Postitoimipaikka Jalasjärvi. Puhelin

Transkriptio

1 SOSIAALIPALVELUJEN OMAVALVONTASUUNNITELMA PALVELUNTUOTTAJAA KOSKEVAT TIEDOT (4.1.1) Palveluntuottaja Yksityinen palvelujentuottaja Nimi: Mikeva Oy Palveluntuottajan Y-tunnus: Kunnan nimi: Kurikka Kuntayhtymän nimi: JIK peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä Sote -alueen nimi: Länsi Toimintayksikön nimi Palvelukoti Tepon tupa Toimintayksikön sijaintikunta yhteystietoineen Koskitie 5 C, Jalasjärvi Palvelumuoto; asiakasryhmä, jolle palvelua tuotetaan; asiakaspaikkamäärä Asumispalvelut ja kotihoidon palvelut/tehostettu ja kevennetty palveluasuminen; vanhukset; 42 Toimintayksikön katuosoite Koskitie 5 C Postinumero Toimintayksikön vastaava esimies Henna Laitila Postitoimipaikka Jalasjärvi Puhelin Sähköposti henna.laitila@mikeva.fi Toimintalupatiedot (yksityiset sosiaalipalvelut) Aluehallintoviraston/Valviran luvan myöntämisajankohta (yksityiset ympärivuorokautista toimintaa harjoittavat yksiköt) Palvelu, johon lupa on myönnetty Asumispalvelut/Tehostettu ja kevennetty palveluasuminen, kotihoidon ja omaishoidon sijaispalvelut; vanhukset Kunnan päätös ilmoituksen vastaanottamisesta Ilmoituksenvarainen toiminta (yksityiset sosiaalipalvelut) Aluehallintoviraston rekisteröintipäätöksen ajankohta Elintarviketoimittaja: Kespro Hygienia-, hoiva- ja siivoustuotteet: Suomen MediTuote Oy IT-palvelut: SystemaStore Kiinteistöhuolto: Lassila & Tikanohja / Laulaja & Haavisto Hälytys- ja vartiointipalvelut: AnviaSecuri Alihankintana ostetut palvelut ja niiden tuottajat

2 TOIMINTA-AJATUS, ARVOT JA TOIMINTAPERIAATTEET (4.1.2) Toiminta-ajatus Toimintayksikkö perustetaan tuottamaan palvelua tietylle asiakasryhmälle tietyssä tarkoituksessa. Toiminta-ajatus ilmaisee, kenelle ja mitä palveluita yksikkö tuottaa. Toiminta-ajatus perustuu toimialaa koskeviin erityislakeihin kuten lastensuojelu-, vammaispalvelu-, kehitysvammahuolto- sekä mielenterveys- ja päihdehuoltolakeihin sekä vanhuspalvelulain säädöksiin. Mikä on yksikön toiminta-ajatus? Tepon tupa tarjoaa ikärikkaille sekä tehostettua että kevennettyä hoiva-asumista portaattomasti sekä lyhytaikaista hoivaa ja tehokuntoutusjaksoja. Portaaton asuminen tarkoittaa sitä, että asukas voi tulla yksikköömme, vaikka ei vielä tarvitsisikaan kovin paljoa hoivaa, ehkä vain turvallisuuden tunnetta ja pois yksinäisyydestä. Hoiva räätälöidään asukkaan tarpeiden mukaisesti ja yksilöllisesti. Palvelukoti Tepon tuvassa asutaan elämän loppuun asti. Saattohoito on luonnollinen osa yksikkömme elämää. Asukkaan ravitsemuksesta ja sosiaalisesta osallisuudesta huolehtiminen edesauttaa asukkaan mahdollisimman itsenäisen toimintakyvyn ylläpitoa. Kaikessa arjen toiminnassamme tähdätään asukkaan persoonalähtöiseen hoivaan ja osallistamiseen sekä asukkaan kuulemiseen häntä koskevissa asioissa. Yksikössämme eletään rikasta, inhimillistä ja elämänmakuista arkea ilman suorituskeskeisyyttä. Toimintamme punaisena lankana on kuntouttavalla työotteella toimiminen, virikkeellisyys sekä läsnäolo. Kuntoutus elää talomme kaikessa toiminnassa. Tepon tuvalla toteutetaan arkiliikuntaa, jonka toteuttamiseen ohjaajat ovat koulutettuja. Arkiliikunnan tavoitteena on tukea toimintakykyä ja tämä toteutuu esimerkiksi asukkaan osallistuessa kodin arjen askareisiin oman kykynsä mukaisesti. Yksikössämme tämä on huomioitu myös rakennetussa ympäristössä. Pitkät käytävät ja isot tilat mahdollistavat asukkaan liikkumisen itsenäisesti. Asukkaalla on mahdollisuus myös omatoimiseen ulkoiluun muistisairaudesta huolimatta, ulkoalueiden turvallisen rajaamisen vuoksi. Yksikössämme on kuntosali, joka onkin päivittäisessä käytössä. Arvot ja toimintaperiaatteet Arvot liittyvät läheisesti työn ammattieettisiin periaatteisiin ja ohjaavat valintoja myös silloin, kun laki ei anna tarkkoja vastauksia käytännön työstä nouseviin kysymyksiin. Yksikön arvot kertovat työyhteisön tavasta tehdä työtä. Ne vaikuttavat päämäärien asettamiseen ja keinoihin saavuttaa ne. Yksikön toimintaperiaatteet kuvaavat yksikön päivittäisen toiminnan tavoitteita ja asiakkaan asemaa yksikössä. Toimintaperiaatteita voivat olla esimerkiksi yksilöllisyys, turvallisuus, perhekeskeisyys, ammatillisuus. Yhdessä arvojen kanssa toimintaperiaatteet muodostavat yksikön toimintatapojen ja -tavoitteiden selkärangan ja näkyvät mm. asiakkaan ja omaisten kohtaamisessa. Mitkä ovat yksikön arvot ja toimintaperiaatteet? Yksikössämme toimintaa ohjaavat Hyvä Olla-arvot, jotka näkyvät toiminnassamme kokonaisvaltaisesti, asukkaan ja kuntaasiakkaan kohtelussa sekä työyhteisöjen sisällä. Arvot avataan yksikössä yhdessä asukkaiden ja omaisten kanssa ja ne muodostuvat kodin arvoiksi. Aikuisuus ja ammatillisuus ovat tärkeitä työyhteisöarvoja. Yksikkömme eettiset periaatteet ovat oikeudenmukaisuus ja tasa-arvo, yksilöllisyys, ihmisarvon kunnioittaminen, yksityisyyden kunnioittaminen, itsemääräämisoikeus ja autonomia sekä hyvän tekeminen ja vahinkojen välttäminen. Tepon tuvan arvoja ovat avoimuus, luotettavuus ja aito läsnäolo. Toimintaympäristö ja toimintaympäristöstä tulevat vaatimukset ja haasteet Tepon tuvan toimintaan liittyvistä sisäisistä haasteista, muutoksista, joilla saattaa olla vaikutusta toimintoihin, tehtävien suorittamiseen, palvelun laatuun: Tepon tuvan sijainnin vuoksi on ajoittain haastavaa saada rekrytoitua osaavaa ja ammattitaitoista henkilöstöä Nuoren työyhteisön vuoksi henkilökunnassa on paljon vaihtuvuutta. Perehdytys on jatkuvaa ja tiedonkulkua on ajoittain vaikea varmistaa, hyvistä tiedotusmenetelmistä huolimatta Hyvien toimintatapojen jatkuvuuden toteutuminen luo haastetta henkilöstön ja vastuuhenkilöiden vaihtuvuuden vuoksi Asukkaiden omat vaatimukset ja kuntoutumisen tarkoituksen mukaiset tavoitteet eivät aina kohtaa. Ajoittain asukkaiden oma motivaatio kuntoutumiseen ja toimintakyvyn ylläpitämiseen on vajavaista. Yksikön toimintaan liittyvistä ulkoisista haasteista, muutoksista, joilla saattaa olla vaikutusta toimintoihin, tehtävien suorittamiseen, palvelun laatuun: Tehostettujen asumispalveluseteleiden määrää tulisi yhteiskunnassamme vähentää. Asukkaiden sijoittaminen asumispalveluyksikköihin on vähentynyt. Olennaiset sidosryhmät ja sidosryhmien tarpeet, odotukset ja vaatimukset 2

