Kuntayhtymän nimi: Sote -alueen nimi: Etelä. Postitoimipaikka Veikkola. Puhelin

Transkriptio

1 SOSIAALIPALVELUJEN OMAVALVONTASUUNNITELMA PALVELUNTUOTTAJAA KOSKEVAT TIEDOT (4.1.1) Palveluntuottaja Yksityinen palvelujentuottaja Nimi: Hakami Oy (Mikeva Oy) Palveluntuottajan Y-tunnus: Kunnan nimi: Kirkkonummi Kuntayhtymän nimi: Sote -alueen nimi: Etelä Toimintayksikön nimi Hoitokoti Tammikartano Toimintayksikön sijaintikunta yhteystietoineen Hyvänmielenkuja Veikkola Palvelumuoto; asiakasryhmä, jolle palvelua tuotetaan; asiakaspaikkamäärä Asumispalvelut/Tehostettu palveluasuminen- vanhukset; 22 Toimintayksikön katuosoite Hyvänmielenkuja 4 Postinumero Toimintayksikön vastaava esimies Tiina Määttänen Postitoimipaikka Veikkola Puhelin Sähköposti tiina.maattanen@mikeva.fi Toimintalupatiedot (yksityiset sosiaalipalvelut) Aluehallintoviraston/Valviran luvan myöntämisajankohta (yksityiset ympärivuorokautista toimintaa harjoittavat yksiköt) , muutosluvan myöntämisen ajankohta Palvelu, johon lupa on myönnetty Asumispalvelut/Tehostettu palveluasuminen- vanhukset Kunnan päätös ilmoituksen vastaanottamisesta Ilmoituksenvarainen toiminta (yksityiset sosiaalipalvelut) Aluehallintoviraston rekisteröintipäätöksen ajankohta Elintarviketoimittaja: Kespro Hygienia-, hoiva- ja siivoustuotteet: Suomen MediTuote Oy Kiinteistönhuolto: 4Service Oy IT-palvelut: SystemaStore Paloilmoitin- ja sammutuslaitteisto: Kauriala Oy HSY ja Lassila&Tikanoja: jätehuolto, keräyspaperi Alihankintana ostetut palvelut ja niiden tuottajat kirjaamo@valvira.fi PL 210, Helsinki Lintulahdenkuja 4, Helsinki Faksi Puhelin Koskenranta 3, Rovaniemi Faksi

2 TOIMINTA-AJATUS, ARVOT JA TOIMINTAPERIAATTEET (4.1.2) Toiminta-ajatus Toimintayksikkö perustetaan tuottamaan palvelua tietylle asiakasryhmälle tietyssä tarkoituksessa. Toiminta-ajatus ilmaisee, kenelle ja mitä palveluita yksikkö tuottaa. Toiminta-ajatus perustuu toimialaa koskeviin erityislakeihin kuten lastensuojelu-, vammaispalvelu-, kehitysvammahuolto- sekä mielenterveys- ja päihdehuoltolakeihin sekä vanhuspalvelulain säädöksiin. Mikä on yksikön toiminta-ajatus? Mikevan toiminta-ajatuksena on tuottaa laadukkaita ja monipuolisia asumis-, hoiva ja kuntoutuspalveluja. Asumispalveluiden ympärille rakentuu vahva tukipalveluiden kokonaisuus, joka mahdollistaa monipuolisen palvelutarjonnan kunta-asiakkaiden tarpeisiin. Mikevan laadukas asumis- ja tukipalvelutoiminta toteutuu erinomaisen asiakaspalvelun avulla ja käytössä on jatkuvan parantamisen ja kehittämisen toimintatapa. Hoitokoti Tammikartano tarjoaa hyvää ja laadukasta hoitoa ja huolenpitoa ikäihmisille. Haluamme luoda asukkaillemme turvallisen ja kodinomaisen ilmapiirin, jossa mahdollistuu mielekäs elämä. Hoito-, palvelu- ja kuntoutussuunnitelma pohjautuu asukkaan omiin tarpeisiin ja toiveisiin. Toimintaamme ohjaavia tekijöitä ovat mm. kuntouttava työote, laadukas saattohoito sekä asukkaan elämän mielekkyys. Arvot ja toimintaperiaatteet Arvot liittyvät läheisesti työn ammattieettisiin periaatteisiin ja ohjaavat valintoja myös silloin, kun laki ei anna tarkkoja vastauksia käytännön työstä nouseviin kysymyksiin. Yksikön arvot kertovat työyhteisön tavasta tehdä työtä. Ne vaikuttavat päämäärien asettamiseen ja keinoihin saavuttaa ne. Yksikön toimintaperiaatteet kuvaavat yksikön päivittäisen toiminnan tavoitteita ja asiakkaan asemaa yksikössä. Toimintaperiaatteita voivat olla esimerkiksi yksilöllisyys, turvallisuus, perhekeskeisyys, ammatillisuus. Yhdessä arvojen kanssa toimintaperiaatteet muodostavat yksikön toimintatapojen ja -tavoitteiden selkärangan ja näkyvät mm. asiakkaan ja omaisten kohtaamisessa. Mitkä ovat yksikön arvot ja toimintaperiaatteet? Mikevakonsernin palvelukodeissa toimintaa ohjaavat Hyvä Olla-arvot, jotka näkyvät toiminnassamme kokonaisvaltaisesti, asukkaan ja kunta-asiakkaan kohtelussa sekä työyhteisöjen sisällä. Arvot avataan palvelukodissa yhdessä asukkaiden ja omaisten kanssa ja ne muodostuvat kodin arvoiksi. Aikuisuus ja ammatillisuus ovat tärkeitä työyhteisöarvoja. Arvot määritellään organisaatioyksiköittäin aina siten, miten ne vaikuttavat kunkin yksikön toimintaan ja luovat pohjaa toiminnalle. Hoitokoti Tammikartanon arvoja ovat tyytyväinen asukas ja omainen, luottamus, ystävyys työtoverin kunnioitus ja arvostus, osaaminen, onnistuminen ja hymy. Ne näkyvät toiminnassamme kokonaisvaltaisesti, asukkaan ja kunta-asiakkaan kohtelussa sekä työyhteisön sisällä. Tammikartanon arvoihin kuuluu myös käytössämme oleva kuntouttava työote: kannustamista omatoimisuuteen ja myönteistä asukkaan voimavaroja tukevaa yhdessä tekemistä. Onnistumisen kautta asukkaan toimintakyky ja elämänlaatu paranevat. Saattohoito: eettisinä lähtökohtina ovat ihmisarvo, oikeudenmukaisuus, loukkaamattomuus ja itsemääräämisoikeus. Saattohoidettavan vierellä on aina hoitaja, myös omaisten läsnäoloa ja hoitoon osallistumista tuetaan. Asukkaan hyvä olo, kivuttomuus ja turvallisuuden tunne ovat meille ensiarvoisen tärkeitä. Ammattitaito: sitoutuminen, työn mielekkyys, toimiva yhteistyö, vähäinen vaihtuvuus, jatkuva työn kehittäminen ja luovuus ovat meidän henkilökunnan työhyvinvointiin liittyvät avainsanat. RISKINHALLINTA (4.1.3) Omavalvonta perustuu riskinhallintaan, jossa palveluun liittyviä riskejä ja mahdollisia epäkohtia huomioidaan monipuolisesti. Riskit voivat aiheutua esimerkiksi fyysisestä toimintaympäristöstä (kynnykset, vaikeakäyttöiset laitteet), toimintatavoista, asiakkaista tai henkilökunnasta. Usein riskit ovat monien virhetoimintojen summa. Riskinhallinnan edellytyksenä on, että työyhteisössä on avoin ja turvallinen ilmapiiri, jossa sekä henkilöstö että asiakkaat ja heidän omaisensa uskaltavat tuoda esille laatuun ja asiakasturvallisuuteen liittyviä epäkohtia. Riskinhallinnan järjestelmät ja menettelytavat Riskinhallinnassa laatua ja asiakasturvallisuutta parannetaan tunnistamalla jo ennalta ne kriittiset työvaiheet, joissa toiminnalle asetettujen vaatimusten ja tavoitteiden toteutuminen on vaarassa. Riskinhallintaan kuuluu myös suunnitelmallinen toiminta epäkohtien ja todettujen riskien poistamiseksi tai minimoimiseksi sekä toteutuneiden haittatapahtumien kirjaaminen, analysointi, raportointi ja jatkotoimien toteuttaminen. Palveluntuottajan vastuulla on, että riskinhallinta kohdistetaan kaikille omavalvonnan osaalueille. 2

