtia tai ilmeisiä epäkohdan uhkia asiakkaan sosiaalihuollon toteut- 7

8 tamisessa. Epäkohdalla tarkoitetaan esimerkiksi asukkaan epäasiallista kohtaamista, asukkaan loukkaamista sanoilla, asiakasturvallisuudessa ilmeneviä puutteita, asukkaan kaltoin kohtelua ja toimintakulttuurista johtuvia asukkaalle vahingollisia toimia. Kaltoin kohtelulla tarkoitetaan fyysistä, psyykkistä tai kemiallista eli lääkkeillä aiheutettua kaltoin kohtelua. Esimerkiksi asukasta tönitään, lyödään tai uhkaillaan, käytetään hyväksi fyysisesti tai taloudellisesti, puhutellaan epäasiallisesti ja loukkaavasti tai palvelussa, asukkaan aseman ja oikeuksien toteuttamisessa, perushoivassa ja hoidossa on vakavia puutteita. Ilmoituslomake ja työohje ilmoitusvelvollisuuden toteuttamista löytyy ims:stä. Ilmoituksen vastaanottaneen henkilön on ilmoitettava asiasta kunnan sosiaalihuollon johtavalle viranhaltijalle. Ilmoitus voidaan tehdä salassapitosäännösten estämättä. Mikäli epäkohtaa ei saada korjattua, on asiasta ilmoitettava aluehallintovirastolle. Asukkaan kohdatessa epäasiallista kohtelua, tilanteen vaatimalla tavalla otetaan asia viipymättä keskusteluun asianomaisten henkilöiden ja/tai asukkaan läheisen/ edustajan kanssa ja selvitetään tilanne mahdollisimman pian tapahtuman jälkeen. Jos asukas/läheinen on tyytymätön saamaansa kohteluun, hänellä on asiakaslain 23 :n mukaan oikeus tehdä muistutus toimintakodin vastuuhenkilölle tai johtavalle viranhaltijalle. Muistutus käsitelään kodin vastaavan ohjaajan ja alueen palvelu- ja/tai aluejohtajan kanssa välittömästi. Vastaus muistutuksesta annetaan kirjallisesti 30 vrk sisällä.asukkaalle. Kirjallinen vastaus sisältää ratkaisun perustelut sekä selkeästi ne toimenpiteet, joihin muistutuksen johdosta ryhdytään. Tarvittaessa asukasta ja hänen läheistään ohjataan ottamaan yhteyttä sosiaali- ja potilasasiamieheen. Muistutuksen asiakirjat säilytetään kodin arkistossa erillään asukasasiakirjoista. Muistutuksista kirjataan poikkeama IMS-toiminnanohjausjärjestelmään. Poikkeamat käsitellään kodissa henkilökunnan kanssa kuukausittain. Asiakkaan osallisuus Asiakkaiden ja omaisten osallistuminen kodin laadun ja omavalvonnan kehittämiseen Eri-ikäisten asiakkaiden ja heidän perheidensä ja läheistensä huomioon ottaminen on olennainen osa palvelun sisällön, laadun, asiakasturvallisuuden ja omavalvonnan kehittämistä. Koska laatu ja hyvä hoito voivat tarkoittaa eri asioita henkilöstölle ja asiakkaalle, on systemaattisesti eritavoin kerätty palaute tärkeää saada käyttöön kodin kehittämisessä. Palautteen kerääminen Miten asiakkaat ja heidän läheisensä osallistuvat kodin toiminnan, laadun ja omavalvonnan kehittämiseen? Miten asiakaspalautetta kerätään? Jatkuva asiakaspalaute ja säännöllisesti tehtävät tyytyväisyysmittaukset ovat osa jatkuvaa parantamista ja ne auttavat suuntaamaan toiminnan kehittämistä ja annetun palvelun laatua. Palautetta voi antaa suoraan suullisesti asianomaiselle tai yleisesti asukaspalaverissa, puhelimitse/sähköpostitse, www-sivujen kautta. Asukkailta ja omaisilta/läheisiltä hankitaan asiakaspalautetta myös keskustelemalla aktiivisesti asukkaiden ja omaisten/läheisten kanssa. Omaisten/läheisten illat ovat myös oivallisia tilanteita palautteen ja