3 Yksikön olennaiset sidosryhmät ovat: asukkaat, läheiset, asiakkaat (kunnat ja kaupungit), palveluja valvova viranomaisverkosto (avi + valvira), henkilöstö ja omistajat. Sidosryhmien olennaiset tarpeet ja odotukset ja vaatimukset: ESIM: asukkaat+asukkaiden läheiset: ammattitaitoinen ja mitoituksen mukainen henkilökunta asiakkaat: toimivat prosessit ja laatujärjestelmä, kustannustehokkuus/edullisuus, toiminnan läpinäkyvyys, joustava ja monipuolinen asiakkaan tarpeita vastaava tuottaja, kyky täyttää palvelulle asetetut vaatimukset ja siihen kohdistuvat odotukset. palveluja valvova viranomaisverkosto: luvan mukainen toiminta, sujuva yhteistyö henkilöstö: onnistunut johtamisjärjestelmä, lain määräämien velvollisuuksien täyttyminen, työn jatkuvuus, kehittymismahdollisuudet ja hyvä täydennyskoulutusjärjestelmä omistajat: kasvu, kannattavuus, kassavirta, brändin arvo RISKINHALLINTA (4.1.3) Omavalvonta perustuu riskinhallintaan, jossa palveluun liittyviä riskejä ja mahdollisia epäkohtia huomioidaan monipuolisesti. Riskit voivat aiheutua esimerkiksi fyysisestä toimintaympäristöstä (kynnykset, vaikeakäyttöiset laitteet), toimintatavoista, asiakkaista tai henkilökunnasta. Usein riskit ovat monien virhetoimintojen summa. Riskinhallinnan edellytyksenä on, että työyhteisössä on avoin ja turvallinen ilmapiiri, jossa sekä henkilöstö että asiakkaat ja heidän omaisensa uskaltavat tuoda esille laatuun ja asiakasturvallisuuteen liittyviä epäkohtia? Riskinhallinnan järjestelmät ja menettelytavat Riskinhallinnassa laatua ja asiakasturvallisuutta parannetaan tunnistamalla jo ennalta ne kriittiset työvaiheet, joissa toiminnalle asetettujen vaatimusten ja tavoitteiden toteutuminen on vaarassa. Riskinhallintaan kuuluu myös suunnitelmallinen toiminta epäkohtien ja todettujen riskien poistamiseksi tai minimoimiseksi sekä toteutuneiden haittatapahtumien kirjaaminen, analysointi, raportointi ja jatkotoimien toteuttaminen. Palveluntuottajan vastuulla on, että riskinhallinta kohdistetaan kaikille omavalvonnan osa-alueille. Riskinhallinnan työnjako Johdon tehtävänä on huolehtia omavalvonnan ohjeistamisesta ja järjestämisestä sekä siitä, että työntekijöillä on riittävästi tietoa turvallisuusasioista. Johto vastaa siitä, että toiminnan turvallisuuden varmistamiseen on osoitettu riittävästi voimavaroja. Heillä on myös päävastuu myönteisen asenneympäristön luomisessa turvallisuuskysymyksiä kohtaan. Riskinhallinta vaatii aktiivisia toimia myös muulta henkilöstöltä. Työntekijät osallistuvat turvallisuustason ja -riskien arviointiin, omavalvontasuunnitelman laatimiseen ja turvallisuutta parantavien toimenpiteiden toteuttamiseen. Riskinhallinnan luonteeseen kuuluu, ettei työ ole koskaan valmista. Koko yksikön henkilökunnalta vaaditaan sitoutumista, kykyä oppia virheistä sekä muutoksessa elämistä, jotta turvallisten ja laadukkaiden palveluiden tarjoaminen on mahdollista. Eri ammattiryhmien asiantuntemus saadaan hyödynnetyksi ottamalla henkilöstö mukaan omavalvonnan suunnitteluun, toteuttamiseen ja kehittämiseen. Riskinhallinnan tavoitteena on tunnistaa ja dokumentoida sekä ehkäistä poikkeamat, määrittää ja toteuttaa niille korjaavat toimenpiteet ja toimenpiteiden vastuuhenkilöt. Strategisesta riskien hallinnasta vastaa Mikevan johtoryhmä. Toiminnan riskejä arvioidaan mm. poistumisturvallisuusselvityksessä, pelastussuunnitelmassa, riskikartoituksessa sekä lääkehoitosuunnitelmassa. Yksikön palveluprosesseihin liittyvät riskikartoitukset sekä työturvallisuus- ja työterveysriskikartoitukset tehdään kerran vuodessa toiminnan vuosikellon (LIITE 3) mukaisesti ja ne käsitellään tiimipalaverissa, sekä alueellisissa työsuojelutoimikunnan kokouksissa. Palveluprosesseihin liittyvien riskien arvioitavat aihealueet ovat: asukkaan tuloprosessiin liittyvät riskit, asukkaan päivittäiseen elämään liittyvät riskit (palvelupoikkeamat), palvelun sisältöön liittyvät riskit sekä asukkaan lähtöprosessiin liittyvät riskit. Työturvallisuus- ja työterveysriskikartoituksen arvioitavat osa-alueet ovat: fyysinen työympäristö, fysikaaliset, kemialliset ja biologiset vaaratekijät, fyysinen kuormittuminen sekä psykososiaalinen kuormittuminen. Yksikön riskikartoitusten kehittämissuunnitelmaan aikataulutetaan korjaukset, nimetään korjausten vastuuhenkilö sekä väli- ja loppuarvioinnit. Riskienhallinnassa hyödynnetään IMS:stä löytyvää Riskien arviointi työpaikalla työkirjaa. Pelastussuunnitelma, poistumisturvallisuusselvitys ja lääkehoitosuunnitelma tarkistetaan vuosittain ja päivitetään tarpeen mukaan. Riskien tunnistaminen Riskinhallinnan prosessissa sovitaan toimintatavoista, joilla riskit ja kriittiset työvaiheet tunnistetaan. Miten henkilökunta tuo esille havaitsemansa epäkohdat, laatupoikkeamat ja riskit? Jokaisella yksikön työntekijällä on velvollisuus tuoda esille havaitsemansa epäkohdat, laatupoikkeamat ja riskit. Yksikössä on käytössä sähköinen IMS-toimintajärjestelmä, kuten koko Mikevassa. Järjestelmä mahdollistaa epäkohtien, laatupoikkeamien ja riskien kirjallisen esiintuomisen. Asukkailta ja omaisilta saatu suullinen palaute laatuun ja asukasturvallisuuden epäkohtiin 3

4 liittyen kirjataan sähköiseen asiakastietojärjestelmään, kirjaallinen reklamaatio kirjataan IMS-toimintajärjestelmään laatupoikkeamana. Riskien käsitteleminen Haittatapahtumien ja läheltä piti-tilanteiden käsittelyyn kuuluu niiden kirjaaminen, analysointi ja raportointi. Vastuu riskinhallinnassa saadun tiedon hyödyntämisestä kehitystyössä on palvelun tuottajalla, mutta työntekijöiden vastuulla on tiedon saattaminen johdon käyttöön. Haittatapahtumien käsittelyyn kuuluu myös niistä keskustelu työntekijöiden, asiakkaan ja tarvittaessa omaisen kanssa. Jos tapahtuu vakava, korvattavia seurauksia aiheuttanut haittatapahtuma, asiakasta tai omaista informoidaan korvausten hakemisesta. Miten yksikössä käsitellään haittatapahtumat ja läheltä piti-tilanteet ja miten ne dokumentoidaan? Haittatapahtumat ja läheltä piti tilanteet kirjataan IMS-toimintajärjestelmän Raportti-osioon, jota palvelukodin päällikkö seuraa ajantasaisesti. Tarvittaessa korjaava toimenpide välittömästi tai mahdollisimman pian ja kirjaaminen. Haittatapahtumat ja läheltä piti-tilanteet käsitellään ja dokumentoidaan aina yksikön tiimipalavereissa henkilökunnan kanssa vähintään kuukausittain. Vakavat laatupoikkeamat vaativat nopean puuttumisen, käsitellään heti ja saatetaan aina tiedoksi sille tasolle ja niille yhteistyötahoille kuin se on tarpeen ja dokumentoidaan. Yksikössä seurataan säännöllisesti IMS- mittaristolla haittatapahtumien ja läheltä piti tilanteiden lukumäärää sekä arvioidaan, ovatko tehdyt toimenpiteet olleet riittäviä. Haittatapahtumia ja läheltä piti tilanteita käydään läpi myös alueiden työsuojelupalavereissa ja johdon katselmuksessa. Mikäli haittatapahtuma tai läheltä piti-tilanne liittyy asukkaan hoitoon tai muuhun asukkaaseen liittyvään, tehdään siitä kirjaukset IMS-toimintajärjestelmän lisäksi myös asukkaan päivittäisseurantateksteihin sähköiseen asiakastietojärjestelmään. Haittatapahtumien ja läheltä piti-tilanteiden koonti tiedotetaan yhteistyötahoille vuosittain myös yksikön toimintakertomuksessa. Korjaavat