3 Riskinhallinnan työnjako Johdon tehtävänä on huolehtia omavalvonnan ohjeistamisesta ja järjestämisestä sekä siitä, että työntekijöillä on riittävästi tietoa turvallisuusasioista. Johto vastaa siitä, että toiminnan turvallisuuden varmistamiseen on osoitettu riittävästi voimavaroja. Heillä on myös päävastuu myönteisen asenneympäristön luomisessa turvallisuuskysymyksiä kohtaan. Riskinhallinta vaatii aktiivisia toimia myös muulta henkilöstöltä. Työntekijät osallistuvat turvallisuustason ja -riskien arviointiin, omavalvontasuunnitelman laatimiseen ja turvallisuutta parantavien toimenpiteiden toteuttamiseen. Riskinhallinnan luonteeseen kuuluu, ettei työ ole koskaan valmista. Koko yksikön henkilökunnalta vaaditaan sitoutumista, kykyä oppia virheistä sekä muutoksessa elämistä, jotta turvallisten ja laadukkaiden palveluiden tarjoaminen on mahdollista. Eri ammattiryhmien asiantuntemus saadaan hyödynnetyksi ottamalla henkilöstö mukaan omavalvonnan suunnitteluun, toteuttamiseen ja kehittämiseen. Riskinhallinnan tavoitteena on tunnistaa ja dokumentoida sekä ehkäistä poikkeamat, määrittää ja toteuttaa niille korjaavat toimenpiteet ja toimenpiteiden vastuuhenkilöt. Strategisesta riskien hallinnasta vastaa Mikevan johtoryhmä. Toiminnan riskejä arvioidaan mm. poistumisturvallisuusselvityksessä, pelastussuunnitelmassa, riskikartoituksessa sekä lääkehoitosuunnitelmassa. Yksikön riskikartoitukset tehdään kerran vuodessa laatukalenterin mukaisesti ja ne käsitellään tiimipalaverissa, sekä alueellisissa työsuojelutoimikunnan kokouksissa. Riskikartoitukset sisältävät fysikaaliset vaaratekijät, henkinen kuormittuminen, kemialliset ja biologiset vaaratekijät, tapaturman vaarat ja ergonomian. Riskikartoitusten kehittämissuunnitelmaan aikataulutetaan korjaukset, nimetään korjausten vastuuhenkilö sekä väli- ja loppuarvioinnit. Alueen palvelujohtaja työsuojelupäällikkönä vastaa siitä, että puutteet korjataan. Pelastussuunnitelma, poistumisturvallisuusselvitys ja lääkehoitosuunnitelma tarkistetaan vuosittain ja päivitetään tarpeen mukaan. Riskien tunnistaminen Riskinhallinnan prosessissa sovitaan toimintatavoista, joilla riskit ja kriittiset työvaiheet tunnistetaan. Miten henkilökunta tuo esille havaitsemansa epäkohdat, laatupoikkeamat ja riskit? Jokaisella hoitokodin työntekijällä on velvollisuus tuoda esille havaitsemansa epäkohdat, laatupoikkeamat ja riskit. Tammikartanossa on käytössä sähköinen IMS-toimintajärjestelmä, kuten koko Mikevassa. Järjestelmä mahdollistaa epäkohtien, laatupoikkeamien ja riskien kirjallisen esiintuomisen. Asukkailta ja omaisilta saatu suullinen palaute laatuun ja asukasturvallisuuden epäkohtiin liittyen kirjataan sähköiseen asiakastietojärjestelmään, kirjallinen reklamaatio kirjataan IMS-toimintajärjestelmään laatupoikkeamana. Riskien käsitteleminen Haittatapahtumien ja läheltä piti-tilanteiden käsittelyyn kuuluu niiden kirjaaminen, analysointi ja raportointi. Vastuu riskinhallinnassa saadun tiedon hyödyntämisestä kehitystyössä on palvelun tuottajalla, mutta työntekijöiden vastuulla on tiedon saattaminen johdon käyttöön. Haittatapahtumien käsittelyyn kuuluu myös niistä keskustelu työntekijöiden, asiakkaan ja tarvittaessa omaisen kanssa. Jos tapahtuu vakava, korvattavia seurauksia aiheuttanut haittatapahtuma, asiakasta tai omaista informoidaan korvausten hakemisesta. Miten yksikössä käsitellään haittatapahtumat ja läheltä piti-tilanteet ja miten ne dokumentoidaan? Haittatapahtumat ja läheltä piti tilanteet kirjataan IMS-toimintajärjestelmän Raportti-osioon, jota palvelukodin päällikkö seuraa ajantasaisesti. Tarvittaessa korjaava toimenpide välittömästi tai mahdollisimman pian, lisäksi niiden kirjaaminen. Haittatapahtumat ja läheltä piti-tilanteet käsitellään ja dokumentoidaan aina Tammikartanon tiimipalavereissa henkilökunnan kanssa vähintään kuukausittain. Vakavat laatupoikkeamat vaativat nopean puuttumisen, ne käsitellään heti ja saatetaan aina tiedoksi sille tasolle ja niille yhteistyötahoille kuin se on tarpeen ja lisäksi dokumentoidaan. Tammikartanossa seurataan säännöllisesti IMS- mittaristolla haittatapahtumien ja läheltä piti tilanteiden lukumäärää sekä arvioidaan, ovatko tehdyt toimenpiteet olleet riittäviä. Haittatapahtumia ja läheltä piti tilanteita käydään läpi myös alueiden työsuojelupalavereissa ja johdon katselmuksessa. Mikäli haittatapahtuma tai läheltä piti-tilanne liittyy asukkaan hoitoon tai muuhun asukkaaseen liittyvään, tehdään siitä kirjaukset IMS-toimintajärjestelmän lisäksi myös asukkaan päivittäisseurantateksteihin sähköiseen DomaCare-asiakastietojärjestelmään. Haittatapahtumien ja läheltä piti-tilanteiden koonti tiedotetaan yhteistyötahoille vuosittain myös hoitokodin toimintakertomuksessa. 3

4 Korjaavat toimenpiteet Laatupoikkeamien, läheltä piti -tilanteiden ja haittatapahtumien varalle määritellään korjaavat toimenpiteet, joilla estetään tilanteen toistuminen jatkossa. Tällaisia toimenpiteitä ovat muun muassa tilanteiden syiden selvittäminen ja tätä kautta menettelytapojen muuttaminen turvallisemmiksi. Myös korjaavista toimenpiteistä tehdään seurantakirjaukset ja -ilmoitukset. Miten yksikössänne reagoidaan esille tulleisiin laatupoikkeamiin, läheltä piti -tilanteisiin ja haittatapahtumiin? Laatupoikkeamat, läheltä piti-tilanteet ja haittatapahtumat vaativat aina korjaavan ja ennaltaehkäisevän toimenpiteen tarkastelun. Korjaavilla toimenpiteillä tarkoitetaan menettelyjä, joiden avulla laatupoikkeamien, läheltä piti-tilanteiden ja haittatapahtumien syyt ja seuraukset saadaan selvitettyä, puutteet korjattua ja niiden uusiutuminen voidaan ehkäistä. Havaitut laatupoikkeamat, läheltä piti-tilanteet ja haittatapahtumat käsitellään hoitokodin tiimipalaverissa henkilökunnan kanssa kerran kuukaudessa. Vakavat laatupoikkeamat ja reklamaatiot käsitellään välittömästi, ja mietitään yhdessä korjaavat toimenpiteitä, jotka aikataulutetaan, vastuutetaan ja joita arvioidaan tulevissa tiimipalavereissa. Yhdessä sovitut toimenpiteet kirjataan tiimipalaverimuistioon ja jokaisella hoitokodin työntekijällä on velvollisuus lukea ja lukukuitata muistio. Muutoksista tiedottaminen Miten muutoksista työskentelyssä (myös todetuista tai toteutuneista riskeistä ja niiden korjaamisesta) tiedotetaan henkilökunnalle ja muille yhteistyötahoille? Muutoksista tiedotetaan Tammikartanon henkilökunnalle sähköpostitse, sähköisen DomaCare-asiakastietojärjestelmän Keskustelu osion kautta sekä henkilökunnan tiimipalavereissa, jotka dokumentoidaan. Asukkaiden tiedottaminen tapahtuu asukaspalaverissa ja/tai jakamalla erillinen tiedote. Yhteistyötahoille tiedotetaan puhelimitse, sähköpostitse tai kirjeitse tilanteen edellyttämällä tavalla. Hoitokoti Tammikartanon palvelukodin päällikkö vastuulla on tiedottaa Mikevan ylempää johtoa, yhteistyötahoja sekä työsuojeluorganisaatiota. OMAVALVONTASUUNNITELMAN