Postitoimipaikka Lievestuore. Puhelin

Transkriptio

1 SOSIAALIPALVELUJEN OMAVALVONTASUUNNITELMA PALVELUNTUOTTAJAA KOSKEVAT TIEDOT (4.1.1) Palveluntuottaja Yksityinen palvelujentuottaja Nimi: Mikeva Oy Palveluntuottajan Y-tunnus: Kunnan nimi: Laukaa Kuntayhtymän nimi: Sote -alueen nimi: Keski-Suomi Toimintayksikön nimi Ruuhikoti Toimintayksikön sijaintikunta yhteystietoineen Ruuhimäentie 1, Lievestuore Palvelumuoto; asiakasryhmä, jolle palvelua tuotetaan; asiakaspaikkamäärä Asumispalvelut/Tehostettu palveluasuminen/tehostettu kuntouttava asumispalvelu- mielenterveys- ja päihdekuntoutujat 33 paikkaa Toimintayksikön katuosoite Ruuhimäentie 1 Postinumero Toimintayksikön vastaava esimies Pasi Saarikoski Postitoimipaikka Lievestuore Puhelin Sähköposti pasi.saarikoski@mikeva.fi Toimintalupatiedot (yksityiset sosiaalipalvelut) Aluehallintoviraston/Valviran luvan myöntämisajankohta (yksityiset ympärivuorokautista toimintaa harjoittavat yksiköt) Palvelu, johon lupa on myönnetty Asumispalvelut/Tehostettu palveluasuminen/tehostettu kuntouttava asumispalvelu- mielenterveyskuntoutujat Kunnan päätös ilmoituksen vastaanottamisesta Ilmoituksenvarainen toiminta (yksityiset sosiaalipalvelut) Aluehallintoviraston rekisteröintipäätöksen ajankohta Alihankintana ostetut palvelut ja niiden tuottajat Kiinteistöhuolto: Lassila-Tikanoja Turvallisuus: Total Kiinteistöpalvelut Oy

2 TOIMINTA-AJATUS, ARVOT JA TOIMINTAPERIAATTEET (4.1.2) Toiminta-ajatus Toimintayksikkö perustetaan tuottamaan palvelua tietylle asiakasryhmälle tietyssä tarkoituksessa. Toiminta-ajatus ilmaisee, kenelle ja mitä palveluita yksikkö tuottaa. Toiminta-ajatus perustuu toimialaa koskeviin erityislakeihin kuten lastensuojelu-, vammaispalvelu-, kehitysvammahuolto- sekä mielenterveys- ja päihdehuoltolakeihin sekä vanhuspalvelulain säädöksiin. Mikä on yksikön toiminta-ajatus? Ruuhikoti on kodinomainen ja viihtyisä palvelukoti, jonka toiminta-ajatuksena on tuottaa yksilöllistä ja kuntouttavaa tehostettua, asumis-, hoiva- ja kuntoutuspalvelua ympärivuorokautisesti asukkaiden tarpeista lähtien. Ruuhikoti tarjoaa turvallisen elinympäristön sekä mahdollisuudet hyvään ja virikkeelliseen elämään. Asukkaan kuntoutuminen ja yhteisöllisyys ovat toiminnan kulmakiviä. Jokainen asukas kohdataan yksilönä, jolla on yksilöllinen elämäntarina. Ruuhikodissa luodaan mahdollisuuksia kokea onnistumisen tunteita ja kasvattaa itsetuntoa. Kodissa yhteisöllisyys tarkoittaa, että asioista päätetään yhdessä; henkilökunta sekä asukkaat ja että jokainen saa äänensä kuuluviin. Viikoittain Ruuhikodilla kokoonnutaan yhteiseen viikkopalaveriin. Kuntoutuminen tarkoittaa arjen toiminnoista suoriutumista. Hoito- ja kuntoutumissuunnitelma tehdään omaohjaajan, omaisen sekä sijoittajatahon kanssa ja sitä päivitetään jatkuvasti. Asukkaita kannustetaan ja ohjataan omatoimisuuteen ja aktiivisuuteen oman elämän hallinnassa. Arvot ja toimintaperiaatteet Arvot liittyvät läheisesti työn ammattieettisiin periaatteisiin ja ohjaavat valintoja myös silloin, kun laki ei anna tarkkoja vastauksia käytännön työstä nouseviin kysymyksiin. Yksikön arvot kertovat työyhteisön tavasta tehdä työtä. Ne vaikuttavat päämäärien asettamiseen ja keinoihin saavuttaa ne. Yksikön toimintaperiaatteet kuvaavat yksikön päivittäisen toiminnan tavoitteita ja asiakkaan asemaa yksikössä. Toimintaperiaatteita voivat olla esimerkiksi yksilöllisyys, turvallisuus, perhekeskeisyys, ammatillisuus. Yhdessä arvojen kanssa toimintaperiaatteet muodostavat yksikön toimintatapojen ja -tavoitteiden selkärangan ja näkyvät mm. asiakkaan ja omaisten kohtaamisessa. Mitkä ovat yksikön arvot ja toimintaperiaatteet? Yksikössämme toimintaa ohjaavat Hyvä Olla-arvot, jotka näkyvät toiminnassamme kokonaisvaltaisesti, asukkaan ja kuntaasiakkaan kohtelussa sekä työyhteisöjen sisällä. Arvot avataan yksikössä yhdessä asukkaiden ja omaisten kanssa ja ne muodostuvat kodin arvoiksi. Aikuisuus ja ammatillisuus ovat tärkeitä työyhteisöarvoja. Yksikkömme eettiset periaatteet ovat oikeudenmukaisuus ja tasa-arvo, yksilöllisyys, ihmisarvon kunnioittaminen, yksityisyyden kunnioittaminen, itsemääräämisoikeus ja autonomia sekä hyvän tekeminen ja vahinkojen välttäminen. Ruuhikodin toimintaa ohjaavat arvot ovat osallistuminen, yhdessä asioista päättäminen, onnistumisen tunteet, mielekäs tekeminen sekä itsestä ja muista huolehtiminen. Nämä arvot tulemme yhdessä avaamaan tulevan henkilöstön kanssa ja kuvaamaan, miten ne konkreettisesti näkyvät arjessamme. Myös arvoja voidaan muuttaa ja jalostaa arvokeskustelussamme. Toimintaympäristö ja toimintaympäristöstä tulevat vaatimukset ja haasteet Yksikön toimintaan liittyvistä sisäisistä haasteista, muutoksista, joilla saattaa olla vaikutusta toimintoihin, tehtävien suorittamiseen, palvelun laatuun: Sähköisen informaation tavoittaminen/tietotekninen osaaminen toiminnalliset haasteet: tilat Tietojärjestelmät ja käytössä olevat laitteet, perehdyttämisen haasteet, resurssit Tehtävät ja vastuualueet Työturvallisuusasiat Asukkaiden vaatimukset Työhyvinvointi, kahden eri talon työyhteisön yhdistäminen Yksikössä vallitseva kulttuuri, toimintaperiaatteet Sijaintipaikan vaikutukset hyödyt ja haitat, liikenneyhteydet Yksikön toimintaan liittyvistä ulkoisista haasteista, muutoksista, joilla saattaa olla vaikutusta toimintoihin, tehtävien suorittamiseen, palvelun laatuun: Teknologinen näkökulma: digitalisaation aiheuttamat haasteet Lainsäädännöllinen näkökulma: lakien, asetusten ja viranomaismääräysten vaikutukset, sopimukset, laatustandardi Taloudellinen näkökulma: talouskasvu, kilpailuympäristö: kilpailutilanteen vaikutus ja muutokset, alueen ostovoima 2