toimenpiteet Laatupoikkeamien, läheltä piti -tilanteiden ja haittatapahtumien varalle määritellään korjaavat toimenpiteet, joilla estetään tilanteen toistuminen jatkossa. Tällaisia toimenpiteitä ovat muun muassa tilanteiden syiden selvittäminen ja tätä kautta menettelytapojen muuttaminen turvallisemmiksi. Myös korjaavista toimenpiteistä tehdään seurantakirjaukset ja -ilmoitukset. Miten yksikössänne reagoidaan esille tulleisiin laatupoikkeamiin, läheltä piti -tilanteisiin ja haittatapahtumiin? Laatupoikkeamat, läheltä piti-tilanteet ja haittatapahtumat vaativat aina korjaavan ja ennaltaehkäisevän toimenpiteen tarkastelun. Korjaavilla toimenpiteillä tarkoitetaan menettelyjä, joiden avulla laatupoikkeamien, läheltä piti-tilanteiden ja haittatapahtumien syyt ja seuraukset saadaan selvitettyä, puutteet korjattua ja niiden uusiutuminen voidaan ehkäistä. Havaitut laatupoikkeamat, läheltä piti-tilanteet ja haittatapahtumat käsitellään yksikön tiimipapalverissa henkilökunnan kanssa kerran kuukaudessa. Vakavat laatupoikkeamat ja reklamaatiot välittömästi, ja mietitään yhdessä korjaavat toimenpiteitä, jotka aikataulutetaan, vastuutetaan ja joita arvioidaan tulevissa tiimipalavereissa. Yhdessä sovitut toimenpiteet kirjataan tiimipalaverimuistioon ja jokaisella yksikön työntekijällä on velvollisuus lukea ja lukukuitata muistio. Muutoksista tiedottaminen Miten muutoksista työskentelyssä (myös todetuista tai toteutuneista riskeistä ja niiden korjaamisesta) tiedotetaan henkilökunnalle ja muille yhteistyötahoille? Muutoksista tiedotetaan yksikön henkilökunnalle sähköpostitse, sähköisen asiakastietojärjestelmän kautta sekä yksikön tiimipalavereissa, jotka dokumentoidaan. Tiimipalaverit pidetään yksikössämme viikoittain. Tiimipalaveriin osallistuvat työvuorossa oleva työntekijät. Työntekijät, jotka eivät ole tiimipalaverissa paikalla lukevat palaverimuistion, allekirjoittavat sen, kun ovat lukeneet ja ymmärtäneet muistiossa läpikäydyt asiat. Kehittämispäivät yksikössämme järjestetään kaksi kertaa vuodessa. Asukkaiden tiedottaminen tapahtuu suullisesti henkilökohtaisesti tai jakamalla erillinen tiedote. Tarvittaessa läheisille soitetaan muutoksista ja perustellaan uusi toimintatapamme. Palvelukodin päällikkö tiedottaa omaisia myös kirjeitse tarpeen mukaan. Yhteistyötahoille tiedotetaan puhelimitse, sähköpostitse tai kirjeitse tilanteen edellyttämällä tavalla. Palvelukodin päällikön vastuulla on tiedottaa Mikevan ylempää johtoa, yhteistyötahoja sekä työsuojeluorganisaatiota. OMAVALVONTASUUNNITELMAN LAATIMINEN (3) Omavalvonnan suunnittelusta vastaava henkilö tai henkilöt Omavalvontasuunnitelma laaditaan toimintayksikön johdon ja henkilökunnan yhteistyönä. Omavalvonnan eri osa-alueilla voi olla myös omat vastuuhenkilöt. Ketkä ovat osallistuneet omavalvonnan suunnitteluun? 4

5 Omavalvonnan suunnitteluun ovat osallistuneet palvelukodin päällikkö sekä henkilökunta ja Mikevan laatutyöryhmä. Suunnitelma käydään läpi ja sitä päivitetään työntekijöiden perehdytysvaiheessa yhdessä henkilöstön kanssa. Omavalvonnan suunnittelusta ja seurannasta vastaavan henkilön yhteystiedot: Palvelukodin päällikkö Henna Laitila / Omavalvontasuunnitelman seuranta (määräyksen kohta 5) Omavalvontasuunnitelma päivitetään, kun toiminnassa tapahtuu palvelun laatuun ja asiakasturvallisuuteen liittyviä muutoksia. Miten yksikössä huolehditaan omavalvontasuunnitelman päivittämisestä? Omavalvontasuunnitelman tarkistaminen ja päivittäminen merkitään yksikön toiminnan vuosikelloon (LIITE 3). Omavalvontasuunnitelma tarkistetaan palvelukodin päällikön johdolla yksikön henkilökunnan kanssa vähintään vuosittain ja päivitetään tarpeen mukaan sekä heti mahdollisten toiminnassa tapahtuneiden muutosten jälkeen. Suunnitelman päivittämisestä on vastuussa yksikön esimies. Omavalvontasuunnitelman julkisuus Ajan tasalla oleva omavalvontasuunnitelman pitää olla julkisesti nähtävänä yksikössä siten, että asiakkaat, omaiset ja omavalvonnasta kiinnostuneet voivat helposti ja ilman erillistä pyyntöä tutustua siihen. Missä yksikön omavalvontasuunnitelma on nähtävillä? Omavalvontasuunnitelma on nähtävänä yksikössä sisääntuloaulassa sijaitsevassa hyllyssä. Omavalvontasuunnitelman löytää myös yksikön kotisivuita ASIAKKAAN ASEMA JA OIKEUDET (4.2) Palvelutarpeen arviointi Hoidon ja palvelun tarvetta arvioidaan yhdessä asiakkaan ja tarvittaessa hänen omaisensa, läheisensä tai laillisen edustajansa kanssa. Arvioinnin lähtökohtana on henkilön oma näkemys voimavaroistaan ja niiden vahvistamisesta. Palvelutarpeen selvittämisessä huomion kohteena ovat toimintakyvyn palauttaminen, ylläpitäminen ja edistäminen sekä kuntoutumisen mahdollisuudet. Palvelutarpeen arviointi kattaa kaikki toimintakyvyn ulottuvuudet, joita ovat fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen ja kognitiivinen toimintakyky. Lisäksi arvioinnissa otetaan huomioon toimintakyvyn heikkenemistä ennakoivat eri ulottuvuuksiin liittyvät riskitekijät kuten terveydentilan epävakaus, heikko ravitsemustila, turvattomuus, sosiaalisten kontaktien vähyys tai kipu. Miten asiakkaan palvelun tarve arvioidaan mitä mittareita arvioinnissa käytetään? Uuden asukkaan palvelun tarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tilanne, jossa yhdessä asukkaan kanssa selvitetään hänen elämäntilanteensa, kartoitetaan ja arvioidaan asukkaan fyysiset, kognitiiviset, psyykkiset, sosiaaliset, kielelliset ja kulttuuriset tarpeet ja voimavarat sekä ympäristötekijät. Palvelutoiminta on tavoitteellista ja sitä arvioidaan säännöllisesti, se perustuu toimintakykyä ja kuntoutumista edistävään työotteeseen sekä toteutuu turvallisesti ja oikea-aikaisesti. Uuden asukkaan palvelun tarpeen arviointi aloitetaan asukkaan elämänkaari-menetelmän avulla, missä tavoitteena on oppia tuntemaan muistisairas ihminen/ asukas ja istuttaa hänet oman elämänsä kuljettajaksi sekä saada rakennuspuita yksilöllisen elämäntavan suunnitteluun. Omaohjaaja kerää tietoa haastattelemalla asukasta, hänen läheisiään (asukkaalta kysytään toive ja lupa läheisten mukaan pyytämiseen) sekä kollegoja ja verkostoon kuuluvia ammattilaisia. Haastattelun tavoitteena on asukkaan tarpeiden, mieltymysten, toiveiden sekä kyvykkyyksien löytäminen. Tietoa kerätään lisäksi havainnoimalla asukkaan kognitiivista toimintakykyä, käyttäytymistä ja tunnetiloja sekä miten ne näyttäytyvät arjen askareissa. Tietoa kerätään asukasta koskevista dokumenteista kuten sairauskertomuksista, päivittäiskirjauksista ja käytössä olevista toimintakykymittareista. Omaohjaaja kirjoittaa kerätyt tiedot minä-muotoon niin kuin asiakas kertoisi itse hänelle tärkeistä asioista. Omaohjaajan rooli korostuu tilanteissa, jossa muistisairaalla