LAATIMINEN (3) Omavalvonnan suunnittelusta vastaava henkilö tai henkilöt Omavalvontasuunnitelma laaditaan toimintayksikön johdon ja henkilökunnan yhteistyönä. Omavalvonnan eri osa-alueilla voi olla myös omat vastuuhenkilöt. Ketkä ovat osallistuneet omavalvonnan suunnitteluun? Omavalvonnan suunnitteluun ovat osallistuneet palvelukodin päällikkö sekä henkilökunta ja Mikevan laatutyöryhmä. Omavalvonnan suunnittelusta ja seurannasta vastaavan henkilön yhteystiedot: Palvelukodin päällikkö Tiina Määttänen p Omavalvontasuunnitelman seuranta (määräyksen kohta 5) Omavalvontasuunnitelma päivitetään, kun toiminnassa tapahtuu palvelun laatuun ja asiakasturvallisuuteen liittyviä muutoksia. Miten yksikössä huolehditaan omavalvontasuunnitelman päivittämisestä? Omavalvontasuunnitelman tarkistaminen ja päivittäminen merkitään vuosittain hoitokodin laadittavaan laatukalenteriin. Omavalvontasuunnitelma tarkistetaan vähintään vuosittain ja päivitetään tarpeen mukaan sekä heti mahdollisten toiminnassa tapahtuneiden muutosten jälkeen. Suunnitelman päivittämisestä on vastuussa Tammikartanon palvelukodin päällikkö.. Omavalvontasuunnitelman julkisuus Ajan tasalla oleva omavalvontasuunnitelman pitää olla julkisesti nähtävänä yksikössä siten, että asiakkaat, omaiset ja omavalvonnasta kiinnostuneet voivat helposti ja ilman erillistä pyyntöä tutustua siihen. 4

5 Missä yksikön omavalvontasuunnitelma on nähtävillä? Omavalvontasuunnitelma on nähtävänä hoitokodin yleisissä tiloissa sijaitsevalla ilmoitustaululla ASIAKKAAN ASEMA JA OIKEUDET (4.2) Palvelutarpeen arviointi Hoidon ja palvelun tarvetta arvioidaan yhdessä asiakkaan ja tarvittaessa hänen omaisensa, läheisensä tai laillisen edustajansa kanssa. Arvioinnin lähtökohtana on henkilön oma näkemys voimavaroistaan ja niiden vahvistamisesta. Palvelutarpeen selvittämisessä huomion kohteena ovat toimintakyvyn palauttaminen, ylläpitäminen ja edistäminen sekä kuntoutumisen mahdollisuudet. Palvelutarpeen arviointi kattaa kaikki toimintakyvyn ulottuvuudet, joita ovat fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen ja kognitiivinen toimintakyky. Lisäksi arvioinnissa otetaan huomioon toimintakyvyn heikkenemistä ennakoivat eri ulottuvuuksiin liittyvät riskitekijät kuten terveydentilan epävakaus, heikko ravitsemustila, turvattomuus, sosiaalisten kontaktien vähyys ja kipu. Miten asiakkaan palvelun tarve arvioidaan mitä mittareita arvioinnissa käytetään? Uuden asukkaan palvelun tarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tilanne, jossa yhdessä asukkaan kanssa selvitetään hänen elämäntilanteensa, kartoitetaan ja arvioidaan asukkaan fyysiset, kognitiiviset, psyykkiset, sosiaaliset, kielelliset ja kulttuuriset tarpeet ja voimavarat sekä ympäristötekijät. Palvelutoiminta on tavoitteellista ja sitä arvioidaan säännöllisesti, se perustuu toimintakykyä ja kuntoutumista edistävään työotteeseen sekä toteutuu turvallisesti ja oikea-aikaisesti. Asukkaan palvelun tarpeen arvioinnissa käytetään seuraavia mittareita: MMSE, MNA, Rava, GDS, Barthel, VAS-kipumittari. RAISoft-koulutukset aloitettiin marraskuussa 2015 ja ensimmäiset RAI-arvioinnit on tehty syksyllä Miten asiakas ja/tai hänen omaistensa ja läheisensä otetaan mukaan palvelutarpeen arviointiin? Palvelun tarpeen arviointiin voivat osallistua asukkaan ja omaohjaajan lisäksi asukkaan toiveiden mukaan tai hoidon / kuntoutuksen onnistumisen kannalta välttämättömät henkilöt esim. läheiset, kunnan edustaja, verkostot sekä tarvittaessa lääkäri. Hoito-, palvelu- tai kuntoutussuunnitelma Hoidon ja palvelun tarve kirjataan asiakkaan henkilökohtaiseen, päivittäistä hoitoa, palvelua tai kuntoutusta koskevaan suunnitelmaan. Suunnitelman tavoitteena on auttaa asiakasta saavuttamaan elämänlaadulleen ja kuntoutumiselle asetetut tavoitteet. Päivittäisen hoidon ja palvelun suunnitelma on asiakirja, joka täydentää asiakkaalle laadittua palvelu-/asiakassuunnitelmaa ja jolla viestitään palvelun järjestäjälle asiakkaan palvelutarpeessa tapahtuvista muutoksista. Miten hoito- ja palvelusuunnitelma laaditaan ja miten sen toteutumista seurataan? Jokaiselle asukkaalle laaditaan hoito- ja kuntoutussuunnitelma kuukauden kuluessa hoitokotiin saapumisesta. Asukaslähtöinen hoito- ja kuntoutussuunnitelma sisältää asukkaan elämänkaaritiedot, voimavarakartoituksen, suunnitelman yksilöllisestä ohjauksesta, neuvonnasta, toimintakyvyn ylläpitämisestä, kuntoutuksesta ja apuvälinetarpeesta. Suunnitelma kokoaa, rajaa ja tuo ilmi asukkaan kuntoutuksen tarpeet ja kuntoutumisen voimavarat, palvelujen, hoivan ja hoidon tarpeet sekä ehkäisevän työn mahdollisuudet. Suunnitelman tavoitteena on tukea ja edistää asukaslähtöistä ja kuntouttavaa työtä sekä palvelujen ja niiden arvioinnin kehittämistä koko palvelujärjestelmässä. Hoitoa ja kuntoutusta toteutetaan yhteisöllisesti asukkaan henkilökohtaisen suunnitelman mukaisesti. Suunnitelma päivitetään ja arvioidaan vähintään kaksi kertaa vuodessa tai tarpeen tai sopimuksen mukaan useammin. Suunnitelman laatimiseen voivat osallistua asukas, henkilökunta, läheiset ja hoitavat tahot. Suunnitelma laaditaan sähköisesti DomaCare- asiakastietojärjestelmään. Asukkaan omaohjaaja vastaa suunnitelman ajantasaisuudesta. Suunnitelman toteutukseen sisältyy asukkaan tilanteen jatkuva seuranta päivittäiskirjaamisen yhteydessä. Miten varmistetaan, että henkilökunta tuntee hoito- ja palvelusuunnitelman sisällön ja toimii sen mukaisesti? Yksikön henkilökunta on velvollinen perehtymään kunkin asukkaan hoito- ja palvelusuunnitelmaan ja toimimaan sen mukaisesti. Omaohjaaja tiedottaa yksikön henkilökuntaa asukkaan hoito- ja kuntoutussuunnitelman päivittymisestä. Hoito- ja kuntoutussuunnitelmat ovat nähtävillä sähköisessä asiakastietojärjestelmässä. Tammikartanon ohjaajat ja sairaanhoitajat pitävät hoitokokouksia, joissa omaohjaajat käyvät suullisesti läpi laatimansa hoito-, palvelu- ja kuntoutussuunnitelmat saattaen näin muiden tietoon laaditut tarpeet, tavoitteet ja keinot. Näin ollen jokainen voi noudattaa laadittuja suunnitelmia omassa päivittäistyössään asukkaiden kanssa. Toiminnot kirjataan jokaisessa työvuorossa Doma- Care-asiakastietojärjestelmään, jolloin omaohjaajan on helppo suorittaa suunnitelman toteutumisen seurantaa ja edelleen arvioida asukkaan tarpeita suunnitelmaa päivitettäessä. 5