kehittämisideoiden keräämiselle. Asukas- ja omais- /läheistyytyväisyyskyselyt tehdään 1 x vuodessa. Palautteen käsittely ja käyttö toiminnan kehittämisessä Miten asiakaspalautetta hyödynnetään toiminnan kehittämisessä? Suulliset palautteet kirjataan asiakastietojärjestelmään, jotka käsitellään kodin tiimipalaverissa. Asiakaspalautetta hyödynnetään toiminnan laadun parantamisessa ja vahvistetaan palautteista tulleita toimivia käytänteitä. Kodin asukas- ja omais-/läheistyytyväisyyskyselyjen tulokset käsitellään henkilökunnan kanssa kodin tiimipalaverissa. Tyytyväisyyskyselyjen tulosten pohjalta laaditaan kehittämis-/ylläpitosuunnitelma. Kehittämis-/ylläpitosuunnitelman lisäksi asiat kirjataan tiimipalaverimuistioon ja kodin toimintasuunnitelmaan PDCA mallin mukaisesti. Asukas- ja omais-/läheistyytyväisyyskyselyiden tulokset ja kehittämistoimenpiteet käydään läpi asukkaiden, läheisten ja henkilökunnan kanssa läheisten illassa. Tällöin myös ideoidaan ja sovitaan toimintamalleja esiin nousseiden kehittämistarpeiden ratkaisemiseksi. Kehittämistoimenpiteiden väliarviointi pidetään puolen vuoden kuluttua kehittämis-/ylläpitosuunnitelman laatimisesta. Loppuarviointi pidetään ennen seuraavia tyytyväisyyskyselyjä. Tyytyväisyyskyselyiden toteutumisesta sekä kehittämis-/ylläpitosuunnitelmien teosta on vastuussa kodin vastaava ohjaaja. Asiakkaan oikeusturva a) Muistutuksen vastaanottaja Muistutukset toimitetaan kunnassa toiminnasta vastaavalle virkamiehelle esim. palveluvastaava, perusturvajohtaja tai sosiaalityön johtaja. b) Sosiaaliasiamiehen nimi ja yhteystiedot sekä tiedot hänen tarjoamistaan palveluista 8

9 Asiakkaiden yhteydenotot ma, ke ja to klo , ti klo puh Henkilökohtaisesta tapaamisesta tulee aina sopia etukäteen. Toinen linja 4 A, Helsinki PL 6060, Helsingin kaupunki Sähköpostiosoite sosiaaliasiamies@hel.fi Sosiaaliasiamiehen yhteystiedot ovat esillä myös kodin ilmoitustaululla. Sosiaaliasiamiehen tehtäviin kuuluu: - Neuvoa asiakkaita lain soveltamiseen liittyvissä asioissa - Avustaa asiakasta muistutuksen tekemisessä - Tiedottaa asiakkaan oikeuksista - Toimia muutenkin asiakkaan oikeuksien edistämiseksi ja toteuttamiseksi - Seurata asiakkaiden oikeuksien ja aseman kehitystä kunnassa ja antaa siitä selvitys vuosittain kunnanhallitukselle. c) Kuluttajaneuvojan nimi, yhteystiedot sekä tiedot hänen tarjoamistaan palveluista Kuluttajaneuvoja puh: arkisin 9-15 sähköinen yhteydenotto: sähköiseen yhteydenottolomakkeeseen vastataan n.5 työpäivän kuluessa. Vastauksen saa pääsääntöisesti puhelimitse (lomakkeen saa Kuluttajaneuvojan tehtävät: - avustaa ja sovittelee kuluttajan ja yrityksen välisissä riitatilanteissa - antaa tietoa kuluttajalle ja yritykselle kuluttajan oikeuksista ja velvollisuuksista d) Miten kodin toimintaa koskevat muistutukset, kantelu- ja muut valvontapäätökset käsitellään ja huomioidaan toiminnan kehittämisessä? Muistutukset ja kantelu- ja muut valvontapäätökset huomioidaan toiminnan kehittämisessä käymällä ne aina läpi kodin tiimipalavereissa ja laatimalla niihin yhdessä henkilökunnan kanssa korjaavat toimenpiteet, josta dokumentointi asianmukaisesti tiimipalaverimuistioihin. Lisäksi muistutuksista, kantelu- ja muut valvontapäätöksistä vastaava ohjaaja