asukkaalla ei ole läheisiä tai ystäviä kertomassa elämäntarinaa tai asukas ei itse kykene tuottamaan puhetta. Tällöin muiden tiedonkeruun menetelmien painoarvo kasvaa. Mittareiden analysointi kognitiivisen tuen tarpeesta, havainnointi millä keinoin asukas motivoituu toimimaan, mitkä asiat lohduttavat häntä, kun tilanne on stressaava ja millä tavoin luoda asukkaalle ihmissuhteita, korostuvat. Muistisairaan toimintakykyarviointi tehdään vahvuuksien ja osaamisten osalta, sisältäen taidot ruokailuun, pukeutumiseen, itsehoitoon, vapaa-ajan aktiviteetteihin liittyen. Tämä mahdollistaa muistisairaan taitojen ja toimijuuden ylläpitämisen. Arvioinnin avulla ehkäistään lisähaittojen syntymistä. Kivun hoito huomioidaan osana muistisairaan tilaa ja käyttäytymistä. Tarvittaessa voidaan ottaa käyttöön lievittäviä hoitomuotoja kuten lämpötyynyt, hieronta, venyttelyt. Jos huomataan että näistä hoitomuodoista löytyy asukkaalle apua, laaditaan hoidoille aikataulut. Tärkeä on arvioida myöskin kognitiivisten toimintojen aleneminen ja asiat, joille henkilökunnan tulee olla tukena. Erityisen tärkeää on huomioida se, että asukkaan elämänlaatua edistävät tavoitteet ja tulokset kirjataan myönteistä kieltä käyttäen. 5

6 Asukkaan palvelun tarpeen arvioinnissa käytetään seuraavia mittareita: JIK:n omaa hoitoisuuden arviota, MMSE-muistitestiä, MNA-ravitsemustestiä, Braden-testiä, Frat-kaatumisriskiarviota ja VASkipumittaria Miten asiakas ja/tai hänen omaistensa ja läheisensä otetaan mukaan palvelutarpeen arviointiin? Palvelun tarpeen arviointiin voivat osallistua asukkaan ja omaohjaajan lisäksi asukkaan toiveiden mukaan tai hoidon / kuntoutuksen onnistumisen kannalta välttämättömät henkilöt esim. läheiset, kunnan edustaja, verkostot sekä tarvittaessa lääkäri. Hoito-, palvelu- tai kuntoutussuunnitelma Hoidon ja palvelun tarve kirjataan asiakkaan henkilökohtaiseen, päivittäistä hoitoa, palvelua tai kuntoutusta koskevaan suunnitelmaan. Suunnitelman tavoitteena on auttaa asiakasta saavuttamaan elämänlaadulleen ja kuntoutumiselle asetetut tavoitteet. Päivittäisen hoidon ja palvelun suunnitelma on asiakirja, joka täydentää asiakkaalle laadittua palvelu-/asiakassuunnitelmaa ja jolla viestitään palvelun järjestäjälle asiakkaan palvelutarpeessa tapahtuvista muutoksista. Miten hoito- ja palvelusuunnitelma laaditaan ja miten sen toteutumista seurataan? Jokaiselle asukkaalle laaditaan hoito- ja kuntoutussuunnitelma kuukauden kuluessa yksikköön saapumisesta. Ensimmäisen viikon aikana omaohjaaja havainnoi asukasta keräten tietoa hoiva- ja avustushetkien yhteydessä (aamu- ja iltatoimet, ruokailu- ja kylvetyshetket) ja huolehtii, että asukkaalla on hyvä ja turvallinen olo talossa. Elämäntapapalaveri pidetään toisella viikolla yhdessä asukkaan ja hänen läheisten kanssa. Omaohjaaja toimii koollekutsujana ja palaverin puheenjohtajana. Omaohjaaja kirjaa asukkaan tarinan minä-muodossa. Kolmas viikko on ns. mittariviikko, jolloin tehdään kunnan kanssa sovitut mittaukset liittyen asukkaan kokonaisvaltaiseen toimintakykyyn ja toimijuuteen. Neljännellä viikolla laaditaan asukkaan hoito- ja kuntoutussuunnitelma. Se on käsikirja ihmislähtöisen elämäntavan käytännön toteuttamiseen. Asukaslähtöinen hoito- ja kuntoutussuunnitelma sisältää tavoitteet ja keinot muun muassa asukkaan fyysisen toimintakyvyn ylläpitoon ja parantamiseen, hahmottamiskyvyn, muistamisen, puheen tuottamisen, kirjoittamisen, keskittymiskyvyn, aloitekyvyn ylläpitämiseen sekä asukkaan hengellisyyden, luovuuden, taiteellisen elämäntavan säilyttämiseen, itsenäisyyden ja riippumattomuuden huomioimiseen, perhesuhteiden vaalimiseen, esteettisten arvojen ylläpitoon asukkaan näköisesti. Hoitoa ja kuntoutusta toteutetaan yhteisöllisesti asukkaan henkilökohtaisen suunnitelman mukaisesti. Asukaslähtöinen hoito- ja kuntoutussuunnitelma sisältää asukkaan elämänkaaritiedot, voimavarakartoituksen, suunnitelman yksilöllisestä ohjauksesta, neuvonnasta, toimintakyvyn ylläpitämisestä, kuntoutuksesta ja apuvälinetarpeesta. Suunnitelma kokoaa, rajaa ja tuo ilmi asukkaan kuntoutuksen tarpeet ja kuntoutumisen voimavarat, palvelujen, hoivan ja hoidon tarpeet sekä ehkäisevän työn mahdollisuudet. Suunnitelman tavoitteena on tukea ja edistää asukaslähtöistä ja kuntouttavaa työtä sekä palvelujen ja niiden arvioinnin kehittämistä koko palvelujärjestelmässä. Hoitoa ja kuntoutusta toteutetaan yhteisöllisesti asukkaan henkilökohtaisen suunnitelman mukaisesti. Suunnitelma päivitetään ja arvioidaan vähintään kaksi kertaa vuodessa tai tarpeen tai sopimuksen mukaan useammin. Suunnitelman toteutukseen sisältyy asukkaan tilanteen jatkuva seuranta päivittäiskirjaamisen yhteydessä. Asukkaan elämänlaatua edistävät tavoitteet ja tulokset kirjataan myönteistä kieltä käyttäen kertomaan heille sopivista avustamisen ja ohjaamisen tavoista. Suunnitelma laaditaan sähköisesti DomaCare- asiakastietojärjestelmään. Asukkaan omaohjaaja vastaa suunnitelman laadinnasta sekä ajantasaisuudesta. Miten varmistetaan, että henkilökunta tuntee hoito- ja palvelusuunnitelman sisällön ja toimii sen mukaisesti? Yksikön henkilökunta on velvollinen perehtymään kunkin asukkaan hoito- ja palvelusuunnitelmaan ja toimimaan sen mukaisesti. Omaohjaaja tiedottaa yksikön henkilökuntaa asukkaan hoito- ja kuntoutussuunnitelman päivittymisestä. Hoito- ja kuntoutussuunnitelmat ovat nähtävillä sähköisessä asiakastietojärjestelmässä. Hoito- ja kuntoutussuunnitelmia läpikäydään henkilökunnan kesken hoitopalavereissa. Omaohjaaja vastaa elämäntapa- ja kuntoutussuunnitelman prosessista. Yksi prosessin vaihe on suunnitelman sisällön läpikäynti henkilöstön kanssa. Omaohjaaja lukee ääneen asukkaan elämäntarinan kollegoilleen. Omaohjaaja siirtää yhdessä oman tiimin kanssa löydetyt voimavarat, tarpeet, tavoitteet, toteutuksen ja arvioinnin asukkaan hoito- ja palvelusuunnitelmaan. Henkilökunnan on helpompi muistaa tarinoiden yksityiskohdat kuin tilastoja tai tehtävälistoja. Elämäntarinan tekeminen auttaa henkilöstöä omaksumaan ja ylläpitämään johdonmukaista, ihmislähtöistä elämäntapaa asukkaan elämässä ja koko työyhteisössä. Omaohjaaja vastaa asukkaan suunnitelman toteutuksen seurannasta ja tarvittaessa suunnitelman päivityksestä tilanteiden muuttuessa. Omaohjaaja huolehtii siitä, että suunnitelmaa mukautetaan sairauden edetessä, tarpeiden ja toiveiden muuttuessa. Omaohjaaja on yhteyshenkilö läheisiin päin ja tarvittaessa kutsuu läheiset asukaspalaveriin, missä päivitetään suunnitelmaa. Omaohjaaja vastaa muutosten tiedottamisesta kollegoille viikottaisissa hoitopalavereissa. Palvelukodin päällikkö seuraa ja johtaa suunnitelmien päivitysten toteutumista sovituissa aikatauluissa koko kodin tasolla. Asiakkaan kohtelu Itsemääräämisoikeuden vahvistaminen 6