3 Olennaiset sidosryhmät ja sidosryhmien tarpeet, odotukset ja vaatimukset Yksikön olennaiset sidosryhmät ovat: asukkaat, läheiset, asiakkaat (kunnat ja kaupungit), palveluja valvova viranomaisverkosto (avi + valvira), henkilöstö ja omistajat Sidosryhmien olennaiset tarpeet ja odotukset ja vaatimukset: Asukkaat+asukkaiden läheiset: ammattitaitoinen ja mitoituksen mukainen henkilökunta, hyvä hoito ja kuntoutus, säännöllinen yhteydenpito asiakkaat: toimivat prosessit ja laatujärjestelmä, kustannustehokkuus/edullisuus, toiminnan läpinäkyvyys, joustava ja monipuolinen asiakkaan tarpeita vastaava tuottaja, kyky täyttää palvelulle asetetut vaatimukset ja siihen kohdistuvat odotukset. palveluja valvova viranomaisverkosto: luvan mukainen toiminta, sujuva yhteistyö henkilöstö: onnistunut johtamisjärjestelmä, lain määräämien velvollisuuksien täyttyminen, työn jatkuvuus, kehittymismahdollisuudet ja hyvä täydennyskoulutusjärjestelmä omistajat: kasvu, kannattavuus, kassavirta, brändin arvo RISKINHALLINTA (4.1.3) Omavalvonta perustuu riskinhallintaan, jossa palveluun liittyviä riskejä ja mahdollisia epäkohtia huomioidaan monipuolisesti. Riskit voivat aiheutua esimerkiksi fyysisestä toimintaympäristöstä (kynnykset, vaikeakäyttöiset laitteet), toimintatavoista, asiakkaista tai henkilökunnasta. Usein riskit ovat monien virhetoimintojen summa. Riskinhallinnan edellytyksenä on, että työyhteisössä on avoin ja turvallinen ilmapiiri, jossa sekä henkilöstö että asiakkaat ja heidän omaisensa uskaltavat tuoda esille laatuun ja asiakasturvallisuuteen liittyviä epäkohtia? Riskinhallinnan järjestelmät ja menettelytavat Riskinhallinnassa laatua ja asiakasturvallisuutta parannetaan tunnistamalla jo ennalta ne kriittiset työvaiheet, joissa toiminnalle asetettujen vaatimusten ja tavoitteiden toteutuminen on vaarassa. Riskinhallintaan kuuluu myös suunnitelmallinen toiminta epäkohtien ja todettujen riskien poistamiseksi tai minimoimiseksi sekä toteutuneiden haittatapahtumien kirjaaminen, analysointi, raportointi ja jatkotoimien toteuttaminen. Palveluntuottajan vastuulla on, että riskinhallinta kohdistetaan kaikille omavalvonnan osa-alueille. Riskinhallinnan työnjako Johdon tehtävänä on huolehtia omavalvonnan ohjeistamisesta ja järjestämisestä sekä siitä, että työntekijöillä on riittävästi tietoa turvallisuusasioista. Johto vastaa siitä, että toiminnan turvallisuuden varmistamiseen on osoitettu riittävästi voimavaroja. Heillä on myös päävastuu myönteisen asenneympäristön luomisessa turvallisuuskysymyksiä kohtaan. Riskinhallinta vaatii aktiivisia toimia myös muulta henkilöstöltä. Työntekijät osallistuvat turvallisuustason ja -riskien arviointiin, omavalvontasuunnitelman laatimiseen ja turvallisuutta parantavien toimenpiteiden toteuttamiseen. Riskinhallinnan luonteeseen kuuluu, ettei työ ole koskaan valmista. Koko yksikön henkilökunnalta vaaditaan sitoutumista, kykyä oppia virheistä sekä muutoksessa elämistä, jotta turvallisten ja laadukkaiden palveluiden tarjoaminen on mahdollista. Eri ammattiryhmien asiantuntemus saadaan hyödynnetyksi ottamalla henkilöstö mukaan omavalvonnan suunnitteluun, toteuttamiseen ja kehittämiseen. Riskinhallinnan tavoitteena on tunnistaa ja dokumentoida sekä ehkäistä poikkeamat, määrittää ja toteuttaa niille korjaavat toimenpiteet ja toimenpiteiden vastuuhenkilöt. Strategisesta riskien hallinnasta vastaa Mikevan johtoryhmä. Toiminnan riskejä arvioidaan mm. poistumisturvallisuusselvityksessä, pelastussuunnitelmassa, riskikartoituksessa sekä lääkehoitosuunnitelmassa. Yksikön palveluprosesseihin liittyvät riskikartoitukset sekä työturvallisuus- ja työterveysriskikartoitukset tehdään kerran vuodessa toiminnan vuosikellon (LIITE 3) mukaisesti ja ne käsitellään tiimipalaverissa, sekä alueellisissa työsuojelutoimikunnan kokouksissa. Palveluprosesseihin liittyvien riskien arvioitavat aihealueet ovat: asukkaan tuloprosessiin liittyvät riskit, asukkaan päivittäiseen elämään liittyvät riskit (palvelupoikkeamat), palvelun sisältöön liittyvät riskit sekä asukkaan lähtöprosessiin liittyvät riskit. Työturvallisuus- ja työterveysriskikartoituksen arvioitavat osa-alueet ovat: fyysinen työympäristö, fysikaaliset, kemialliset ja biologiset vaaratekijät, fyysinen kuormittuminen sekä psykososiaalinen kuormittuminen. Yksikön riskikartoitusten kehittämissuunnitelmaan aikataulutetaan korjaukset, nimetään korjausten vastuuhenkilö sekä väli- ja loppuarvioinnit. Riskienhallinnassa hyödynnetään IMS:stä löytyvää Riskien arviointi työpaikalla työkirjaa. Pelastussuunnitelma, poistumisturvallisuusselvitys ja lääkehoitosuunnitelma tarkistetaan vuosittain ja päivitetään tarpeen mukaan. Riskien tunnistaminen Riskinhallinnan prosessissa sovitaan toimintatavoista, joilla riskit ja kriittiset työvaiheet tunnistetaan. Miten henkilökunta tuo esille havaitsemansa epäkohdat, laatupoikkeamat ja riskit? 3

4 Jokaisella yksikön työntekijällä on velvollisuus tuoda esille havaitsemansa epäkohdat, laatupoikkeamat ja riskit. Yksikössä on käytössä sähköinen IMS-toimintajärjestelmä, kuten koko Mikevassa. Järjestelmä mahdollistaa epäkohtien, laatupoikkeamien ja riskien kirjallisen esiintuomisen.henkilökunnalta, asiakkailta, asukkailta ja omaisilta saatu suullinen palaute laatuun ja asukasturvallisuuden epäkohtiin liittyen kirjataan sähköiseen asiakastietojärjestelmään, kirjaallinen reklamaatio kirjataan IMStoimintajärjestelmään laatupoikkeamana. Laatupoikkeamat käydään Ruuhikodin tiimipalaverissa läpi väh. kerran kuukaudessa. Riskien käsitteleminen Haittatapahtumien ja läheltä piti-tilanteiden käsittelyyn kuuluu niiden kirjaaminen, analysointi ja raportointi. Vastuu riskinhallinnassa saadun tiedon hyödyntämisestä kehitystyössä on palvelun tuottajalla, mutta työntekijöiden vastuulla on tiedon saattaminen johdon käyttöön. Haittatapahtumien käsittelyyn kuuluu myös niistä keskustelu työntekijöiden, asiakkaan ja tarvittaessa omaisen kanssa. Jos tapahtuu vakava, korvattavia seurauksia aiheuttanut haittatapahtuma, asiakasta tai omaista informoidaan korvausten hakemisesta. Miten yksikössä käsitellään haittatapahtumat ja läheltä piti-tilanteet ja miten ne dokumentoidaan? Haittatapahtumat ja läheltä piti tilanteet kirjataan IMS-toimintajärjestelmän Raportti-osioon, jota yksikön vastaava ohjaaja seuraa ajantasaisesti. Tarvittaessa korjaava toimenpide välittömästi tai mahdollisimman pian ja kirjaaminen. Haittatapahtumat ja läheltä piti-tilanteet käsitellään ja dokumentoidaan aina yksikön tiimipalavereissa henkilökunnan kanssa vähintään kuukausittain. Vakavat laatupoikkeamat vaativat nopean puuttumisen, käsitellään heti ja saatetaan aina tiedoksi sille tasolle ja niille yhteistyötahoille kuin se on tarpeen ja dokumentoidaan. Yksikössä seurataan säännöllisesti IMS- mittaristolla haittatapahtumien ja läheltä piti tilanteiden lukumäärää sekä arvioidaan, ovatko tehdyt toimenpiteet olleet riittäviä. Haittatapahtumia ja läheltä piti tilanteita käydään läpi myös alueiden työsuojelupalavereissa ja johdon katselmuksessa. Mikäli haittatapahtuma tai läheltä piti-tilanne liittyy asukkaan hoitoon tai muuhun asukkaaseen liittyvään, tehdään siitä kirjaukset IMS-toimintajärjestelmän lisäksi myös asukkaan päivittäisseurantateksteihin sähköiseen asiakastietojärjestelmään. Haittatapahtumien ja läheltä piti-tilanteiden koonti tiedotetaan yhteistyötahoille vuosittain myös yksikön toimintakertomuksessa. Korjaavat toimenpiteet Laatupoikkeamien, läheltä piti -tilanteiden ja haittatapahtumien varalle määritellään korjaavat toimenpiteet, joilla