6 Hoito- ja kasvatussuunnitelma (LsL 30 ) Kun lapsi on sijoitettu laitoshuoltoon avohuollon tukitoimena tai huostaan otettuna, hänelle laaditaan hoito- ja kasvatussuunnitelma, joka täydentää lastensuojelulain 30 :n mukaista asiakassuunnitelmaa. Hoito- ja kasvatussuunnitelmassa arvioidaan lapsen laitoksessa tarvitseman hoidon ja huollon sisältöä, ottaen huomioon, mitä asiakassuunnitelmassa on määritelty sijaishuollon tarkoituksesta ja sen tavoitteesta. Hoito- ja kasvatussuunnitelma täydentää asiakassuunnitelmaa ja tukee laitoksessa järjestettävän tosiasiallisen hoidon ja huolenpidon järjestämistä. Hoito- ja kasvatussuunnitelma on annettava tiedoksi lapsen asioista vastaavalle sosiaalityöntekijälle sekä lapsen huoltajille. Miten hoito- ja kasvatussuunnitelma laaditaan ja miten sen toteutumista seurataan? - Asiakkaan kohtelu Itsemääräämisoikeuden vahvistaminen Itsemääräämisoikeus on jokaiselle kuuluva perusoikeus, joka muodostuu oikeudesta henkilökohtaiseen vapauteen, koskemattomuuteen ja turvallisuuteen. Siihen liittyvät läheisesti oikeudet yksityisyyteen ja yksityiselämän suojaan. Henkilökohtainen vapaus suojaa henkilön fyysisen vapauden ohella myös hänen tahdonvapauttaan ja itsemääräämisoikeuttaan. Sosiaalihuollon palveluissa henkilökunnan tehtävänä on kunnioittaa ja vahvistaa asiakkaan itsemääräämisoikeutta ja tukea hänen osallistumistaan palvelujensa suunnitteluun ja toteuttamiseen. Miten yksikössä vahvistetaan asiakkaiden itsemääräämisoikeuteen liittyviä asioita kuten yksityisyyttä, vapautta päättää itse omista jokapäiväisistä toimista ja mahdollisuutta yksilölliseen ja omannäköiseen elämään? Asukkaiden itsemääräämisoikeutta, yksityisyyttä ja intimiteettiä kunnioitetaan. Jokainen asukas on täysivaltainen ihminen, jolla on oikeus itsemääräämiseen, yksityisyyteen ja osallisuuteen. Jokaisen asukkaan itsemääräämisoikeutta voidaan edistää hänen voimavaroja tunnistamalla, vahvistamalla ja käyttämällä voimavaralähtöisyyden periaatteen mukaisesti. Jokaisen asukkaan yksilölliset tarpeet otetaan huomioon ja niihin vastataan. Asukkaan omaohjaajan tehtävänä on yhdessä omaisten kanssa tuoda esiin asukkaan yksilöllisyys. Hoitokoti Tammikartanoon on laadittu yleinen itsemääräämisoikeussuunnitelma, jossa on määritelty asukkaiden itsemääräämisoikeuteen liittyviä asioita. Lisäksi jokaiselle asukkaalle on laadittu henkilökohtainen itsemääräämisoikeussuunnitelma Doma- Care-asiakastietojärjestelmään. Asukkaan itsemääräämisoikeutta toteutetaan arjen pienissä asioissa päivittäin, kuten: - ruokailussa: ruokailutilanteessa huomioidaan asukkaan elämän- ja terveydentilanne, vireystila ja mieltymykset. Lähtökohtana ateriointitilanteessa on se, että asukas syö itse. Tämä mahdollistaa ruokailujärjestyksen ja ruokailuun käytettävän ajan valinnan, joka lisää aterioinnin nautinnollisuutta. Asukkaalla on mahdollisuus myös valita ruokailupaikkansa, mikä on tärkeä tekijä itsemääräämisoikeuden toteutumisen kannalta. Se antaa asukkaalle mahdollisuuden vaikuttaa ruokailuun liittyvään päätöksentekoon. Näiden päätösten toteuttaminen luo turvallisuutta asukkaalle sekä ylläpitää hänen omanarvontunnettaan. Asukas voi myös ruokailla myöhemmin niin halutessaan. - levossa: turvataan riittävä yölepo. Asukas saa itse päättää, milloin haluaa mennä nukkumaan ja milloin nousta. Asukas päättää itse haluaako mennä päivälevolle ja jos haluaa niin milloin. - liikkumisessa: asukkaalle annetaan mahdollisuus mielekkääseen liikkumiseen silloinkin, kun hänen toimintakykynsä on alentunut. Hoitajat tukevat, ohjaavat, kannustavat ja motivoivat asukasta liikkumisessa huomioiden asukkaan aiemmat ja nykyiset liikuntatottumukset, toiveet sekä mahdolliset liikkumisen esteet/rajoitukset sekä tarvittavat apuvälineet. Esteetön, viihtyisä ja virikkeellinen ympäristö mahdollistaa liikkumisen asukkaan liikunta- ja toimintarajoitteista huolimatta. - fyysinen ympäristö: asukas voi tuoda huoneeseensa omia henkilökohtaisia tavaroita, esineitä, huonekaluja ja valokuvia. - hygienian hoidossa: asukas voi halutessaan huolehtia itsenäisesti omasta hygieniastaan ja puhtaudestaan, mutta toimintakyvyn ja yleiskunnon heiketessä tulee henkilökunnan ohjata, tukea ja auttaa peseytymisessä huomioiden asukkaan omat toiveet sekä yksityisyyden toteutumisen. Asukkaalle on oikeus päättää omasta vaatetuksestaan. - wc-toiminnoissa: Asukkaan yksityisyyden turvaaminen wc-toimintojen aikana on tärkeää. Wc-toiminnot toteutetaan asukkaan toiveen ja tarpeen mukaan. Wc-toimintoja voidaan helpottaa esimerkiksi wc-istuimen korotuksen ja siirrettävien istuimien avulla. - lääkehoidossa: lääkehoidossa huomioidaan, että asukas saa riittävästi tietoa lääkkeistään ja että päätökset lääkehoidosta tehdään yhteisymmärryksessä hänen kanssaan. Henkilökunta kertoo asukkaalle lääkkeiden käytöstä, käyttöaiheista ja mahdollisiin haittavaikutuksiin liittyvistä asioista. Henkilökunnan on myös varmistettava, että asukas on ymmärtänyt saamansa tiedon. Informaation tulee olla ymmärrettävää ja asiallista sekä sitä on toistettava tarpeen mukaan. - ulkoilu- ja viriketoiminnoissa: Asukkaalla on mahdollisuus ulkoilla päivittäin ja/tai aina niin halutessaan. Asukas voi osallistua itselle mielekkäisiin hoitokodin tapahtumiin oman tahtonsa mukaan. Tammikartano on asukkaiden koti, joten vierailuaikoja ei meillä ole. Toivottavaa kuitenkin on, että varhaiset aamut sekä myöhäisemmät illat rauhoitettaisiin asukkaiden päivittäistoimille. Saattohoitotilanteissa tästä tietysti poiketaan asukkaan ja/tai omaisen niin halutessa. 6

7 Itsemääräämisoikeuden rajoittamisen periaatteet Sosiaalihuollon asiakkaan hoito ja huolenpito perustuu ensisijaisesti vapaaehtoisuuteen, ja palveluja toteutetaan lähtökohtaisesti rajoittamatta henkilön itsemääräämisoikeutta. Rajoitustoimenpiteille on aina oltava laissa säädetty peruste ja sosiaalihuollossa itsemääräämisoikeutta voidaan rajoittaa ainoastaan silloin, kun asiakkaan tai muiden henkilöiden terveys tai turvallisuus uhkaa vaarantua. Itsemääräämisoikeutta rajoittavista toimenpiteistä tehdään asianmukaiset kirjalliset päätökset. Rajoitustoimenpiteet on toteutettava lievimmän rajoittamisen periaatteen mukaisesti ja turvallisesti henkilön ihmisarvoa kunnioittaen. Lastensuojeluyksiköille lasten ja nuorten itsemääräämisoikeuden rajoittamisesta on erityiset säännökset lastensuojelulaissa. Mistä rajoittamistoimenpiteisiin liittyvistä periaatteista yksikössä on sovittu? Asukkaan itsemääräämisoikeuden rajoittaminen on aina toissijainen vaihtoehto ja rajoitteita käytetään ainoastaan asukkaan turvallisuuden takaamiseksi ja perustellusti. Rajoitteiden tarve arvioidaan yhteistyössä asukkaan ja omaisen sekä henkilöstön ja lääkärin kanssa. Päätöksen on aina perustuttava asukkaan tilan tarkkaan ja yksilölliseen arviointiin monipuolisesti ja luotettavia arviointivälineitä käyttäen. Päätöksen rajoitteesta tekee aina lääkäri ja se kirjataan