informoi palvelu- ja/tai aluejohtajaa. Vastaava ohjaaja antaa muistutuksen antajalle kirjallisen vastineen. Kaikista muistutuksista ja kanteluista kirjataan IMS-toimintajärjestelmään poikkeamaraportti. e) Tavoiteaika muistutusten käsittelylle Neljä viikkoa. PALVELUN SISÄLLÖN OMAVALVONTA (4.3) Hyvinvointia, kuntoutumista ja kasvua tukeva toiminta a)asiakkaiden fyysisen, psyykkisen, kognitiivisen ja sosiaalisen toimintakyvyn ja hyvinvoinnin edistäminen Jokaiselle asukkaalle laaditaan yksilöllinen ja kokonaisvaltainen hoito- ja kuntoutussuunnitelma, jossa huomioidaan hänen voimavarat ja tarpeet, mieltymykset sekä hänelle tärkeät riitit ja rituaalit. Suunnitelma ohjaa fyysisen, psyykkisen, kognitiivisen ja sosiaalisen toimintakyvyn ja hyvinvoinnin edistämiseen ja ylläpitämiseen sekä asukkaan näköiseen hyvään elämään. Kaikessa arjen toiminnassamme tähdätään asukkaan persoonalähtöiseen hoivaan ja osallistamiseen sekä asukkaan kuulemiseen häntä koskevissa asioissa. Hoivakodissamme eletään rikasta, inhimillistä ja elämänmakuista arkea ilman suorituskeskeisyyttä. Toimintamme punaisena lankana on aika, luovuus ja läsnäolo. Asukas toimii aktiivisena toimijana sekä oman elämänsä asiantuntijana asuessaan huushollissamme. Asukkaan identiteetti rakennetaan joka päivä uudelleen hänelle tärkeiden asioiden ja toimintojen kautta. Uuden kotimme avautuessa tärkeäksi tavoitteeksi nostamme alkuvaiheessa asukkaan kotiutumisen ja turvallisuuden tunteen luomisen hänen muuttaessaan Taivallahden Helmeen. Omaohjaajan rooli korostuu alkuvaiheessa uuden asukkaamme kanssa turvallisuuden tunteen luojana. Omaohjaaja luo asukkalle turvallisen ympärsitön. 9

10 Omaohjaaja rakentaa asukkaan ympärille turvaverkoston, johon merkitään kaikki ne ihmiset, jotka jollakin tavalla pitävät huolta hänen hyvinvoinnistaan, elämänlaadustaan, toiminnasta ja hoivasta. Verkostoon kerätään ammattihenkilöt, läheiset, vapaaehtoiset ja maksulliset palveluntuottajat kuten kampaajat, parturi, jalkahoitaja, hammaslääkäri. Jokaisen vastuualue määritellään selkeästi ja huolehditaan siitä, että kaikkien yhteistiedot löytyvät. Asukkaan hyvän elämän tuojaksi nostamme päivittäiset arjen kohtaamiset. Kukaan ei jää kodissamme yksin tai huomaamattomaksi. Konkreettisia asioita ovat asukkaan huomiointi pienellä kosketuksella, silityksellä olkapäähän, hymyllä, sanallisesti tervehtien, hetken kysymyksellä aina henkilöstön kulkiessa asukkaan ohi. Tavoitteena on, että asukas kokee tulevansa huomatuksi useampaan kertaan päivässä ja on meille tärkeä ihminen. Iltaisin iltaohjaajaa istuu hetken asukkaan vierellä pitäen kiinni kädestä. Jos asukas haluaa, lukee ohjaaja vaikkapa iltarukouksen hänen kanssaan tai laulaa iltalaulun. Tavoitteena on, että asukas kokee hetken läheisyyden, turvallisuuden tunteen ja rauhallisuuden, kiireettömyyden tunteen nukkumaan mentäessä. Asukkaiden tunnelmalliset ruokailuhetket, harraste- ja toimintatuokiot, kuntosaliharjoitukset, tanssit/lauluhetket, ulkoilut sekä muut yhteiset tilaisuudet vahvistavat yhteisöllisyyttä huushollissamme. Filosofiamme mukaan kaikki päivittäiset toiminnot ovat asukkaalle virikkeellisiä. Asukkaiden virikkeellinen toiminta lähtee jo aamutoimista. Aamutoimissa asukas on itse mahdollisimman