estetään tilanteen toistuminen jatkossa. Tällaisia toimenpiteitä ovat muun muassa tilanteiden syiden selvittäminen ja tätä kautta menettelytapojen muuttaminen turvallisemmiksi. Myös korjaavista toimenpiteistä tehdään seurantakirjaukset ja -ilmoitukset. Miten yksikössänne reagoidaan esille tulleisiin laatupoikkeamiin, läheltä piti -tilanteisiin ja haittatapahtumiin? Laatupoikkeamat, läheltä piti-tilanteet ja haittatapahtumat vaativat aina korjaavan ja ennaltaehkäisevän toimenpiteen tarkastelun. Korjaavilla toimenpiteillä tarkoitetaan menettelyjä, joiden avulla laatupoikkeamien, läheltä piti-tilanteiden ja haittatapahtumien syyt ja seuraukset saadaan selvitettyä, puutteet korjattua ja niiden uusiutuminen voidaan ehkäistä. Havaitut laatupoikkeamat, läheltä piti-tilanteet ja haittatapahtumat käsitellään yksikön tiimipapalverissa henkilökunnan kanssa kerran kuukaudessa. Vakavat laatupoikkeamat ja reklamaatiot välittömästi, ja mietitään yhdessä korjaavat toimenpiteitä, jotka aikataulutetaan, vastuutetaan ja joita arvioidaan tulevissa tiimipalavereissa. Yhdessä sovitut toimenpiteet kirjataan tiimipalaverimuistioon ja jokaisella yksikön työntekijällä on velvollisuus lukea ja lukukuitata muistio. Muutoksista tiedottaminen Miten muutoksista työskentelyssä (myös todetuista tai toteutuneista riskeistä ja niiden korjaamisesta) tiedotetaan henkilökunnalle ja muille yhteistyötahoille? Muutoksista tiedotetaan yksikön henkilökunnalle sähköpostitse, sähköisen asiakastietojärjestelmän kautta sekä yksikön tiimipalavereissa, jotka dokumentoidaan. Tiimipalaverit pidetään yksikössämme viikoittain. Tiimipalaveriin osallistuvat työvuorossa oleva työntekijät. Työntekijät, jotka eivät ole tiimipalaverissa paikalla lukevat palaverimuistion, allekirjoittavat sen, kun ovat lukeneet ja ymmärtäneet muistiossa läpikäydyt asiat. Asukkaiden tiedottaminen tapahtuu asukaspalaverissa ja/tai jakamalla erillinen tiedote. Tarvittaessa läheisille soitetaan muutoksista ja perustellaan uusi toimintatapamme. Yhteistyötahoille tiedotetaan puhelimitse, sähköpostitse tai kirjeitse tilanteen edellyttämällä tavalla. Yksikön vastaavan ohjaajan vastuulla on tiedottaa Mikevan ylempää johtoa, yhteistyötahoja sekä työsuojeluorganisaatiota. OMAVALVONTASUUNNITELMAN LAATIMINEN (3) 4

5 Omavalvonnan suunnittelusta vastaava henkilö tai henkilöt Omavalvontasuunnitelma laaditaan toimintayksikön johdon ja henkilökunnan yhteistyönä. Omavalvonnan eri osa-alueilla voi olla myös omat vastuuhenkilöt. Ketkä ovat osallistuneet omavalvonnan suunnitteluun? Omavalvonnan suunnitteluun ovat osallistuneet yksikön vastaava ohjaaja sekä henkilökunta ja Mikevan laatutyöryhmä. Suunnitelma käydään läpi ja sitä päivitetään työntekijöiden perehdytysvaiheessa yhdessä henkilöstön kanssa. Omavalvonnan suunnittelusta ja seurannasta vastaavan henkilön yhteystiedot: Palvelukodin päällikkö Pasi Saarikoski p Omavalvontasuunnitelman seuranta (määräyksen kohta 5) Omavalvontasuunnitelma päivitetään, kun toiminnassa tapahtuu palvelun laatuun ja asiakasturvallisuuteen liittyviä muutoksia. Miten yksikössä huolehditaan omavalvontasuunnitelman päivittämisestä? Omavalvontasuunnitelman tarkistaminen ja päivittäminen merkitään yksikön toiminnan vuosikelloon (LIITE 3). Omavalvontasuunnitelma tarkistetaan vastaavan ohjaajan johdolla yksikön henkilökunnan kanssa vähintään vuosittain ja päivitetään tarpeen mukaan sekä heti mahdollisten toiminnassa tapahtuneiden muutosten jälkeen. Suunnitelman päivittämisestä on vastuussa yksikön vastaava ohjaaja. Omavalvontasuunnitelman julkisuus Ajan tasalla oleva omavalvontasuunnitelman pitää olla julkisesti nähtävänä yksikössä siten, että asiakkaat, omaiset ja omavalvonnasta kiinnostuneet voivat helposti ja ilman erillistä pyyntöä tutustua siihen. Missä yksikön omavalvontasuunnitelma on nähtävillä? Omavalvontasuunnitelma on nähtävänä yksikössä, ylätalossa yleisissä tiloissa sisääntuloaulan ilmoitustaululla ja alatalolla yleisissä tiloissa oleskeluhuoneen käytävän ilmoitustaululla. ASIAKKAAN ASEMA JA OIKEUDET (4.2) Palvelutarpeen arviointi Hoidon ja palvelun tarvetta arvioidaan yhdessä asiakkaan ja tarvittaessa hänen omaisensa, läheisensä tai laillisen edustajansa kanssa. Arvioinnin lähtökohtana on henkilön oma näkemys voimavaroistaan ja niiden vahvistamisesta. Palvelutarpeen selvittämisessä huomion kohteena ovat toimintakyvyn palauttaminen, ylläpitäminen ja edistäminen sekä kuntoutumisen mahdollisuudet. Palvelutarpeen arviointi kattaa kaikki toimintakyvyn ulottuvuudet, joita ovat fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen ja kognitiivinen toimintakyky. Lisäksi arvioinnissa otetaan huomioon toimintakyvyn heikkenemistä ennakoivat eri ulottuvuuksiin liittyvät riskitekijät kuten terveydentilan epävakaus, heikko ravitsemustila, turvattomuus, sosiaalisten kontaktien vähyys tai kipu. Miten asiakkaan palvelun tarve arvioidaan mitä mittareita arvioinnissa käytetään? Uuden asukkaan palvelun tarpeen arviointi aloitetaan usein jo siinä vaiheessa kun palvelun ostaja on ollut yhteydessä Ruuhikotiin jonka jälkeen on sovittu tutustumiskäynti yksikköön tai palaveri esim. sairaalan osastolla. Tapaamisella kartoitetaan jo alustavasti asukkaan palveluntarvetta, elämäntilannetta ja toimintakykyä. Kun asukas on saapunut yksikköön omaohjaaja tapaa asukasta ja keskustellen edelleen tarkentaa mm. hänen elämäntilannettaan, toiveita, kyvykkyyksiä sekä kartoittaa ja arvioi asukkaan fyysiset, kognitiiviset, psyykkiset, sosiaaliset, kielelliset ja kulttuuriset tarpeet ja voimavarat sekä ympäristötekijät. Tietoa kerätään myös asukasta koskevista dokumenteista kuten sairauskertomuksista. Asukkaalle tehdään hoita ja kuntoutussuunnitelma sekä RAI-arvio ensimmäisen kuukauden aikana. Palvelutoiminta on tavoitteellista ja sitä arvioidaan säännöllisesti havainnoimalla, keskustellen asukkaan kanssa, lukemalla päivittäiskirjauksia sekä RAI-arviointia käyttäen, se perustuu toimintakykyä ja kuntoutumista edistävään työotteeseen sekä toteutuu turvallisesti ja oikea-aikaisesti. Asukkaan palvelun tarpeen arvioinnissa käytetään seuraavia mittareita: RAI, MMSE, BDI Miten asiakas ja/tai hänen omaistensa ja läheisensä otetaan mukaan palvelutarpeen arviointiin? Palvelun tarpeen arviointiin voivat osallistua asukkaan ja omaohjaajan lisäksi asukkaan toiveiden mukaan tai hoidon / kuntoutuksen onnistumisen kannalta välttämättömät henkilöt esim. läheiset, kunnan edustaja, verkostot sekä tarvittaessa lääkäri. Hoito-, palvelu- tai kuntoutussuunnitelma 5