sähköiseen DomaCare-asiakastietojärjestelmään. Kirjaukset tulee tehdä asianmukaisesti ja ymmärrettävästi ja niistä pitää käydä ilmi rajoittamisen ajankohta, rajoittamiseen johtaneet syyt/peruste ja toimenpide, toimenpiteen kesto ja suorittaja sekä todettu vaikutus. Päätös voidaan myös tarvittaessa purkaa. Niissä tilanteissa, joissa rajoittamiseen on välttämätöntä turvautua, rajoitustoimenpiteet pitää toteuttaa mahdollisimman turvallisesti ja asukkaan yksityisyyttä ja ihmisarvoa kunnioittaen sekä perustuslaki, ihmisoikeudet ja Mikevan eettiset periaatteet huomioiden. Asukkaiden liikkumista rajoitetaan vain pakottavista syistä ja aina yhteistyössä lääkärin, omaisten ja asukkaita hoitavien ohjaajien kanssa. Pakottavia syitä ovat asukkaan turvallisuuteen liittyvät asiat, kuten esimerkiksi sängyn laidan nostaminen ylös silloin, kun asukkaan sairaus/tila (esimerkiksi heikentynyt kyky liikkua/hahmottaa tiloja ja asentoja) altistaa vuoteesta putoamiselle. Huomioimme ammattitaitoisen henkilöstön merkityksen ennaltaehkäisevänä toimena ja varhaisen reagoinnin turvaavana asiana. Tärkeä ennaltaehkäisevänä tekijänä on myös esim. kuntouttava työote ja sairauksien oikea hoito (riittävä kivunlievitys ja oikea lääkitys). Antamalla aikaa sekä valmistautumiseen että toimenpiteeseen voidaan hyvin pitkälle vaikuttaa asioiden etenemiseen. Pääsääntöisesti meillä Tammikartanossa ei käytetä pakotteita tai rajoitteita. Liikkumisen rajoittamista pyritään kaikin keinoin välttämään, sillä liikkuminen ja kävely usein rauhoittaa esim. muistisairasta asukasta. Näissäkin tapauksissa on kuitenkin huomioitava yksilöllisesti ja tapauskohtaisesti asukkaan turvallisuus ja mahdollinen suurentunut kaatumisriski. Asukkaiden (ja henkilökunnan) turvallisuuden takaamiseksi talon ulko-ovet pidetään lukittuina. Pohdittavaksi: - Miten toimintaa ja työkäytäntöjä arvioidaan itsemääräämisoikeuden toteutumisen näkökulmasta (rutiininomaiset käytännöt, vierailuajat, ruokailuajat, netin ja puhelimen käyttö ym.) Itsemääräämisoikeuden rajoittamisesta suositellaan laadittavaksi yksikön omat ohjeet. Tämä helpottaa työntekijöiden perehtymistä aiheeseen käytännön työn näkökulmasta ja edistää siten usein haavoittuvassa asemassa olevan asiakkaan oikeusturvaa. Asiakkaan kohtelu Suuri osa sosiaalipalveluista tehdyistä kanteluista koskee asiakkaan kokemaa epäasiallista kohtelua tai epäonnistunutta vuorovaikutustilannetta työntekijän kanssa. Asiakkaalla on oikeus tehdä muistutus toimintayksikön vastuuhenkilölle tai johtavalle viranhaltijalle, mikäli hän on tyytymätön kohteluunsa. Palvelun perustuessa ostosopimukseen muistutus tehdään järjestämisvastuussa olevalle viranomaiselle. Yksikössä tulisi kuitenkin ilman muistutustakin kiinnittää huomiota ja tarvittaessa reagoida epäasialliseen tai loukkaavaan käytökseen asiakasta kohtaan. Omavalvontasuunnitelmaan kirjataan, miten varmistetaan asiakkaiden asiallinen kohtelu ja miten menetellään, jos epäasiallista kohtelua havaitaan? Miten asiakkaan ja tarvittaessa hänen omaisensa tai läheisensä kanssa käsitellään asiakasta kohdannut haittatapahtuma tai vaaratilanne? Jos ilmenee, että asukasta on kohdeltu epäasiallisesti tai loukkaavasti, otetaan asia viipymättä keskusteluun asianomaisten henkilöiden kanssa. Mikäli jotain poikkeamaa asukkaan kunnioittavasta kohtelusta ilmenee, yksikön työntekijä on velvollinen ilmoittamaan asiasta lähimmälle esimiehelleen, jonka tulee puuttua asiaan välittömästi. Tyytymätön asukas/omainen voi tehdä palvelukodin päällikölle muistutuksen. Muistutus käsitellään palvelukodin päällikön ja alueen palvelu- ja/tai aluejohtajan kanssa välittömästi. Vastaus muistutuksesta annetaan kirjallisesti kahden viikon sisällä asukkaalle. Kirjallinen vastaus sisältää ratkaisun perustelut sekä selkeästi ne toimenpiteet, joihin muistutuksen johdosta ryhdytään. Muistutuksen asiakirjat säilytetään yksikön arkistossa erillään asukasasiakirjoista. Muistutuksista kirjataan poikkeama IMS-toiminnanohjausjärjestelmään. Poikkeamat käsitellään yksikössä kuukausittain. 7

8 Asiakkaan osallisuus Asiakkaiden ja omaisten osallistuminen yksikön laadun ja omavalvonnan kehittämiseen Eri-ikäisten asiakkaiden ja heidän perheidensä ja läheistensä huomioon ottaminen on olennainen osa palvelun sisällön, laadun, asiakasturvallisuuden ja omavalvonnan kehittämistä. Koska laatu ja hyvä hoito voivat tarkoittaa eri asioita henkilöstölle ja asiakkaalle, on systemaattisesti eri tavoin kerätty palaute tärkeää saada käyttöön yksikön kehittämisessä. Palautteen kerääminen Miten asiakkaat ja heidän läheisensä osallistuvat yksikön toiminnan, laadun ja omavalvonnan kehittämiseen? Miten asiakaspalautetta kerätään? Jatkuva asiakaspalaute ja säännöllisesti tehtävät tyytyväisyysmittaukset ovat osa jatkuvaa parantamista ja ne auttavat suuntaamaan toiminnan kehittämistä ja annetun palvelun laatua. Palautetta voi antaa suoraan suullisesti asianomaiselle tai yleisesti asukaspalaverissa, puhelimitse/sähköpostitse, www-sivujen kautta. Asukkailta ja omaisilta/läheisiltä hankitaan asiakaspalautetta myös keskustelemalla aktiivisesti asukkaiden ja omaisten/läheisten kanssa. Omaisten/läheisten illat ovat myös oivallisia tilanteita palautteen ja kehittämisideoiden keräämiselle. Asukas- ja omais- /läheistyytyväisyyskyselyt tehdään 1 x vuodessa. Palautteen käsittely ja käyttö toiminnan kehittämisessä Miten asiakaspalautetta hyödynnetään toiminnan kehittämisessä? Suulliset palautteet kirjataan DomaCare-asiakastietojärjestelmän Keskustelu-osioon ja käsitellään yksikön tiimipalaverissa. Asiakaspalautetta hyödynnetään toiminnan laadun parantamisessa ja vahvistetaan palautteista tulleita toimivia käytänteitä. Yksikön asukas- ja omais-/läheistyytyväisyyskyselyjen tulokset käsitellään henkilökunnan kanssa yksikön tiimipalaverissa. Tyytyväisyyskyselyjen tulosten pohjalta laaditaan kehittämis-/ylläpitosuunnitelma. Kehittämis-/ylläpitosuunnitelman lisäksi asiat kirjataan tiimipalaverimuistioon ja yksikön toimintasuunnitelmaan PDCA mallin mukaisesti. Asukas- ja omais-/läheistyytyväisyyskyselyiden tulokset ja kehittämistoimenpiteet käydään läpi asukkaiden, läheisten ja henkilökunnan kanssa läheisten illassa. Tällöin myös ideoidaan ja sovitaan toimintamalleja esiin nousseiden kehittämistarpeiden ratkaisemiseksi. Kehittämistoimenpiteiden väliarviointi pidetään puolen vuoden kuluttua kehittämis-/ylläpitosuunnitelman laatimisesta. Loppuarviointi pidetään ennen seuraavia tyytyväisyyskyselyjä. Tyytyväisyyskyselyiden toteutumisesta sekä kehittämis-/ylläpitosuunnitelmien teosta on vastuussa palvelukodin päällikkö. Asiakkaan oikeusturva a) Muistutuksen vastaanottaja Asiakkaan kotikunnan sosiaali-/potilasasiamies b) Sosiaaliasiamiehen nimi ja yhteystiedot sekä tiedot hänen tarjoamistaan palveluista Kirkkonummi Sosiaaliasiamies: Birgitta Gran Postiosoite: Sosiaaliasiamies, PL 75, Raasepori Tapaamisaika puhelimitse numerosta vaihde tai Espoo Sosiaaliasiamies: Eva Peltola Käyntiosoite: Kirkkojärventie 4 (Espoon keskuksen yhteispalvelupiste) Postiosoite: PL 220, ESPOON KAUPUNKI Sähköpostiosoite: eva.peltola@espoo.fi Yhteydenotot ma-to klo puh tai vaihde (vaihdenumeroon voi jättää viestin tai soittopyynnön) Tapaamisaika sovittava etukäteen Helsinki 8