7 Itsemääräämisoikeus on jokaiselle kuuluva perusoikeus, joka muodostuu oikeudesta henkilökohtaiseen vapauteen, koskemattomuuteen ja turvallisuuteen. Siihen liittyvät läheisesti oikeudet yksityisyyteen ja yksityiselämän suojaan. Henkilökohtainen vapaus suojaa henkilön fyysisen vapauden ohella myös hänen tahdonvapauttaan ja itsemääräämisoikeuttaan. Sosiaalihuollon palveluissa henkilökunnan tehtävänä on kunnioittaa ja vahvistaa asiakkaan itsemääräämisoikeutta ja tukea hänen osallistumistaan palvelujensa suunnitteluun ja toteuttamiseen. Miten yksikössä vahvistetaan asiakkaiden itsemääräämisoikeuteen liittyviä asioita kuten yksityisyyttä, vapautta päättää itse omista jokapäiväisistä toimista ja mahdollisuutta yksilölliseen ja omannäköiseen elämään? Asukkaiden itsemääräämisoikeutta, yksityisyyttä ja intimiteettiä kunnioitetaan. Jokainen asukas on täysivaltainen ihminen, jolla on oikeus itsemääräämiseen, yksityisyyteen ja osallisuuteen. Jokaisen asukkaan itsemääräämisoikeutta voidaan edistää hänen voimavaroja tunnistamalla, vahvistamalla ja käyttämällä voimavaralähtöisyyden periaatteen mukaisesti. Jokaisen asukkaan yksilölliset tarpeet otetaan huomioon ja niihin vastataan. Asukkaan omaohjaajan tehtävänä on yhdessä omaisten kanssa tuoda esiin asukkaan yksilöllisyys. Yksikköön on laadittu Tepon tuvan yleinen itsemääräämisoikeussuunnitelma, jossa on määritelty asukkaiden itsemääräämisoikeuteen liittyviä asioita. Jokaiselle asukkaalle laaditaan tarpeen mukaan myös oma henkilökohtainen itsemääräämisoikeussuunnitelma omaohjaajan toimesta. Asukkaan itsemääräämisoikeutta toteutetaan arjen pienissä asioissa päivittäin, kuten: - Omien mieltymysten huomioiminen sekä oman elämänrytmin ja rituaalien ylläpito: Asukkaan mieltymysten huomioiminen ja mahdollisuuksien mukaan toteutus kaikissa arjen toiminnoissa. Asukkaan mieltymykset, hänelle tärkeät riitit ja rituaalit nousevat elämäntarinan kautta hoitajien tietoisuuteen ja edelleen osaksi asukkaan suunnitelmaa ja arkea. Esimerkiksi niitä voisivat olla asukkaan omat aamurituaalit ja heräämisaika, nukahtamisrituaalit, tutut sauna-ajat, lempivaatteet, tapa jolla hiukset laitetaan, mieli korut, tuoksut yms. -Osallistuminen mielekkääseen tekemiseen: Asukkaalle mielekäs tekeminen tuo esiin hänen itsenäisyyttä ja tyydyttää hänen tarpeitaan sekä kehittää suhteita toisten kanssa. Mielekäs tekeminen on asukkaalle markityksellistä ja rakentuu hänen kykyjen ja vahvuuksien kautta. Se voi olla esimerkiksi oman ammattiroolin toteuttamista. - Ruokailussa: ruokailutilanteessa huomioidaan asukkaan elämäntilanne, vireys, perinteet ja asenne. Lähtökohtana ateriointitilanteessa on se, että asukas syö itse. Tämä mahdollistaa ruokailujärjestyksen ja ruokailuun käytettävän ajan valinnan, joka lisää aterioinnin nautinnollisuutta. Omien voimavarojen mukaan asukas valitsee itse mitä haluaisi syödä ja kuinka paljon. Asukkaalla on mahdollisuus myös ruokailupaikan valintaan, mikäon tärkeä tekijä itsemääräämisoikeuden toteutumisen kannalta. Se antaa asukkaalle mahdollisuuden vaikuttaa ruokailuun liittyvään päätöksentekoon. Näiden päätösten toteuttaminen luo turvallisuutta asukkaalle sekä ylläpitää hänen omanarvontunnettaan. - Levossa: turvataan riittävä yölepo. Asukas saa itse päättää, milloin haluaa mennä nukkumaan ja milloin nousta. - Liikkumisessa: asukkaalle annetaan mahdollisuus liikkumiseen silloinkin, kun hänen voimavaransa ovat vähentyneet. Liikkumisen tulee olla mielekästä ja asukkaan kunnon huomioon ottavaa. Työntekijät tukevat, ohjaavat, kannustavat ja motivoivat asukasta liikkumisessa huomioden asukkaanaiemmat ja nykyiset liikuntatottumukset sekä mahdolliset liikkumisen esteet ja tarvittavat apuvälineet. Esteetön, viihtyisä ja virikkeellinen ympäristö mahdollistaa liikkumisen asukkaan liikunta- ja toimintarajoitteista huolimatta. - Fyysinen ympäristö: asukas voi tuoda omia henkilökohtaisia tavaroita, esineitä, huonekaluja, valokuvia huoneeseensa. - Hygienian hoidossa: toimintakyvyn ja yleiskunnon heiketessä iäkkään asukkaan kyky huolehtia omasta puhtaudesta saattaa heiketä. Tällöin henkilökunnan tulee ohjata, tukea ja auttaa peseytymisessä huomioiden asukkaan omat toiveet ja taata asukkaan yksityisyyden toteutuminen. Asukkaalle annetaan mahdollisuus päättää omasta vaatetuksestaan. - Wc-toiminnoissa: Asukkaan yksityisyyden turvaaminen wc-toimintojen aikana on tärkeää. WC-toiminnot toteutetaan asukkaan toiveen ja tarpeen mukaan. Wc-toimintoja voidaan helpottaa esimerkiksi wc-istuimen korotuksen ja siirrettävien istuimien avulla. - Lääkehoidossa: lääkehoidossa huomioidaan, että asukas saa riittävästi tietoa lääkkeistään ja että päätökset lääkehoidosta tehdään yhteisymmärryksessä hänen kanssaan. Henkilökunta kertoo asukkaalle lääkkeiden käytöstä, käytön syistä ja mahdollisiin haittavaikutuksiin liittyvistä asioista. Henkilökunnan on myös varmistettava, että asukas on ymmärtänyt saamansa tiedon. Informaation tulee olla ymmärrettävää ja asiallista sekä sitä on toistettava tarpeen mukaan. - Ulkoilu- ja viriketoiminnoissa: Asukkaalla on mahdollisuus ulkoilla päivittäin ja/tai aina niin halutessaan. Asukas voi osallistua itselleen mielekkäisiin yksikön tapahtumiin oman halunsa mukaan. Varsinaisia vierailuaikoja ei yksikössä ole, lähiomaiset ovat aina tervetulleita, muiden vierailut sovitaan erikseen. Itsemääräämisoikeuden rajoittamisen periaatteet 7

8 Sosiaalihuollon asiakkaan hoito ja huolenpito perustuu ensisijaisesti vapaaehtoisuuteen, ja palveluja toteutetaan lähtökohtaisesti rajoittamatta henkilön itsemääräämisoikeutta. Rajoitustoimenpiteille on aina oltava laissa säädetty peruste ja sosiaalihuollossa itsemääräämisoikeutta voidaan rajoittaa ainoastaan silloin, kun asiakkaan tai muiden henkilöiden terveys tai turvallisuus uhkaa vaarantua. Itsemääräämisoikeutta rajoittavista toimenpiteistä tehdään asianmukaiset kirjalliset päätökset. Rajoitustoimenpiteet on toteutettava lievimmän rajoittamisen periaatteen mukaisesti ja turvallisesti henkilön ihmisarvoa kunnioittaen. Lastensuojeluyksiköille lasten ja nuorten itsemääräämisoikeuden rajoittamisesta on erityiset säännökset lastensuojelulaissa. Mistä rajoittamistoimenpiteisiin liittyvistä periaatteista yksikössä on sovittu? Asukkaan itsemääräämisoikeuden rajoittaminen on aina toissijainen vaihtoehto ja rajoitteita käytetään ainoastaan asukkaan turvallisuuden takaamiseksi ja perustellusti. Rajoitteiden tarve arvioidaan yhteistyössä asukkaan ja omaisen sekä henkilöstön ja lääkärin kanssa. Päätöksen on aina perustuttava asukkaan tilan tarkkaan ja yksilölliseen arviointiin monipuolisesti ja luotettavia arviointivälineitä käyttäen. Päätöksen