aktiivinen toimija. Ohjaaja antaa hänelle 100%:sti oman ajan aamutoimien yhteydessä luoden lämpimän ja kodikkaan aamuhetken. Sama toistuu myös iltatoimissa, jolloin rauhallisuus korostuu. Laulut, lorut ja jutustelut kuuluvat jokaisen asukkaamme aamun ja illan hoitohetkiin. Kotimme arjen harrasteet ja kerhot tulevat rakentumaan asukkailta tulevien toiveiden pohjalta. Asukaskokouksissa kerran kuussa mietitään ja kerätään toiveita ja ideoita tuleviin yhteisiin harraste-, kerho- ja tapahtumahetkiin. Tulevia viikon tapahtumia voisivat olla esim. Marttakerho, äijäsauna, tanssit, runo-/tarinatuokio, pallopelipäivä, bingo yms. Ympärivuorokautisessa hoivassa olevat asukkaat käyvät lisäksi vähintään kerran viikossa fysioterapeutin ohjaamassa kuntosaliryhmässä. Halutessaan asukkailla on mahdollisuus käydä myös muissa yksityisen toimijan kuntoutusryhmissä omakustanteisesti. Yhteisen tilan suunnittelussa pyritään luomaan ympäristöjä, missä kerroksen asukkailla on juuri heille mieluista ja mielekästä tekemistä. Se voi olla esim. työpöytä ja tietokone työntekohetkiin, maalausnurkkaus taiteen ystäville, kampauspöytä välineineen naisihmisille, kuntoilulaitteita, kirjastotila, kädentaitojen tila. Lisäksi tansseja, laulutuokioita, askarteluhetkiä, elokuvahetkiä, lukutuokioita järjestetään extempore arjen askareiden lomassa. Kuntoutus elää talomme kaikessa toiminnassa. Huushollissamme tämä on huomioitu myös rakennetussa ympäristössä mm. kuntouttavien olohuoneiden, asukasta liikkumaan houkuttelevan sisustuksen sekä K-kerroksessa olevan seniorikuntosalin kautta. Virkeiden ikäihmisten ja jo pidemmälle edenneiden muistisairaiden ikäihmisten yhteistoiminta virkistää muistisairaita, antaa kevyempää hoivaa tarvitseville mahdollisuuden halutessaan olla apukäsinä ja seurana vaikeammin muistisairaille ja tuo heille tarpeellisuuden tunnetta arjen toiminnoissa. Ihmisen perustarpeet säilyvät elämän loppuun asti. Perustarpeisiin kuuluvat mm. hoivan, puhtauden ja ravitsemuksen lisäksi osallistuminen, läheisyys, yhteisöllisyys ja läsnäolo. Itsensä kokeminen hyödylliseksi on myös monille identiteetin rakentaja. Alueelliset eläkeläisjärjestöt, omaishoitajien yhdistykset, Martat yms ovat tervetulleita taloomme. Talomme tulee olemaan avoin huusholli vapaaehtoistoimijoille, työvoimahallinnon harjoittelijoille ja työelämävalmennettaville, opiskelijaharjoittelijoille, eristystuen tarpeessa oleville opiskelijoille ja harjoittelijoille, yhteiskuntapalvelun suorittajille sekä kaikille ympäristön ihmisille. Tavoitteenamme on kehitellä vapaaehtoistoimijoiden kanssa yhteistyönä asukkaille ulkoiluhetkiä, kulttuuritapahtumia, lisäkäsipareja hemmotteluhetkiin, juttuseuraksi yms. Tavoitteena on löytää toimintaan muotoja, jotka mahdollistavat vapaaehtoisten osallisuuden ilman, että heillä on huolia vastuukysymyksistä esim. viedessään asukasta ulkoilemaan ilman ohjaajan läsnäoloa. Heti toimintamme alkuvaiheesta alkaen toivotamme läheiset tervetulleiksi yhteisöömme ja tärkeiksi hoivakumppaneiksemme. Tehokuntoutusjaksolaiset ovat tervetulleita kotiimme. Alussa laadittava elämäntapa- ja kuntoutussuunnitelma ohjaa jakson sisältöä. Jaksoilla harjoitellaan juuri niitä asioita, mitä asiakaan on tärkeä hallita asuessaan