6 Hoidon ja palvelun tarve kirjataan asiakkaan henkilökohtaiseen, päivittäistä hoitoa, palvelua tai kuntoutusta koskevaan suunnitelmaan. Suunnitelman tavoitteena on auttaa asiakasta saavuttamaan elämänlaadulleen ja kuntoutumiselle asetetut tavoitteet. Päivittäisen hoidon ja palvelun suunnitelma on asiakirja, joka täydentää asiakkaalle laadittua palvelu-/asiakassuunnitelmaa ja jolla viestitään palvelun järjestäjälle asiakkaan palvelutarpeessa tapahtuvista muutoksista. Miten hoito- ja palvelusuunnitelma laaditaan ja miten sen toteutumista seurataan? Jokaiselle asukkaalle laaditaan hoito- ja kuntoutussuunnitelma kuukauden kuluessa yksikköön saapumisesta. Ensimmäisten viikkojen aikana omaohjaaja havainnoi asukasta keräten tietoa hoiva- ja avustushetkien yhteydessä, keskustellen hänen kanssaan ja päivittäiskirjauksia seuraamalla sekä huolehtii, että asukkaalla on hyvä ja turvallinen olo talossa. Tämän jälkeen tehdään sovitut mittaukset ja RAI-toimintakykyarviointi liittyen asukkaan kokonaisvaltaiseen toimintakykyyn ja toimijuuteen. Lisäksi laaditaan asukkaan hoito- ja kuntoutussuunnitelma. Se on käsikirja ihmislähtöisen elämäntavan käytännön toteuttamiseen. Asukaslähtöinen hoito- ja kuntoutussuunnitelma sisältää tavoitteet ja keinot muun muassa asukkaan fyysisen toimintakyvyn ylläpitoon ja parantamiseen, hahmottamiskyvyn, muistamisen, puheen tuottamisen, kirjoittamisen, keskittymiskyvyn, aloitekyvyn ylläpitämiseen sekä asukkaan hengellisyyden, luovuuden, taiteellisen elämäntavan säilyttämiseen, itsenäisyyden ja riippumattomuuden huomioimiseen, perhesuhteiden vaalimiseen, esteettisten arvojen ylläpitoon asukkaan näköisesti. Hoitoa ja kuntoutusta toteutetaan yhteisöllisesti asukkaan henkilökohtaisen suunnitelman mukaisesti. Asukaslähtöinen hoito- ja kuntoutussuunnitelma sisältää asukkaan elämänkaaritiedot, voimavarakartoituksen, suunnitelman yksilöllisestä ohjauksesta, neuvonnasta, toimintakyvyn ylläpitämisestä, kuntoutuksesta ja apuvälinetarpeesta. Suunnitelma kokoaa, rajaa ja tuo ilmi asukkaan kuntoutuksen tarpeet ja kuntoutumisen voimavarat, palvelujen, hoivan ja hoidon tarpeet sekä ehkäisevän työn mahdollisuudet. Suunnitelman tavoitteena on tukea ja edistää asukaslähtöistä ja kuntouttavaa työtä sekä palvelujen ja niiden arvioinnin kehittämistä koko palvelujärjestelmässä. Hoitoa ja kuntoutusta toteutetaan yhteisöllisesti asukkaan henkilökohtaisen suunnitelman mukaisesti. Suunnitelma päivitetään ja arvioidaan vähintään kaksi kertaa vuodessa tai tarpeen tai sopimuksen mukaan useammin. Suunnitelman toteutukseen sisältyy asukkaan tilanteen jatkuva seuranta päivittäiskirjaamisen yhteydessä. Asukkaan elämänlaatua edistävät tavoitteet ja tulokset kirjataan myönteistä kieltä käyttäen kertomaan heille sopivista avustamisen ja ohjaamisen tavoista. Suunnitelma laaditaan sähköisesti DomaCare- asiakastietojärjestelmään. Asukkaan omaohjaaja vastaa suunnitelman laadinnasta sekä ajantasaisuudesta. Miten varmistetaan, että henkilökunta tuntee hoito- ja palvelusuunnitelman sisällön ja toimii sen mukaisesti? Yksikön henkilökunta on velvollinen perehtymään kunkin asukkaan hoito- ja palvelusuunnitelmaan ja toimimaan sen mukaisesti. Omaohjaaja tiedottaa yksikön henkilökuntaa asukkaan hoito- ja kuntoutussuunnitelman päivittymisestä. Hoito- ja kuntoutussuunnitelmat ovat nähtävillä sähköisessä asiakastietojärjestelmässä. Asukkaan omaohjaajatiimi vastaa kuntoutussuunnitelman teosta. Asukkaan kanssa yhteistyössä tehty hoito- ja kuntoutussuunnitelman sisältö läpikäydään henkilöstön kanssa tiimipalaverissa ja sen kirjataan sähköiseen asukastietojärjestelmään. Omaohjaaja vastaa asukkaan suunnitelman toteutuksen seurannasta ja tarvittaessa suunnitelman päivityksestä tilanteiden muuttuessa. Omaohjaaja huolehtii siitä, että suunnitelmaa mukautetaan sairauden edetessä, tarpeiden ja toiveiden muuttuessa. Omaohjaaja on yhteyshenkilö läheisiin päin ja tarvittaessa kutsuu läheiset asukaspalaveriin, missä päivitetään suunnitelmaa. Omaohjaaja vastaa muutosten tiedottamisesta kollegoille viikottaisissa tiimin hoitopalavereissa. Vastaava ohjaaja seuraa ja johtaa suunnitelmien päivitysten toteutumista sovituissa aikatauluissa koko kodin tasolla. Hoito- ja kasvatussuunnitelma (LsL 30 ) Kun lapsi on sijoitettu laitoshuoltoon avohuollon tukitoimena tai huostaan otettuna, hänelle laaditaan hoito- ja kasvatussuunnitelma, joka täydentää lastensuojelulain 30 :n mukaista asiakassuunnitelmaa. Hoito- ja kasvatussuunnitelmassa arvioidaan lapsen laitoksessa tarvitseman hoidon ja huollon sisältöä, ottaen huomioon, mitä asiakassuunnitelmassa on määritelty sijaishuollon tarkoituksesta ja sen tavoitteesta. Hoito- ja kasvatussuunnitelma täydentää asiakassuunnitelmaa ja tukee laitoksessa järjestettävän tosiasiallisen hoidon ja huolenpidon järjestämistä. Hoito- ja kasvatussuunnitelma on annettava tiedoksi lapsen asioista vastaavalle sosiaalityöntekijälle sekä lapsen huoltajille. Miten hoito- ja kasvatussuunnitelma laaditaan ja miten sen toteutumista seurataan? - Asiakkaan kohtelu Itsemääräämisoikeuden vahvistaminen Itsemääräämisoikeus on jokaiselle kuuluva perusoikeus, joka muodostuu oikeudesta henkilökohtaiseen vapauteen, koskemattomuuteen ja turvallisuuteen. Siihen liittyvät läheisesti oikeudet yksityisyyteen ja yksityiselämän suojaan. Henkilökohtainen 6

7 vapaus suojaa henkilön fyysisen vapauden ohella myös hänen tahdonvapauttaan ja itsemääräämisoikeuttaan. Sosiaalihuollon palveluissa henkilökunnan tehtävänä on kunnioittaa ja vahvistaa asiakkaan itsemääräämisoikeutta ja tukea hänen osallistumistaan palvelujensa suunnitteluun ja toteuttamiseen. Miten yksikössä vahvistetaan asiakkaiden itsemääräämisoikeuteen liittyviä asioita kuten yksityisyyttä, vapautta päättää itse omista jokapäiväisistä toimista ja mahdollisuutta yksilölliseen ja omannäköiseen elämään? Asukkaiden itsemääräämisoikeutta, yksityisyyttä ja intimiteettiä kunnioitetaan. Jokainen asukas on täysivaltainen ihminen, jolla on oikeus itsemääräämiseen, yksityisyyteen ja osallisuuteen. Jokaisen asukkaan itsemääräämisoikeutta voidaan edistää hänen voimavaroja tunnistamalla, vahvistamalla ja käyttämällä voimavaralähtöisyyden periaatteen mukaisesti. Jokaisen asukkaan yksilölliset tarpeet otetaan huomioon ja niihin vastataan. Asukkaan omaohjaajan tehtävänä on yhdessä omaisten kanssa tuoda esiin asukkaan yksilöllisyys. Yksikköön on laadittu Yksikön yleinen itsemääräämisoikeussuunnitelma, jossa on määritelty asukkaiden itsemääräämisoikeuteen liittyviä asioita. Ruuhikodilla asukkaiden itsemääräämisoikeutta pyritään vahvistamaan ennakoimalla: Asukkaan tullessa taloon, mutta myös asiakkuuden aikana pyritään asiakkaalle selvittämään