rajoitteesta tekee aina lääkäri ja se kirjataan sähköiseen asiakastietojärjestelmään. Kirjaukset tulee tehdä asianmukaisesti ja ymmärrettävästi ja niistä pitää käydä ilmi rajoittamisen ajankohta, rajoittamiseen johtaneet syyt/peruste ja toimenpide, toimenpiteen kesto ja suorittaja sekä todettu vaikutus. Päätös voidaan myös tarvittaessa purkaa. Niissä tilanteissa, joissa rajoittamiseen on välttämätöntä turvautua, rajoitustoimenpiteet pitää toteuttaa mahdollisimman turvallisesti ja asukkaan yksityisyyttä ja ihmisarvoa kunnioittaen sekä perustuslaki, ihmisoikeudet ja Mikevan eettiset periaatteet huomioiden. Yksikössä ei pääsääntöisesti käytetä rajoitteita. Asukkaiden turvallisuuden takaamiseksi yksikön ulko-ovet pidetään lukittuina. Ne asukkaat, joiden kohdalla vapaa liikkuminen talon ulkopuolella ilman saattajaa ei ole turvallisuusriski saavat omat avaimet käyttöön. Pyörätuolissa voidaan käyttää turvavyötä putoamisen estämiseksi. Sängyn laidat nostetaan tarpeen mukaan yöksi asukkaan rauhallisen ja turvallisen unen takaamiseksi. Muistisairailla saatetaan käyttää hygieniahaalaria. Jokaiseen rajoittamistoimenpiteeseen pyydetään kannanottoa sekä asukkaalta itseltään, omaiselta ja lääkäriltä. Rajoittamistoimenpiteitä ei ikinä toteuteta ilman lääkärin päätöstä asiaan. Asiakkaan kohtelu Suuri osa sosiaalipalveluista tehdyistä kanteluista koskee asiakkaan kokemaa epäasiallista kohtelua tai epäonnistunutta vuorovaikutustilannetta työntekijän kanssa. Asiakkaalla on oikeus tehdä muistutus toimintayksikön vastuuhenkilölle tai johtavalle viranhaltijalle, mikäli hän on tyytymätön kohteluunsa. Palvelun perustuessa ostosopimukseen muistutus tehdään järjestämisvastuussa olevalle viranomaiselle. Yksikössä kiinnitetään huomiota kuitenkin ilman muistutustakin ja tarvittaessa reagoidaan epäasialliseen tai loukkaavaan käytökseen asiakasta kohtaan. Asiakkaiden asiallinen kohtelu varmistetaan rekrytoimalla hyvää ja pätevää henkilökuntaa. Henkilökunnalle järjestetään koulutusta asukkaan ja omaisten kohtaamisesta. Palvelukodin päällikkö reagoi tilanteisiin välittömästi, mikäli havainnoi yksikössä epäasiallista kohtelua. Kollegat ovat velvollisia ilmoittamaan palvelukodin päällikölle, mikäli havaitsevat tilanteita, joihin tulee puuttua. Esimies keskustelee työntekijän kanssa ja kartoittaa tilanteen. Esimies toimii tilanteen vaatimalla tavalla, ohjaten työntekijän esimerkiksi työterveyteen tai sitten antamalla asiasta huomautuksen/kirjallisen varoituksen. Tepon tuvalla ei suvaita minkäänlaista epäasiallista käyttäytymistä. Asukkaalla on oikeus saada hyvää hoitoa ja yksilöllistä, tasa-arvoista kohtelua. Kaikenlainen asukkaan epäasiallinen tai loukkaava kohtelu on ehdottomasti kielletty. Jokaisella työntekijällä on velvollisuus ilmoittaa viipymättä esimiehelleen, jos huomaa epäasiallista kohtelua alkaen sosiaalihuoltolain 48 ja 49 velvoittavat sosiaalihuollon henkilökunnan ilmoittamaan viipymättä toiminnasta vastaavalle henkilölle, jos he huomaavat tehtävissään epäkohtia tai ilmeisiä epäkohdan uhkia asiakkaan sosiaalihuollon toteuttamisessa. Epäkohdalla tarkoitetaan esimerkiksi asukkaan epäasiallista kohtaamista, asukkaan loukkaamista sanoilla, asiakasturvallisuudessa ilmeneviä puutteita, asukkaan kaltoin kohtelua ja toimintakulttuurista johtuvia asukkaalle vahingollisia toimia. Kaltoin kohtelulla tarkoitetaan fyysistä, psyykkistä tai kemiallista eli lääkkeillä aiheutettua kaltoin kohtelua. Esimerkiksi asukasta tönitään, lyödään tai uhkaillaan, käytetään hyväksi fyysisesti tai taloudellisesti, puhutellaan epäasiallisesti ja loukkaavasti tai palvelussa, asukkaan aseman ja oikeuksien toteuttamisessa, perushoivassa ja hoidossa on vakavia puutteita. Ilmoituslomake ja työohje ilmoitusvelvollisuuden toteuttamista löytyy ims:stä. Ilmoituksen vastaanottaneen henkilön on ilmoitettava asiasta kunnan sosiaalihuollon johtavalle viranhaltijalle. Ilmoitus voidaan tehdä salassapitosäännösten estämättä. Ilmoituksen tehneeseen henkilöön ei saa kohdistaa kielteisiä vastatoimia ilmoituksen seurauksena. Mikäli epäkohtaa ei saada korjattua, on asiasta ilmoitettava aluehallintovirastolle. Asukkaan kohdatessa epäasiallista kohtelua, tilanteen vaatimalla tavalla otetaan asia viipymättä keskusteluun asianomaisten henkilöiden ja/tai asukkaan läheisen/ edustajan kanssa ja selvitetään tilanne mahdollisimman pian tapahtuman jälkeen. Jos asukas/läheinen on tyytymätön saamaansa kohteluun, hänellä on asiakaslain 23 :n mukaan oikeus tehdä muistutus toimintayksikön vastuuhenkilölle tai johtavalle viranhaltijalle. Muistutus käsitelään yksikön vastaavan ohjaajan ja alueen palvelu- ja/tai aluejohtajan kanssa välittömästi. Vastaus muistutuksesta annetaan kirjallisesti 30 vrk sisällä.asukkaalle. Kirjallinen vastaus sisältää ratkaisun perustelut sekä selkeästi ne toimenpiteet, joihin muistutuksen johdosta ryhdytään. Tarvittaessa asukasta ja hänen läheistään ohjataan ottamaan yhteyttä sosiaali- ja potilasasiamieheen. Muistutuksen asiakirjat säilytetään yksikön arkistossa erillään asukasasiakirjoista. Muistutuksista kirjataan poikkeama IMStoiminnanohjausjärjestelmään. Poikkeamat käsitellään yksikössä henkilökunnan kanssa kuukausittain. 8

9 Asiakkaan osallisuus Asiakkaiden ja omaisten osallistuminen yksikön laadun ja omavalvonnan kehittämiseen Eri-ikäisten asiakkaiden ja heidän perheidensä ja läheistensä huomioon ottaminen on olennainen osa palvelun sisällön, laadun, asiakasturvallisuuden ja omavalvonnan kehittämistä. Koska laatu ja hyvä hoito voivat tarkoittaa eri asioita henkilöstölle ja asiakkaalle, on systemaattisesti eritavoin kerätty palaute tärkeää saada käyttöön yksikön kehittämisessä. Palautteen kerääminen Miten asiakkaat ja heidän läheisensä osallistuvat yksikön toiminnan, laadun ja omavalvonnan kehittämiseen? Miten asiakaspalautetta kerätään? Jatkuva asiakaspalaute ja säännöllisesti tehtävät tyytyväisyysmittaukset ovat osa jatkuvaa parantamista ja ne auttavat suuntaamaan toiminnan kehittämistä ja annetun palvelun laatua. Palautetta voi antaa suoraan suullisesti asianomaiselle tai yleisesti asukaspalaverissa, puhelimitse/sähköpostitse, www-sivujen kautta. Asukkailta ja omaisilta/läheisiltä hankitaan asiakaspalautetta myös keskustelemalla aktiivisesti asukkaiden ja omaisten/läheisten kanssa. Omaisten-/läheistenillat ovat myös oivallisia tilanteita palautteen ja kehittämisideoiden keräämiselle. Asukas- ja omais- /läheistyytyväisyyskyselyt tehdään 1 x vuodessa. Palautteen käsittely ja käyttö toiminnan kehittämisessä Miten asiakaspalautetta hyödynnetään toiminnan kehittämisessä? Suulliset palautteet kirjataan asiakastietojärjestelmään Keskustelu-välilehdelle, jotka käsitellään yksiön