omassa kodissaan. Tavoitteena on asukkaan kuntoutuminen takaisin omaan kotiin. Näin ollen kuntoutujat ovat hyvin monitasoisia/ eri toimintakykyvaiheessa olevia asiakkaita. Kuntoutusjakson loppuvaiheessa olevat asiakkaat toimivat jo lähes itsenäisesti päivittäisissä toiminnoissa. Kuntoutusjakson alkuvaiheen asiakkaat tarvitsevat enemmän ohjausta. Heti alkuvaiheesta asti pyritään kuntoutusasiakkaita ohjaamaan hoitajakutsun käyttöön erityisesti yöaikaan, koska tämä taito on hyvä hallita myös kotona asuttaessa. 10

11 b) Lasten ja nuorten liikunta- ja harrastustoiminnan toteutuminen - Asiakkaiden hoito- ja palvelusuunnitelmiin kirjataan tavoitteita, jotka liittyvät päivittäiseen liikkumiseen, ulkoiluun, kuntoutukseen ja kuntouttavaan toimintaan. Miten asiakkaiden toimintakykyä, hyvinvointia ja kuntouttavaa toimintaa koskevien tavoitteiden toteutumista seurataan? Asukkaan alkuvaiheen sopeutumista huushollimme seuraa erityisesti omaohjaaja havainnoimalla ja keskustelemalla asukkaan (ja läheisten) kanssa heidän tuntemuksista ja ajatuksista. Ensimmäisen hoito- ja kuntoutussuunitelman valmistuttua tavoitteiden toteutumista seurataan ja arvioidaan päivittäiskirjausten kautta. Tarvittaessa päivitetään ja muutetaan henkilökohtaista suunnitelmaa enemmän asukkaan toiveita ja tarpeita vastaavaksi. Jatkossa suunnitelmia päivitetään vähintään puolen vuoden välein ja aina tarvittaessa. Toimintakyvyn ja kuntoutuksen vaikuttavuuden arvioimisessa hyödynnetään toimintakykymittauksia ( puolen vuoden välein), seurataan ravitsemusta ja painoa ( vähintään kerran kuussa) sekä tehdään RAI mittaukset asukkaille kerran vuodessa. Tarvittaessa seurataan myöskin mahdollisten lääkehoitojen ja lääkemuutosten vaikuttavuutta asukkaan hyvinvointiin. Saaduilla tiedoilla, tuloksilla ja muutoksilla ei ole merkitystä jos niitä ei kommunikoida tiimin jäsenille, kirjata hoito- ja kuntoutussuunnitelmaan ja viedä käytäntöön. Siksi omaohjaajan tärkeä tehtävä on huolehtia tiedon siirtämisestä tiimipalavereissa tiimilleen. Yksi tärkeä asukkaan hyvän elämän seurantakeino on omaohjaajan antama oma aika omalle asukkaalle viikottain. Tämä mahdollistaa omaohjaajalle ja asukkaalle yhteisen rauhallisen hetken jutusteluun, yhteiseen tekemiseen sekä asukkaan hyvinvoinnin seuraamiseen. Sairaanhoitajan tehtävänkuvaan kuuluu vuorotellen jokaisen asukkaan aamu- tai iltatoimet vähintään kerran viikossa. Näin sairaanhoitaja kerää tietoa asukkaan voinnista sairaanhoitajan näkökulmasta ja tarvittaessa mahdollistaa ennaltaehkäisevän puuttumisen asukkaan terveydellisiin asioihin. Vapaaehtoistyön toteutumista ja toimintojen kehittämistä seurataan ja arvioidaan vapaaehtoisten toimijoiden määrän, toimintaja ulkoiluhetkien määrän kautta sekä asukkailta, läheisiltä, työntekijöiltä ja vapaaehtoistoimijoilta saatujen palautteiden kautta. Kuntoutusasiakkaiden kohdalla asetetaan hyvinkin lyhyen välin tavoitteita, joiden saavuttamista seurataan päivittäiskirjausten kautta. Kuntoutusasiakkaiden kanssa töitä tekevä työryhmä viestittää toisilleen päivittäin kuntoutussuunnitelman toteutumisesta ja kuntoutuksen edistymisestä. Ravitsemus Miten kodin omavalvonnassa seurataan asiakkaiden riittävää ravinnon ja nesteen saantia sekä ravitsemuksen