yhteisöhoidollisia periaatteita, joihin kuuluu yhteisökokouksissa päätetyt säännöt/sopimukset. Asukkaille laaditaan tarvittaessa myös henkilökohtaisia itsemääräämisoikeussopimuksia, joiden tarkoituksena on avata asiakkaalle omaa olemistaan niin yksilönä, osana perhettään, asumisyhteisöään kuin yhteiskuntaakin. Henkilökohtaista suunnitelmaa laadittaessa otetaan huomioon asukkan itsensä, myös omaisen, edunvalvojan, psykiatrin/lääkärin ja asumisyhteisön edistajan näkemyksiä. Itsemääräämisoikeussopimista laadittaessa on otettava huomioon asiakkaan yksilöllisiä elämävaihetia ja -historiaa sekä sairaudelle tai persoonallisuudelle tyypillisiä erityispiirteitä. Huom! Kaikille asiakkaille saatetaan tiedoksi, että yhteisöhoidollisuuteen ja sen onnistumiseen kuuluu Ruuhikodin omat säännöt ja sopimukset, jotka voivat rajoittaa asukkaiden toimintavapautta, mutta eivät varsinaisesti ole ihmisen perusoikeuksien rajoittamista. Säännöillä ja sopimuksilla edistetään kuntoutumista ja ovat osa hoitoa. Esimerkiksii päihteiden käyttöä tai aggressiivista käytöstä ei sallita. Ruuhikodilla on huolehtittava siitä, että asukkaat otetaan mukaan yhteisten sopimusten laadintaan ja että he ymmärtävät että Ruuhikodin-sopimukset ovat hoidon-, yhteistoiminnan ja turvallisuuden kannalta välttämättömiä. Ruuhikodilla pyritään vahvaan hoitomyönteisyyteen; *motivoidaan asukkaita yhteisöhoitomyönteisyyteen ja -yhteiseen päätöksen tekoon. Asiakkaita kuulemalla pyritään vahvistamaan osallisuutta ja osallistumista, jolloin talon säätöihin on helpompi sitoutua. Talon päivitetyt sopimukset ovat asukkaiden tarkistettavissa sovitussa paikassa ilmoitustaululla. *Yksilötasolla pidetään yllä vahvaa luottamuksellisuutta. Asukkaiden henkilökohtaisia asioita kunnioitetaan ja salassapidetään; henkilökohtaista hoitoa koskevista asioista puhutaan aisiakkaan kanssa häiriöttömässä tilassa esim. asukkaan huoneessa eikä yleisissä tiloissa toisten asukkaiden kuullen. Asukkaille annetaan tietoa kaikista hoitoaan koskevista asioista; kerrotaan lääkityksistä, annetaan tietoa sairauksien oireista ja tuetaan oireiden hallinnassa. Hoitoa koskevista asioista luovutetaan tietoa yhteistyötahoille,omaisillekin vain kirjallisella luvalla. *Ruuhikodilla pyritään asiakkaita ohjaamaan selkokielisesti ja tarvittaessa puhetta tukeiva kommunikaatiomenetelmiä käyttäen. Ohjaustyötä tehdään johdonmukaisesti hoito- ja kuntoutussuunnitelmaa ja henkilökohtaisia itsemääräämisoikeussopimuksia silmällä pitäen. Ohjaus- ja hoitotyötä tehdään kiireettömästi asiakasta herkällä korvalla kuullen. Päivittäisessä yhteistyössä asiakkaan kanssa keskusteluin pyritään siihen, että asiakkaalla on realistinen näkemys omasta terveydentilastaan ja hyvinvointinsa edistämisestä. *Ruuhikodin asukkaat pyritään sijoittamaan asumiseen niin että liikkuminen on mahdollisimman esteetöntä. Itsenäiseen ulkoiluun ja omassa pihassa liikkumiseen kannustetaan. Liikkumista saa mielenterveyslain lain mukaan rajoittaa vain jos asiakas on todennäköisin syin vaaraksi itselleen tai muille. Jos asiakkaan vapaata liikkumista on turvallisuussyistä rajoitettava pyritään siitä tekemään asukkaan ja hänen hoitorinkinsä kanssa kirjallinen sopimus perusteluineen. Asukkaan vastustaessa sopimusta on oltava yhteydessä hoitavaa lääkäriin/-psykiatriin luvan saamiseksi. *Ruuhikodin työntekijöiden ammattitaitoa vahvistetaan koulutuksin. Päivitettyä koulutuksissa saatua tietoa jaetaan koko työyhteisölle. Toimintaa ja yhteisöhoidollisuutta sekä vuorovaikutustaitoja pyritään jatkuvasti kehittämään. Asiakkkaita kohdellaan kunnioittavasti, palveluhenkisesti ja kohteliaasti kaikissa tilanteissa. *Jokaiselle asukkaalle tehtävä yksilöllinen, henkilökohtainen, hoito- ja kuntoutussuunnitelma toteutetaan asiakasta kuullen voimavaralähtöisesti. Uudelle asukkaalle luodaan hoito- ja kuntoutussuunnitelma kuukauden kuluttua Ruuhikodille tulosta. Suunnitelmaa aloitettaessa kuullaa asukasta siinä ketä hän suunnitelman laadintaan toivoo osallistuvan. *Laaditaan hoito- ja kuntoutussuunnitelmat niin, että päätavoitteet ovat asiakkaalle konkreettisia ja saavutettavissa olevia. Pyritään luomaan kuntoutuksellinen jatkumo. *Käytetään hoito- ja kuntoutussuunnitelman teossa tukena menetelmiä esimerkiksi ASTA-lomakkeistoa, joka tekee asukkaalle oman toimintakyvyn ja omat voimavarat arvoitavaksi ja tutuksi. Psyk. RAI arviointimenetelmä käytössä jokaisella asukkaalla. *Kannustetaan asukkaita ja omaisia antamaan palautetta kokemuksistaan ja hoidostaan. Käytetään palautetta Ruuhikodin kehittämisessä apuna. *Otetaan asukkaat mukaan Ruuhikodin toimintaa koskevaan päätöksen tekoon. Käytetään yhteisöpalaverien antia arjen suunnittelussa esimerkiksi kuullaan asukkaiden ruoka-, retki-, virike-, tapahtumatoiveita. *Tuetaan asukkaan liikkumisen vapautta. Jos asukas ei pärjää yksi järjestetään mahdollisuus ohjattuun liikkumiseen. *Suunnataan asukkaiden asiointia pois päin talosta yksilöllisesti, mahdollisuuksien mukaan. Tarjotaan mahdollisuuksia elämyksiä itsenäisestä selviytymisestä. Vahvistetaan voimavaroja ja käsitystä itsenäisyydestä kokemuksellisella oppimisella. (Suunnitellaan parturissa käynti, kerhotoimintaan osallistuminen yms.) 7

8 *Tuetaan asukkaiden sosiaalisia suhteita tarjoamalla mahdollisuuksia yhteydenpitoon puhelimitse tai tapaamisin. *Autetaan asukasta luomaan omatila: Annetaan mahdollisuus oman huoneen sisustamiseen omilla henkilökohtaisilla tavaroilla, tekstiileillä ja huonekaluilla. Itsemääräämisoikeuden rajoittamisen periaatteet Sosiaalihuollon asiakkaan hoito ja huolenpito perustuu ensisijaisesti vapaaehtoisuuteen, ja palveluja toteutetaan lähtökohtaisesti rajoittamatta henkilön itsemääräämisoikeutta. Rajoitustoimenpiteille on aina oltava laissa säädetty peruste ja sosiaalihuollossa itsemääräämisoikeutta voidaan rajoittaa ainoastaan silloin, kun asiakkaan tai muiden henkilöiden terveys tai turvallisuus uhkaa vaarantua. Itsemääräämisoikeutta rajoittavista toimenpiteistä tehdään asianmukaiset kirjalliset päätökset. Rajoitustoimenpiteet on toteutettava lievimmän rajoittamisen periaatteen mukaisesti ja turvallisesti henkilön ihmisarvoa kunnioittaen. Lastensuojeluyksiköille lasten ja nuorten itsemääräämisoikeuden rajoittamisesta on erityiset säännökset lastensuojelulaissa. Mistä rajoittamistoimenpiteisiin liittyvistä periaatteista yksikössä on sovittu? Asukkaan itsemääräämisoikeuden rajoittaminen on aina toissijainen vaihtoehto ja rajoitteita käytetään ainoastaan asukkaan turvallisuuden takaamiseksi ja perustellusti. Rajoitteiden tarve arvioidaan yhteistyössä asukkaan ja omaisen sekä