Marja-Riitta Pihlman
Maakuntien kasvupalvelut mahdollistavat kestävän kasvun alueilla Suomen Yrittäjien 25. Kunnallisjohdon seminaari 8.6.2017 ylijohtaja Marja-Riitta Pihlman
Jokaisen alueen omat vahvuudet esiin Kasvu kumpuaa jokaisen alueen omista vahvuuksista Maakunnat kehittävät kasvunsa itse omien menestysreseptiensä avulla. Suomen alueellinen kehittäminen perustuu valtion, maakuntien ja kuntien kumppanuuteen ja vuorovaikutukseen. Työ- ja elinkeinoministeriö www.tem.fi 5.6.2017
Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Maakunnat, valtio ja kunnat yhdessä: Maakunnat toimivat aluekehittämisviranomaisina ja EU-rakennerahastojen välittävänä toimielimenä. Valtion ja maakuntien poikkihallinnolliset alueiden kehittämisen keskustelut. Kunnat edelleen yleisen toimivallan käyttäjiä. Tärkein tehtävä luoda kasvulle, työlle ja elinkeinoelämälle suotuisaa toimintaympäristöä. Työ- ja elinkeinoministeriö www.tem.fi 5.6.2017
Maakunnalliset kasvupalvelut Nykyiset työllisyys- ja yrityspalvelut kootaan yhteen julkiseksi kasvupalveluksi. Palveluiden järjestämisvastuu on maakunnalla. Samalla palvelutuotantoa avataan markkinoille. Kasvupalveluiden linkittämisestä etua: yrityksille osaavia työntekijöitä ja työntekijöille uutta työtä. Yrityksille rakennetaan sujuva reitti maakunnista maailmalle. Jokaiseen maakuntaan tulee oma kansainvälistymispalvelut tunteva Team Finland -koordinaattori. Työ- ja elinkeinoministeriö www.tem.fi 5.6.2017
Miksi kasvupalvelu-uudistus? julkisen talouden näkökulma 6 mrd. Välittömät työttömyysmenot vuodessa -1 pv 23 M -1 pv 100 M Valtion työttömyysturvamenojen säästö vuodessa, jos työttömyysjaksot 1 päivää lyhyemmät Tuotannon arvon kasvu, jos julkiseen työnvälitykseen ilmoitetut paikat täyttyisivät 1 päivää nopeammin Työ- ja elinkeinoministeriö www.tem.fi 5.6.2017
Mitä kasvupalvelu-uudistuksella tavoitellaan? Yhteiskunnalliset tavoitteet Kestävän taloudellisen kasvun tukeminen Politiikkatavoitteet Yritysten kilpailukyvyn ja kasvun tukeminen Työllisyyden vahvistaminen ja työttömyyden vähentäminen Strategiset tavoitteet Parempi työvoiman / osaamisen kohtaanto Yritysten kansainvälistymisja liiketoimintaosaaminen Yrittäjyys ja innovaatiokyvykkyys Pitkäaikais- ja nuorisotyöttömyyden taittaminen Kehittämistavoitteet palveluille Asiakaslähtöisyys Joustavuus Selkeys ja virtaviivaisuus Tehokkuus Vaikuttavuus Keinot Mahdollistava hallinto ja sääntely Kilpailullisuus tuottamisessa Toimivalta lähellä asiakasta Vahva tiedolla johtaminen Vahva järjestäminen Palveluintegraatio Digitaalisuus Työ- ja elinkeinoministeriö www.tem.fi 5.6.2017
Markkinaehtoisuus Maakunta hankkii palvelutuotannon markkinoilta. Tuottajat kilpailevat tasaveroisina. Maakunta voi tuottaa palveluita vain, jos markkinoilta ei löydy tuottajia. Viranomaistehtävät maakunta kuitenkin aina hoitaa itse. Työ- ja elinkeinoministeriö www.tem.fi 5.6.2017
Kunnat saavat uuden yhteistyökumppanin Kaupungit ja kunnat saavat uusista maakunnista tasavertaisen kumppanin alueen elinvoiman ja kilpailukyvyn kehittämiseen. Kuntien kasvuun liittyvät tehtävät säilyvät yhtä merkittävinä kuin nykyisin. Kasvupalvelun tuottajana kunta voi jatkossa vaikuttaa myös aiempaa laajemmalla alueella.