9 Käyntiosoite: Toinen linja 4 A, Helsinki Postiosoite: PL 6060, Helsingin kaupunki Sähköpostiosoite: sosiaaliasiamies@hel.fi Yhteydenotot: maanantaisin, keskiviikkoisin ja torstaisin klo ja tiistaisin klo puh Henkilökohtaisesta tapaamisesta tulee aina sopia etukäteen. Vantaa Sosiaaliasiamies: Miikkael Liukkonen Käyntiosoite: Lehdokkitie 2 B, 3. krs., Vantaa Neuvontaa puhelimitse, henkilökohtainen käynti ajanvarauksella puh Kangasala Sosiaaliasiamies: Laura Helovuo ja Taija Mehtonen Käyntiosoite: Aleksis Kiven katu C Tampere Postiosoite: PL 487, Tampere Sähköpostiosoite: sosiaaliasiamies@tampere.fi Yhteydenotot ja tapaamisajat ma-to klo 9-11 puh ja Lohja Sosiaaliasiamies: Sosiaalitaito / Riikka Kainulainen Postiosoite: Seutulantie 3-5 A, Järvenpää Sähköpostiosoite: sosiaaliasiamies@sosiaalitaito.fi Sosiaaliasiamieheen voi ottaa yhteyttä tietoturvallisesti myös Kansalaisen asiointitilin kautta: Asiakkaiden yhteydenotot ma klo 12-15, ti-to klo 9-12 puh , (ei perjantaisin, eikä pyhien aattoina) Sosiaaliasiamiehen yhteystiedot ovat esillä myös yksikön ilmoitustaululla. Sosiaaliasiamiehen tehtäviin kuuluu: - Neuvoa asiakkaita lain soveltamiseen liittyvissä asioissa - Avustaa asiakasta muistutuksen tekemisessä - Tiedottaa asiakkaan oikeuksista - Toimia muutenkin asiakkaan oikeuksien edistämiseksi ja toteuttamiseksi - Seurata asiakkaiden oikeuksien ja aseman kehitystä kunnassa ja antaa siitä selvitys vuosittain kunnanhallitukselle. c) Kuluttajaneuvojan nimi, yhteystiedot sekä tiedot hänen tarjoamistaan palveluista Kuluttajaneuvoja puh: arkisin 9-15 sähköinen yhteydenotto: sähköiseen yhteydenottolomakkeeseen vastataan n.5 työpäivän kuluessa. Vastauksen saa pääsääntöisesti puhelimitse (lomakkeen saa Kuluttajaneuvojan tehtävät: - avustaa ja sovittelee kuluttajan ja yrityksen välisissä riitatilanteissa - antaa tietoa kuluttajalle ja yritykselle kuluttajan oikeuksista ja velvollisuuksista d) Miten yksikön toimintaa koskevat muistutukset, kantelu- ja muut valvontapäätökset käsitellään ja huomioidaan toiminnan kehittämisessä? 9

10 Muistutukset ja kantelu- ja muut valvontapäätökset huomioidaan toiminnan kehittämisessä käymällä ne aina läpi yksikön tiimipalavereissa ja laatimalla niihin yhdessä henkilökunnan kanssa korjaavat toimenpiteet, josta dokumentointi asianmukaisesti tiimipalaverimuistioihin. Lisäksi muistutuksista, kantelu- ja muut valvontapäätöksistä vastaava ohjaaja informoi palvelu- ja/tai aluejohtajaa. Vastaava ohjaaja antaa muistutuksen antajalle kirjallisen vastineen. Kaikista muistutuksista ja kanteluista kirjataan IMS-toimintajärjestelmään poikkeamaraportti. e) Tavoiteaika muistutusten käsittelylle Kaksi viikkoa. PALVELUN SISÄLLÖN OMAVALVONTA (4.3) Hyvinvointia, kuntoutumista ja kasvua tukeva toiminta a)asiakkaiden fyysisen, psyykkisen, kognitiivisen ja sosiaalisen toimintakyvyn ja hyvinvoinnin edistäminen Jokaiselle asukkaalle laaditaan yksilöllinen ja kokonaisvaltainen hoito- ja kuntoutussuunnitelma, jossa huomioidaan fyysisen, psyykkisen, kognitiivisen ja sosiaalisen toimintakyvyn ja hyvinvoinnin edistäminen. Työmme Tammikartanossa on kokonaisvaltaista hoitotyötä, jossa huomioimme asukkaiden toimintakyvyn, tarpeet ja rajoitukset arjen selviytymisessä. Teemme tiivistä yhteistyötä lääkärin, fysioterapeutin ja jalkojenhoitajan kanssa, aina tarvittaessa myös hammashoitolan, toiminta- ja puheterapeuttien sekä muiden ammattiryhmien kanssa. Omassa työssämme toimimme kuntouttavalla työotteella ja laadimme puolivuosittain HoKuSun (hoito- ja kuntoutussuunnitelma). Päivitykset tehdään useammin asukkaan tilan ja sitä myöten tarpeiden ja tavoitteiden muuttuessa. Käytämme tarpeiden arviointeihin erilaisia toimintakykymittareita, mutta myös fysioterapeuttimme arvioi ja testaa asukkaiden (fyysistä) toimintakykyä. Arjen hoitotyöhön kuuluvat erilaiset viriketoiminnot joista myös raportoidaan kirjallisesti. Huomioimme asukkaiden harrastukset ja mielenkiinnon kohteet heidän tullessa Tammikartanoon ja pyrimme mahdollistamaan niihin liittyvät toiminnot. Mielen virkeyttä ylläpidetään myös virkistysreissuilla mm. kahviloihin ja teattereihin ym. Sosiaalista hyvinvointia tuemme kannustamalla asukasta sosiaalisten suhteiden ylläpitämiseen, yhteisillä toimintatuokioilla sekä yhteydenpidolla omaisiin ja ystäviin. b) Lasten ja nuorten liikunta- ja harrastustoiminnan toteutuminen - Asiakkaiden hoito- ja palvelusuunnitelmiin kirjataan tavoitteita, jotka liittyvät päivittäiseen liikkumiseen, ulkoiluun, kuntoutukseen ja kuntouttavaan toimintaan. Miten asiakkaiden toimintakykyä, hyvinvointia ja kuntouttavaa toimintaa koskevien tavoitteiden toteutumista seurataan? Tavoitteiden toteutumista seurataan ja arvioidaan havainnoimalla ja keskustelemalla asukkaan (ja läheisten) kanssa suhteessa hoito- ja kuntoutussuunnitelmassa kirjattuihin tavoitteisiin. Toimintakyvyn ja kuntoutuksen vaikuttavuuden arvioimisessa hyödynnetään toimintakykymittauksia. Ravitsemus Miten yksikön omavalvonnassa seurataan asiakkaiden riittävää ravinnon ja nesteen saantia sekä ravitsemuksen tasoa? Tammikartanossa on säännöllinen ateriarytmi sisältäen aamiaisen, lounaan, päiväkahvin, päivällisen, iltapalan sekä tarvittaessa yöpalan. Huomioimme myös asukkaiden sairaudet sekä niiden asettamat tarpeet ja rajoitteet. Emäntä vastaa ruokalistojen laatimisesta, aterioiden valmistuksesta, monipuolisen ja terveellisen ruokavalion toteuttamisesta sekä erityisruokavalioista. Ruokalistojen laatimisessa huomioidaan myös asukkaiden mieliruoat, jotka omalta osaltaan helpottavat asukkaiden hyvän ravitsemustilan ylläpitämistä. Annokset ovat esteettisiä, ruokahalua herättäviä, annoskoot sopivia ja ruokailuympäristö siisti. Asukkaille jotka tarvitsevat apua ruokailussa annetaan riittävästi aikaa ja huolehditaan siitä, että ruoka on asukkaan tarpeisiin nähden sopivassa muodossa (esim. soseutettu, sakeutettu) sekä hyvästä ruokailuasennosta. Ateriaväli ei ylitä 11 tuntia. Asukkaiden ravitsemustilaa seurataan MNA-testein, painoseurannalla sekä päivittäin havainnoimalla ruokailutilanteissa. Tarvittaessa voidaan asukkaalle hankkia täydennysravitsemusvalmisteita. Poikkeavat havainnot kirjataan DomaCare-asiakastietojärjestelmään sekä suullisesti raportoidaan muille ohjaajille. Nesteensaantia voidaan seurata tehostetusti nestelistan avulla, jolloin vuorokauden aikaan nautitut nesteet on kirjattu ja yhteen laskettu. 10