henkilöstön ja lääkärin kanssa. Päätöksen on aina perustuttava asukkaan tilan tarkkaan ja yksilölliseen arviointiin monipuolisesti ja luotettavia arviointivälineitä käyttäen. Päätöksen rajoitteesta tekee aina lääkäri ja se kirjataan sähköiseen asiakastietojärjestelmään. Kirjaukset tulee tehdä asianmukaisesti ja ymmärrettävästi ja niistä pitää käydä ilmi rajoittamisen ajankohta, rajoittamiseen johtaneet syyt/peruste ja toimenpide, toimenpiteen kesto ja suorittaja sekä todettu vaikutus. Päätös voidaan myös tarvittaessa purkaa. Niissä tilanteissa, joissa rajoittamiseen on välttämätöntä turvautua, rajoitustoimenpiteet pitää toteuttaa mahdollisimman turvallisesti ja asukkaan yksityisyyttä ja ihmisarvoa kunnioittaen sekä perustuslaki, ihmisoikeudet ja Mikevan eettiset periaatteet huomioiden. *Asukas saa käyttää omaa puhelinta ja tietokonetta. Muistetaan että käyttöä voidaan rajoittaa yhteisymmärryksessä, sopimuksin jotka kirjataan. Vain sellaisissa tapauksissa joissa asiakkaan yhteydenpito talon ulkopuolelle vaarantaa hänen omaa tai jonkun toisen henkilön turvallisuutta yhteyden pitoa voidaan rajoittaa lääkärin luvalla. *Asiakkaan liikkumisen rajoittamiseen kuten sitomiseen pyörätuolissa tai turvakaiteen käyttöön sängyssä on aina oltava lääkärin kirjallinen lupa. *Asukkaan huoneen oven voi lukita liikkumisen rajoittamiseksi turvallisuussyistä esimerkiksi siivouksen ajaksi (liukastumisvaara tai aggressiivisuus) asiakkaan kanssa yhteisymmärryksessä tehdyllä sopimuksella. *Kaikki asiakkaan ohjauksesta tai hoidosta kieltäytyminen kirjataan DomaCare-ohjelmaan. Hoidon- ja ohjauksen on tapahduttava yhteisymmärryksessä. (kynsien leikkaamiset, hiusten- ja ihon hoito, peseytymiset yms.) *Terveyden tilan kannalta välttämättömiä kieltäytymisiä/rajoittamisia esimerkiksi karkailu, vesijuoppous, paastoaminen, hoitotoimenpiteistä tai lääkkeistä kieltäytyminen, aggressiivinen tai muu yhteisön kannalta sopimaton käytös pyritään ennakoimaan ja yhteistyömenetelmät pyritään sopimaan ennakkoon asiakkaan henkilökohtaisessa itsemääräämisoikeussopimuksessa. Tarvittaessa otetaan yhteyttä hoitavaan lääkäriin/-psykiatriin rajoittamisluvan saamiseksi. *Riippuvuuksiin liittyviä rajoittamisia voidaan perustella talon säännöillä; alkoholin ja huumeiden käyttö päihteettömässä hoitoyksikössä on kiellettyä. Esimerkiksi psykoedukaatioryhmissä voi käsitellä riippuvuusasioita ja antaa tarvittavaa tietoa päihteettömyydestä. *Tupakointikäytänteet /-tottumukset otetaan huomioon asiakkaan henkilökohtaista itsemääräämisoikeussopimusta laadittaessa. Tupakointitottumuksissa pyritään ohjaamaan terveyttä edistävään suuntaan ja sopimukseen kirjattuja rajoituksia (esim. tuntitupakat) puretaan heti kun siihen on mahdollisuus. *Rahan käyttöä koskevissa asioissa pyritään henkilökohtaiseen itsemääräämisoikeussopimukseen kirjattuun suunnitelmaan niin asiakkaan kuin edunvalvojan tai/ja omaisen näkemystä kuullen. Pohdittavaksi: - Miten toimintaa ja työkäytäntöjä arvioidaan itsemääräämisoikeuden toteutumisen näkökulmasta (rutiininomaiset käytännöt, vierailuajat, ruokailuajat, netin ja puhelimen käyttö ym.) Itsemääräämisoikeuden rajoittamisesta suositellaan laadittavaksi yksikön omat ohjeet. Tämä helpottaa työntekijöiden perehtymistä aiheeseen käytännön työn näkökulmasta ja edistää siten usein haavoittuvassa asemassa olevan asiakkaan oikeusturvaa. Asiakkaan kohtelu Suuri osa sosiaalipalveluista tehdyistä kanteluista koskee asiakkaan kokemaa epäasiallista kohtelua tai epäonnistunutta vuorovaikutustilannetta työntekijän kanssa. Asiakkaalla on oikeus tehdä muistutus toimintayksikön vastuuhenkilölle tai johtavalle viranhaltijalle, mikäli hän on tyytymätön kohteluunsa. Palvelun perustuessa ostosopimukseen muistutus tehdään järjestämisvastuussa olevalle viranomaiselle. Yksikössä tulisi kuitenkin ilman muistutustakin kiinnittää huomiota ja tarvittaessa reagoida epäasialliseen tai loukkaavaan käytökseen asiakasta kohtaan. Omavalvontasuunnitelmaan kirjataan, miten varmistetaan asiakkaiden asiallinen kohtelu ja miten menetellään, jos epäasiallista kohtelua havaitaan? Miten asiakkaan ja tarvittaessa hänen omaisensa tai läheisensä kanssa käsitellään asiakasta kohdannut haittatapahtuma tai vaaratilanne? 8

9 Asukkaalla on oikeus saada hyvää hoitoa ja yksilöllistä, tasa-arvoista kohtelua. Kaikenlainen asukkaan epäasiallinen tai loukkaava kohtelu on ehdottomasti kielletty. Jokaisella työntekijällä on velvollisuus ilmoittaa viipymättä esimiehelleen, jos huomaa epäasiallista kohtelua alkaen sosiaalihuoltolain 48 ja 49 velvoittavat sosiaalihuollon henkilökunnan ilmoittamaan viipymättä toiminnasta vastaavalle henkilölle, jos he huomaavat tehtävissään epäkohtia tai ilmeisiä epäkohdan uhkia asiakkaan sosiaalihuollon toteuttamisessa. Epäkohdalla tarkoitetaan esimerkiksi asukkaan epäasiallista kohtaamista, asukkaan loukkaamista sanoilla, asiakasturvallisuudessa ilmeneviä puutteita, asukkaan kaltoin kohtelua ja toimintakulttuurista johtuvia asukkaalle vahingollisia toimia. Kaltoin kohtelulla tarkoitetaan fyysistä, psyykkistä tai kemiallista eli lääkkeillä aiheutettua kaltoin kohtelua. Esimerkiksi asukasta tönitään, lyödään tai uhkaillaan, käytetään hyväksi fyysisesti tai taloudellisesti, puhutellaan epäasiallisesti ja loukkaavasti tai palvelussa, asukkaan aseman ja oikeuksien toteuttamisessa, perushoivassa ja hoidossa on vakavia puutteita. Ilmoituslomake ja työohje ilmoitusvelvollisuuden toteuttamista löytyy ims:stä. Ilmoituksen vastaanottaneen henkilön on ilmoitettava asiasta kunnan sosiaalihuollon johtavalle viranhaltijalle. Ilmoitus voidaan tehdä salassapitosäännösten estämättä. Ilmoituksen tehneeseen henkilöön ei saa kohdistaa kielteisiä vastatoimia ilmoituksen seurauksena. Mikäli epäkohtaa ei saada korjattua, on asiasta ilmoitettava aluehallintovirastolle. Asukkaan kohdatessa epäasiallista kohtelua, tilanteen vaatimalla tavalla otetaan asia viipymättä keskusteluun asianomaisten henkilöiden ja/tai asukkaan läheisen/ edustajan kanssa ja selvitetään tilanne mahdollisimman pian tapahtuman jälkeen. Jos asukas/läheinen on tyytymätön saamaansa kohteluun, hänellä on asiakaslain 23 :n mukaan oikeus tehdä muistutus toimintayksikön vastuuhenkilölle tai johtavalle viranhaltijalle. Muistutus käsitelään yksikön vastaavan ohjaajan ja alueen palvelu- ja/tai aluejohtajan kanssa välittömästi. Vastaus muistutuksesta annetaan kirjallisesti 30 vrk sisällä.asukkaalle. Kirjallinen vastaus sisältää ratkaisun perustelut sekä selkeästi ne toimenpiteet, joihin muistutuksen johdosta ryhdytään. Tarvittaessa asukasta ja hänen läheistään