tasoa? -Talomme ei märittele tiukkoja ruokailuaikoja vaan talo elää asukkaiden omien elämänrytmien mukaan myös ruokailujen maailmassa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että aamuvirkku asukas saa aamupalaa heti herätessään ja voi nauttia aamupalaa uudelleen aamupäivän aikana jotta jaksaa lounaalle asti. Asukas joka nauttii siitä, että saa nukkua pitkään ja tarvitsee aamutoimissa runsaammin apuja, voi saada aamupalaa sänkyyn ( esim. kiisseliä ja puuroa), jonka jälkeen hän saa rauhassa jatkaa uniaan. Uusi aamupala nautitaan myöhemmin aamupäivästä, kun asukas heräilee päivän askareisiin. Näin huolehditaan siitä, että asukkaat ovat aamupalalla levänneitä ja jaksavat nauttia ruoasta. Lounashetkistä rakennetaan miellyttäviä ja tunnelmallisia, joka edesauttaa ruokailuun liittyvää hyvän olon tunnetta. Asukkaat kulkevat linjaston kautta ja voivat voimavarojensa mukaan myös valita itse ruoan. Linjaston kautta kulkeminen tuo asukkaalle myös elämyksen tuoksujen kautta herätellen asukkaan nälän tunnetta. Myös ruoan kaunis ja esteettinen esillepano on osa ruokakulttuuriame. Mikäli asukas tarvitsee apua ruokailuissa, häntä autetaan ja huolehditaan, että nautittava lämminruoka on lämmintä aina ruokailun loppuun asti. Hitaammin ruokaileville annetaan juuri niin paljon aikaa kuin he ruokailuhetkissä tarvitseva. Kahvia on tarjolla termuskannuissa pitkin päivää ja sitä tarjoillaan halukkaille. Ne jotka pystyvät itse ottamaan kahvia, voivat vapaasti nauttia sitä halutessaan. Samoin vettä ja mehua pidetään jatkuvasti asukkaiden saatavilla ja tarjoillaan asukkaille myös ruokailujen välissä. Mikäli asukkaalla on heikentynyt ruokahalu, nesteiden nauttiminen, seurataan nautitun ruoan ja nesteiden määrää päivittäiskirjaamisissa ja tarvittaessa nestelistojen avulla. Lisäksi asukkaat punnitaan vähintään kerran kuukaudessa ja tarvittaessa useamminkin. Mahdollisiin painon muutoksiin reagoidaan välittömästi. Esimerkiksi painon laskuun puututaan lisäämällä energiapitoisempia aterioita, mikäli suurempien ruoka-annosten nauttiminen haastaa. Myös proteiinipitoisia ruokia suositaan. Muistisairauteen liittyvää painon laskua seurataan ja tarvittaessa konsultoidaan lääkäriä tai ravitsemusterapeuttia. 11

12 Hygieniakäytännöt Yksikölle laaditut toimintaohjeet sekä asiakkaiden yksilölliset hoito- ja palvelusuunnitelmat asettavat hygieniakäytännöille tavoitteet, joihin kuuluvat asiakkaiden henkilökohtaisesta hygieniasta huolehtimisen lisäksi tarttuvien sairauksien leviämisen estäminen. Miten kodissa seurataan yleistä hygieniatasoa ja miten varmistetaan, että asiakkaiden tarpeita vastaavat hygieniakäytännöt toteutuvat laadittujen ohjeiden ja asiakkaiden hoito- ja palvelusuunnitelmien mukaisesti? Kotiimme on nimetty hygieniasta vastaava (hygieniavastaava ohjaaja Katriina Kuula), joka huolehtii ja seuraa asukkaiden päivittäisen henkilökohtaisen hygienian toteutumista ja ohjaa kodin henkilökuntaa hygieniakäytännöissä. Kotiimme on laadittu Asukkaan hygieniasta huolehtiminen- työohje. Hygieniasta vastaava vastaa ko. työohjeen ajantasaisuudesta. Infektiotaudin välttäminen tapahtuu katkaisemalla siltä tartuntatie. Hyvän käsihygienian noudattaminen on ylivoimaisesti tärkein tapa välttää infektioita. Kodin