Aluekehittämis- ja kasvupalvelulain sekä siihen liittyvien lakien käsittely ALKE- ja kasvupalvelulaki Lainsäädännön arviointineuvosto ja laintarkastus Muutosten tekeminen Eduskuntaan Lain viimeistely Noin 6 viikkoa Touko Kesä Heinä Elo Reformiministeriryhmä 1.6 LAUSUNNOLLA 6 VIIKKOA Reformiministeriryhmä 20.6 Valtioneuvoston listajako 25.8 Kasvupalveluun liittyvät sisältölait Laki rekrytointi ja osaamispalveluista Laki kotoutumisen edistämisestä Laki aluekehittämisen ja kasvupalvelun rahoittamisesta Työ- ja elinkeinoministeriö www.tem.fi Eduskuntaan Kasvupalveluiden tiedonhallintaa ja tietojärjestelmiä koskeva laki - lausunnolle syksyllä 5.6.2017
Antti Neimala Twitter: @AnttiNeimala
Yrittäjyys, kasvu, alueet ja palvelut Kunnallisjohdon seminaari 8.6.2017 Varatoimitusjohtaja Antti Neimala
Kommenttipuheenvuoron kysymyksiä Kunnista maakuntiin ja maailmalle Kuntien, maakuntien ja valtakunnallisten palveluiden saumattomuus Kasvupalveluiden kirjo/kirjavuus Palveluiden (tarkka) määrittely vai suuri liikkumavara? Yhdenmukaisuus läpi valtakunnan ja maakuntien? Pienten yritysten palvelutarpeille etusija Perustaminen, kasvu ja kansainvälistyminen, omistajanvaihdokset Mikroyrittäjät mukaan KAIKKIIN palveluihin Maakunnan rooli järjestäjänä Pisimmälle menevä vaatimus markkinaehtoisuudesta
Yritysrakenne Suomessa 2015 0,2% Suuryritykset (250 hlöä) 571 0,9% Keskisuuret yritykset (50 249 hlöä) 2 634 0,2% Suuryritykset (250 hlöä) 581 5,5% Pienyritykset (10 49 hlöä) 15 559 0,9% Keskisuuret yritykset (50 249 hlöä) 2 535 5,5% Pienyritykset (10 49 hlöä) 15 608 ja Euroopassa 2014 0,2% 92,2% 6,5% 1,1% 93,4% Mikroyritykset (1 9 hlöä) 265 041 Yhteensä 283 805 yritystä, pois lukien maa-, metsä- ja kalatalous Lähde: Tilastokeskus, Yritysrekisteri 2015
erikokoisissa yrityksissä vuosina 2001 2015 33 056 22 575 29 025 20 589 10 727 1 9 h 10 19 h 20 49 h 50 99 h 100 249 h 250 499 h 500 999 h > 1000 h 4 120 5 535 Pienet yritykset, alle 50 h: +84 656 Keskisuuret yritykset 50 249 h: +31 316 Suuryritykset 250 h: -45 892 PK-yritykset: +115 972 Suuryritykset: -45 892 Nettolisäys: 70 080 Lähde: Tilastokeskus. Henkilömäärät muunnettu kokopäiväisiksi työpaikoiksi, pl. maa-, metsä- ja metsätalous. 36 237
Kasvuhakuisuuden kehitys, % pk-yrityksistä I/ I/ II I/ II I/ II I/ II I/ II I/ II 11 11 7 89 39 35 343639 37 38 39 38 39 42 42 42 7 98 8 8 10 9 Voimakkaasti kasvuhakuinen Säilyttää asemat 30 18 2 35 3432 19 1816 4 32 35 19 33 34 32 19 34 33 18 17 3 17 18 3 3 2 33 15 2 32 15 31 15 2 Kasvaa mahdollisuuksien mukaan Ei kasvutavoitetta Lähde: Pk-yritysbarometri kevät 2017 21 13.2.2017