11 Hygieniakäytännöt Yksikölle laaditut toimintaohjeet sekä asiakkaiden yksilölliset hoito- ja palvelusuunnitelmat asettavat hygieniakäytännöille tavoitteet, joihin kuuluvat asiakkaiden henkilökohtaisesta hygieniasta huolehtimisen lisäksi tarttuvien sairauksien leviämisen estäminen. Miten yksikössä seurataan yleistä hygieniatasoa ja miten varmistetaan, että asiakkaiden tarpeita vastaavat hygieniakäytännöt toteutuvat laadittujen ohjeiden ja asiakkaiden hoito- ja palvelusuunnitelmien mukaisesti? Selkeät toimintaohjeet on laadittu ja liitetty hygieniakansioon. Tammikartanossa on kaksi hygieniavastaavaksi nimettyä henkilöä: palvelukotiavustaja (laitoshuoltaja) sekä sairaanhoitaja. Hygieniavastaavat huolehtivat tarvittavista työohjeista. Hygieniavastaavien tehtävänkuvaus on laadittu ja tallennettu IMS-laadunhallintajärjestelmään. Infektiotaudin välttäminen tapahtuu katkaisemalla siltä tartuntatie. Hyvän käsihygienian noudattaminen on ylivoimaisesti tärkein tapa välttää infektioita. Yksikössä henkilökuntaa ja asukkaita ohjeistetaan suullisesti ja kirjallisesti noudattamaan asianmukaista käsihygieniaa ja asukkaita sekä vierailijoita ohjataan ja tuetaan hoitamaan omaa henkilökohtaista hygieniaansa. Infektiohoitajaa konsultoidaan tarvittaessa. Hoitokodissa noudatetaan terveystarkastajan hyväksymää omavalvontasuunnitelmaa. Näin hyvällä ruokahygienialla ehkäistään epidemioiden synty. Henkilöstöltä vaaditaan hygieniapassi ja tarvittaessa salmonella-todistukset. Tammikartanossa on myös kirjalliset siivous- ja jätehuoltosuunnitelmat. Hyvää käsihygieniaa edistääksemme ovat käsien desinfiointipisteet sijoitettu helposti saataville. IMS:stä löytyvät: Hygieniakäytännöt-työohje, infektiotartuntojen ehkäiseminen-työohje sekä epidemiatilanteissa toimiminen-työohje. Terveyden- ja sairaanhoito Palvelujen yhdenmukaisen toteutumisen varmistamiseksi on yksikölle laadittava toimintaohjeet asiakkaiden hammashoidon sekä kiireettömän ja kiireellisen sairaanhoidon järjestämisestä. Toimintayksiköllä on oltava ohje myös äkillisen kuolemantapauksen varalta. a) Miten yksikössä varmistetaan asiakkaiden hammashoitoa, kiireetöntä sairaanhoitoa, kiireellistä sairaanhoitoa ja äkillistä kuolemantapausta koskevien ohjeiden noudattaminen Hammashoito: Suun terveydenhuollon palvelut hoidetaan terveyskeskuksen hammashoitolassa tai yksityisellä hammaslääkärillä. Kunnallinen hammaslääkäri ja -hoitaja käyvät vuosittain kotikäynnillä, jolloin tehdään hammashoitojen tarvekartoitus. Kiireetön sairaanhoito: Tammikartanossa käy noin kahden viikon välein yksityinen geriatrian erikoislääkäri, joka vastaa asukkaiden kiireettömästä sairaanhoidosta. Mikäli asukkaan tila vaatii lääkärin palveluita oman lääkärin kiertojen välissä, toteutetaan hoito oman terveysaseman (Veikkola puh tai Kirkkonummi puh ) toimesta. Kiireellinen sairaanhoito: Kiireellisissä tapauksissa soitetaan Aluehälytyskeskuksen numeroon 112 ja lähetetään asukas päivystykseen ambulanssilla, joko Kirkkonummen terveyskeskukseen puh (klo 8-20) tai erikoissairaanhoitoon Jorvin päivystykseen puh Ambulanssin henkilökunta tekee viime kädessä päätöksen, mihin yksikköön asukas viedään kiireelliseen hoitoon. Helsinkiläiset hoidetaan Haartmanin sairaalassa, espoolaisten hoito Jorvissa, vantaalaisten hoito toteutetaan Jorvissa tai Peijaksessa ja lohjalaiset joko Jorvissa tai Lohjan sairaalassa. Kangasalan ja Kauniaisten kunnissa kirjoilla olevat asukkaat kuuluvat Kirkkonummen terveyskeskuksen asiakasrekisteriin ja hoidetaan kuten kirkkonummelaiset. Äkillinen kuolemantapaus: Tammikartanossa on kirjallinen toimintaohjeistus kuolemantapausten varalle. Mikäli asukas yllättäen menee elottomaksi, soitetaan Aluehälytyskeskukseen puh Mikäli asukkaalla on DNR-päätös ja hän löytyy elottomana, noudatetaan kirjallista ohjetta. Kuolemantapauksen sattuessa tiedotetaan palvelukodin päällikköä välittömästi. b) Miten pitkäaikaissairaiden asiakkaiden terveyttä edistetään ja seurataan? Asukkaiden fyysistä ja psyykkistä terveydentilaa seurataan hoitokodissa päivittäin ja seuranta kirjataan DomaCare-asiakastietojärjestelmään. Asukkaiden painoa ja verenpainetta sekä pulssia seurataan säännöllisesti, kuitenkin vähintään 1 x kuussa, kunkin terveydentilan ja lääkityksen edellyttämällä seurantatiheydellä. Tarvittaessa seurataan myös verensokeria, nesteidensaantia, ravitsemustilaa, erittämistä jne. Asukkaiden terveydentilaa seurataan myös laboratoriokokein (vuosikontrollit, lähetteet, lääkityksiin liittyvät kontrollit jne.). Laboratorionäytteiden ottaminen tapahtuu Tammikartanossa sairaanhoitajan toimesta, tarvittaessa terveysaseman laboratorion kautta. Asukkaiden terveystarkastukset ja seulontatutkimukset hoidetaan joko oman lääkärin kautta tai terveyskeskuslääkärin lähetteellä. 11

12 c) Kuka yksikössä vastaa asiakkaiden terveyden- ja sairaanhoidosta? Koko henkilökunta, laboratorionäytteiden ottamisesta vastaa sairaanhoitajat Lääkehoito Turvallinen lääkehoito perustuu säännöllisesti seurattavaan ja päivitettävään lääkehoitosuunnitelmaan. STM:n Turvallinen lääkehoito - oppaassa linjataan muun muassa lääkehoidon toteuttamiseen periaatteet ja siihen liittyvä vastuunjako sekä vähimmäisvaatimukset, jotka jokaisen lääkehoitoa toteuttavan yksikön on täytettävä. Oppaan ohjeet koskevat sekä yksityisiä että julkisia lääkehoitoa toteuttavia palveluntarjoajia. Yksikölle on oppaan mukaan nimettävä lääkehoidon vastuuhenkilö. a) Miten toimintayksikön lääkehoitosuunnitelmaa seurataan ja päivitetään? Hoitokodin lääkehoitosuunnitelma päivitetään kerran vuodessa ja aina tarvittaessa. Päivittämiseen osallistuvat palvelukodin päällikkö Tiina Määttänen, sairaanhoitaja Christina Selenius sekä hoitava lääkäri Satu Ahtiluoto. Lääkäri allekirjoittaa lääkehoitosuunnitelman. Lääkehoitosuunnitelma ohjaa lääkehoidon toteuttamista hoitokodissa. Lääkehoitosuunnitelma määrittelee miten lääkehoitoa toteutetaan, lääkehoidon osaamisen varmistamisen ja ylläpitämisen, lääkehoidon perehdyttämisen, vastuut ja velvollisuudet, lupakäytännöt, lääkehuollon toiminnan (mm. lääkkeiden toimittaminen, säilyttäminen ja hävittäminen), lääkkeiden jakamisen ja antamisen, lääkehoidon vaikuttavuuden