ohjataan ottamaan yhteyttä sosiaali- ja potilasasiamieheen. Muistutuksen asiakirjat säilytetään yksikön arkistossa erillään asukasasiakirjoista. Muistutuksista kirjataan poikkeama IMStoiminnanohjausjärjestelmään. Poikkeamat käsitellään yksikössä henkilökunnan kanssa kuukausittain. Asiakkaan osallisuus Asiakkaiden ja omaisten osallistuminen yksikön laadun ja omavalvonnan kehittämiseen Eri-ikäisten asiakkaiden ja heidän perheidensä ja läheistensä huomioon ottaminen on olennainen osa palvelun sisällön, laadun, asiakasturvallisuuden ja omavalvonnan kehittämistä. Koska laatu ja hyvä hoito voivat tarkoittaa eri asioita henkilöstölle ja asiakkaalle, on systemaattisesti eritavoin kerätty palaute tärkeää saada käyttöön yksikön kehittämisessä. Palautteen kerääminen Miten asiakkaat ja heidän läheisensä osallistuvat yksikön toiminnan, laadun ja omavalvonnan kehittämiseen? Miten asiakaspalautetta kerätään? Jatkuva asiakaspalaute ja säännöllisesti tehtävät tyytyväisyysmittaukset ovat osa jatkuvaa parantamista ja ne auttavat suuntaamaan toiminnan kehittämistä ja annetun palvelun laatua. Palautetta voi antaa suoraan suullisesti asianomaiselle tai yleisesti asukaspalaverissa, puhelimitse/sähköpostitse, www-sivujen kautta. Asukkailta ja omaisilta/läheisiltä hankitaan asiakaspalautetta myös keskustelemalla aktiivisesti asukkaiden ja omaisten/läheisten kanssa. Omaisten/läheisten illat ovat myös oivallisia tilanteita palautteen ja kehittämisideoiden keräämiselle. Asukas- ja omais- /läheistyytyväisyyskyselyt tehdään 1 x vuodessa. Palautteen käsittely ja käyttö toiminnan kehittämisessä Miten asiakaspalautetta hyödynnetään toiminnan kehittämisessä? Suulliset palautteet kirjataan asiakastietojärjestelmään Keskustelu-välilehdelle, jotka käsitellään yksikön tiimipalaverissa. Asiakaspalautetta hyödynnetään toiminnan laadun parantamisessa ja vahvistetaan palautteista tulleita toimivia käytänteitä. Vuoden 2016 asukas-, läheis- ja asiakastyytyväisyyskyselyt suoritettiin toiminnan vuosikellon mukaisesti. Kyselyjen tulokset ja kehittämistoimenpiteet on käsitelty henkilökunnan kanssa yksikön tiimipalaverissa sekä asukkaiden kanssa yhteisökokouksessa. Tyytyväisyyskyselyjen tulosten pohjalta on laadittu kehittämis-/ylläpitosuunnitelma vuodelle (LIITE 4). Ruuhikodin asukas-, läheis- ja asiakastyytyväisyyskyselyjen painopistealueet vuodelle ASUKASTYYTYVÄISYYS 9

10 1.Palvelukodin tilat ovat kodikkaat ja viihtyisät 2. Koen, että saamani palvelu on hyvää 3. Minulla on hyvä ja turvallinen olla LÄHEISTYYTYVÄISYYS 1.Koen, että läheiseni saama palvelu on hyvää 2.Palvelukodin ilmapiiri on lämmin ja avoin 3.Yhteistyö on toimiva omaohjaajan kanssa ASIAKASTYYTYVÄISYYS 1.Yhteisöllisyys näkyy voimavarana -> yhteistyö omaisten kanssa, palvelukodin ulkopuolinen yhteistyö, tapahtumat, juhlat 2.Hinta-laatusuhde on hyvä -> palvelun taso, kehittyminen, raportointi 3.Toimintamme on tavoitteellista -> kuntoutus, toimintakyvyn ylläpito, virikkeellisyys Kehittämistoimenpiteiden väliarviointi pidetään puolen vuoden kuluttua kehittämis-/ylläpitosuunnitelman laatimisesta. Loppuarviointi pidetään ennen seuraavia tyytyväisyyskyselyjä. Tyytyväisyyskyselyiden toteutumisesta sekä kehittämis-/ylläpitosuunnitelmien teosta on vastuussa yksikön vastaava ohjaaja Asiakkaan oikeusturva a) Muistutuksen vastaanottaja Palvelukodin päällikkö: Pasi Saarikoski, puh Laukaa: Perusturvajohtaja Vuokko Hiljanen b) Sosiaaliasiamiehen nimi ja yhteystiedot sekä tiedot hänen tarjoamistaan palveluista YHTEYSTIEDOT: Hankasalmi, Joutsa, Jyväskylä, Jämsä, Kannonkoski, Karstula, Kinnula, Kivijärvi, Konnevesi, Kuhmoinen, Kyyjärvi, Laukaa, Luhanka, Muurame, Petäjävesi, Pihtipudas, Saarijärvi, Toivakka, Uurainen, Viitasaari ja Äänekoski: Sosiaaliasiamies Eija Hiekka matkapuhelin puhelinaika ma to klo 9 11 sähköposti: sosiaaliasiamies@koske.fi Palokka, Puuppola, Tikkakoski, Vaajakoski (entisen Jyväskylän mlk:n alueet): Sosiaaliasiamies Tanja Hänninen matkapuhelin puhelinaika tiistaisin klo 9 11 sähköposti: sosiaaliasiamies@koske.fi Henkilökohtaista käyntiä varten aika varataan etukäteen. Käyntiosoite Jyväskylän Tourulassa: Matarankatu 4 tai tarvittaessa muu paikka sopimuskunnassa. Postiosoite: Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, Sosiaaliasiamies, Matarankatu 4, JYVÄSKYLÄ. Sosiaaliasiamiehen yhteystiedot ovat esillä myös yksikön ilmoitustaululla. Sosiaaliasiamiehen tehtäviin kuuluu: - Neuvoa asiakkaita lain soveltamiseen liittyvissä asioissa - Avustaa asiakasta muistutuksen tekemisessä - Tiedottaa asiakkaan oikeuksista - Toimia muutenkin asiakkaan oikeuksien edistämiseksi ja toteuttamiseksi - Seurata asiakkaiden oikeuksien ja aseman kehitystä kunnassa ja antaa siitä selvitys vuosittain kunnanhallitukselle. c) Kuluttajaneuvojan nimi, yhteystiedot sekä tiedot hänen tarjoamistaan palveluista Kuluttajaneuvoja puh: arkisin 9-15 sähköinen yhteydenotto: sähköiseen yhteydenottolomakkeeseen vastataan n.5 työpäivän kuluessa. Vastauksen saa pääsääntöisesti puhelimitse (lomakkeen saa Kuluttajaneuvojan tehtävät: - avustaa ja sovittelee kuluttajan ja yrityksen välisissä riitatilanteissa - antaa tietoa kuluttajalle ja yritykselle kuluttajan oikeuksista ja velvollisuuksista 10

11 d) Miten yksikön toimintaa koskevat muistutukset, kantelu- ja muut valvontapäätökset käsitellään ja huomioidaan toiminnan kehittämisessä? Muistutukset ja kantelu- ja muut valvontapäätökset huomioidaan toiminnan kehittämisessä käymällä ne aina läpi yksikön tiimipalavereissa ja laatimalla niihin yhdessä henkilökunnan kanssa korjaavat toimenpiteet, josta dokumentointi asianmukaisesti tiimipalaverimuistioihin. Lisäksi muistutuksista, kantelu- ja muut valvontapäätöksistä vastaava ohjaaja informoi palveluja/tai aluejohtajaa. Vastaava ohjaaja antaa muistutuksen antajalle kirjallisen vastineen. Kaikista muistutuksista ja kanteluista kirjataan IMS-toimintajärjestelmään poikkeamaraportti. e) Tavoiteaika muistutusten käsittelylle Neljä viikkoa. PALVELUN SISÄLLÖN OMAVALVONTA (4.3) Hyvinvointia, kuntoutumista ja kasvua tukeva toiminta a) Asiakkaiden fyysisen, psyykkisen, kognitiivisen ja sosiaalisen toimintakyvyn ja hyvinvoinnin edistäminen Jokaiselle asukkaalle laaditaan yksilöllinen ja kokonaisvaltainen hoito- ja kuntoutussuunnitelma, jossa huomioidaan hänen voimavarat ja tarpeet, mieltymykset sekä hänelle tärkeät riitit ja rituaalit. Suunnitelma ohjaa fyysisen, psyykkisen, kognitiivisen ja sosiaalisen toimintakyvyn ja hyvinvoinnin edistämiseen ja ylläpitämiseen sekä asukkaan näköiseen hyvään elämään. Yksikön palvelutoiminta perustuu toimintakykyä ja kuntoutumista