henkilökuntaa ja asukkaita ohjeistetaan suullisesti ja kirjallisesti noudattamaan asianmukaiseta käsihygieniaa ja asukkaita sekä vierailijoita ohjataan ja tuetaan hoitamaan omaa henkilökohtaista hygieniaansa. Infektiohoitajaa konsultoidaan tarvittaessa. Kodissamme noudatetaan terveystarkastajan hyväksymää omavalvontasuunnitelmaa. Näin hyvällä ruokahygienialla ehkäistään epidemioiden synty. Henkilöstöltä vaaditaan hygieniapassi ja tarvittaessa salmonellatodistukset.kodissa on myös kirjalliset siivous- ja jätesuunnitelmat. IMS:stä löytyvät: Hygieniakäytännöt-työohje, infektiotartuntojen ehkäiseminen-työohje sekä epidemiatilanteissa toimiminen-työohje. Terveyden- ja sairaanhoito Palvelujen yhdenmukaisen toteutumisen varmistamiseksi on yksikölle laadittava toimintaohjeet asiakkaiden hammashoidon sekä kiireettömän ja kiireellisen sairaanhoidon järjestämisestä. Toimintayksiköllä on oltava ohje myös äkillisen kuolemantapauksen varalta. a) Miten kodissa varmistetaan asiakkaiden hammashoitoa, kiireetöntä sairaanhoitoa, kiireellistä sairaanhoitoa ja äkillistä kuolemantapausta koskevien ohjeiden noudattaminen Hammashoito: Suun terveydenhuollon palvelut hoidetaan terveyskeskuksen hammashoitolassa, hammashoitajien tarkastuskäynnillä talossa tai yksityisellä hammaslääkärillä. Asiaa tarkennetaan toiminnan alkaessa. Kiireetön sairaanhoito: Yksikön lääkäripalvelut järjestetään perusterveydenhuollon kautta. Helsingin kaupungin asukkaiden lääkäripalvelusta vastaa Attendon sopimuslääkäri. Lääkäri päättää hoitotoimenpiteistä ja yksikön henkilökunta toteuttaa ja noudattaa saamiaan ohjeita asukkaiden sairauden hoidossa. Kiireellinen sairaanhoito: Kiireellisessä sairaanhoidon tarpeessa asukkaan hoito järjestetään virka-aikana yhteispäivystyksessä ja virka-ajan ulkopuolella ensiapupäivystyksessä Terveysneuvonta ja arvio vastaanotolle hakeutumisen tarpeesta. Kotiimme on laadittu Asukkaan lähettäminen yhteispäivystykseen- työohje. Ohjeistus löytyy Mikevan ydinprosessista Ikärikkaan elämäntarinaprosessi kohdasta Asukkaan poistuminen huushollista. Äkillinen kuolemantapaus: Kaikissa kuolemantapauksissa kodissa on otettava välittömästi yhteyttä aluehälytyskeskuksen puhelinnumeroon 112, josta annetaan tarkemmat ohjeistukset. Kuolemantapauksen sattuessa tiedotetaan kodin päällikköä välittömästi. Työohje löytyy kerrosten toimistojen pikahakutelineestä. b) Miten pitkäaikaissairaiden asiakkaiden terveyttä edistetään ja seurataan? Asukkaiden terveyttä edistetään pitämällä hyvä huoli perushoidosta, kuten ravitsemuksesta, nesteytyksestä, hygieniasta, liikunnasta ja perustarpeista. Sairaanhoitaja hoitaa vähintään kerran viikossa asukkaan aamu- tai iltatoimet ja tietoisesti seuraa samalla asukkaan yleisvointia ja kuntoisuutta. Sairaanhoitaja kirjaa huomiot asukastietojärjestelmään. Kodin henkilöstö seuraa asukkaiden terveydentilaa käytännön hoitotyössä ja normaalin kanssakäymisen yhteydessä. Tarvittavat seurantatutkimukset hoidetaan säännöllisesti (mm. paino, verenpaine, verensokeri, kontrolliverikokeet jne.) Henkilöstö reagoi herkästi asukkaiden voinnin muutoksiin. Asukkaiden terveydentilasta ja siinä tapahtuvista muutoksista tehdään asianmukaiset kirjaukset sähköiseen asiakastietojärjestelmään. 12