arvioinnin, asiakkaan neuvonnan, lääkehoidon kirjaamisen ja tiedonkulun sekä toiminnan lääkehoidon virhetilanteissa. Lääkehoidon toteuttamista seurataan kirjaamalla lääkehoidon vaikuttavuutta asukkaiden päivittäiseen seurantaan. Päävastuu asukkaiden lääkehoidon seurannasta on palvelukodin päälliköllä, joka myös valvoo lääkehoidon osaamista. b) Kuka yksikössä vastaa lääkehoidosta? Tammikartanon sairaanhoitajat vastaavat lääkehoidon kokonaisuudesta. Vuorossa olevat lääkehoidon luvan omaavat ohjaajat vastaavat lääkehoidon toteuttamisesta lääkehoitosuunnitelman mukaisesti, mutta pääsääntöisesti vuorovastaavana oleva huolehtii lääkehoidon kokonaisvaltaisesta toteuttamisesta työvuoronsa ajan. Yhteistyö muiden palvelunantajien kanssa Sosiaalihuollon asiakas saattaa tarvita useita palveluja yhtäaikaisesti esimerkiksi lastensuojelun asiakas voi tarvita koulun, terveydenhuollon, psykiatrian, kuntoutuksen tai varhaiskasvatuksen palveluja. Jotta palvelukokonaisuudesta muodostuisi asiakkaan kannalta toimiva ja hänen tarpeitaan vastaava, vaaditaan palvelunantajien välistä yhteistyötä, jossa erityisen tärkeää on tiedonkulku eri toimijoiden välillä. Miten yhteistyö ja tiedonkulku asiakkaan palvelukokonaisuuteen kuuluvien muiden sosiaali- ja terveydenhuollon palvelunantajien kanssa toteutetaan? Noudattamalla yhteisesti sovittuja toimintatapoja sekä avoimella viestinnällä. Asukkaan antama suostumus terveystietojensa luovuttamiseen yhteistyötahojen välillä määrittelee ne tahot, joille tietoja saa luovuttaa. Asukkaan lähtiessä päivystykseen, tulostetaan hänen mukaansa hoitotyön lähete lääkelistoineen DomaCare-asiakastietojärjestelmästä. Alihankintana tuotetut palvelut (määräyksen kohta ) Miten varmistetaan, että alihankintana tuotetut palvelut vastaavat niille asetettuja sisältö-, laatu- ja asiakasturvallisuusvaatimuksia? Ostettujen palveluiden laatua valvotaan tekemällä säännöllistä yhteistyötä alihankkijoiden kanssa, säännöllinen palautteenkeruu, yhteiset palaverit sopimuksista alihankkijoiden kanssa. Sopimuksesta vastaava seuraa palveluiden laatua ja sopimuksenmukaisuutta. 12

13 ASIAKASTURVALLISUUS (4.4) Yhteistyö turvallisuudesta vastaavien viranomaisten ja toimijoiden kanssa Yksikön turvallisuuden edistäminen edellyttää yhteistyötä muiden turvallisuudesta vastaavien viranomaisten ja toimijoiden kanssa. Palo- ja pelastusviranomaiset asettavat omat velvoitteensa edellyttämällä mm. poistumisturvallisuussuunnitelman ja ilmoitusvelvollisuus palo- ja muista onnettomuusriskeistä pelastusviranomaisille. Asiakasturvallisuutta varmistaa omalta osaltaan myös holhoustoimilain mukainen ilmoitusvelvollisuus maistraatille edunvalvonnan tarpeessa olevasta henkilöstä sekä vanhuspalvelulain mukaisesta velvollisuudesta ilmoittaa iäkkäästä henkilöstä, joka on ilmeisen kykenemätön huolehtimaan itsestään. Järjestöissä kehitetään valmiuksia iäkkäiden henkilöiden kaltoin kohtelun kohtaamiseen ja ehkäisemiseen. Miten yksikkö kehittää valmiuksiaan asiakasturvallisuuden parantamiseksi ja miten yhteistyötä tehdään muiden asiakasturvallisuudesta vastaavien viranomaiset ja toimijoiden kanssa? Vuosittain tehdään yksikkökohtaiset riskikartoitukset ja laaditaan tulosten pohjalta riskikartoitusten kehittämissuunnitelma. Pelastussuunnitelma, poistumisturvallisuusselvitys ja lääkehoitosuunnitelma tarkistetaan vuosittain ja päivitetään tarpeen mukaan. Palo- ja pelastusviranomaisten kanssa tehdään säännöllistä yhteistyötä tarkastusten yhteydessä ja aina tarpeen mukaan. Henkilöstölle järjestetään säännöllisesti (vuosittain) palo- ja pelastuskoulutusta käytännön harjoituksineen sekä ylläpidetään ensiapuvalmiutta (EA1-koulutus). Hoitokodissa järjestetään vuosittain myös poistumisharjoitukset, josta laaditaan asianmukainen dokumentointi. Pelastus- ja evakuointiharjoituksia järjestetään useita kertoja vuoden aikana (uudet työntekijät, opiskelijat), mutta myös yhteistyössä paikallisten vapaapalokuntien kanssa. Poikkeamat ja läheltä piti -tilanteet raportoidaan IMS-toimintajärjestelmään, missä laaditaan korjaavat toimenpiteet, määritetään vastuuhenkilö ja aikataulu toimenpiteiden suorittamiseksi sekä arvioidaan toimenpiteiden vaikuttavuutta. Asiakasturvallisuutta varmistaa omalta osaltaan myös holhoustoimilain mukainen ilmoitusvelvollisuus maistraatille edunvalvonnan tarpeessa olevasta henkilöstä sekä vanhuspalvelulain mukaisesta velvollisuudesta ilmoittaa iäkkäästä henkilöstä, joka on ilmeisen kykenemätön huolehtimaan itsestään. Tammikartanossa on järjestetty myös joka toinen vuosi turvallisuuskoulutusta, jolloin kouluttamassa on ollut Länsi-Uudenmaan poliisilaitoksen Kirkkonummen aseman vanhempi konstaapeli. Näissä koulutuksissa on käyty läpi mm. aggressiivisen henkilön kohtaaminen ja erilaiset uhkatekijät. Henkilöstö Hoito- ja hoivahenkilöstön määrä, rakenne ja riittävyys sekä sijaisten käytön periaatteet Henkilöstösuunnittelussa otetaan huomioon toimintaan sovellettava laki, esimerkiksi yksityisessä päivähoidossa päivähoitolaki ja lastensuojeluyksiköissä lastensuojelulaki sekä sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuuslaki. Jos toiminta on luvanvaraista, otetaan huomioon myös luvassa määritelty henkilöstömitoitus ja rakenne. Tarvittava henkilöstömäärä riippuu asiakkaiden avun tarpeesta, määrästä ja toimintaympäristöstä. Sosiaalipalveluja tuottavissa yksiköissä huomioidaan erityisesti henkilöstön riittävä sosiaalihuollon ammatillinen osaaminen. Omavalvontasuunnitelmasta pitää käydä ilmi, paljonko yksikössä toimii hoito- ja hoivahenkilöstöä, henkilöstön rakenne (eli koulutus ja työtehtävät) sekä minkälaisia periaatteista on sovittu liittyen sijaisten/varahenkilöstön käyttöön. Julkisesti esillä pidettävään suunnitelmaan ei kirjata työntekijöiden nimiä vaan henkilöstön ammattinimike, työtehtävät, henkilöstömitoitus ja henkilöstön sijoittuminen eri työvuoroihin. Suunnitelmaan kuuluu kirjata myös tieto siitä, miten henkilöstövoimavarojen riittävyys varmistetaan. a) Mikä on yksikön hoito- ja hoivahenkilöstön määrä ja rakenne? Tammikartanossa työskentelee ammattitaitoinen ja koulutettu, suositusten ja toimiluvan mukainen henkilökunta. Hoitokodin hoitohenkilömitoitus on 0,5 tt/ asukas ja kokonaishenkilöstömitoitus 0,6 tt/ asukas. Palvelukodin päällikkönä toimii Tiina Määttänen, joka on koulutukseltaan sairaanhoitaja. Tammikartanossa on tällä hetkellä yhteensä 2,5 sairaanhoitajaa, 5 lähihoitajaa, 1 ohjaaja (sairaanhoitaja-kätilö), 1 fysioterapeutti (toimii ohjaajana) sekä äitiyslomalla olevat sairaanhoitaja ja lähihoitaja. Avustavaa henkilökuntaa on palvelukotiavustaja sekä emäntä. 13