edistävään työotteeseen sekä toteutuu turvallisesti ja oikeaaikaisesti. Tavoitteena on asukkaan toimintakyvyn edistäminen ja ylläpitäminen sekä sairauksien hyvä hallinta. Omaohjaajatiimi suunnittelee asukkaan kanssa tavoitteiden mukaiset kuntoutumisen periaatteet ja toteutuksen. Siihen kuuluu yksilöllisiä toimia (omaohjaajatoimintaa yms.) ja huomioitavia seikkoja sekä yksikön järjestämää toimintaa (esim. virkistystoiminta, kuntouttavat ryhmät, työtoiminta). Fyysistä toimintakykyä voidaan tukea ja ylläpitää yksilöllisten harjoitteiden ja liikuntaryhmien avulla. Asukasta kannustetaan osallistumaan erilaisiin yhteisiin toimintoihin sekä mahdollisuuksiensa mukaan myös yksikön ulkopuoliseen toimintaan. Sosiaalista toimintakykyä vahvistetaan eri ryhmiin osallistumalla, itsenäistä asiointia tukemalla sekä yhteisöllisellä toiminnalla. Asukkaan psyykkisen toimintakyvyn tukemisessa on keskeistä, että työntekijä osaa huomioida asukkaan kognitiiviset toiminnot, joita ovat mm. kielelliset toiminnot, ajattelu, ongelmanratkaisu sekä päätöksenteko. Kaikessa arjen toiminnassamme tähdätään asukkaan persoonalähtöiseen hoivaan ja osallistamiseen sekä asukkaan kuulemiseen häntä koskevissa asioissa. Hyvä omaohjaajasuhde, yhteisöllisyys ja turvallinen arki edesauttavat tätä tavoitetta. Asukkaiden päivä- ja ryhmätoiminnot: Yksikön toimintaa ohjaavat viikko-ohjelma (LIITE 1) juhla/tapahtumakalenteri (LIITE 2), sekä normaaliin kalenterikiertoon liittyvät tapahtumat (esim. joulu, pääsiäinen jne.). b) Lasten ja nuorten liikunta- ja harrastustoiminnan toteutuminen - Asiakkaiden hoito- ja palvelusuunnitelmiin kirjataan tavoitteita, jotka liittyvät päivittäiseen liikkumiseen, ulkoiluun, kuntoutukseen ja kuntouttavaan toimintaan. Miten asiakkaiden toimintakykyä, hyvinvointia ja kuntouttavaa toimintaa koskevien tavoitteiden toteutumista seurataan? Asukkaan alkuvaiheen sopeutumista yksikköömme seuraa erityisesti omaohjaaja havainnoimalla ja keskustelemalla asukkaan (ja läheisten) kanssa heidän tuntemuksista ja ajatuksista. Ensimmäisen hoito- ja kuntoutussuunnitelman valmistuttua tavoitteiden toteutumista seurataan ja arvioidaan keskustellen, havainnoiden ja päivittäiskirjausten kautta. Tarvittaessa päivitetään ja muutetaan henkilökohtaista suunnitelmaa enemmän asukkaan toiveita ja tarpeita vastaavaksi. Jatkossa suunnitelmia päivitetään vähintään puolen vuoden välein ja aina tarvittaessa. Toimintakyvyn ja kuntoutuksen vaikuttavuuden arvioimisessa hyödynnetään RAI-toimintakykymittauksia (puolen vuoden välein), seurataan ravitsemusta ja painoa (vähintään kerran kuussa) Tarvittaessa seurataan myöskin mahdollisten lääkehoitojen ja lääkemuutosten vaikuttavuutta asukkaan hyvinvointiin. Saaduilla tiedoilla, tuloksilla ja muutoksilla ei ole merkitystä, jos niitä ei kommunikoida tiimin jäsenille, kirjata hoito- ja kuntoutussuunnitelmaan ja viedä käytäntöön. Siksi omaohjaajan tärkeä tehtävä on huolehtia tiedon siirtämisestä tiimipalavereissa tiimilleen. Yksi tärkeä asukkaan hyvän elämän seurantakeino on omaohjaajan antama oma aika omalle asukkaalle viikottain. Tämä mahdollistaa omaohjaajalle ja asukkaalle yhteisen rauhallisen hetken jutusteluun, yhteiseen tekemiseen sekä asukkaan hyvinvoinnin seuraamiseen. Ravitsemus Miten yksikön omavalvonnassa seurataan asiakkaiden riittävää ravinnon ja nesteen saantia sekä ravitsemuksen tasoa? - Yksikön työntekijät valmistavat ruoan yksikössä. Jokaisella yksikössä työskentelevällä on hygieniapassi. - Aterialistat perustuvat valtion ravitsemusneuvottelukunnan suosituksiin. 11

12 -Asukkaiden ravitsemustilaa seurataan MNA-testein sekä päivittäin ruokailutilanteissa. Dokumentointi asiakastietojärjestelmään. - Aterioita tarjotaan viisi kertaa päivässä ja asukkailla on mahdollisuus yöpalaan. - ruokailuajat: *aamupala *lounas *kahvi *päivällinen *iltapala Ruokailutilat * Lounas ja päivällinen ruokaillaan ylätalon ruokasalissa. Aamupala, päiväkahvi sekä iltapala kummassakin talossa erikseen - ruokalista *neljän viikon kiertävä ruokalista. Asukkaat saa esittää ruokatoiveitaan listalle. - ruokailutilanteiden käytänteet *asukkaat tulevat ruokailuihin pääsääntöisesti omatoimisesti. Jos asukas ei muista / kykene hänet haetaan ruokailuihin. - erityisruokavalioiden huomioiminen *huomioidaan diagnoosit - asukkaiden osallistuminen ruoan valmistukseen *esim. voileipien päällystäminen - miten seurataan asukkaan riittävää ravinnon ja nesteen saantia ja ravitsemuksen tasoa? *päivittäinen havainnointi. Punnitukset min. 1 krt/kk. Vyötärönympärys mittaus. Nestelista. Laboratoriokokeet. -mihin kirjataan ja seurataan? *Doma Care Hygieniakäytännöt Yksikölle laaditut toimintaohjeet sekä asiakkaiden yksilölliset hoito- ja palvelusuunnitelmat asettavat hygieniakäytännöille tavoitteet, joihin kuuluvat asiakkaiden henkilökohtaisesta hygieniasta huolehtimisen lisäksi tarttuvien sairauksien leviämisen estäminen. Miten yksikössä seurataan yleistä hygieniatasoa ja miten varmistetaan, että asiakkaiden tarpeita vastaavat hygieniakäytännöt toteutuvat laadittujen ohjeiden ja asiakkaiden hoito- ja palvelusuunnitelmien mukaisesti? Yksikössä on nimetty hygieniasta vastaava, joka huolehtii ja seuraa asukkaiden päivittäisen henkilökohtaisen hygienian toteutumista ja ohjaa yksikön henkilökuntaa hygieniakäytännöissä. Infektiotaudin välttäminen tapahtuu katkaisemalla siltä tartuntatie. Hyvän käsihygienian noudattaminen on ylivoimaisesti tärkein tapa välttää infektioita. Yksikössä henkilökuntaa ja asukkaita ohjeistetaan suullisesti ja kirjallisesti noudattamaan asianmukaiseta käsihygieniaa ja asukkaita sekä vierailijoita ohjataan ja tuetaan hoitamaan omaa henkilökohtaista hygieniaansa. Infektiohoitajaa konsultoidaan tarvittaessa. Yksikössä noudatetaan terveystarkastajan hyväksymää omavalvontasuunnitelmaa. Näin hyvällä ruokahygienialla ehkäistään epidemioiden synty. Henkilöstöltä vaaditaan hygieniapassi ja tarvittaessa salmonellatodistukset.yksikössä on myös kirjalliset siivous- ja jätesuunnitelmat. IMS:stä löytyvät: Hygieniakäytännöt-työohje, infektiotartuntojen ehkäiseminen-työohje sekä epidemiatilanteissa toimiminentyöohje. Terveyden- ja sairaanhoito Palvelujen yhdenmukaisen toteutumisen varmistamiseksi on yksikölle laadittava toimintaohjeet asiakkaiden hammashoidon sekä kiireettömän ja kiireellisen sairaanhoidon järjestämisestä. Toimintayksiköllä on oltava ohje myös äkillisen kuolemantapauksen varalta. a) Miten yksikössä varmistetaan asiakkaiden hammashoitoa, kiireetöntä sairaanhoitoa, kiireellistä sairaanhoitoa ja äkillistä kuolemantapausta koskevien ohjeiden noudattaminen 12