tiimipalaverissa. Asiakaspalautetta hyödynnetään toiminnan laadun parantamisessa ja vahvistetaan palautteista tulleita toimivia käytänteitä. Vuoden 2016 asukas-, läheis- ja asiakastyytyväisyyskyselyt suoritettiin toiminnan vuosikellon mukaisesti. Kyselyjen tulokset ja kehittämistoimenpiteet on käsitelty henkilökunnan kanssa yksikön tiimipalaverissa sekä asukkaiden ja läheisten kanssa läheisten illassa. Tulosten koonnit on toimitettu myös sijoittajataholle. Tiimeillä ja läheistenillassa ideoitiin ja sovittiin toimintamalleja esiin nousseiden kehittämistarpeiden ratkaisemiseksi. Tyytyväisyyskyselyjen tulosten pohjalta on laadittu kehittämis-/ylläpitosuunnitelma vuodelle (LIITE 4). Painopisteiksi Tepon tuvalla nousi omaohjaajuuden kehittäminen, virikkeellisemmän arjen järjestäminen ja kiireettömän läsnäolon luominen. Kehittämistoimenpiteiden väliarviointi pidetään puolen vuoden kuluttua kehittämis-/ylläpitosuunnitelman laatimisesta. Loppuarviointi pidetään ennen seuraavia tyytyväisyyskyselyjä. Tyytyväisyyskyselyiden toteutumisesta sekä kehittämis-/ylläpitosuunnitelmien teosta on vastuussa palvelukodin päällikkö. Asiakkaan oikeusturva a) Muistutuksen vastaanottaja Muistutukset toimitetaan kunnassa JIK:n avopalveluohjaajille tai ikääntyneiden palvelujohtajalle. b) Sosiaaliasiamiehen nimi ja yhteystiedot sekä tiedot hänen tarjoamistaan palveluista Elina Aaltonen elina.aaltonen@eskoo.fi p Sosiaaliasiamiehen yhteystiedot ovat esillä myös yksikön ilmoitustaululla. Sosiaaliasiamiehen tehtäviin kuuluu: - Neuvoa asiakkaita lain soveltamiseen liittyvissä asioissa - Avustaa asiakasta muistutuksen tekemisessä - Tiedottaa asiakkaan oikeuksista - Toimia muutenkin asiakkaan oikeuksien edistämiseksi ja toteuttamiseksi - Seurata asiakkaiden oikeuksien ja aseman kehitystä kunnassa ja antaa siitä selvitys vuosittain kunnanhallitukselle. c) Kuluttajaneuvojan nimi, yhteystiedot sekä tiedot hänen tarjoamistaan palveluista Kuluttajaneuvoja puh: arkisin 9-15 sähköinen yhteydenotto: sähköiseen yhteydenottolomakkeeseen vastataan n.5 työpäivän kuluessa. Vastauksen saa pääsääntöisesti puhelimitse (lomakkeen saa 9

10 Kuluttajaneuvojan tehtävät: - avustaa ja sovittelee kuluttajan ja yrityksen välisissä riitatilanteissa - antaa tietoa kuluttajalle ja yritykselle kuluttajan oikeuksista ja velvollisuuksista d) Miten yksikön toimintaa koskevat muistutukset, kantelu- ja muut valvontapäätökset käsitellään ja huomioidaan toiminnan kehittämisessä? Muistutukset ja kantelu- ja muut valvontapäätökset huomioidaan toiminnan kehittämisessä käymällä ne aina läpi yksikön tiimipalavereissa ja laatimalla niihin yhdessä henkilökunnan kanssa korjaavat toimenpiteet, josta dokumentointi asianmukaisesti tiimipalaverimuistioihin. Lisäksi muistutuksista, kantelu- ja muut valvontapäätöksistä palvelukodin päällikkö informoi palvelu- ja/tai aluejohtajaa. Palvelukodin päällikkö antaa muistutuksen antajalle kirjallisen vastineen. Kaikista muistutuksista ja kanteluista kirjataan IMS-toimintajärjestelmään poikkeamaraportti. e) Tavoiteaika muistutusten käsittelylle Neljä viikkoa. PALVELUN SISÄLLÖN OMAVALVONTA (4.3) Hyvinvointia, kuntoutumista ja kasvua tukeva toiminta a) Asiakkaiden fyysisen, psyykkisen, kognitiivisen ja sosiaalisen toimintakyvyn ja hyvinvoinnin edistäminen Jokaiselle asukkaalle laaditaan yksilöllinen ja kokonaisvaltainen hoito- ja kuntoutussuunnitelma, jossa huomioidaan hänen voimavarat ja tarpeet, mieltymykset sekä hänelle tärkeät riitit ja rituaalit. Suunnitelma ohjaa fyysisen, psyykkisen, kognitiivisen ja sosiaalisen toimintakyvyn ja hyvinvoinnin edistämiseen ja ylläpitämiseen sekä asukkaan näköiseen hyvään elämään. Yksikön palvelutoiminta perustuu toimintakykyä ja kuntoutumista edistävään työotteeseen sekä toteutuu turvallisesti ja oikeaaikaisesti. Tavoitteena on asukkaan jäljellä olevan toimintakyvyn edistäminen ja ylläpitäminen sekä sairauksien hyvä hallinta. Tavoitteena on, että asukas kokee olonsa turvalliseksi ja tulee hyväksytyksi sekä voi elää mahdollisimman aktiivista elämää. Yksikössämme toteutetaan arkiliikuntaa, joka tukee asukkaiden toiminkyvyn säilymistä. Asukkaita otetaan mukaan arjen erilaisiin askareisiin, kuten roskien vientiin, pöytien pyyhintään, haravointiin jne jokaisen oman toimintakyvyn mukaan. Asukkaan toimintakyvyn ylläpitäminen ja edistäminen: asukkaan osallistumisen vahvistaminen, tilanteiden ja ympäristöjen helpottaminen sekä vaihtelevien kokemusten tarjoaminen, vahvistavat toiminnan mahdollisuuksia ja selviytymistä elinympäristössä ja arjessa. Esimerkiksi fyysistä toimintakykyä voidaan tukea ja ylläpitää harjoitteiden avulla. Asukasta kannustetaan osallistumaan erilaisiin yhteisiin toimintoihin sekä mahdollisuuksiensa mukaan yksikön ulkopuoliseen toimintaan. Asukkaan hyvät psyykkiset voimavarat ja hänen lähiverkostonsa voimaantumista tukeva asenne vahvistavat toimintakykyä, vaikka fyysiset toimintakyvyn rajoitukset olisivat suuria. Asukkaan psyykkisen toimintakyvyn tukemisessa on keskeistä, että työntekijä osaa huomioida asukkaan kognitiiviset toiminnot, joita ovat mm. kielelliset toiminnot, ajattelu, ongelmanratkaisu sekä päätöksenteko. Kaikessa arjen toiminnassamme tähdätään asukkaan persoonalähtöiseen hoivaan ja osallistamiseen sekä asukkaan kuulemiseen häntä koskevissa asioissa. Yksikössämme eletään rikasta, inhimillistä ja elämänmakuista arkea ilman suorituskeskeisyyttä. Toimintamme punaisena lankana on aika, luovuus ja läsnäolo. Asukas toimii aktiivisena toimijana sekä oman elämänsä asiantuntijana asuessaan yksikössämme. Asukkaiden päivä- ja ryhmätoiminnot: Yksikön toimintaa ohjaavat viikko-ohjelma (LIITE 1) virkistyssuunnitelma/kulttuurikalenteri (LIITE 2), sekä normaaliin kalenterikiertoon liittyvät tapahtumat (esim. joulu, pääsiäinen jne.). Asiakkaiden hoito- ja palvelusuunnitelmiin kirjataan tavoitteita, jotka liittyvät päivittäiseen liikkumiseen, ulkoiluun, kuntoutukseen ja kuntouttavaan toimintaan. Miten asiakkaiden toimintakykyä, hyvinvointia ja kuntouttavaa toimintaa koskevien tavoitteiden toteutumista seurataan? Asukkaan alkuvaiheen sopeutumista yksikköömme seuraa erityisesti omaohjaaja havainnoimalla ja keskustelemalla asukkaan (ja läheisten) kanssa heidän tuntemuksista ja ajatuksista. Ensimmäisen hoito- ja kuntoutussuunnitelman valmistuttua tavoitteiden toteutumista seurataan ja arvioidaan päivittäiskirjausten kautta. Tarvittaessa päivitetään ja muutetaan henkilökohtaista suunnitelmaa enemmän asukkaan toiveita ja tarpeita vastaavaksi. Suunnitelmia päivitetään vähintään puolen vuoden välein ja aina tarvittaessa. Toimintakyvyn ja kuntoutuksen vaikuttavuuden arvioimisessa hyödynnetään toimintakykymittauksia (puolen vuoden välein), seurataan ravitsemusta ja painoa (vähintään kerran kuussa) sekä tehdään hoitoisuuden arviot asukkaille kerran vuodessa tai tilanteen muuttuessa. Tarvittaessa seurataan myöskin mahdollisten lääkehoitojen ja lääkemuutosten vaikuttavuutta asukkaan hyvinvointiin. Saaduilla tiedoilla, tuloksilla ja muutoksilla ei ole merkitystä, jos niitä ei kommunikoida tiimin jäsenille, kirjata hoito- ja kuntoutussuunnitelmaan ja viedä käytäntöön. Siksi omaohjaajan tärkeä tehtävä on huolehtia tiedon siirtämisestä tiimipalavereissa tiimilleen. Yksi tärkeä asukkaan hyvän elämän seurantakeino on omaohjaajan antama oma aika omalle asukkaalle viikottain. Tämä mahdollistaa omaohjaajalle ja asukkaalle yhteisen rauhallisen hetken jutusteluun, yhteiseen tekemiseen sekä asukkaan hyvinvoinnin seuraamiseen. Sairaanhoitajan tehtävänkuvaan kuuluu vuorotellen jokaisen asukkaan aamu- tai iltatoimet vähintään kerran viikossa. Näin sairaanhoitaja kerää tietoa asukkaan voinnista sairaanhoitajan näkö- 10

11 kulmasta ja tarvittaessa mahdollistaa ennaltaehkäisevän puuttumisen asukkaan terveydellisiin asioihin. Vapaaehtoistyön toteutumista ja toimintojen kehittämistä seurataan ja arvioidaan vapaaehtoisten toimijoiden määrän, toiminta-ja ulkoiluhetkien määrän kautta sekä asukkailta, läheisiltä, työntekijöiltä ja vapaaehtoistoimijoilta saatujen palautteiden kautta. Ravitsemus Miten yksikön omavalvonnassa seurataan asiakkaiden riittävää ravinnon ja nesteen saantia sekä ravitsemuksen tasoa? Yksikössä ei ole määritelty tiukkoja ruokailuaikoja vaan talo elää asukkaiden omien elämänrytmien mukaan myös ruokailujen maailmassa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että aamuvirkku asukas saa aamupalaa heti herätessään ja voi nauttia aamupalaa uudelleen aamupäivän aikana, jotta jaksaa lounaalle asti. Asukas joka nauttii siitä, että saa nukkua pitkään ja tarvitsee aamutoimissa runsaammin apuja, voi saada aamupalaa sänkyyn (esim. kiisseliä ja puuroa), jonka jälkeen hän saa rauhassa jatkaa uniaan. Uusi aamupala nautitaan myöhemmin aamupäivästä, kun asukas heräilee päivän askareisiin. Näin huolehditaan siitä, että asukkaat ovat aamupalalla levänneitä ja jaksavat nauttia ruoasta. Lounashetkistä rakennetaan miellyttäviä ja tunnelmallisia, joka edesauttaa ruokailuun liittyvää hyvän olon tunnetta. Ruoan kaunis ja esteettinen esillepano on osa ruokakulttuuriamme. Mikäli asukas tarvitsee apua ruokailuissa, häntä autetaan ja huolehditaan, että nautittava lämminruoka on lämmintä aina ruokailun loppuun asti. Hitaammin ruokaileville annetaan juuri niin paljon aikaa kuin he ruokailuhetkissä tarvitseva. Kahvia on tarjolla termoskannuissa pitkin päivää ja sitä tarjoillaan halukkaille. Ne jotka pystyvät itse ottamaan kahvia, voivat vapaasti nauttia sitä halutessaan. Samoin vettä ja mehua pidetään jatkuvasti asukkaiden saatavilla ja tarjoillaan asukkaille myös ruokailujen välissä. Mikäli asukkaalla on heikentynyt ruokahalu, nesteiden nauttiminen, seurataan nautitun ruoan ja nesteiden määrää päivittäiskirjaamisissa ja tarvittaessa nestelistojen avulla. Lisäksi asukkaat punnitaan vähintään kerran kuukaudessa ja tarvittaessa useamminkin. Mahdollisiin painon muutoksiin reagoidaan välittömästi. Esimerkiksi painon laskuun puututaan lisäämällä energiapitoisempia aterioita, mikäli suurempien ruoka-annosten nauttiminen haastaa. Myös proteiinipitoisia ruokia suositaan. Muistisairauteen liittyvää painon laskua seurataan ja tarvittaessa konsultoidaan lääkäriä tai ravitsemusterapeuttia. - Ruoan valmistaa yksikkömme oma keittäjä. Iltavuoroissa ja viikonloppuisin ohjaajat lämmittävät ennalta valmistettua ruokaa. Jokaisella yksikössä työskentelevällä on hygieniapassi sekä he ovat toimittaneet salmonella-todistuksen esimiehelleen. - Aterialistat perustuvat valtion ravitsemusneuvottelukunnan suosituksiin sekä tukevat muistisairaiden energiansaantia. - Asukkaiden ravitsemustilaa seurataan MNA-testein sekä päivittäin ruokailutilanteissa. Dokumentointi asiakastietojärjestelmään. - Aterioita tarjotaan viisi kertaa päivässä ja asukkailla on mahdollisuus yöpalaan. - Erityisruokavaliot otetaan huomioon yksikkömme aterioissa. Jokaisen asukkaan yksilöllisiä ruokailutottumuksia pyritään kunnioittaan. Keittäjä valmistaa ateriat yksilöllisesti, esimerkiksi jos asukas ei pidä perunasta, tarjoillaan hänelle jotain muuta tilalle. Hygieniakäytännöt Yksikölle laaditut toimintaohjeet sekä asiakkaiden yksilölliset hoito- ja palvelusuunnitelmat asettavat hygieniakäytännöille tavoitteet, joihin kuuluvat asiakkaiden henkilökohtaisesta hygieniasta huolehtimisen lisäksi tarttuvien sairauksien leviämisen estäminen. Yksikössä on nimetty hygieniavastaava, joka huolehtii ja seuraa asukkaiden päivittäisen henkilökohtaisen hygienian toteutumista ja ohjaa yksikön henkilökuntaa hygieniakäytännöissä. Tepon tuvalla hygieniavastaavana toimii sairaanhoitaja. Infektiotaudin välttäminen tapahtuu katkaisemalla siltä tartuntatie. Hyvän käsihygienian noudattaminen on ylivoimaisesti tärkein tapa välttää infektioita. Yksikössä henkilökuntaa ja asukkaita ohjeistetaan suullisesti ja kirjallisesti noudattamaan asianmukaiseta käsihygieniaa ja asukkaita sekä vierailijoita ohjataan ja tuetaan hoitamaan omaa henkilökohtaista hygieniaansa. Infektiohoitajaa konsultoidaan tarvittaessa. Ohjaajille on järjestetty koulutusta nimenomaan palvelukodin hyvän hygieniatason ylläpitämiseen. Yksikössä noudatetaan terveystarkastajan hyväksymää omavalvontasuunnitelmaa. Näin hyvällä ruokahygienialla ehkäistään epidemioiden synty. Henkilöstöltä vaaditaan hygieniapassi ja salmonellatodistukset. Yksikössä on myös kirjalliset siivous- ja jätesuunnitelmat. Terveyden- ja sairaanhoito Palvelujen yhdenmukaisen toteutumisen varmistamiseksi tullaan yksikölle laatimaan toimintaohjeet asiakkaiden hammashoidon sekä kiireettömän ja kiireellisen sairaanhoidon järjestämisestä. Tepon tuvalla löytyy ohje myös äkillisen kuolemantapauksen varalta. a) Miten yksikössä varmistetaan asiakkaiden hammashoitoa, kiireetöntä sairaanhoitoa, kiireellistä sairaanhoitoa ja äkillistä kuolemantapausta koskevien ohjeiden noudattaminen Hammashoito: Suun terveydenhuollon palvelut hoidetaan terveyskeskuksen hammashoitolassa tai yksityisellä hammaslääkärillä. Kiireetön sairaanhoito: Yksikön lääkäripalvelut järjestetään terveyskeskuksen kautta tai konsultoimalla omaa hoitavaa lääkäriä. Lääkäri käy yksikössä noin 1x kk ja lisäksi asukkaat voivat käyttää oman terveyskeskuksen lääkäripalveluita. Asukkaan kiireettömän sairaanhoidon palveluista vastaa asukkaan oma terveyskeskus / yksikön lääkäri. Lääkäri päättää hoitotoimenpiteistä ja yksikön henkilökunta toteuttaa ja noudattaa saamiaan ohjeita asukkaiden sairauden hoidossa. 11